1. ¿Jas modoʼik wa xbʼobʼ aʼtijukotik lajan soka Jyoba?

JA Kʼulumani wa skʼana ajyi ja ixuk winik tojeʼi akoltanuke bʼa akʼotuk ja jasa wa skʼana. Pe anima mulanumotik ja wego, ja yaʼtijumik toj ja Dyosi ojni bʼobʼ aʼtijukotik soka yeʼn kʼakʼu kʼakʼu. Jun sjejel, ja Biblia wa xyala jmojni jbʼajtik «atel ja ba yatel ja Diosi» ja yajni wa xcholotik sok wa xkatik och nebʼumanil (1 Cor. 3:5-9). Juni niwan cholal kiʼojtik yuja Kʼuluman kechan jel juntiro ja yip bʼa spetsanil ja sutsatkʼinali lekni wa xyila ja oj aʼtijukotik soka yeʼn bʼa jun cholal jel wa xyila stʼilanil. Pe ayni tuk modoʼik bʼa oj aʼtijukotik soka Jyoba. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jujuntik: skoltajel ja jpamilyatik soka jmoj-aljeltik, sjamjel ja jnajtiki, skʼapjel jbʼajtik koltanel ja bʼa xchonabʼ ja Dyos sok skʼulajel mas ja bʼa yaʼteltajel ja yeʼn (Col. 3:23).

2. ¿Jas yuj tʼilan mok jlaj jbʼajtik soka tuk ja janekʼ wa xbʼobʼ jkʼuluktik sbʼaja Jyoba?

² Yajni wantik spaklajel ja artikulo, mok katik slaj sbʼaj soka tuk ja janekʼ wa xbʼobʼ jkʼuluktik sbʼaja Jyoba. Ja jabʼiltiki, ja chameli, ja jastal wala taxtiki soka janekʼ wa xbʼobʼkujtiki mini junukxta: Ja jekabʼanum Pablo aji ekʼyi yuja Dyos ja it sok yala: «Cada jujuneotic oj cʼultic pensar ta lec ja jas huax cʼulantiqui, ma miyuc. Ta huax yab ja jcʼujoltic que lec ja jas huanotiqui, entonces  quentic mismo oj naatic. Mi sbejuc oj cocheluctic [ma oj jlajbʼajtik sok] ja jmojtiqui» (Gál. 6:4).

3. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja matik wa stalnay ja spamilya wane aʼtel lajan soka Jyoba?

³ Ja Jyoba wa smajlay ja yaʼtijumiki a-stalnaye ja spamilyaʼe. Jujuntik sjejel, ayni tʼilan oj aʼtijuke bʼa oj smakʼlay ja spamilyaʼe. Jitsan nanal wa xkanye bʼa snaje bʼa oj yawe kʼiʼuk ja yuntikile bʼa chʼineto. Sok jujuntik jmoj-aljeltik tʼilani oj stalnay ja snantate bʼa awelexa. Ja jastik it jelni ay stʼilanil skʼulajel. Ja Biblia wa xyala: «Pero ta ay cʼa jun ja quermanotiqui mi huax yaa caso ta ay snesesida ja yermano jumasa, mi ni ja maʼ mero smojʼalijeli [spamilya], lajan soc chʼay ta scʼujol ja jas huas scʼuani. Mas to pegor ja yen soc ja maʼ mi ni huas scʼuan ja Diosi» (1 Tim. 5:8). Ta ay kiʼojtik ja cholalik jawi, bʼobʼta mini xbʼobʼ jpiltikyi jitsan tyempo bʼa yaʼteltajel ja Dyos ja jastalni wa xkʼanatiki. Pe mok el jganatik. Ja Dyos jelni lek xyila jawa xtalnaytik ja jpamilyatik (1 Cor. 10:31, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]).

4. ¿Jastal oj bʼobʼ yaʼe bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyos ja nantataliki, sok jasa slekilal oj yil-e?

⁴ Ja nantataliki wa x-aʼtijiye soka Jyoba yajni wa stsatsankʼujolan ja yuntikile bʼa aya skʼelsate bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Yajni wa x-ekʼ ja tyempo, jitsan ja bʼa untik jaw wa x-aʼtijiye bʼa tyempo tsʼikan sok wa xyaʼawekan najat ja spamilyaʼe. Jujuntik misioneroʼe, tuk precursore bʼa wane koltanel bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik sok jujuntik ti wane aʼtel bʼa Betel. Yuja yaʼunejekan najat ja spamilyaʼeʼi, mini xbʼobʼ yil-e tikʼan ja jastalni wa skʼanawe. Pe anima, ja nantatalik bʼa mi wa spensaraʼane bʼa yeʼnleʼita wa stsatsankʼujolan ja yuntikile bʼa mok yawekan ja aʼtel wane skʼulajeli. Yujni jel wa x-aji gustoʼaxuke snajel ja yuntikile wane yajel bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi (3 Juan 4). Jitsan ja nantatalik jaw jach ay wa xyabʼye jastal ja Ana, bʼa yala yaʼunejyi majan ja Jyoba ja yunin Samuel. Ja nantatalik jaw jelni lek ayil-e ja it jastal jun tsamal cholal bʼa aʼtel lajan soka Jyoba. Sok mini oj stukbʼese ja jaw yuj chikan jasunuk (1 Sam. 1:28).

5. ¿Jastik koltanel bʼa jel xmakuni wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa kongregasyoni? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁵ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta mey kiʼojtik cholalik ja bʼa jpamilyatik bʼa jelxa tʼilan? Bʼobʼta oj bʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltik ayxa skʼujoleʼi, ja matik maloʼay ma ja tuk matik ay jas wa xmakuniyujileʼi. Cha ojni bʼobʼ koltanukotik bʼa aʼtel soke lajan ja matik wa stalnaye ja jmoj-aljeltike jaw. ¿Jas yuj mi xkʼelatik ja bʼa kongregasyon sok spensarajel machun wa skʼana skoltajel? La kaltik jun jmoj-aljeltik ixuk wan stalnajel ja stat bʼa awelxa. ¿Jas yuj mi xkatik ekʼ tʼun tyempo soka stati bʼa jachuk ja jmoj-aljeltiki oj bʼobʼ skʼuluk tuk jasunuk? Ma oj cha bʼobʼ jkʼap jbʼajtik bʼa ay maʼ oj kitik och ja bʼa tsomjeli ma yulatajel jun pamilya bʼa teye bʼa ospital, wajel smanjel jun jasunuk ma wajel jekabʼanel. Jachuk, wa xbʼobʼ jkoltaytik ja Jyoba bʼa sjakʼjel ja yorasyone ja jmoj-aljeltike jawi (kʼuman ja 1 Corintios 10:24).

6. ¿Jasa ti chʼikan ja sjamjel ja jnajtiki?

⁶ Ja smojik aʼtijum ja Dyosi naʼubʼal sbʼaje yuja wa sjama ja snajeʼi. Ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego, ja yaljel wa sutxi skʼulajel «recibir ja hua huulaex [sjamjel ja jnajtik]» wa stojolan «sjejelyi lekil kʼujol ja matik mi xnaʼatik sbʼaji» (Heb. 13:2). Ja Biblia ayiʼoj jitsan loʼilik bʼa wa sjeʼakitik oj jamtik ja jnajtiki (Gén. 18:1-5). Jelni lek oj kʼajyukotik bʼa mi oj katik ekʼ lom ja ekʼeleʼik wa xbʼobʼ jkoltaytik ja tuki, ja matik «quermano xa ni jbajtic soqui» soka matik miyuki (Gál. 6:10).

7. ¿Jas yuj tʼilani oj jamtikyi ja jnajtik ja matik wa xyulataye ja jkongregasyontik bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikani?

 ⁷ Wani xbʼobʼ aʼtijukotik lajan soka Dyos sjamjelyi ja jnajtik ja matik wa xjakye ja bʼa kongregasyon bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan (kʼuman ja 3 Juan 5, 8 *). Jitsan ekʼele, ja ulatanelik jaw wa xkoltani bʼa «oj caa jbajtic nihuancʼujol» ma stsatsankʼujolajel jbʼajtik (Rom. 1:11, 12). La kiltik jasa ekʼ sbʼaj ja jmoj-aljeltik Olaf. Jitsanxa jabʼil, ja yajni chʼinto, waj ulatajuk ja skongregasyon yuj jun biajante bʼa mito nupaneluk. Sok mey maʼ oj ya jijluk bʼa snaj ja biajante. Ja snantat ja Olaf mi Taʼumantiʼuke sok sjobʼoyile ta oj bʼobʼ kanuk ja biajante bʼa snaje. Sok yalawe oj bʼobʼ kanuk, pe ja Olaf ti oj kan way bʼa siyon. Ja jasa ekʼ sbʼaji jelni leka. Ja Olaf wa xyala wajni jun semana bʼa jel tsamal. Wa xyala: «Ja keʼn soka biajante sajto wala kʼetikon sok wa xtaʼatikon tiʼal jastik jel tsamal ja yajni wala waʼtikon ja bʼa saʼan sakbʼeli. Ja tsatsankʼujolanel yakiʼi snikawon bʼa oj aʼtijukon bʼa tyempo tsʼikan». Ja bʼa 40 jabʼil ekʼeljani, ja Olaf misionero ajyel bʼa jitsan país.

8. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jetik slekil jkʼujoltik anima lajansok mi oj ajukitik tsʼakatal? Aʼa jun sjejel.

⁸ Wani xbʼobʼ jetikyi slekil jkʼujoltik bʼa tuktukil modoʼik ja matik mi xnaʼatik sbʼaji, anima ja sbʼajtanil ekʼele mi xyaʼawe tsʼakatal ja jas wa xkʼulantiki. La kiltik jun sjejel. Ja bʼa España, jun jmoj-aljeltik ixuk wan yajelyi estudio jun ixuk sbʼiʼil Yésica ti sbʼaj bʼa Ecuador, ja yeʼn kʼe okʼuk. Ja jmoj-aljeltiki sjobʼoyi jasa wan ekʼel sbʼaji, sok ja Yésica yala ja bʼajtanto oj wajuk bʼa España jel pobre ajyi sok jun kʼakʼu mi jas ajyiyuj bʼa oj yabʼi. Kechanta ayiʼoj jaʼ bʼa oj yayi ja yal yakʼixi. Yajni stelunej ja yakʼix bʼa wan slejel modo oj ya wayuk, kʼe yayi orasyon. Tʼusan tsaʼan, chabʼ Taʼumantiʼ skʼojtsin ja spwerta. Ja Yésica mini tʼun lek yila ja Taʼumantiʼiki sok xchʼiʼa ja rebista ajiyiʼi, sok yala: «¿Jaʼ oj kayi ja it ja kakʼix bʼa oj yabʼi?». Ja jmoj-aljeltiki sleʼawe modo oj yawe kulan skʼujol, pe mini jas bʼobʼi. Tʼusan tsaʼan, yaʼawekan jun moʼoch waʼelal ja bʼa spwerta. Ja Yésica jel nikji ja yajni jul skʼujol ja lekil kʼujolal sjeʼawe ja jmoj-aljeltiki, anima mulal ay wa xyabʼ yuja mi skisa ja sjakʼjel yaʼa ja Dyos ja yorasyon skʼulani. Pe pwestoni ay bʼa oj yaʼteltay ja Jyoba. ¡Jelni lek ja slekilal ilxi yuja jmoj-aljeltiki sjama ja skʼabʼe bʼa yajel! (Ecl. 11:1, 6).

9, 10. a) Ja Israel bʼa najate, ¿jas ekʼeleʼik kʼanxi matik akoltanuke? b) Ja bʼa jtyempotiki, ¿jastik cholalik bʼa wa xkʼanxi winike bʼa pwesto aye oj koltanuke ja bʼa kongregasyon?

⁹ Ja Israel bʼa najate, jitsan ekʼele kʼanxi matik oj koltanuke aʼtel (Éx. 36:2; 1 Crón. 29:5; Neh. 11:2). Ja bʼa jtyempotiki wani xcha bʼobʼ katik ja jtyempotiki, ja jastik kiʼojtiki soka jastik wa xnaʼatiki bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltiki. Ta jkʼulantiki, jel gusto oj ajyukotik sok oj jtatik jitsan slekilal.

¹⁰ Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala yabʼ ja winikeʼi aʼatijuke soka Jyoba skʼujolajel bʼa oj ochuke skoltuman ansyano ma ansyanoʼik (1 Tim. 3:1, 8, 9; 1 Ped. 5:2, 3). Ja matik wa skʼulaneʼi wani xkʼankʼuni yujile bʼa skoltajel ja smoj-aljele ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos sok bʼa tuk modoʼik jel xmakuni (Hech. 6:1-4). ¿Ayxa maʼ bʼa sjobʼotakitik ja ansyanoʼik ta pwesto aytik bʼa ochel akomodador, skʼeljel ja juʼuniki ma ja lugar bʼa wa xcholotiki, aʼtel bʼa yajel ajyuk lek ja naʼits bʼa tsomjeli ma tuk aʼtelik jastaltik jaw? Ja matik wa skʼulane ja aʼtel jawi ojni yal-e kabʼtik jel xyabʼye stsamalil skoltajel jachuk ja tuki.

11. ¿Jastal koltaji jun jmoj-aljeltik ixuk yuja yamigaʼik staʼunej ja bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal?

 ¹¹ Ja matik wane skʼulajel aʼtelik ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi wani staʼawe yamigoʼe. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja Margie, jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa ayxa yiʼoj 18 jabʼil bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Ja bʼa jabʼilik jaw, yayi xchapjelal tuk jmoj-aljeltik bʼa masto akʼix. Ja yeʼn wa xyala ja ekʼeleʼik jaw juni modo bʼa yajel «jbajtic nihuancʼujol» ma stsatsankʼujolajel jbʼajtik (Rom. 1:12). Sok ja yajni ekʼ sbʼaj wokolik jel tsats ja bʼa sakʼanili, jel aji kulan skʼujol yuj spetsanil ja yamigaʼiki. ¿Ayxa maʼ bʼa jkʼapunej jbʼajtik bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal? Ojni bʼobʼ jkʼuluktik ama mi jas jnebʼunejtik skʼulajel.

12. ¿Jastal wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa koltanel ja yajni wa x-ekʼ jun desgrasya?

¹² Yajni wa x-ekʼ desgrasyaʼik, ja yaʼtijumik Dyosi wani xbʼobʼ aʼtijuke soka yeʼn skoltajel ja jmoj-aljeltik bʼa jitsan modoʼik. Jun sjejel, wa xbʼobʼ katik takʼin sbʼaja matik ekʼ sbʼaj desgrasya (Juan 13:34, 35; Hech. 11:27-30). Chomajkil wa xbʼobʼ koltanukotik bʼa yajel ajyuk asyado ma yajel kʼeʼuk naʼitsik ja bʼa ekʼ ja desgrasya. Jun jmoj-aljeltik bʼa Polonia sbʼiʼil Gabriela chʼay ja snaj ja yajni ekʼ jun bʼutʼ jaʼ. Pe waj koltajukyuj ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyonik mojan yiʼoji, soka yeʼn jelni xlikiki yabʼi. Ja yeʼn wa xyala: «Mi xkʼana oj kal ja jasa chʼaykuji, pes kechanta jastik junuk. Mas lek oj kal ja jastik slekilal kila. Ja jasa ekʼ jbʼaji sjeʼaki ja ajyel ja bʼa kongregasyoni juni niwan cholal bʼa mi jas wa slaja sok bʼa wa xyaʼa gustoʼil». Jitsan jmoj-aljeltik bʼa koltajiye ja yajni ekʼ ja desgrasyaʼiki wa xyalawe jachni wa xcha yilawe ja slekilal ja yeʼnle. Sok ja matik wa x-aʼtijiye soka Jyoba bʼa yajel ja koltanel jaw jelni gusto wa xyabʼ aye (kʼuman ja Hechos 20:35; 2 Corintios 9:6, 7).

13. ¿Jastal wa xya tsatsbʼuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba ja wa xkʼapa jbʼajtik koltaneli? Aʼa jun sjejel.

¹³ Jun jmoj-aljeltik ixuk sbʼiʼil Stephanie sok tuk cholumanik yabʼyeni ja gustoʼil aʼtel soka Dyos bʼa skoltajele ja jmoj-aljeltike bʼa elye ja bʼa spaise yuja guerra sok wajye jastal repugiadoʼik bʼa Estados Unidos. Koltaniye slejel sok yajel ajyuk chapan ja naʼitsik bʼa oj ajyuke ja jmoj-aljeltikeʼi. Ja yeʼn wa  xyala: «Jel snikawotikon ja gustoʼil soka tsʼakatal yaʼawe yuja yilawe ja yajtanel yiʼoj ja jmoj-aljeltik bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali. Ja yeʼn wa spensarane keʼn jkoltaytikone, pe ja smeranili ja yeʼnle masni jel ja jas skʼuluneje bʼa keʼntikon. Ja yajtanel kilunejtikon, ja ajyel tsoman, ja skʼuʼajel soka sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba yaʼunej tsatsbʼuk ja yajtanel kiʼojtikon ja Dyosi. Sok ja it skoltunejotikon bʼa oj kiltikon mas chaʼanyabʼalil ja jasa wa xyakitik ja bʼa xchonabʼi».

14, 15. a) ¿Jas tikʼe modoʼal ajyiyuj ja aluman Isaías? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja modoʼal ajyiyuj ja Isaías?

¹⁴ ¿Wan maʼ xkʼanatik oj aʼtijukotik mas soka Jyoba? ¿Wan maʼ xkʼanatik wajel ja bʼa wa skʼana mas koltanumik ja xchonabʼ ja Dyosi? Ja yaʼtijumotik ja Dyosi mini tʼilanuk oj wajtik najat lugar bʼa oj jamtik ja jkʼabʼtik bʼa yajel. Pe ay jujuntik jmoj-aljeltik wani xbʼobʼ wajuke najat lugar bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba. Ja jastal pwesto ayeʼi jani junxta soka bʼa aluman Isaías. Ja Jyoba sjobʼo: «¿Machʼa oj jek bʼa oj wajuk, sok machʼa oj wajuk yuj keʼntik?», ja yeʼn yala: «¡It bʼayonjul ja keʼn! ¡Jekawon keʼna!» (Is. 6:8). ¿Ay maʼ kiʼojtik ja junxta kʼankʼunel jaw yajni wa xkʼanxi koltanel sok yajni oj bʼobʼ kujtiki? ¿Jastik koltanel wa xkʼanxi ja bʼa jtyempotiki?

¹⁵ Stajel tiʼal sbʼaja xcholjel soka bʼa yajel och nebʼumanili, ja Jesús yala: «Jel niwan ja jachʼoji jel tʼusan ja a‘tijumi[.] ja‘ yuj kʼanawik yi‘ ja swinkil ja jachʼoji bʼa oj sjek ja a‘tijum ja bʼa sjachʼoji» (Mat. 9:37, 38, YD). ¿Oj maʼ bʼobʼ aʼtijukotik jastal precursor ja bʼa wa xkʼanxi mas cholumani? Ma ¿oj maʼ bʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa a-skʼuluke? Bʼa jitsan jmoj-aljeltik, ja modoʼal mas lek oj sjeʼe ja yajtanel yiʼoje bʼa Dyos soka bʼa smojeʼi jani aʼtel jastal precursor ja bʼa lugarik wa xkʼanxi mas aʼtijumiki. ¿Ay ma tuk modoʼalik bʼa oj jkʼuluktik mas ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi? Ta mi katik ekʼ lom, jelni gusto oj ajyukotik.

16, 17. ¿Jastik modo ay sbʼaja matik wa skʼana oj skʼuluke mas bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁶ ¿Pwesto maʼ aytik wajel aʼtel bʼa Betel ma bʼa yajel kʼe Naʼitsik bʼa Tsomjelal, anima bʼa kechanta jun tyempo ma bʼa chabʼ oxe kʼakʼu ja bʼa semanaʼiki? Tikʼanxta wa xkʼanxi jmoj-aljeltik bʼa pwesto wajel aʼtel bʼa chikan jas lugar sok bʼa chikan jas aʼtel x-ajiyile. Ja it bʼobʼta wa stojolan aʼtel bʼa jun cholal bʼa wa xkʼanxi mas koltanel ama waxa naʼa skʼulajel ma ayxa awiʼoj snajel bʼa tuk aʼtel. Chikani jastal, ja Jyoba wani xyila chaʼanyabʼalil ja matik wa skʼapa sbʼaje bʼa xchʼakjel sbʼaje skʼulajel ja jasa wa xkʼanxi (Sal. 110:3).

¹⁷ Ta wa xkʼanatik oj ajukitik mas chapjel bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, bʼobʼta ojni lajxukujtik ja jasa wa xkʼanxi bʼa wajel ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja bʼa tiw wa xchapxi winik sok ixuk bʼa takʼane bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan bʼa jachuk ja xchonabʼ ja Jyoba oj ya makunuk mas tsʼikan lek. Ja matik wa skʼanawe oj wajuke ja bʼa chapjelal it tʼilani pwesto oj ajyuke bʼa oj syam-e chikan jas cholal x-ajiyile ja yajni skʼulan sbʼaje graduari. ¿Pwesto maʼ aya wajel ja bʼa eskwela it sok jachuk oj ajukawi mas cholalik? (1 Cor. 9:23).

18. ¿Jasa slekilal oj jtatik ta tolabida wala aʼtijitik lajan soka Jyoba?

¹⁸ Ja yaʼtijumik ja Jyoba wani xkʼanatik sjamjel ja jkʼabʼtik bʼa yajel, sjejel syajal jkʼujoltik, lekil jkʼujoltik sok chamel jkʼujoltik tolabida ja tuki. Ja it wa xya ajyukotik gusto sok laman (Gál. 5:22, 23). Chikan jastal wala taxtik, wani xbʼobʼ kabʼtik ja gustoʼil snochjel ja jastal jaman skʼabʼ bʼa yajel ja Jyoba sok kʼotel june ja bʼa smojik aʼtijumik jel skʼana (Prov. 3:9, 10).