«TATA», «KALA TAT», «TIYO». Jachni wa xyalawe kabʼ jitsan keremtik akʼixuk ja bʼa Betel. Ama 89 jabʼilxa kiʼoj pe jelni xkʼulan gusto. Bʼa keʼna, ja yaljelik jaw bʼa yajtanel jani june ja bʼa slekilalik yaʼunejki ja Jyoba yuja wanonxa yaʼteltajel 72 jabʼil bʼa tyempo tsʼikan. Sok yuja jitsanxa jabʼil wanon yaʼteltajel ja Jyoba, wani xbʼobʼ kalyabʼ meran lek ja keremtik akʼixuk, ta mi xyawe yopijuk ja skʼabʼe ojni ‹tupjuk ja yaʼteleʼi› (2 Crón. 15:7).

Ja jnantati elye ja bʼa Ucrania sok wajye bʼa Canadá. Sok ti ajyiye kulan bʼa Rossburn bʼa chonabʼ Manitoba. Ja jnani ajyiyuj waxake skerem sok waxake yakʼixuk, sok mi ajyi lojik. Keʼn wajyon ja 14 ja bʼa yuntikileʼi. Ja jtati jelni syajtay ja Biblia sok wa skʼumankitikon ja saʼan sakbʼelik domingo, pe wa xkʼuʼan ja olomalik bʼa relijyon jani mas wajel skʼujole stajel takʼin yuj skoltajel ja ixuk winiki. Jitsan ekʼele jobʼo jach tajnel loʼil: «¿Machunkiluk tupji yuj ja Jesús ja yajni xcholo sok sjeʼa?».

Chane ja bʼa jmoj-alijelik winik sok chane ja bʼa jmoj-alijelik ixuk skʼanawe snebʼjel ja smeranili. Ja jmoj-alijel Rose precursora ajyi man chami. Ja tsaʼanxta kʼakʼuʼik ajyi sakʼani jani waj skʼujol stsatsankʼujolajel ja tuk bʼa skʼuʼajel ja Yabʼal ja Dyosi. Wa xyala: «Wa xkʼana oj kila ja bʼa yajkʼachil luʼumi». Ja bʼajtanto, june ja bʼa jbʼankili, sbʼiʼil Ted, wajni jun choluman bʼa wa xyala sbʼaja inpierno. Spetsanil ja saʼan sakbʼelik domingo wa xcholo bʼa radyo, sok tikʼanxta wa xyala yabʼ ja matik wa xmaklajiyuji ja bʼi ja mulanumiki ti oj ajluke tolabida ja bʼa yajlubʼil mi xchʼak ja inpierno. Pe mas tsaʼan, pax jun lekil sok tojil yaʼtijum bʼa Jyoba.

Bʼa junio bʼa 1944, jun kʼakʼu ja yajni kumxiyon ja bʼa eskwela, jtaʼa ja bʼa mesa wala waʼtikoni jun libro wa sbʼiʼilan La regeneración venidera del mundo. * Jkʼuman ja bʼajtan slami, ja xchabʼili sok mixani bʼobʼ kakan skʼumajel. Yajni chʼak jkʼumuk, jpensarantani lek ja jas oj jkʼuluki: wani xkʼana oj kaʼteltay ja Jyoba jastalni skʼulan ja Jesús.

¿Jastal jul ja poyeto ja bʼa jmesatikoni? Ja jmoj-alijel Steve xcholokabʼ yuj bʼi ekʼye chabʼ winik ja bʼa jnajtikoni bʼa wane xchonjel libro sok poyetoʼik. Yala: «Jmana ja it yujni kechan joʼe centavo stsʼakol». Ja winike jaw cha kumxiye ja bʼa  domingo. Yalawe kabʼtikon taʼumantiʼe bʼa Jyoba sok wa xyawe makunuk ja Biblia bʼa sjakʼjel ja sjobʼjel yiʼoje ja ixuk winiki. Ja jaw jelni jkʼulantikon gusto yujni ja jnantatikoni sjeʼunej kitikon tʼilan oj jkistikon ja Yabʼal ja Dyosi. Ja winike jaw cha yalawe kabʼtikon ja bʼi ja Taʼumantiʼiki jelxa bʼi mojan oj ajyuk jun niwan stsomjele ja bʼa chonabʼ Winnipeg, bʼa ti kulan tiw ja jmoj-alijel ixuk sbʼiʼil Elsie. Ja yuj jpensaraʼan oj wajkon ja bʼa niwan tsomjeli.

Soka jbicicleta, bʼejyiyon 320 kilometro man kʼotyon ja bʼa Winnipeg. Yajni wajumon ti jijliyon bʼa jun chonabʼ sbʼiʼil Kelwood, ja bʼa ajyiye kulan ja chabʼ Taʼumantiʼ yulatayotikoni. Yajni ti ajyiyon tiw, wajyon bʼa jun tsomjelal sok ti jnaʼa jasunkiluk jun kongregasyon. Cha jnebʼa ja winike, ja ixuke soka keremtik akʼixuki tʼilani oj sjeʼe bʼa naʼits naʼits, jastalni ja Jesús.

Ja bʼa Winnipeg, ti jtaʼa jbʼajtikon soka Jack, june ja bʼa jbʼankili. Bʼa jani jakel yuja niwan tsomjeli man bʼa norte ja bʼa lugar bʼa Ontario. Ja bʼajtan kʼakʼu ja bʼa niwan tsomjeli, jun jmoj-aljeltik ya ekʼ bʼa anunsyo oj bʼi ajyuk yijel jaʼ. Ja Jack soka keʼn jpensaraʼantikon oj kitikon jaʼ ja bʼa tsomjelal jaw. Pwestoni aytikon bʼa oj kʼe jtultikon ja aʼtel bʼa precursor bʼa mixa oj katikon ekʼ mas tyempo tsaʼan yajni xkiʼajtikon jaʼi. Ja Jack och precursor ja yajni chʼak ja niwan tsomjeli. Ja keʼn ay kiʼoj 16 jabʼil sok tʼilani oj kumxukon ja bʼa eskwela, pe ochyon precursor regular ja bʼa jabʼil nochani.

Soka jmoj-aljeltik Stan Nicolson, kʼe jtulyi ja aʼtel bʼa precursor ja bʼa Souris, jun chonabʼ ja bʼa lugar Manitoba. Wegoni jnebʼa ja precursorili mini tolabida pasiluk. Chʼak ja jtakʼintikoni, pe mini katikonkan xcholjel. Jun ekʼele, kumxumotikon ja bʼa jnajtikoni tsaʼan yajni jcholotikon snajtil ja kʼakʼu. Jelxani waʼin xkabʼtikon pe mixani jas takʼin kiʼojtikon. Ja bʼa jpwertatikoni ay jas ay: ayni maʼ waj yakan kitikon jun niwan bolsa bʼutʼel waʼelal. Mini jnaʼatikon maʼ waj yakan kitikon. Ja kʼakʼu jaw jelni lek waʼtikon. ¡Juni majtanal jel chaʼanyabʼal yuja mi katikon yopijuk ja jkʼabʼtikoni! Ja yajni chʼak ja ixaw jaw, masxani jel alon.

Jujuntik ixaw tsaʼan jekjitikon bʼa chonabʼ Gilbert Plains, bʼa wa xkan junuk 240 kilometro ja bʼa norte bʼa Souris. Ja bʼa tyempo jaw, jujune ja kongregasyoniki ayni yiʼoje ja bʼa plataporma datoʼik ja bʼa xcholjel bʼa ixaw ixaw. Yajni jel koʼel elkʼot ja yoraʼe bʼa jun ixaw, kaʼ ekʼ jun loʼil bʼa yaljel yabʼye ja jmoj-aljeltiki tʼilani oj skʼuluke pwersa. Yajni chʼak ja tsomjeli, jun jmoj-aljeltik precursora bʼa ayxa skʼujol bʼa mi teyuk ja statam ja bʼa smeranili wanxa okʼel yala kabʼ: «Jkʼulan pwersa pe mi bʼobʼkuj mas». Cha jachuk ja keʼn och okon, sok kala yabʼ ayaʼon perdon.

Ja keremtik akʼixuk sok bʼa ayto lek ja yipe ayni wegoxta ay jas oj yale sok tsaʼan oj snaʼe malaya. Jani jaw ja jas ekʼ jbʼaj ja keʼn. Pe kʼotel jnaʼ, jaʼukto maʼ oj yopijuk ja jkʼabʼtiki, ja jasa mas leki jani snebʼjel sbʼaja jmultiki sok mok kankotik timan. Ta mixa waʼakan yaʼteltajel toj lek ja Dyosi, ojni awil jitsan slekilal.

Yajni ay kiʼoj 21 jabʼil, ajyikuj ja niwan cholal bʼa oj wajkon ja bʼa Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad ja bʼa número 14 sok ja graduación waj bʼa 1950. Tʼusan mi snalanuk ja matik wajye ja bʼa eskwela ti jekjitikon bʼa Canadá, ja bʼa lugar Quebec, bʼa wa xkʼumaniye francés. Ja tiw jel tsats kʼe iljuke kontra ja Taʼumantiʼiki. Ja keʼn ti jekjiyon bʼa Val-dʼOr, jun chonabʼ bʼa jel mina bʼa oro. Jun kʼakʼu, jun kʼole jmoj-aljeltik wajtikon xcholjel bʼa jun chonabʼ mojan yiʼoj ja Val-Senneville. Ja sacerdote ja bʼa lugar jaw yalakabʼtikon oj smakʼotikon ta mi eltikon wego ja bʼa lugar jaw. Kalayabʼ ja matik ay xchol yuja yala oj smakʼotikon ja sacerdote jaw, sok yaʼani jun multa. *

Ja jas ekʼ ja ekʼele jaw sok jitsan tuk bʼa junxtatik tini ajyi chʼikan ja bʼa «Tiroʼanel bʼa Quebec». Ja chonabʼ Quebec tini ajyel ajyi bʼa yibʼ skʼabʼ ja Iglesya Católica masxa ja 300 jabʼili, ja yuj ja sacerdoteʼik soka politikoʼik matik teyesoki ochye kontra soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Mini pasiluk waj ja  tyempo jaw. Anima tʼusanotikon, mini katikon yopijuk ja jkʼabʼtikoni. Ja ixuk winik bʼa pwesto ajyiye snebʼjel smaklayeni ja rasonik bʼa Biblia, sok ja keʼn bʼobʼni jpaklaysok jitsan ja bʼa matik skʼanawe snebʼjel ja smeranili. Jun sjejel, kayi estudio jun pamilya bʼa lajune, sok spetsanil ja yeʼnle kʼe yaʼteltaye ja Jyoba. Ja smodoʼe bʼa mini tʼun xiwye stsatsankʼujolan ja tuk bʼa oj yaʼekan ja Iglesya Católica. Mini kaʼatikonkan xcholjel, soka tyempo, jkʼulantikon ganar ja tiroʼaneli.

Ja bʼa 1956, jekjiyon bʼa Haití. Tʼusan mi spetsaniluk ja misioneroʼik teye tiw wa xwokolaniye bʼa snebʼjel ja francés. Ama jachuk, ja ixuk winiki wani smaklaye. Ja misionero Stanley Boggus yala: «Jel cham kilatikon jastal ja ixuk winik wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile bʼa oj skoltayotikone bʼa oj kaltikon ja jas wa xkʼanatikon». Bʼa skʼeʼulabʼil, lekni wajkuj yujni jnebʼunej francés ja bʼa Quebec. Pe wegoxtani kaʼa jbʼajtikon kwenta tʼusan mi yibʼanaluk ja jmoj-aljeltik ja bʼa país jaw kechantani wa xkʼumaniye criollo haitiano. Ja yuj, ta wa xkʼanatikon lek oj wajkujtikon, tʼilani oj jnebʼtikon ja kʼumal jaw. Jnebʼatikon, sok ja janekʼ jkʼujolantikoni kilatikon ja slekilali.

Bʼa skoltajel mas ja jmoj-aljeltiki, ja Tsome Tojwanum skʼana oj bʼobʼ jsutikon ja bʼa criollo haitiano Ja Ju’un Cholumani sok tuk juʼunik. Stsʼakatal ja jaw, ja janekʼ wa xkʼotye ja bʼa tsomjelaliki wegoxta kʼe aʼaybʼuk bʼa yibʼanal ja paisi. Ja bʼa 1950, ay 99 cholumanik ja bʼa Haití. Pe ja bʼa 1960, ayxa mas ja 800. Anto slokowone bʼa Betel. Ja bʼa 1961, ajyikuj ja cholal bʼa kʼotel jeʼuman ja bʼa Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik. Bʼobʼni chapxuk 40 ansyanoʼik sok precursorik especial. Ja bʼa niwan tsomjelal bʼa enero bʼa 1962, jlokotikon ja jmoj-aljeltik ja bʼa país bʼa wa sbʼutʼuwe ja jasa wa xkʼanxi bʼa skʼulajel mas ja bʼa xcholjeli, sok jujuntik aji ochuke precursor especial. Ja it jul ja bʼa mero styempoʼili, yujni ojxta kʼeʼuk jun tyempo bʼa jel oj iljukotikon kontra.

Ja 23 bʼa enero bʼa 1962, ja yajni chʼak ja niwan tsomjeli, ja policía jak ja bʼa Betel. Ja misionero Andrew DʼAmico sok ja keʼn yamjitikon, sok spetsanil ja rebistaʼik ¡Despertad! bʼa 8 bʼa enero bʼa 1962 (bʼa francés) chʼak yiʼe. Ja artikulo ja bʼa  rebista it staʼa tiʼal jitsan periodikoʼik bʼa francés bʼa wa xyala ja bʼi ja bʼa Haití wa skʼulane aʼtel sok pukuj (vudú). Jujuntik mini skʼulane gusto ja jas alxi sok yalawe ti tsʼijbʼaxi bʼa Betel ja artikulo jaw. Jujuntik semana tsaʼan, chʼak nutsjukotikon ja bʼa paisi. * Pe ja jmoj-aljeltik bʼa Haití snochowe skʼulajel ja aʼtel bʼa jun modo chaʼanyabʼal stsʼakatal yuja chapjelal axiyileʼi. Jel gusto xya ajyukon yajni wa xjul jkʼujol ja jastal kuchyujile ja jmoj-aljeltiki sok ja jastal koltaniye bʼa oj jitsanbʼuk ja xchonabʼil ja Dyos. Ja wego ayni yiʼoje ja Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras bʼa criollo haitiano, jasunuk bʼa wa xkilatikon ajyi jastal jun wayichal.

Tsaʼan ja yajni ajyiyon bʼa Haití, sjekawone jastal misionero ja bʼa República Centroafricana. Soka tyempo, aʼtijiyon jastal biajante sok tsaʼan jastal olomal bʼa Betel.

Ja bʼa tyempo jaw, jitsan Naʼitsik bʼa Tsomjelal jelxani ajula sbʼaj juntiro. Jnebʼa stsomjel ak sok skʼulajelsok jun yolom naʼits. Jelni wa xkan kʼelwanuke ja matik wa x-ekʼ ja tiw ja yajni wa xyilawe wanon skʼulajel ja aʼtel jaw. Ja it cha stsatsankʼujolan ja jmoj-aljeltik bʼa oj koltanuke ja bʼa skʼulajel sok stalnajel ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Ja olomalik bʼa relijyon wa xkʼenaniye yujni lamina ja yolom ja yiglesyaʼe sok jaxa jbʼajtikoni miyuk. Pe ja jaw mini ya el jganatikon, sok mini kaʼatikonkan yajel makunuk ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal bʼa ak ja yolomi. Ti chʼajbʼaji ja kʼenanel ja yajni ekʼ jun tsatsal ikʼ ja bʼa Bangui, ja mero chonabʼi. Ja ikʼi slikaʼel ja slaminaʼil jun iglesya sok ti koʼ ja bʼa snalan ja kaye bʼa mas wa x-ekʼ ixuk winik. Pe ja yolom ja naʼits bʼa ak bʼa wa x-ajyi ja tsomjeli kuchniyuj. Bʼa oj bʼobʼ tojxuk mas lek ja aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, kechanta bʼa joʼe ixaw, jkʼulantikon jun Betel sok jun naʼits bʼa oj ajyuk misioneroʼik. *

Ja bʼa 1976, timji ja kaʼteltik ja bʼa República Centroafricana, ja yuj jekjiyon ja bʼa mero chonabʼ Yamena, sbesino ja país Chad. Ja slekili jnaʼa sbʼaj ja Happy, jun precursora especial bʼa Camerún bʼa jel kongana x-aʼtiji. Nupanitikon ja 1 bʼa abril bʼa 1978. Jelni triste ekʼi, ja ixaw jaw ajyi jun guerra ja bʼa lugari sok jastalni tuk ixuk winik, jpakatikon ajnel bʼa sur bʼa país. Yajni chʼak ja guerra, kumxitikon sok kilatikon ja jnajtikon jani kʼot snajuke jun kʼole winik bʼa ay syamkʼabʼe. Mini kechan chʼayeluk ja juʼuniki, cha jachni ja skʼu bʼa nupanel ja Happy sok ja jmajtantikon bʼa nupanel. Pe mini katikon yopijuk ja jkʼabʼtikon. Lajantoni aytikon sok mixa xkilatikon ora bʼa snochjel yaʼteltajel ja Jyoba.

Junuk chabʼ jabʼil tsaʼan, yawe kʼot tikʼan ja timwanel ja bʼa República Centroafricana. Kumxitikon tiw sok aʼtijitikon biajanteʼil. Jaʼ kʼot jnajuktikon jun karro bʼa ayiʼoj jun chʼat bʼa wa xbʼobʼ latsxuk, jun ampora bʼa wa xbʼobʼ snol 200 litro jaʼ, jun chʼin refri bʼa wa x-aʼtiji sok jun tikʼe gas sok jun estufa bʼa gas. Skʼulajel viajar mini pasiluk. Bʼa jun ekʼele, ekʼtikon bʼa junuk 117 kʼoleʼik policía bʼa wa xmakwaniye.

Ja syajal ja kʼaʼuji jelni juntiro bʼa wa xkʼot ja 50 °C. Bʼa jujuntik ekʼele ayni jel wokol stajel ja jaʼ wa xmakuni ja bʼa yijel jaʼ ja bʼa niwan tsomjeliki. Ja yuj ja jmoj-aljeltiki wa sbʼoyowe ja bʼa stakinal ja yok jaʼiki sok takal takal wa stsomowe jaʼ ja bʼa yijel jaʼi, bʼa jitsan ekʼele tini wa xkʼulaxi bʼa jun tambo.

Ja bʼa 1980, tixa jekjitikon bʼa Nigeria, bʼa aʼtijitikon chabʼ jabʼil sok snalan ja bʼa xchapjel ja bʼa oj kʼeʼuk ja yajkʼachil Betel. Ja jmoj-aljeltik smanuneje jun bodega bʼa chabʼ piso bʼa tʼilan oj jomxuk-el sok tsaʼan oj cha tojbʼesxuk ja bʼa luʼum manubʼali. Bʼa jun saʼan sakbʼel, kʼeyon bʼa jun parte bʼa chaʼan tʼusan ja bʼa naʼits bʼa oj koltanukon tʼusan. Ja bʼa nalan kʼakʼu, kʼe koʼkon ja bʼa junxta lugar kʼeyoni. Pe yuja pajita ja bʼa parte jaw, mi jas jtaʼa bʼa oj jbʼate sok mokʼyon. Lajansok juni niwan yajbʼel, pe yajni aji elki jujuntik radiografía sok  jun estudio yuja loktori, tixa yala yabʼ ja Happy: «Mok chamuka kʼujol. Kechan kʼutsel jujuntik yakʼil ja skwerpo sok oj tojbʼuk bʼa jun semana kʼote ma mi oj elkʼot ja jun semana».

Ja bʼa 1986, wajtikon bʼa Costa de Marfil, bʼa aʼtijiyon jastal biajante. Ja kongregasyonik wa x-ulataxi ajyi chʼikan jujuntik ja bʼa lugar mojan ay, sbʼiʼil Burkina Faso. Mini tʼun jpensaraʼan ta mas tsaʼan ti oj ajyukotikon kulan tiw bʼa jun tyempo.

Ja bʼa 2003, yajni ekʼta 47 jabʼil, kumxiyon bʼa Canadá soka Happy bʼa oj aʼtijukotikon bʼa Betel. Ja juʼuntikon wa xyala ti jbʼajtikon bʼa Canadá, pe ja jkʼujoltikoni wa xyala ti jbʼajtikon bʼa África.

Jaxa bʼa 2007, yajni ayxa kiʼoj 79 jabʼil, kumxitikon bʼa África. Ti jekjitikon bʼa Burkina Faso, bʼa koltaniyon ja bʼa Comité bʼa País. Mas tsaʼan ja opisina jaw pax jun naʼits bʼa wa sutxi juʼunik bʼa yeʼnani kajan sbʼaj yiljel ja Betel bʼa Benín. Ja bʼa agosto bʼa 2013, tixa jekjitikon bʼa Betel bʼa Benín.

Ama mixa jel lek ayukon, jeltoni xkabʼ stsamalil xcholjel. Ja bʼa tsaʼanxta oxe jabʼili, soka skoltanel ja ansyanoʼik sok ja kala cheʼumi, jel yaʼunejki gusto yiljel jastal chabʼe ja kestudioʼik yiʼaje jaʼ, ja Gédéon soka Frégis. Ja wego kʼotelexa lekil yaʼtijumik ja Jyoba.

Tsaʼanxta, ja Happy soka keʼn jekjitikon bʼa Betel bʼa Sudáfrica, bʼa yajxta wa stalnayon ja pamilya Betel. Ja Sudáfrica jani ja sjukil país bʼa África bʼa aʼtelon. Ja bʼa octubre bʼa 2017, ajyikujtikon jun majtanal jel chaʼanyabʼalil. Lokjitikon ja yajni kʼulxi dedicar ja yajkʼachil yechalil bʼa wa xkʼelxi ja kaʼteltik bʼa Warwick (Nueva York). Waj jun ekʼele bʼa mini oj chʼay jkʼujoltikon.

Ja Anuario 1994 wa xyala ja bʼa slam 255: «Spetsanil ja matik kuchelyujile jitsanxa jabʼil ja bʼa aʼtel it, wa xkatik juluka kʼujolex: ‹Tsats ajyanik sok mok eluka ganaʼex, yujni jawa waʼtelexi oj tupjukawilex›» (2 Crón. 15:7). Ja Happy soka keʼn pwesto aytikon bʼa skʼuʼajel ja yaljelik jaw sok stsatsankʼujolajel ja tuk bʼa oj skʼuluke junxta.