1. ¿Jasa wa xkʼanatik skʼulajel jpetsaniltik ja yaʼtijumotik Dyosi, sok jas yuj? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA Jesukristo yayi ja mandar it ja snochumaniki: «Caaxic, cax ja ba spetzanil ja lugari ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa» (Mat. 28:19). Jpetsaniltik ja yaʼtijumotik ja Dyos bʼa toj aytik wani xkʼanatik snebʼjel skʼulajel tsʼikan lek ja aʼtel akʼubʼalkitiki (2 Tim. 4:5). Pes yujni jaʼ mas tʼilan, jel chaʼanyabʼalil sok mixani wa xkan mas tyempo. Pe bʼobʼta wokolni xkabʼtik spiljel jitsan tyempo ja jastalni wa xkʼanatik.

2. ¿Jastik wa xya wokolanukotik bʼa mi xbʼobʼ jkʼuluktik tsʼikan lek ja xcholjeli?

² Ayni pilan aʼtel bʼa tʼilanik wa sjapakitik jitsan tyempo sok kiptik. Bʼobʼta tʼilan oj aʼtijukotik jitsan ora ja bʼa kʼakʼu bʼa smakʼlajel ja jpamilyatik. Ma bʼobʼta wa la wokolanitik yuj tuk cholalik ja bʼa jpamilyatik ma yuja chameli, ja chamkʼujolik ma ja wala kotik chamel yuja awelil. ¿Jastal oj bʼobʼ kuchkujtik ja wokolik sok cha skʼulajel tsʼikan lek ja cholal akʼubʼalkitiki?

3. ¿Jasa wa sjeʼa ja yaljelik yala ja Jesús wa xtax ja bʼa Mateo 13:23?

³ Ta ja jastal wala taxtiki wa stimawotik bʼa mi oj jpiltik jitsan tyempo ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ja bʼa xcholjeli, mokni el jganatik. Ja Jesús wa snaʼa mini kibʼanaltik wa xlajxikujtik ja junxta skʼulajel ja bʼa sGobyerno ja Dyosi (kʼuman ja Mateo 13:23). Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila spetsanil ja jas wa xkʼulantik bʼa yaʼteltajel ja yeʼn, pe jani ta tolabida wa xkʼujolantiki (Heb. 6:10-12). Bʼa pilan modo, bʼobʼta wa xpensaraʼantik ja jastal wala taxtiki wani xbʼobʼ jkʼuluktik mas. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa jani oj ajyuk bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik  ja xcholjeli, bʼa yijel jun jsakʼaniltik bʼa chʼin sok stojbʼesel mas ja jastal wa xcholotik soka jas wa xjeʼatiki. Pe la kiltik bʼajtan jasa wa stojolan skʼulajel spetsanil ma tsʼikan lek ja cholal akʼubʼalkitik bʼa xcholjel.

4. ¿Jasa wa stojolan skʼulajel spetsanil ja bʼa xcholjeli?

⁴ Bʼa tʼusan yaljel, skʼulajel tsʼikan lek ja cholal akʼubʼalkitik wa stojolan oj choltik ja janekʼ oj bʼobʼuki soka jasa wa xjeʼatiki. Pe ja Jyoba mini ja wa xyila ja janekʼ tyempo wa xpilatik, jani jas yuj wa xkʼulantik. Ta ja wa snikawotik ja yajtanel kiʼojtik yuj yeʼna soka jmojtiki, ojni jkʼuluktik sok spetsanil jkʼujoltik ja aʼtel bʼa xcholjeli * (Mar. 12:30, 31; Col. 3:23). Ja it ti chʼikan yajel yibʼanal ja kiptiki. Ta jun kʼa niwan cholal wa xkilatik ja xcholjeli, ojni jkʼujoluktik bʼa yijel och yile ja kristyano ja janekʼni wa xbʼobʼi.

5, 6. Cholo sok jun sjejel jastal june maʼ jel latsan ay wa xbʼobʼ yaʼ bʼajtan bʼej ja bʼa xcholjeli.

⁵ La jpensaraʼuktik jun kerem bʼa jel skʼulan gusto syamjel guitarra, sok wa snebʼa syamjel ja yajni wa xbʼobʼyuji. Yajni ekʼ ja tyempo, lokji bʼa oj och bʼa jun grupo bʼa wa xlokjiye kʼinanel bʼa junjuntik ekʼele ja bʼa kʼinik. Pe yuja mi xyaʼa yuj ja bʼa jastik sbʼaj ja janekʼ wa xtupji, cha wa x-aʼtiji bʼa jun tienda ja bʼa lunesi man viernes. Meran, tini wa x-ekʼyuj mas jitsan tyempo ja bʼa tienda, pe ja jasa mas wa skʼulan gusto jani ja syamjel guitarra. Wani skʼana snebʼjel lek syamjel sok bʼa jaxani oj aʼtijuk ja bʼa jaw. Pe wani snebʼa ja yajni wa xkanyuj tyempo, ama jutsʼin ita.

⁶ Jastalni jaw, bʼobʼta ja keʼntik mini jel wa xbʼobʼ jpiltik jitsan tyempo ja bʼa xcholjeli jastalni wa xkʼanatik. Pe jani jaw ja jasa jel xkʼanatiki. Ja yuj wa xkʼujolantik bʼa oj katik kʼot man skʼujol ja kristyano soka lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Pe yuja jel latsan wala ajyitiki, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik jastal oj bʼobʼ katik bʼajtan bʼej ja bʼa xcholjeli.

7, 8. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja Jesús sbʼaja modoʼal yaʼ ajyuk ja bʼa xcholjeli?

⁷ Ja modoʼal yaʼ ajyuk ja Jesús sbʼaja xcholjeli juni lekil sjejel bʼa snochjel. Ja jasa mas tʼilan yila jani stajel tiʼal sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Juan 4:34, 35). Bʼejyini jitsan kilometro bʼa xcholjel yabʼ ja kristyano ja janekʼni bʼobʼyuji. Yani makunuk lek ja tyempo bʼa oj loʼilanuk soka kristyano ja bʼa snaje sok ja bʼa lugarik jel x-ajyiye. Spetsanil ja sakʼanili jani waj skʼujol xcholjel.

⁸ Wani xbʼobʼ jnochtik ja Kristo yajni wa xcholotik sbʼaja sGobyerno ja Dyos chikan jas ekʼele sok chikan bʼa lugar. Pwestoni aytik bʼa skʼulajel chikan jasa ja bʼa jsakʼaniltiki bʼa oj jkʼuluktik ja cholal it (Mar. 6:31-34; 1 Ped. 2:21). Jujuntik ja bʼa kongregasyon wa xbʼobʼ ochuke precursor especial, regular ma auxiliar. Jaxa tuk snebʼuneje jun ajkʼach kʼumal ma wajele koltanel bʼa jun lugar wa xkʼanxi mas cholumanik. Sok mokni chʼay jkʼujoltik ja tuk cholumanik bʼa waneni skʼulajel ja aʼtel it sok cha wa skʼujolane ja janekʼni wa xbʼobʼyujile. Chikan jastal wanotik skʼulajel, ja Jyoba mini wa skʼanakitik ja jasa mi xbʼobʼ jkʼuluktiki. Wa skʼana oj kabʼtik stsamalil xcholjel ja ‹tsamal lekil rason ja bʼa Dyos gusto wa x-ajyi› (1 Tim. 1:11, TNM; Deut. 30:11).

9. a) ¿Jastal yila stʼilanil ja Pablo ja xcholjeli anima aʼtiji? b) ¿Jasa wa sjeʼa ja Hechos 28:16, 30, 31 sbʼaja jastal yila ja Pablo ja xcholjeli?

⁹ Cha pilan lekil sjejel jani sbʼaja jekabʼanum Pablo. Yajni ti ajyi bʼa Corinto ja bʼa xchabʼil sbiaje bʼa misionero, aʼtiji bʼa jun tyempo bʼa skʼulajel naʼitsik kʼulbʼalsok kʼuʼuts ma lona, pes yujni mi jel yiʼoj takʼin. Pe mini ja yayi mas stʼilanil ja bʼa sakʼanili. Skʼulan ja aʼtel it bʼa oj skoltay sbʼaj sok bʼa jachuk oj xcholyabʼ ja lekil rason ja swinkil ja Corinto bʼa mi oj tupjukyi ja sgastoʼik (2 Cor. 11:7). Anima tʼilan aʼtiji, jani waj skʼujol ja xcholjeli, sok xcholoni spetsanil ja sabadoʼiki. Yajni masxa lek wan wajelyuj ja bʼa sakʼanili, jaxani mas waj skʼujol ja bʼa xcholjeli. Jaxani «Yaa sbaj juntiro ba con gana oj yal yab ja yabal ja Dios ja smoj judioili. Yala claro lec que ja Jesús it jac ta, yena ni ja Cristo» (Hech. 18:3-5; 2 Cor. 11:9). Tʼusan tsaʼan, yajni ajyi preso chabʼ jabʼil ja bʼa Roma, wani xcholo yabʼ ja matik wa x-ulataji yuji sok wani stsʼijbʼan kartaʼik (kʼuman ja Hechos 28:16, 30, 31). Pwestoni ajyi bʼa mi jas oj timjukyuj ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Stsʼijbʼan: «Ay ki‘ojtikon ja ya‘teltajel [...]. ja‘ yuj mi oj jyo‘pes jbʼajtikon» (2 Cor. 4:1, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Jastalni ja Pablo, wani xbʼobʼ katik bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik ja xcholjeli, anima wa skʼana oj aʼtijukotik.

10, 11. ¿Jastal wa xbʼobʼ jcholtik tsʼikan lek ja yajni ay kiʼojtik chamelik?

¹⁰ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta wala kotik chamel ma yuja jabʼiltiki wa stimawotik wajel ja bʼa xcholjel bʼa naʼits naʼits jastalni wa xkʼanatik? Ta jachkʼa, ayni tuk modoʼik bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik. Ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo xcholowe yabʼ ja kristyano chikan bʼa ayeʼa. Mini xchʼayawe ja ekʼeleʼik bʼa oj xchole ja smeranili: bʼa naʼits naʼits, bʼa lugarik jel x-ajyi kristyano sok chikan bʼa wa xtaxyeʼa (Hech. 17:17; 20:20). ¿Jaxa ta wala wokolanitik bʼa mixa xbʼobʼ bʼejyukotik? Anto, wa xbʼobʼ ochkotik kulan bʼa jun lugar bʼa wa x-ekʼye ja kristyano sok oj bʼobʼ loʼilanukotik soke. Cha wani xbʼobʼ jcholtik bʼa telepono, bʼa kartaʼik ma bʼa chikan bʼa wa xtax ja kristyano. Jitsan  cholumanik bʼa wane wokol sok chamel gustoniʼaye sok wa xyabʼye mini jas wa skʼulanyujile palta yuja wa xbʼobʼ xchol-e ja bʼa modoʼik jaw.

¹¹ Ja yuj, anima ay kiʼojtik wokolik yuj chamel wani xbʼobʼ jcholtik ja lekil rason tsʼikan lek. Cha la kiltik ja sjejel ja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn yala: «Pero anima, huax bob cuj spetzanil pero jaʼ ni ja Cristo huax yaa ja quipi» (Filip. 4:13). Makuni yuj ja ipal jaw yajni maloʼaxi ja bʼa june ja bʼa sbiajeʼiki. Yala yabʼ ja swinkil ja Gálatas: «Jel malo ayon ja tiempo jahui pero yuj ja chamel jahui, jayuj ahuabyex ja yabal ja Diosi» (Gál. 4:13). Jastalni jaw, yajni wala maloʼaxitik wani xbʼobʼ jcholtik yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja loktoriki, ja empermeraʼik sok tuk matik chapane bʼa wa skʼelawe ja chameliki. Jitsan ja kristyanoʼik jaw wane aʼtel ja yajni wala ekʼtik ja bʼa snaje.

12. ¿Jasa wa stojolan ja «ta lek kʼa wa x‘ilwani ja wasati»?

¹² Ja Jesús yala: «Ja yijlabʼ ja jkwerpotiki ja‘ni ja jsatiki. ta lek kʼa wa x‘ilwani ja wasati lekni ay ja spetzanil ja wakwerpo‘i» (Mat. 6:22, YD). ¿Jasa wa stojolan ja yaljelik jaw? Jani tʼilan oj kitik jun jsakʼaniltik bʼa chʼin, wa xkʼan kaltik, bʼa kechani oj waj jkʼujoltik bʼa jun jasunuk, bʼa mini jas oj sjom kolomtik. Ja Jesús yeʼnani yaʼa ja lekil sjejel bʼa jani waj skʼujol ja xcholjeli sok sjeʼayi ja snebʼumanik bʼa oj waj skʼujole yaʼteltajel ja Jyoba soka bʼa sGobyerno. Jani wanotik snochjel ja sjejel bʼa Jesús ta ja wa xkaʼatik bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik  ja xcholjel ja «sGobyerno ja Dyos sok ja stojili» (Mat. 6:33, TNM)

13. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj waj jkʼujoltik ja xcholjeli?

¹³ Jun modo bʼa oj waj jkʼujoltik ja xcholjeli jani oj jleʼtik jas oj jkʼuluktik bʼa spiljel mas tyempo bʼa skoltajel ja tuk bʼa a-snaʼe sbʼaja Jyoba sok akʼot syajtaye. * Jun sjejel, ¿wan maʼ xbʼobʼ jtukbʼestik ja ora wala aʼtijitik sok xcholjel mas ja bʼa semana? Ta jel kʼa wa xpilatik tyempo bʼa yajel ekʼ gustoʼil, ¿oj maʼ katik koʼ tʼusan?

14. ¿Jasa skʼulan jun nupanum bʼa oj spil-e mas tyempo sok oj yaweyi mas stʼilanil ja xcholjeli?

¹⁴ La kiltik ja jasa skʼulan jun ansyano sbʼiʼil Elías sok ja xcheʼumi. Ja yeʼn wa xcholo: «Mini wa xbʼobʼ ochkotikon precursor ja bʼa tyempo jaw, pe tʼilani ay jas oj kʼe jkʼuluktikon. Ja yuj jleʼatikon modo bʼa ay jas oj jkʼuluktikon anima lajansok mey stʼilanil bʼa jachuk oj elkotikon mas ja bʼa xcholjeli. Jun sjejel, katikon koʼuk ja gastoʼik; jpensaraʼantikon mixa jel oj jpiltikon tyempo ja bʼa yajel ekʼ gustoʼil jastalni wa xkʼulantikon ajyi, pes kilatikon wani sjapa kitikon jitsan oraʼik, sok ja bʼa kaʼteltikoni jkʼanatikon oj elkotikon mas saj. Stsʼakatal ja jaw, bʼobʼni elkotikon ja bʼa xcholjel ja bʼa x-och akwal, yajel mas estudioʼik bʼa Biblia sok elel xcholjel chabʼ ekʼele ja bʼa ixawi ja bʼa yoj semana. Jelni gusto ajyitikon».

15, 16. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jasa wa xyala ja 1 Timoteo 4:13, 15, ¿jastal oj bʼobʼ tojbʼestik mas ja jastal wa xcholotiki soka jas wa xjeʼatiki? (Kʼela ja rekwagro « Ja jas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa skʼulajel spetsanil ja cholal akʼubʼalkitik»).

¹⁵ Pilan modo bʼa skʼulajel spetsanil ja cholal akʼubʼalkitik jani stojbʼesel mas ja jastal  wa xcholotik. Jujuntik matik jel chapane wani xkʼanjiyile oj yiʼ xchapjele tikʼan tikʼan bʼa jachuk oj kʼot snaʼe mas sok oj tojbʼuk el ja jasa wa snaʼawe skʼulajeli. Jastalni jaw, ja keʼntiki tʼilani mi oj katikan snebʼjel bʼa oj kʼotkotik lekil jeʼumanik (Prov. 1:5; kʼuman ja 1 Timoteo 4:13, 15).

¹⁶ ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik? Jani smaklajel lek ja jas wa xjejikitik ja bʼa jtsomjeltik bʼa spetsanil ja semana ja bʼa Sakʼaniltik soka Kaʼteltik. Pes ja bʼa tiw wala chapjitik bʼa oj tojbʼestik mas ja jastal wa xcholotiki. Jun sjejel, yajni ja presidente wa xyayi rason ja matik wa x-ekʼye bʼa plataporma, la jmaklaytik ja rason wa x-ajiyile sok la kiltik jastal oj bʼobʼ katik makunuk. Anto, la katik makunuk ja yajni la loʼilanitik soka kristyano sbʼaja smeranili. Sok pilan jasunuk wa xbʼobʼ jkʼuluktik jani oj kaltik yabʼ ja olomal bʼa xcholjel ja bʼa jgrupotik bʼa a-skoltayotik ma a-smojtayotik ja bʼa xcholjeli. Cha wani xbʼobʼ jkʼantikyi skoltajel ja cholumanik bʼa ayxa yiʼoje mas snajel, jun precursor ma ja biajante. Spetsanil ja it oj skoltayotik bʼa oj katik makunuk lek ja yamkʼabʼal bʼa xcholjel. Jachuk, mas oj kabʼtik stsamalil ja aʼtel bʼa xcholjel soka bʼa sjejel.

17. ¿Jasa slekilal wa xkilatik yajni wa xkʼulantik tsʼikan lek ja cholal akʼubʼalkitiki?

¹⁷ Juni niwan cholal yuja Jyoba wa xyaʼakan bʼa oj kʼotkotik ‹ya‘tijumotik› (1 Cor. 3:9, YD). Yajni wa xkʼujolantik bʼa yiljel ‹ja jastik mas tʼilani› sok ja wa xwaj jkʼujoltik ja xcholjeli, wa xkaʼteltaytik ‹ja Jyoba gusto lek› (Filip. 1:10, TNM; Sal. 100:2). Ja yaʼtijumotik ja Dyos wani xnaʼatik lek ja yeʼn ojni yakitik ja ipal wa xmakunikujtik bʼa skʼulajel ja cholal akʼubʼalkitik chikan jas wokolik kiʼojtik ma ja jastal wala taxtik (2 Cor. 4:1, 7; 6:4). Ta mini jel xbʼobʼ jcholtik ma wani xbʼobʼi yuja jastal wala taxtiki, yaʼteltajel ja Dyos sok spetsanil ja jkʼujoltik jani jaw ja wa xya ajyukotik gusto (Gál. 6:4). Yajni wa xkʼulantik tsʼikan lek ja xcholjeli, wani xjeʼatik wa xyajtaytik ja Jyoba soka jmojtiki. ¿Jasa slekilal oj kiltiki? Ja Biblia wa xyala: «Ta jach cʼa huaxa cʼulan ja hueni, oj ni ataa ja hua coltajela y oj cho huaj staa ja scoltajel ja maʼ huas smaclaya» (1 Tim. 4:16).