Ja pasensya: la kuchkujtik jach mi oj chʼayuk ja smajlajel kiʼojtik
YUJA mas wan ipaxel ja jastik wa stʼenawotik skʼulajel ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘», ja yaʼtijumotik ja Jyoba masni jel wa skʼana oj ajyuk jpasensyatik (2 Tim. 3:1-5, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinal it kechantani yeʼn wa syajtay sbʼaje, mi x-ochye akwerdo sok mi skomo sbʼaje. Ja ixuk winike jastal it mini tikʼanukxta wa x-ajyi spasensyaʼe. Ja yuj, ja yaʼtijumotik Dyosi tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xnocho ja jastal mey spasensya ja luʼumkʼinali? ¿Jas wa stojolan ja ajyel pasensya? Sok bʼa oj ajyukuj tolabida ja modoʼal it sbʼaja yaʼtijumik Dyosi, ¿jasa oj jkʼuluk?».
JAS WA STOJOLAN JA PASENSYA
Ja bʼa Biblia, ja ajyel pasensya mi kechanukta oj kuchkujtik jun jasunuk bʼa jel wokol. Wa stojolan oj kuchkujtik jach mi oj chʼayuk ja smajlajel kiʼojtiki. Yajni ay jpasensyatik, mi kechan wa xpensarantik ja jas wa xmakunikujtiki, wani xcha jpensaraʼantik sbʼaja tuki sok chomajkil sbʼaja matik wa skʼulanekitik bʼa mi lekuki. Mi wa xkalatik mixa oj tojbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka ixuk winik jaw, wani xmajlaytik atojbʼuk. Ja yuj mini chamyabʼjeluk ja Yabʼal ja Dyos wa xyala ja pasensya ti wa xkʼijan bʼa yajtanel (1 Cor. 13:4). * Cha tini chʼikan ja bʼa «satinel ja yip ja Dyos» (Gál. 5:22, 23, TNM). ¿Pe jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajyuk jpasensyatik?
JA JASTAL OJ KATIK KʼIʼUK JA PASENSYA
Bʼa oj katik kʼiʼuk ja pasensya, tʼilani oj jkʼantikyi ja Jyoba bʼa a-skoltayotik soka yipi, sok wani xyayi ja matik wa sjipa skʼujole bʼa yeʼn (Luc. 11:13). Pe anima ja Yip ja Dyos jel tsats juntiro, tʼilani ay jas oj cha jkʼuluktik ja keʼntiki sok skʼulajel ja jastalni wa xkʼanatik ja bʼa korasyontiki (Sal. 86:10, 11). Bʼa tuk yaljel, tʼilani kʼakʼu kʼakʼu oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa oj ajyuk jpasensyatik, bʼa jachuk tsʼunan lek oj ajyuk ja bʼa jkʼujoltiki. Anima jachuk, tʼilani ay jas mas oj jkʼuluktik bʼa oj ajyukujtik tolabida ja pasensya. ¿Jas mas oj bʼobʼ skoltayotik?
Ojni bʼobʼ katik kʼiʼuk ja pasensya spaklajel sok snochjel ja sjejel toj lek yaʼakan ja Jesús. Yajni ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal sbʼaja «yajkʼachil modoʼal», bʼa ti chʼikan ja «pasensya», yala yabʼ ja nochumaniki: «Awikan ja slamanil ja Kristo aya mandar ja bʼa wa kʼujolex» (Col. 3:10, 12, 15, TNM). Bʼa oj ajyuk bʼa jkʼujoltik ja lamanil jaw, tʼilani oj jnochtik ja tsatsal skʼuʼajel ajyiyuj ja Jesús bʼa oj stojbʼes ja Dyos ja jastik junuk wa xya chamjkʼujoltik ja bʼa mero styempoʼili. Ta jnochotik ja jastal skʼulan ja Jesús, mini jas oj xchʼaykitik ja pasensya, anima chikan jas x-ekʼ ja bʼa joyanaltiki (Juan 14:27; 16:33).
Anima jelxa xkʼanatik axa jakuk ja yajkʼachil luʼumkʼinal skʼapunej ja Dyosi, wani xnebʼatik ajyel jpasensyatik yajni wa xpensarantik 2 Ped. 3:9). Spensarajel ja pasensya ajyelyuj ja Jyoba, ¿anke wani snikawotik bʼa oj ajyuk jpasensyatik soka tuki? (Rom. 2:4). Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja it, ¿jas ekʼeleʼik wa skʼana oj ajyuk jpasensyatik?
ja jastal ajyel spasensya jmoktiki. Ja Biblia wa xyala kabʼtik: «Lajan soc mi ni nunca oj cʼot smeranil ja jas huax yala ja Cajualtiqui pero majlayic, ti oja huilex ta mi oj ni cʼot smeranila. Mi tox jaqui, como jel ja spasensia jmoctiqui. Mi huas scʼana ay maʼ oj chʼayuc ja yaltzili. Ja sgusto ja Cajualtiqui, que spetzanil ja cristiano oj suchuc ja scʼujolei» (EKʼELEʼIK BʼA WA SKʼANA OJ AJYUK JPASENSYATIK
Jitsan ja jastik wa x-ekʼ kʼakʼu kʼakʼu wani xya och probar ja jpasensyatik. Jun sjejel, ta wa xkilatik lajansok ay jas jel tʼilan oj kaltik, wani skʼana oj ajyuk jpasensyatik bʼa mi oj jkʼutstik ja sloʼil ja tuki (Sant. 1:19). Bʼobʼta wani xcha skʼana oj ajyuk jpasensyatik yajni teyotik soka jmoj-aljeltik bʼa tolabida wa xya kʼe kolomtik. Jaʼukto maʼ oj kʼe kolomtik, mas lek la jpensaraʼuktik ja pasensya ajyelyuj ja Jyoba soka Jesús sbʼaja jpaltatiki. Ja yeʼnle mi jaʼ wa xwaj skʼujole ja jpaltatik bʼa mi jel tʼilanuki. Jani wa skʼelawe ja lekil modoʼalik kiʼojtiki soka janekʼto wa xkʼujolantik bʼa oj tojbʼukotik (1 Tim. 1:16; 1 Ped. 3:12).
Pilan jasunuk bʼa oj ya och probar ja pasensya kiʼojtiki jaʼa yajni ay maʼ wa xyala bʼa ay jas kalunejtik ma jkʼulunejtik bʼa mi lekuk. Ja jaw jelni pasil oj ya kʼe kolomtik sok oj kaltik keʼn ay kiʼojtik rason. Pe ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala oj jetik pilan ja jmodotiki: «Masni lek ja ajyela pasensya yuja stoyjel abʼaj. Mok chʼinajbʼanan wego, yujni ja maʼ jel wego wa xchʼinajbʼi ti wa xjijli bʼa sniʼ skʼujole ja matik sonso» (Ecl. 7:8, 9). Janiʼa, anima xleji jun jmultik bʼa mini tʼun meranuk, tʼilani oj ajyuk jpasensyatik bʼa yiljel ja jastal oj jakʼtiki. Jani jaw ja jasa skʼulan ja Jesús ja yajni mini tʼun stojoliluk ja jastal lejiyi smuli (Mat. 11:19).
Ja nantataliki tʼilan oj ajyuk spasensyaʼe ja yajni ay stʼilanil stojel ja modoʼalik mi lekuk, ja kʼankʼunel soka jasa wa x-ijiye skʼulajel ja yuntikile. La jpensaraʼuktik bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa Betel bʼa Escandinavia sbʼiʼil Mattias. Yajni solteroto, tolabida jel xkʼenaji ja bʼa yeskwela yuja skʼuʼajel yiʼoji. Ja snantati mi snaʼawe ajyi. Pe tʼilani skʼulane luchar ja jastal jomji ja skereme yuja ilji kontra, yujni och skʼul dudar ja bʼa smeranili. Ja stati, ja Gillis, wa xyala: «Tʼilani ajyi jitsan jpasensyatikon». Ja Mattias yaʼa sjobʼjelik jastal: «¿Machunkiluk ja Dyos? ¿Jaxa ta mi yeʼn Yabʼaluk ja Biblia? ¿Jastal wa xnaʼatik ta yeʼn ja Dyos wa xyala ja jas oj jkʼuluktiki?». Cha yala yabʼ ja stati: «¿Jas yuj tʼilan oja wal-ex kabʼ ta mi xkʼuʼan ja jasa waxa kʼuʼanexi?».
Ja Gillis wa xcholo: «Ay ekʼele, ja jkeremtikoni tajkelxta wa skʼumanotikon, pe mi yuj kontra ayuk jmok ma soka snani, jani kontra ay soka smeranili, pes wa xya smuluk yuja jel wa x-aji yiʼ wokoli». ¿Jasa skʼulan ja Gillis? «Bʼa jitsan ekʼele, kulaniyon soka yeʼn sok loʼilanitikon jitsan oraʼik. Tʼusan mi tolabidaʼuk, wa xmaklay sok jujuntik ekʼele kayi sjobʼjelik bʼa oj kabʼ stojol ja jastal ay wa
xyabʼi soka jas wa spensarani. Ay ekʼele, ay jas wa xcholoyabʼ bʼa akan spensaraʼuk tʼusan mi snajtiluk ja kʼakʼu bʼajtanto yuj oj cha ochkotikon loʼil. Sok tuk ekʼele wa xkala yabʼ ayaki jujuntik kʼakʼu bʼa oj jpensaraʼuk sbʼaja jas yalunej kabʼi. Yuja tikʼan wala ochtikon loʼili, ja Mattias kʼe yabʼ stojol sok skisa ja jasa wa xjeʼatik sbʼaja sakʼanil yaʼa ja Jesús, ja derecho yiʼoj ja Dyos bʼa yajel mandar ja bʼa sutsatkʼinali sok sbʼaja yajtanel yiʼoj ja Dyosi. Yiʼaj tyempo, sok jitsan ekʼele mini pasiluk waji, pe takal takal kʼi ja yajtanel yiʼoj sbʼaja Jyoba. Jelni gusto ayon ja keʼn soka jcheʼumi, pes yuja ajyi jpasensyatikon soka Mattias ja bʼa solteroʼili, ilxini slekilal sok kʼot man skʼujol».Ja Gillis soka xcheʼumi sjipa skʼujole oj koltajuke yuja Jyoba yajni ajyi spasensyaʼe bʼa skoltajel ja skereme. Ja Yeʼn wa xyala: «Jitsan ekʼele kala yabʼ ja Mattias ja keʼn soka snani jelni xkʼanatikon sok wa xkatikonyi orasyon ja Jyoba a-skoltay bʼa ayabʼ stojol». Jelni wa xyaʼawe tsʼakatal ja nantatal it yuja ajyi spasensyaʼe soka skereme.
Ja meran kʼuʼumanik Dyosi tʼilani oj cha ajyuk spasensyaʼe ja yajni wane stalnajel spamilyaʼe ma yamigoʼe bʼa ayiʼoj jun chamel mey yajnal. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja Ellen, * bʼa ti cha kulan bʼa Escandinavia.
Ayxa junuk waxake jabʼil, ja statam ja Ellen ajiyi chabʼ atake bʼa chijnakʼanal bʼa kanxa smaloʼil. Sok yuja jaw, mixa snaʼa yajulal, gustoʼil, cha mini tristeʼil. Jelni xkʼumbʼesji ja Ellen ja jas wan ekʼel sbʼaji. Ja yeʼn wa xcholo: «Jelni skoltunejon ja ajyel jitsan pasensya sok yajel orasyon. Ja teksto jel xkʼulan gusto, bʼa mas wa xyaʼa kulan jkʼujoli, jaʼa Filipenses 4:13 (YD), bʼa wa xyala: ‹Oj bʼobʼ jkʼuluk spetzanil ja jastik junuki stzʼakatal ja ma‘ wa xya‘a ki‘ ja kipi›». Stsʼakatal ja ipal jaw, ja Ellen mini xchʼak ja spasensya sok wa sjipa lek skʼujol ja bʼa skoltanel ja Jyoba (Sal. 62:5, 6).
LA JNOCHTIK JA SPASENSYA JA JYOBA
Pe ja sjejel mas jel chaʼanyabʼal bʼa pasensya, jani ja Jyoba (2 Ped. 3:15). Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik jitsan ekʼele bʼa sjeʼa ayni spasensya (Neh. 9:30; Is. 30:18). Jun sjejel, la kiltik jastal yabʼ ja Jyoba yajni ja Abrahán sjobʼo yuja oj xchʼay snajel ja Sodoma. Bʼajtan, mini skʼutsuyi ja sloʼili, smaklayni sok pasensya ja sjobʼjelik yaʼa ja Abrahán soka xchamkʼujoliki. Tsaʼan, sjeʼa wani smaklajel ja yajni cha yala yabʼ ja Abrahán ja chamkʼujolik yiʼoji, sok yala mi oj xchʼay snajel ja Sodoma ta staʼa lajune winik toj (Gén. 18:22-33). ¡Juni niwan sjejel bʼa pasensya sok bʼa skomjel sbʼaj!
Ja yuj, ja pasensya juni modoʼal jel tʼilan ja bʼa yajkʼachil modo bʼa tʼilan oj jkʼutes jbʼajtik ja yaʼtijumotik Dyosi. Ta wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa oj ajyukujtik ja modoʼal it jel chaʼanyabʼali, ojni jtoytik ja jTatik Dyos jel xyajtani sok jel spasensya, sok tini oj ajyukotik soka «matik ajyiyujile skʼuʼajel sok pasensya bʼa sbʼajine ja skʼapjelalik» (Heb. 6:10-12, TNM).