1. Jastalni wa xyala ja Efesios 6:10-13, ¿jas june ja bʼa modo mas tʼilan wa sjeʼa wa xcham skʼujol sok wa syajtayotik ja Jyoba?

JUNE ja bʼa modoʼalik sbʼaja jastal wa sjeʼakitik wa xcham skʼujol sok wa syajtayotik ja Jyoba jani wa skoltayotik bʼa mi oj skʼulukotik ganar ja jkontratiki. Ja mero kontraʼal jaʼa Satanás soka spukujiki. Ja Jyoba wa xyala kabʼtik ja janekʼto xiwela sbʼaje sok wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa tiroʼanel soke (kʼuman ja Efesios 6:10-13). Wan kʼa xkisatik ja skoltaneli sok wa xjipa lek jkʼujoltik bʼa yeʼna, mini oj skʼulukotik ganar ja Dyablo. Mini oj xiwkotik jastal yabʼ ja jekabʼanum Pablo: «¡Jas to mas oj caltic ja jastal iti! Ta meran cʼa ti xa aytic ja ba stzʼeel ja Diosi, ¿jastal oj bob scʼul quitic malo ja jcondratiqui?» (Rom. 8:31).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja meran yaʼtijumotik ja Dyos mini ja wajel jkʼujoltik snajel sbʼaj ja Satanás soka pukujiki. Ja jasa wa xwaj jkʼujoltiki, jani snajel sbʼaj ja Jyoba sok yaʼteltajel (Sal. 25:5). Pe anima, jelni tʼilan snajel ja jasa wa skʼulan ja Satanás bʼa jachuk mi oj sloʼlayotik (2 Cor. 2:11). Ja bʼa artikulo it, oj kiltik june ja bʼa jasa wa xya makunuk ja Satanás soka pukujiki bʼa sloʼlajel ja kristyano. Cha oj kiltik jasa oj jkʼuluktik bʼa skʼulajel ganar ja bʼa tiroʼanel wantik soke.

3, 4. a) ¿Jasunkiluk ja espiritismo? b) ¿Janekʼto pukxel ja jaw?

³ Bʼa sloʼlajel ja kristyano, june ja bʼa jasa mero wa xyaʼ makunuk ja Satanás soka pukujiki jani ja espiritismo. Ja matik wa x-aʼtijiye soka espiritismo wa xyalawe wan bʼi  snaʼawe ma wa xbʼobʼ skʼuluke chikan jasa bʼa mini wa xbʼobʼyuj ja tuk. Jun sjejel, jujuntik wa xyalawe wan bʼi snaʼawe ja jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto bʼa ja wa xyawe makunuk ja kʼintanel ma skʼeljel ja kʼanalik. Tuk wa sjeʼa lajansok jani wane loʼil soka chamwiniki. Cha ayni tuk wa skʼulane ja brujería ma ja magia, sok wa skʼulane jun jasunuk bʼa yajelyi chamel ja tuk ma yajel elyi ja chamel akʼubʼal och yile. *

⁴ Ja espiritismo jelni pukan ja bʼa luʼumkʼinali. Jun estudio kʼulaxel bʼa ti chʼikan 18 país ja bʼa Latinoamérica soka bʼa Caribe, bʼa junuk 33% yalawe wa skʼuʼane ja bʼa magia, ja bʼa brujoʼik ma ja yajel ochyi chamel june, sok tʼusan mi cha kʼot ja 33% wa spensaraʼane wan bʼi xbʼobʼ loʼilanuke soka chamwiniki. Bʼa pilan estudio cha skʼulane, bʼa ti chʼikan 18 país ja bʼa África, mas ja 50% ja maʼ jobʼji yile wa skʼuʼane ja bʼa brujoʼik. Pes chikani bʼa kulanotik, tʼilani kʼelan jakan oj ajyukotik, yujni ja Satanás wa sleʼa modo oj sloʼlay «spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» (Apoc. 12:9).

5. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja espiritismo?

⁵ Ja Jyoba yeʼn ‹ja Dyos bʼa smeranili› (Sal. 31:5). Ja yuj, wani xyijnay ja espiritismo soka tuktukil aʼtel ti chʼikan sbʼaja jaw. Ja yeʼn yala yabʼ ja israʼelenyoʼik: «Mokni ajyuk mini june bʼa weʼnlex a-stsik ja yuntikil bʼa kʼakʼ, mini june akʼintanuk, mini maʼ a-skʼul magia, mini maʼ a-sleʼ senyaʼik bʼa ay jas oj ekʼuk, mini brujoʼik, mini maʼ a-syajbʼes sok magia ja tuki, mini maʼ a-sjobʼ yi jun kʼintanum ma jun maʼ wa snaʼa ja jas oj ekʼuki sok mini maʼ a-sjobʼ yi ja chamwiniki. Yujni spetsanil ja maʼ wa skʼulan ja jastik junuk it kistalni kʼotel bʼa Jyoba» (Deut. 18:10-12). Ja yaʼtijumik ja Dyos mini tʼenubʼalotik bʼa oj jkʼuʼuktik ja Ley ajiyile ja israʼelenyo yuja Jyoba. Pe wani xnaʼatik ja Jyoba mini tukbʼeluk sbʼaja jastal wa xyila ja espiritismo (Mal. 3:6).

6. a) ¿Jastal wa xya makunuk ja Satanás ja espiritismo bʼa oj yixtalan ja kristyano? b) Jastalni wa xyala ja Eclesiastés 9:5, ¿jastal wa xtaxye ja chamwiniki?

⁶ Ja Jyoba wa xyala kabʼtik la kijnaytik ja espiritismo yujni ja Satanás jani wa xya makunuk bʼa oj yixtalan ja kristyano. Jun sjejel, wa xya makunuk bʼa spukjel abʼalik, jastal ja ayto jas wa xkan sakʼan ja yajni ay maʼ wa xchami (kʼuman ja Eclesiastés 9:5). Cha wa xya makunuk bʼa oj ya xiwuk ja kristyano sok bʼa oj ya najatbʼuke soka Dyos. Ja jasa wa skʼana ja Satanás sbʼaja matik wa skʼulane ja jaw jani bʼa oj sjip skʼujole ja anjelik mi lekuk sok bʼa mi yeʼnuk ja Jyoba.

7. ¿Jasa wa xyala kabʼtik ja Jyoba?

⁷ Jastalni jtaʼatik tiʼal, ja Jyoba wa xyala kabʼtik jas yuj tʼilani snajel sbʼaj ja Satanás soka pukujiki bʼa mi oj sloʼlayotike. La kiltik jujuntik jasunuk wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj skʼulukotike ganar.

8. a) ¿Jasa mero wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj sloʼlayotike ja abʼalik wa spukuwe ja anjelik mi lekuki? b) ¿Jasa wa sjeʼa jaman lek ja Salmo 146:4 sbʼaja chamwinik?

⁸ La jkʼumuktik ja Yabʼal ja Dyos sok la jpensaraʼuktik sbʼaja jas wa xkʼumantiki.  Jani mero jaw ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj sloʼlayotike ja abʼalik wa spuku ja anjelik mi lekuki. Ja Yabʼal ja Dyos jachni jastal jun espada nukan lek bʼa wego wa skʼutsu ja abʼalik bʼa Satanás (Efes. 6:17, TNM). Jun sjejel, wa xchiktes jaman lek ja chamwiniki mini wa xbʼobʼ loʼilanukotik soke (kʼuman ja Salmo 146:4). Cha wa xya juljkʼujoltik ja Jyoba kechantani yeʼn wa xbʼobʼ snaʼ jaman lek ja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto (Is. 45:21; 46:10). Ta tikʼan wa xkʼumantik ja Biblia sok wa xpensaraʼantik ja jas wa xyala, chapani oj ajyukotik bʼa yilkʼujolajel sok yijnajel ja abʼalik wa xyawe ochuk ja anjelik mi lekuki.

9. ¿Jasa mi wa xkʼulantik ja keʼntik bʼa ti chʼikan soka espiritismo?

⁹ Mokni jas jkʼuluktik bʼa ti chʼikan soka espiritismo. Ja meran kʼuʼumanik Dyos mini ja wala wajtik soka ajnanumik espiritista sok cha mini wa xleʼatik modo oj loʼilanukotik soka matik chamelexa. Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, mini wa xkʼulantik ja kostumbreʼik bʼa ti chʼikan ja skʼuʼajelik bʼa sakʼanto aye ja chamwinik bʼa jun lugar. Mini wala wajtik soka kʼintanumik bʼa slejel modo snajel ja jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto (Is. 8:19). Mini wa xkʼana oj jchʼik jbʼajtik soka jastik junuk jaw. Wani xnaʼatik jelni xiwela sbʼaj sok wani xbʼobʼ yiʼotik loʼilanelsok ja Satanás soka pukujiki.

10, 11. a) ¿Jasa skʼulane jujuntik ja bʼa swinkil ja Éfeso ja bʼa bʼajtan siglo ja yajni snebʼawe ja smeranili? b) Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 10:21, ¿jas yuj tʼilan oj jnochtik ja sjejel yaʼawe, sok jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik?

¹⁰ La jchʼaytik snajel chikan jasa bʼa ti chʼikan soka espiritismo. Ja bʼa bʼajtan siglo, jujuntik ja swinkil bʼa Éfeso wani x-aʼtijiye soka espiritismo. Pe yajni snebʼawe ja smeranili, wegoni ay jas skʼulane. Jastalni wa xyala ja Biblia, jitsan ja bʼa «yenlei chʼac yie jan ja slibroe ja it huax maconi yujile soc ja yajnanele huas scʼulanei, jaxa ba sti sat ja cristiano jumasa,  ti chʼac stziquea» (Hech. 19:19). Jastalni wa xkilatik, jelni yilawe stʼilanil yajelkan yaʼteltajel ja anjelik mi lekuki. Anima jel karoʼik stsʼakol ja libroʼik jaw bʼa magia, jaʼukto maʼ oj skʼebʼ-e ma oj xchon-e xchʼayawe el snajel. Jani mas cham skʼujole bʼa lek oj iljuke yuja Jyoba sok mi jaʼuk ja stsʼakol ja libroʼik jaw.

¹¹ ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼawe? Ta ay kiʼojtik jun jasunuk bʼa ti chʼikansok ja espiritismo, jastal slapjel jasunuk bʼa mi oj jtatik satal, yajel pakʼan orasyonik bʼa sat naʼits ma pilan jasunuk bʼa yajel makunuk bʼa mi oj ixtalajukotik yuja pukujik, jelni lek ja oj jchʼaytik el snajel (1 Cor. 10:21).

12. ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtik?

¹² La jpensaraʼuktik lek sbʼaja jasa wa xkatik ekʼ gusto. La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼuman libroʼik, rebistaʼik ma artikuloʼik bʼa Internet sbʼaja espiritismo? ¿Mi maʼ ti chʼikansok ja espiritismo ja kʼin wa xmaklay, ja pelikulaʼik sok ja programaʼik bʼa telebisyon wa xkʼela, soka videojuego wala tajniyonsoki? ¿Ay maʼ yiʼoj vampiroʼik, zombiʼik, kristyanoʼik ma jun jasunuk bʼa wa x-ajiyi yip yuja pukujik? ¿Wan maʼ sjeʼa ja magia ma ja ajnanumik bʼa lajansok mi maloʼuk?». Meran, mini spetsaniluk ja kwentoʼik ma ja loʼilik bʼa jel cham yabʼjel tini chʼikansok ja espiritismo. Soka sjobʼjelik jaw, tʼilani oj jnatik ja jasa wa stsaʼatik bʼa yajel ekʼ gustoʼili mini ti chʼikanuk soka jasa wa xyilkʼujolan ja Jyoba. Wani xkʼanatik oj jkʼujoluktik bʼa oj ajyuk sak ja jconcienciatik ja bʼa stiʼ sati (Hech. 24:16). *

13. ¿Jasa mi xkʼanatik skʼulajel?

 ¹³ Mok jcholtik loʼilik bʼa pukujik. Sbʼaja jaw, tʼilani oj jnochtik ja sjejel bʼa Jesús (1 Ped. 2:21, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Yajni ti ajyi bʼa satkʼinal, jel yabʼ jastik junuk sbʼaja Satanás soka spukujik. Pe yajni jak ja bʼa Luʼumi, mini xcholo loʼilik sbʼaja yeʼnle. Ja yeʼn wani skʼana oj xchol bʼa Jyoba, mini ja yaljel sbʼaja Satanás. Jastalni ja Jesús, ja keʼntiki mini wa xkʼe loʼilitik sbʼaja pukujik. Jaʼukto maʼ, wa xjeʼatik soka jas wa xkalatiki kongana ay bʼa yaljel ja bʼa jkʼujoltik ‹jun jasunuk bʼa jel tsamal yabʼjel› wa xkʼan kaltik, ja smeranili (Sal. 45:1).

14, 15. a) ¿Jas yuj mini sbʼejuk oj xiwkotik yuj ja anjelik mi lekuki? b) ¿Jas prebaʼik kiʼojtik bʼa wani stalnay ja Jyoba ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki?

¹⁴ Mok xiwkotik yuj ja anjelik mi lekuki. Ja bʼa luʼumkʼinal it, jpetsaniltik wani x-ekʼ jbʼajtik jastik mi lekuk. Yajni mi ja wantik smajlajel, bʼobʼta oj ekʼ jbʼajtik jun desgrasya, oj syam-otik jun chamel ma oj chamkotik. ¿Pe tʼilan maʼ oj jpensaraʼuktik ja pukujik yeʼnani smule? Ja Biblia wa xcholo jpetsaniltik wani xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja «jas mi xmajlaxi oj ekʼuk» (Ecl. 9:11). Pe ja Jyoba sjeʼunej masni jel ja yip ja yeʼn yuja pukujik. Jun sjejel, mini yaʼakan ja Satanás oj smil ja Job (Job 2:6). Jaxa ja bʼa styempo ja Moisés, xchiktesni ja Jyoba masni ay yip yuja sacerdoteʼik bʼa wa skʼulane magia ja bʼa Egipto (Éx. 8:18; 9:11). Tʼusan tsaʼan, ja Jesús ajiyi yip yuja Jyoba sok sjipakon bʼa Luʼum ja Satanás sok ja spukujiki. Sok bʼa tʼusanxta tyempo, oj lutjuk bʼa mixani maʼ oj yixtalaʼuk (Apoc. 12:9; 20:2, 3).

¹⁵ Ay kiʼojtik jitsan prebaʼik bʼa wani stalnay ja Jyoba ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki. La jpensaraʼuktik ja it: wantik xcholjel sok sjejel ja smeranil bʼa sutanal ja Luʼumi (Mat. 28:19, 20). Ja jasa wa xyiʼajan ja xcholjeli, wa xchiknaji jaman lek ja jas wa skʼulan ja Dyablo. Lekxta oj bʼobʼ yuj, ojni ya kʼot tekʼan ja aʼtel it, pe mini xbʼobʼyuj. Ja yuj mokni xiwkotik yuj ja anjelik mi lekuke. Wa xnaʼatik ja sat ja Jyoba «tixtani ay ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa sjejel ja yip bʼa slekilal ja matik tsʼikan ja skʼujol soka yeʼn» (2 Crón. 16:9). Ta toj wala ajyitik soka Dyosi, ja pukujik mini oj yixtalaʼukotik bʼa tolabida.

16, 17. Cholo jun sjejel bʼa wa xchiktes bʼa wani skʼana mi oj xiwkotik tiroʼanel soka anjelik mi lekuk.

¹⁶ Wani skʼana mi oj xiwkotik ja bʼa tiroʼanel soka pukujik, mastoni yajni ja jpamilyatik ma kamigotik wa sleʼawe modo oj stʼenotike bʼa oj jkʼuluktik jujuntik kostumbre wa skʼulane. Pe ja Jyoba wa xya koʼyi slekilal ja matik mi xiwi. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Erica, ti kulan bʼa Ghana. Ayni yiʼoj 21 jabʼil yajni kʼe ajukyi jun estudio bʼa Biblia. Yuja stat juni ajnanum, spetsanile wa smajlaye ja Erica oj skʼuluk ja kostumbre bʼa espiritismo bʼa ti chʼikan ja yabʼjel waʼelal kʼapubʼalyi ja maʼ chamta yuja ja stati. Yajni ja yeʼn yala mi oj skʼuluk, ja spamilyaʼik ja Erica yalawe mini skisa ja maʼ chamta yuj ja stati. Skʼuʼane oj ajukyi chamelik bʼa skwerpo sok bʼa spensar.

¹⁷ Sleʼawe modo bʼa oj stʼen-e bʼa oj skʼuluk ja kostumbre jaw, pe ja yeʼn mini kʼokxi, anima wa snaʼa oj yakan ja snaji. Jitsan Taʼumantiʼ yaweyi majan ja snaje. Jach jastal it, ja Jyoba ya koʼyi slekilal yajelyi jun yajkʼachil spamilya bʼa kʼotele yaʼtijumik Dyos (Mar. 10:29, 30). Anima ja spamilyaʼik ilkʼujolaji sok tsikji ja jastik sbʼaj, ja yeʼn ajyi toj, yiʼa jaʼ soka wego wanxa aʼtel precursora regular. Mini wa xiwyuj ja pukujiki. Sok wa xyala sbʼaja spamilyaʼik: «Wa xkʼanayi spetsanil ja kʼakʼujik ja jTatik Dyosi ayabʼye ja gustoʼil bʼa snajel sbʼaj sok ja stsamalil wa x-abʼxi ja yajelkan ja kostumbreʼik yuja yaʼteltajel».

18. ¿Jastik slekilal oj kiltik ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba?

¹⁸ Mini jpetsaniluktik oj jtʼaspuktik jun wokol jel tsats bʼa skʼuʼajel. Pe jpetsaniltik tʼilani oj jkʼultik luchar bʼa mi oj skʼulukotik ganar ja anjelik mi lekuke, sok sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba. Wankʼa xkʼulantik ojni ajuk koʼ jitsan jlekilaltik. Jun sjejel, mini oj sloʼlayotik ja abʼalik wa xyala ja Satanás. Chomajkil, mini tʼun oj katikan yaʼteltajel ja Dyosi yuja xiwel sbʼaja pukujik. Sok oj katik tsatsbʼuk mas ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ja jekabʼanum Santiago stsʼijbʼan: «Sbej ni oja jip acʼujolex juntiro soc ja Diosi. Mi lom xa huaa bajex soc ja tan diablo. Tzatz cʼa ayex, huan tox huaj anaex, spaca ta ajnel ja tan diablo. Ajyanic cʼuban soc ja Diosi, jach ni ja yeni, mojan ni oj ajyuc amoquexa» (Sant. 4:7, 8).