Winston, alakabʼtikon jastal kʼe aleʼ ja Dyosi.

Ti kʼiyon bʼa Queensland (Australia) bʼa jun pamilya mi xwajye bʼa iglesya. Yuja ti ajyitikon bʼa jun pinka jel najat, mini jel loʼilaniyonsok tuk kristyano. Yajni ay kiʼoj 12 jabʼil, kʼe jleʼ ja Dyos. Jkʼanayi bʼa orasyon bʼa oj skoltayon snajel sbʼaja smeranil bʼa yeʼn. Yajni ekʼ ja tyempo, kaʼakan ja pinka sok jtaʼa jun kaʼtel ja bʼa Adelaida (sur bʼa Australia). Yajni ay kiʼoj 21 jabʼil, bʼa teyon bʼa Sydney ja bʼa jbakasyoni, jnaʼa sbʼaj ja Pam. Ja yeʼn xcholo kabʼ sbʼaja israelismo británico, jun tsome relijyon bʼa wa xyalawe ja bʼi ja chonabʼik británico ti eleljan ja bʼa kʼole chʼayele bʼa Israel. Wa xyalawe ja tsome jaw, ja bʼi kʼotel ja lajune kʼoleʼik bʼa mandaranel bʼa norte sok ajyiye mosoʼil ja bʼa siglo 8 bʼajtanto ja bʼa jtyempotiki. Yajni kumxiyon ja bʼa Adelaida, loʼilaniyonsok jun jmoj aʼtel sbʼaja jaw bʼa wanxa skʼulajel estudiar ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Yajni mito jel albʼeluk wantikon loʼil sbʼaja skʼuʼajel yiʼoj ja Taʼumantiʼik, kʼot jnaʼ jani wan jakʼjelki ja korasyon jkʼulan ja yajni chʼinonto. Wanon snebʼjel ja smeranil sbʼaja jKʼulumani soka sGobyerno. ¡Jtaʼatani ja ‹perla jel chaʼan stzʼacoli›! (Mat. 13:45, 46).

Pam, ja weʼn cha kʼe aleʼ ja perla jaw ja yajni chʼinato. ¿Jastal ataʼa?

Ti kʼiyon bʼa jun pamilya tolabida wa xwajye bʼa iglesya ja bʼa chonabʼ Coffs Harbour (Nueva Gales del Sur). Ja jnantat, ja jmexep soka jtat-awel skʼuʼane ja jas wa sjeʼawe ja israelismo británico. Ja kijtsʼin kerem, ja kijtsʼin akʼix, jitsan ja bʼa jprimoʼik soka keʼn jejikitikon jaʼita bʼi lek wa x-iljiye ja yintil ja británicoʼik yuja Dyos. Pe mini jkʼuʼan lek sok kabʼ mini mojanuk ayon soka Dyos. Yajni ay kiʼoj 14 jabʼil, wajyon bʼa jitsan iglesya  ja bʼa lugar jaw, bʼa cha tini ay ja anglicanoʼik, ja bautistaʼik sok ja adventistaʼik del séptimo día. Pe mini skoltayone snajel sbʼaja Dyosi.

Mas tsaʼan, ja jpamilya waj kulan bʼa Sydney, bʼa tini jnaʼa sbʼaj ja Winston yajni tey ja bʼa sbakasyoni. Jastalni xcholota, ja yajni loʼilanitikon sbʼaja relijyoni, kʼe skʼul estudiar ja Biblia soka Taʼumantiʼiki. Man tyempo jaw, ja bʼa skartaʼiki wa stsʼibʼanki jitsan teksto bʼa Biblia. Pe tʼilani oj kal ja bʼa bʼajtanik ekʼele chamni jkʼujol sok cha tajkiyon. Pe takal takal kʼot jnaʼ jani ja smeranili.

Ja bʼa 1962, wajyon kulan bʼa Adelaida bʼa mas mojan oj ajyukon soka Winston. Ja yeʼn loʼilanisok jun nupanum Taʼumantiʼ bʼa ti oj ajyukon soke. Yeʼn ja Thomas soka Janice Sloman, bʼa ajyiye misionero ja bʼa Papúa Nueva Guinea. Jelni lek sjeʼaweki ja smodoʼe; kechantoni kiʼoj 18 jabʼil sok skoltayone bʼa mas oj mojxukon soka Jyoba. Ja yuj cha kʼe jkʼul estudiar ja Yabʼal ja Dyos sok wego jkʼuʼan jtaʼatani ja smeranili. Tsaʼan ja yajni nupanitikoni, ja keʼn soka Winston kʼe ja jsakʼaniltikon bʼa jel gusto yaʼteltajel ja Jyoba. Ajyelkujtikon wokolik, pe spetsanil ja jasekʼel jbʼaktikon ja bʼa jsakʼaniltikoni mastoni chaʼanyabʼal kilunejtikon ja perla jtaʼatikoni.

Winston, alakabʼtikon jastal waj awujilex ja bʼajtanik jabʼil ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

Tʼusan tsaʼan ja yajni nupatikoni, ja Jyoba sjama kitikon ja bʼajtan ‹niwan pwerta› bʼa yaʼteltajel tsʼikan lek (1 Cor. 16:9, TNM). Ja pwerta jaw yeʼn sjeʼa kitikon ja jmoj-aljeltik Jack Porter, bʼa yeʼn ja biajante wa xyulatay ja chʼin jkongregasyontikoni. Meran, ja wego ja keʼn soka Jack lajan wantikon aʼtel olomal bʼa Naʼits Betel bʼa Australasia. Ja bʼa tyempo jaw, ja yeʼn soka xcheʼumi, ja Roslyn, snikawotikon bʼa oj ochkotikon precursor regular, jun aʼtel bʼa kabʼtikon stsamalil joʼe jabʼil. Ay kiʼoj 29 jabʼil, ja yajni lokjitikon ja aʼtel bʼa biajante ja bʼa islaʼik bʼa Pacífico bʼa sur, bʼa yeʼnani wa skʼela ja Betel bʼa Fiyi. Kulataytikon ja islaʼik bʼa Kiribati, Nauru, Niue, Samoa, Samoa Norteamericana, Tokelau, Tonga, Tuvalu soka Vanuatu.

Ja bʼa jabʼilik jaw, ja swinkil bʼa jujuntik ja bʼa islaʼik mas najati mini sjipa skʼujole sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, ja yuj jelni tʼilan oj jtalnay jbʼajtikon sok bibo oj ajyukotikon (Mat. 10:16). Ja kongregasyoniki mini jel niwanuk, sok jujuntik mini ay lugar bʼa oj yawe jijlukotikon. Ja yuj wa xjobʼotikon yile ja kristyano ta oj bʼobʼ kan waykotikon ja bʼa snaje. Pe tolanibida jel lek sjeʼawe kitikon ja smodoʼe.

Winston, ja weʼn jelni waxa kʼulan gusto ja sutjeli. ¿Jastal kʼe ajyuk ja gustoʼil jaw?

Yujni ja bʼa tyempo jaw, ja jmoj-aljeltik bʼa Tonga mini jel aʼay yiʼoje ja tratado soka poyeto bʼa tongano, jun kʼumal ja bʼa polinesio. Bʼa yajelyi estudio bʼa Biblia ja kristyano, jani wa xyawe makunuk ja libro La verdad que lleva a vida eterna bʼa inglés. Ja yuj, ja bʼa chane semana albʼi ja eskwela bʼa ansyano, oxe ansyano bʼa wa snaʼawe tʼusan inglés yalawe oj sut-e ja libro bʼa kʼumal tongano. Ja Pam yeʼn stsʼijbʼan bʼa makina ja bʼa sutubʼalxa, sok tsaʼan jekatikon bʼa Betel bʼa Estados Unidos bʼa oj skʼuluke imprimir. Ja aʼtel jaw yiʼaj waxake semana. Anima mini jel lekuk ja sutjel jaw, skoltay jitsan kristyano ja bʼa kʼumal tongana bʼa oj snaʼe sbʼaj ja smeranili. Ja keʼn soka Pam mini sutumanotikon, pe yuja jaw kʼe jkʼultikon gusto.

Pam, ja jastal ajyi jawa sakʼanilex ja bʼa Australia, ¿oj maʼ slaj jawa sakʼanilex ja bʼa islaʼiki?

Mini tʼun oj slaje. Pes ja bʼa lugari, jel ja usik, jel ja kʼaʼuji sok jel x-ujkʼi, cha ay chʼoʼoj, chamelik sok ayni ekʼele mi aʼayuk ja jwaʼeltikoni. Pe jaxa ja bʼa och kʼakʼu, wala jijlitikon bʼa skʼeljel ja mar man ja bʼa jnajtikon bʼa samoano, bʼa tojbʼel sok ak ja s-olomi sok mi makanuk. Ja bʼa akwalik ja yajni ay luna, wa xkilatikon ja ibʼeʼik palmera soka yijlabʼ ja luna ja bʼa mari. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw  wa xyaʼ jpensaraʼuktikon sok wa xkatikonyi orasyon, sok jachuk wa xchʼay jkʼujoltikon ja jastik mi lekuki bʼa spensarajel jastik lek.

Jelni xkʼulantikon gusto ja yal untiki. Jelni xyaʼawe tseʼej sok jelni cham xyabʼye ja yajni wa xyilawe ja kristyano bʼa tuk país bʼa sak yelawe. Yajni wantikon yulatajel jun isla ja bʼa Niue, jun yal kerem och syam ja skʼabʼ ja Winston sok yala: «Wa xkʼulan gusto jawa kʼukʼmili». Ja yal keremi mini bʼa yilunej jun kʼabʼal jel yiʼoj stsoʼotsil sok mini snaʼa jastal oj yale.

Jelni xnaʼatikon syajulale yuja wa xkilatikon tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano jel pobreʼe. Ja stsʼeʼelik ja lugarik jelni tsamal, pe mini ayuk lek aʼanik sok mey lek jaʼ bʼa yajel makunuk. Pe anima yuja jaw, ja jmoj-aljeltiki mini wa xcham skʼujole yujni kʼajyelexa. Jelni gusto x-ajyiye yuja teye lajan soka spamilyaʼe, ja ajyel yujile ja cholal bʼa yaʼteltajel ja Jyoba soka ayiʼoje jun naʼits bʼa yajelyi stoyjel. Ja sjejel bʼa yeʼnle skoltayotikon bʼa ja oj waj jkʼujoltikon ja jas mas tʼilani sok yijel jun jsakʼaniltikon mi chaʼanyabʼaliluk.

Pam, ayni ekʼele tʼilan waja leʼ jaʼ sok stojbʼesel awaʼelex bʼa mini jach kʼajyeluka. ¿Jasa waxa kʼulani?

Jelni xkayi tsʼakatal ja jtat spetsanil ja jas sjeʼaki, jastal tsomjel kʼakʼ, stojbʼesel jwaʼel sok bʼa mini wa xkʼana jitsan jastik junuk ja bʼa jsakʼanili. Bʼa jun ulatanel ja bʼa Kiribati, ti kantikon bʼa jun yal naʼits bʼa ak yiʼoj ja s-olomi, jaxa bʼa luʼumi ayiʼoj graba bʼa tojbʼelsok coral sok makubʼal sok bambú. Bʼa stojbʼesel ja jwaʼeltikon, jbʼoyo jun yal kʼeʼen bʼa stsomjel kʼakʼ sok jaʼ ka makunuk ja stsoʼotsil coco bʼa yajel ajluk ja jkʼakʼi. Jaxa soka jaʼi, wajyon ja bʼa poso sok jcholo jbʼaj ja bʼay ja tuk ixuk ja bʼa lugar jaw. Bʼa yajel eluk ja jaʼi, wa xyawe makunuk jun teʼ bʼa tʼusan mi chabʼ metro ja snajtili bʼa mochubʼal jun laso ja bʼa jun sniʼi, bʼa lajansok jastal jun teʼ bʼa slukbʼajel chay. Pe mini ay yiʼoj ansuelo, ja jas yiʼoji jun lata bʼa represko. Yajni wa x-eljul ja sturnoʼe ja ixuke, wa sjipawe koʼ jastal «slukbʼajel chay» sok wego wa snikawe ja skʼabʼe bʼa jachuk ja lata oj mukxukoʼ sok oj bʼutʼ yalel. Lajansok mini wokoluk, pe man eljul ja jturno. Jipa koʼ jitsan ekʼele, pe kechantani wa xkoʼ kayan ja lata. Spetsanile och tsenuke, yajni chʼakye tsenel, june ja bʼa yeʼnle skʼapa sbʼaj oj sjeki jastal oj jipe. Ja swinkil ja bʼa islaʼik tolabida wa skoltayotikone sok jelni lek smodoʼe.

Ja chawanilex jelni kʼota yajtayex jawa cholex ja bʼa islaʼiki. Cholo kabʼtikon bʼa jun jasun mi xchʼaya kʼujolex.

Winston: Yiʼajni kujtikon tyempo yabʼjel stojol jujuntik kostumbre. Jun sjejel, yajni ja jmoj-aljeltiki wa slokowotikon waʼel, wa xyaʼawe kitikon spetsanil ja swaʼele. Ja sbʼajtanil ekʼele, mini wa xnaʼatikon ta tʼilani oj katikonkan yile. Ja yuj wani xchʼakatikon. Pe yajni jnaʼatikon ja jasa wan ekʼeli, wanxani xkaʼatikonkan yile. Anima ay jas mi lek wa xkʼulantikon, ja jmoj-aljeltiki yabʼyeni stojol. Jelxani sgustoʼe oj cha yilonetikone ja bʼa waktike ixaw ma ja yajni wa xkulataytikone. Yujni ja bʼa jabʼilik jaw, ja jmoj-jeltik mini snaʼawe sbʼaj tuk jmoj-aljeltik bʼa pilan kongregasyon.

Ja bʼa ekʼeleʼik jaw cha wajni jun lekil sjejel ja bʼa lugarik wa xkulataytikoni. Jitsan kristyano wa spensarane ja bʼi ja jmoj-aljeltiki yeʼn ita yaʼuneje kujlajuk ja srelijyone. Ja yuj, yajni wa xyilawe wa xkʼot jun ulatanum soka xcheʼum bʼa pilan país, wa xyalawe kʼotelotik jun relijyon bʼa sutanal ja luʼum sok jelni cham xyilawe.

Pam: Jun jasunuk bʼa mi xchʼay jkʼujol jani ja jas ekʼ jbʼaj ja bʼa Kiribati, bʼa ajyini jun yal chʼin kongregasyon. Ja jmoj-aljeltik Itinikai Matera, bʼa kechantani yeʼn ansyano, wani skʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa mi jas oj skʼul kitikon palta. Jun kʼakʼu ochjul sok jun moʼoch bʼa kechanta yiʼoj jun nolobʼ. Yala kabʼtikon, «ja it weʼn abʼajex». Ja nolobʼik bʼa gayina ja bʼa tyempo jaw mini xtax lek ja yuj jelni cham kilatikon. Soka jas skʼulani jelni snika jkʼujoltikon.

 Pam, jujuntik jabʼil tsaʼan cham jawa walatsi bʼa mito manxeluk. ¿Jasa skoltaya bʼa mi oj eluka gana?

Tukbʼiyon satkʼinal bʼa 1973 ja yajni teyotikon bʼa Pacífico sur. Ja yuj kumxitikon bʼa Australia, sok chane ixaw ekʼi cham ja kalatsi. Ja jaw jelni aji tristeʼaxuk ja Winston. Ja syajali takal takal och chʼayuk ja yajni ekʼ ja tyempo, pe mini chʼay juntiro manto jkʼumantikon ja La Atalaya bʼa 15 bʼa abril bʼa 2009 bʼa jelni skoltayotikon. Ja bʼa xetʼan «Preguntas de los lectores» wa xyala: «Si una criatura muere en el vientre materno, ¿volverá a la vida en la resurrección?». Ja artikulo wa xyala kechantani yeʼn wa snaʼa ja Jyoba sok tolabida wa skʼulan ja bʼa jas toji. Yeʼnani oj stojbʼes spetsanil ja jas wa syajbʼesotik ja luʼumkʼinal jel malo, pes yaʼunejyi ja Yunin ja cholal «ba oj xchʼay snaajel ja yatel ja tan diablo» (1 Juan 3:8). Ja artikulo cha skoltayon bʼa masto chaʼanyabʼalil oj kiltikon ja tsamal perla kiʼojtik ja yaʼtijumik ja Jyoba. ¿Jasa oj jkʼuluktik lek bʼi mey kiʼojtik ja smajlajel sbʼaja sGobyerno ja Dyos?

Yajni cham ja kalatstikoni, cha kʼe aʼtijukotikon ja bʼa tyempo tsʼikan. Bʼa jujuntik ixaw aʼtijitikon bʼa Betel bʼa Australia sok mas tsaʼan cha kʼe aʼtijukotikon biajante. Bʼa 1981, yajni chanexa jabʼil wantikon koltanel bʼa jun yal komon ja bʼa Nueva Gales del Sur soka bʼa Sydney, lokjitikon bʼa Betel bʼa Australia, bʼa jachni sbʼiʼil ja bʼa tyempo jaw sok tini aʼtijitikon.

Winston, ¿wan maʼ xa kʼuʼan ja jasa nebʼa ja bʼa islaʼik bʼa Pacífico sur wa skoltaya ja bʼa wa chol jastal Olomal bʼa Naʼits Betel ja bʼa Australasia?

Jelni wa skoltayon. Ja ajyi ja Australia yeʼn wa skʼela ja aʼtel bʼa xcholjel ja bʼa Samoa soka Samoa Norteamericana. Tsaʼan, ja Betel bʼa Nueva Zelanda staʼa sbʼaj soka Australia. Sok jaxa wego ja Betel bʼa Australasia yeʼnxa wa skʼela ja Australia, ja islaʼik Cook, Niue, Nueva Zelanda, Samoa, Samoa Norteamericana, Timor Oriental, Tokelau soka Tonga. Ajyelkuj ja cholal bʼa yulatajel jitsan ekʼele ja lugarik jaw jastal ulatanum bʼa Betel. Aʼtel soke lajan ja jmoj-aljeltik bʼa toj ajyele ja bʼa islaʼik jaw jelni skoltunejon ja wego bʼa wanon aʼtel yuj yeʼnle bʼa Betel.

Bʼa xchʼakjel kan, wani xkʼana oj kal yuja jas ekʼ jbʼajtikon, ja keʼn soka Pam kilunejtikon mini kechan wa sleʼawe ja Dyos ja matik ayxa skʼujole. Cha jachuk ja keremtik akʼixuk wa skʼana oj staʼe ja ‹perla jel chaʼan stzʼacoli›, anima mi skʼanawe ja spamilyaʼe (2 Rey. 5:2, 3; 2 Crón. 34:1-3). Merani lek, ja Jyoba juni Dyos bʼa jel xyajtani sok wa skʼana ja keremtik akʼixuk sok ja matik ayxa skʼujoli, oj staʼ skoltajele.

Yajni ja keʼn soka Pam kʼe jletikon ja Dyos bʼa ayxa mas ja 50 jabʼil, mini tʼun ekʼ bʼaj jpensartikon bʼa masan oj kʼotkotikon. Chikani lek ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyos juni perla bʼa jel chaʼan stsʼakol. Ja yuj pwestoni aytikon bʼa stalnajel sok spetsanil jkʼujoltikon.