1-3. ¿Jas yuj tʼilan wa xyaʼawekan ja jastal wane koltanel jujuntik jmoj-aljeltik bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan?

JA Robert soka Mary Jo wa xjul skʼujole ja yajni ayxa yiʼoje 21 jabʼil ja bʼa misioneroʼil, ja snantate koʼye chamel. Wa xcholowe: «Jelni xyakitikon gusto stalnajele. Pe jelni triste axitikon ja katikonkan ja bʼa lugar jel xkʼanatikon bʼa jaxani jnajtikon».

² Pilan nupanum, ja William soka Terrie, wa xyalawe: «Yajni jnaʼatikon mixa oj bʼobʼ kumxukotik ja bʼa wantikon koltaneli yuj smul ja chameli, och okotikon. Mixani elkʼot ja wa xkʼanatikon yaʼteltajel ja Jyoba bʼa pilan país».

³ Ja Alexéi wa xcholo: «Wani xnaʼatikon ja jkontratikoni wa skʼana oj slut-e ja naʼits Betel bʼayotikoni. Anima, jel yaj kabʼtikon ja yajni bʼobʼyujile slutjeli sok tʼilan kaʼatikonkan».

4. ¿Jas sjobʼjelik oj axukyi sjakʼjel?

⁴ Ja jmoj-aljeltik it mini kechanuk yeʼnle tʼilan oj kʼajyuke ja jastal wa xtaxye ja wego. Juntikxtani jach ekʼel sbʼaje jitsan betelitaʼik sok tuk bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. * Bʼobʼta ja tojil jmoj-aljeltik it wokol yabʼye yajelkan ja lugar bʼa wane koltanel bʼa jel skʼanawe. ¿Jasa oj bʼobʼ koltajuke yuj? ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa skoltajele? Ja sjakʼjel ja sjobʼjelik it jelni oj cha skoltayotik ja keʼntik ta tukbʼi ja jsakʼaniltik.

5. ¿Jastik wokolik bʼobʼta oj jtʼaspuntik ta tukbʼi ja jastal wanotik koltaneli?

⁵ Ama ti wanotik koltanel bʼa Betel ma bʼa pilan aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, jelni wa xkʼot jyajtaytik ja kristyano soka lugari. Ja yuj, ta tʼilan oj katikan yuj jun jasunuk, wani syatsʼa sbʼaj ja kaltsiltik. Jelni wa xnaʼawetikan sok wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼnle, pe mastoni ta tʼilan kaʼatikan yuj timji ja kaʼteltik (Mat. 10:23; 2 Cor. 11:28, 29). Chomajkil, stuljelyi yajkʼachil ekʼele ja aʼtel bʼa koltanel ayni ekʼele jel wokol xkabʼtik yuja kostumbreʼik, ama ti kumxitikta bʼa jlugartik. Ja Robert soka Mary Jo wa xcholowe: «Ja kostumbre ja bʼa jlugartikoni jelxani wokol xkabʼtikon sok jelxani tuk xkabʼtikon xcholjel ja bʼa mero jkʼumaltikon. Lajansok mixa oj kʼajyukotikon». Pe bʼa pilan, cha bʼobʼta junta chʼaykʼujol oj jtʼaspuntik wokol yuja meyuk ja takʼini. Bʼobʼta mini oj jnaʼ jas oj jkʼuluktik sok oj el jganatik. ¿Jasa oj skoltayotik ja bʼa ekʼeleʼik jaw?

6. ¿Jastal wala ajyitik mojan soka Jyoba?

⁶ Ajyel mojan soka Jyoba (Sant. 4:8). ¿Jastal wa xkʼulantik? Sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn, pes yeʼn ja «Maklanum bʼa orasyon» (Sal. 65:2). «Bʼa stiʼ sat ja yeʼn jamawik yi yibʼanal jawa kʼujolexi», jach wa xyala ja Salmo 62:8. Ja Jyoba wani xbʼobʼ yakitik yibʼanal bʼa masto ekʼel ja jas wa xkʼanatikyi ma bʼa mini jach wa x-ekʼ bʼa jpensartik (Efes. 3:20). Ja yeʼn mi kechan wa xyakitik ja jas wa xkʼanatikyi bʼa orasyon. Bʼa oj stojbʼes ja jwokoltik, wani xbʼobʼ skʼul jastik junuk bʼa mi jach wa xmajlaytik sok bʼa mi tʼun wa x-ekʼ bʼa jpensartik.

7. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik mojan soka Jyoba? b) Jastalni wa xyala ja Hebreos 6:10-12, ¿jasa oj ekʼuk ta kongana wa xkaʼteltaytik ja Jyoba?

⁷ Pilan jasunuk oj skoltayotik bʼa ajyel mojan soka Jyoba jani skʼumajel ja Biblia kada kʼakʼu sok spensarajel sbʼaja jaw. Jun jmoj-aljeltik misionero ajyi wa xyala: «Jelni stʼilanil mok katikan skʼulajel ja tsomjelal bʼa pamilya sok xchapjel jbʼajtik ja bʼa tsomjeliki, jastalni kʼajyel wa xkʼulantik ajyi». Chomajkil, la koltanukotik kongana ja bʼa xcholjel soka yajkʼachil  jkongregasyontiki. Ja Jyoba mi xchʼaya skʼujol ja tojik yaʼtijumiki, ama mixa jeluk xbʼobʼ skʼuluke jastal ajyi (kʼuman ja Hebreos 6:10-12).

8. ¿Jastal wa skoltayotik ja jas wa xyala ja 1 Juan 2:15-17 bʼa oj ki jun jsakʼaniltik bʼa chʼin?

⁸ Yijel jun jsakʼaniltik bʼa chʼin. Mok katikan ja jastik junuk bʼa luʼumkʼinal it takal takal oj ya katikan yaʼteltajel ja Jyoba (Mat. 13:22). Ama sok mini jun smaloʼile, mok jmaklaytik ja rasonik wa xyaʼawekitik ja kamigotik, ja jpamilyatik ma tuk kristyano bʼa ja awaj jkʼujoltik slejel jastik chaʼanyabʼalil ja bʼa luʼumkʼinal it (kʼuman ja 1 Juan 2:15-17). La jipjkʼujoltik ja Jyoba oj yakitik «ja bʼa skʼakʼu‘il wa skʼana ja ye‘ni» bʼa tsats oj ajyuk ja jkʼuʼajeltik, laman oj ajyukotik sok oj yakitik ja jas wa xmakunikujtik ja bʼa jsakʼaniltik (Heb. 4:16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi; 13:5, 6).

9. Jastalni wa xyala ja Proverbios 22:3, 7, ¿jas yuj jel tʼilan mok katik kʼe lom jeltik sok jasa oj skoltayotik bʼa snajel jas oj jkʼuluktik?

⁹ Mok katik kʼe lom jeltik (kʼuman ja Proverbios 22:3, 7). Bʼobʼta ojni yiʼ jitsan takʼin ja wajel bʼa pilan lugari, sok jachta wego wa xkʼe jeltik. Ja yuj, mok katik el jel jastik junuk bʼa mi meran wa xmakunikujtik. Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun wokol bʼa wa xyakitik chamkʼujolil, jastal stalnajel jun jchamumtik, bʼobʼta wokol xkabʼtik snajel janekʼ takʼin oj jkʼantik jel. Ja bʼa jutsʼinik jaw, jelni lek yajel juljkʼujoltik ta kalatik yabʼ ja Jyoba bʼa «orasyon sok spatjelyi skʼujol» a-skoltayotik bʼa oj jnatik jas skʼulajel. Ja yeʼn oj yakitik ja lamanil bʼa oj stalnay ja jpensartik soka jkʼujoltik, sok oj skoltayotik bʼa spensarajel lek ja jas oj jkʼuluktik (Filip. 4:6, 7, TNM; 1 Ped. 5:7).

10. ¿Jasa skʼulajel bʼa stajel tuk kamigotik?

¹⁰ Yijel jbʼajtik lek soka kamigotik soka jpamilyatik. La kaltik yabʼ ja kamigotik ja jastal wala taxtiki sok ja jas wan ekʼel jbʼajtiki, pe mastoni ja matik jach ekʼel sbʼaje junxtatik jastal keʼntik. Ja jaw jel oj skoltayotik (Ecl. 4:9, 10). Ama mi xkaʼawetikan ja kamigotik ja bʼa lugar wanotik koltanel ajyi, tʼilani la jletik pilan kamigotik. Bʼa stajel, tʼilani la kamigoʼuktike ja tuk. La jcholtik yabʼye ja jastik yaʼunej koʼ jlekilaltik ja Jyoba bʼa oj yil-e jastal jel gusto ayotik ja wanotik yaʼteltajel ja Dyos. Anima jujuntik jmoj-aljeltik mi xyabʼye stojol jasa wa snikawotik ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikani, bʼobʼta ja tuk ojni nikjuke ja sjejel wa xkaʼatik sok oj kʼot yamigoʼukotike. Pe la jtalnay jbʼajtik bʼa mi kechan oj waj jkʼujoltik yaljel bʼa keʼntikta sok ja bʼa jastik mi lek ekʼel jbʼajtik.

11. ¿Jastal gusto oj ajyuk june ja bʼa snupaneli?

¹¹ Ta katikan ja jastal wanotik koltanel yuj koʼ chamel ja jnuptik, mok katik  smuluk. Ta yuj keʼn kotik chamel, mokni jmuluktik sok mok jpensaraʼuktik kantikta malo soka jnuptiki. La juljkʼujoltik «quechan xta june» ayotik sok jkʼapatikyi ja Jyoba oj jtalnay jbʼajtik soka jnuptiki chikan jas x-ekʼi (Mat. 19:5, 6). Pe ta yuj tukbʼi satkʼinal ja jcheʼumtik, la jetikyi ja kuntikiltik mas jel tʼilan ja yeʼn yuja ja bʼa wanotik koltanel ajyi. Tikʼanxta la kaltikyabʼ kʼotel jun majtanal bʼa Jyoba (Sal. 127:3-5). Cha la jcholtikyabʼ ja jastik jel tsamal ekʼel jbʼajtik, pes ja jaw oj nikjuk bʼa oj kʼe stulyi ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, jastalni jkʼulantik ja keʼntik.

12. a) ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike ja matik wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan bʼa mi oj yawekan? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa mi jel oj yiʼe wokol ja bʼa yajkʼachil xchol akʼubʼalyile?

¹² Ay jitsan kongregasyonik, cha jitsan jmoj-aljeltik ixuk sok winik, bʼa wa skoltaye ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa mok yaʼekan ja bʼa wane koltanel ja matik aye bʼa tyempo tsʼikani. Jun sjejel, wa stsatsankʼujolane, wa xyaweyi takʼin sok tuk jastik wa xmakuniyujile, ma wa stalnaye ja spamilyaʼe. Sbʼej oj jtoytike yuja janekʼ wane skʼujolajel bʼa skoltajele (Gál. 6:2). ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta jul jun jmoj-aljeltik ja bʼa jkongregasyontik bʼa wan aʼtel bʼa tyempo tsʼikan? Mok jpensaraʼuktik eljan yuj mi skʼulan lek ja yaʼtel ma yuj ay jas mi lek skʼulan. * Jaʼukto maʼ jach oj jkʼuluktik, la jtoytike ja bʼa yajkʼachil xchol akʼubʼalyile. La katikyi jun lekil sjulelal sok la jtoytik yuj spetsanil ja janekʼ skʼulani, anima mixa xbʼobʼ skʼuluke ja janekʼ wa skʼulane ajyi yuja mixa jel lek  wa xtaxye. La jkʼujoluktik bʼa snajel sbʼaje. La jnebʼtik ja janekʼto wa snaʼawe, ja jas snebʼuneje soka jastik ekʼel sbʼaje.

13. ¿Jastik modo oj bʼobʼ jkoltaytik jun jmoj-aljeltik bʼa ajiyi jun yajkʼachil xchol?

¹³ Bʼobʼta ja yajni xkʼotʼani wani skʼana skoltajel ja jmoj-aljeltik bʼa stajel jun naʼits bʼa oj jijluk, jastal oj bʼobʼ kʼot ekʼ, ja aʼtel ma tuk jastik junuk. Bʼobʼta xcholjel yabʼ ja jastik wa xkʼulaxi, jastal stupjel impuesto bʼa lus ma ja jaʼi. Pe ja jas wa skʼana jani la kabʼtike stojol, sok mi jaʼuk oj jnatik syajulale. Bʼobʼta ja yeʼn ma june ja bʼa spamilya maloʼay. Ma wan yijel wokol yuj ay maʼ cham ja bʼa spamilya. * Ama mi xyala, bʼobʼta tristeʼay yuja jel wa snaʼa ja yamigoʼik. Xchʼayjel skʼujol ja jastal wa xtaxi sok ja wa xyajbʼesji wa xyiʼaj tyempo.

14. ¿Jastal skoltaye jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa oj kʼajyuk ja bʼa yajkʼachil territorio?

¹⁴ Ja janekʼ tyempo jaw, ja koltajel wa xkaʼatik soka sjejeli wani xbʼobʼ koltajuke bʼa oj kʼajyuke ja bʼa yajkʼachil xchol akʼubʼalyile. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa koltani jitsan jabʼil bʼa pilan país wa xyala: «Ja bʼa wanon koltanel ajyi, kada kʼakʼu wa xkaʼa estudioʼik bʼa Biblia. Pe ja bʼa wego jel wokol xkabʼ skʼumajel jun teksto bʼa Biblia ma sjejel jun bideo ja bʼa xcholjeli. Pe ja jmoj-aljeltik jumasaʼ ja bʼa yajkʼachil jkongregasyoni wa slokowone yulatajel ja kristyano sok yajel estudio. Pe yiljel ja jmoj-aljeltik kongana sok mini tʼun xiwel wa xyaʼawe ja yestudioʼe sok bʼa jel wego snebʼawe, ja jaw skoltayon bʼa jaʼ oj waj jkʼujol ja jastik lek. Jnebʼa jastal yajel kʼe loʼil ja bʼa yajkʼachil jterritorio. Stsʼakatal ja jaw, cha ajyiyon gusto».

15. ¿Jastal wa xbʼobʼ ajyukotik gusto bʼa jun yajkʼachil lugar bʼa koltanel?

¹⁵ Wani xbʼobʼ ajyukotik gusto bʼa pilan lugar bʼa koltanel. Mok jpensaraʼuktik ja tukbʼesjitiki yuj mixa la makunitik ma yuj wanotik kumxel jpatiktik. La kiltik jastal wa skoltayotik ja Jyoba sok mok katikan  xcholjel. La jnochtik ja lekil sjejel yaʼawe ja tojil nebʼumanik bʼa Kristo ja bʼa bʼajtan siglo, bʼa ‹spukuwe ekʼ ja Yabʼal ja Dyos› chikan bʼa wa xtaxye (Hech. 8:1, 4). Ta mi xkaʼatikan xcholjel, bʼobʼta oj kiltik ja slekilal. Jun sjejel, jujuntik precursor nutsjiye el bʼa jun país sok wajye bʼa pilan bʼa cha jel ja nesesida ja bʼa skʼumale. Ekʼ tʼusan ixaw, kujlaji yajkʼachil tsomeʼik bʼa jelni wane ocheljan.

16. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik ja bʼa yajkʼachil lugar bʼa koltaneli?

¹⁶ Ja Nehemías yala yabʼ ja judíoʼik ja gustoʼil wa xyaʼa ja Jyoba jani wa xkoltaji sok wa x-ajiyi yip (Neh. 8:10). Ama jel xkʼulantik gusto ja bʼa lugar wanotik koltaneli, pe mini jaʼuk wa xyaʼakitik ja gustoʼil ja lugar jaw, jani ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ja yuj, mok katikan ja jDyostiki sok la jipjkʼujoltik bʼa yeʼn oj yakitik ja biboʼil, ja tojelal soka koltanel. La ka juljkʼujoltik yuja jel kʼot jkʼantik ja bʼa wanotik koltanel ajyi jani yuja sok spetsanil jkʼujoltik wa xkoltaytik ja kristyano. Ja Jyoba oj skoltayotik bʼa junxta oj kabʼtik ja bʼa yajkʼachil lugari ta sok spetsanil jkʼujoltik wa xkoltaytike ja kristyano (Ecl. 7:10).

17. ¿Jasa tʼilan oj jnatik sbʼaja aʼtel wanotik skʼulajel ja wego?

¹⁷ Tʼilani oj juljkʼujoltik ja yaʼteltajel ja Jyoba bʼajni tolabida, pe ja bʼa aʼtel wanotik koltanel ja wego wani xbʼobʼ tukbʼuk. Ja bʼa yajkʼachil luʼumi, bʼobʼta pilani aʼtel oj jkʼuluktik. Ja Alexéi, jtaʼatik tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo it, wa skʼuʼan wan chapjel ja bʼa jas jakumi soka jas wan skʼulajel ja wego. Wa xyala: «Tolabida jnaʼunej ja Jyoba sakʼan ay sok oj kʼotuk ja yajkʼachil luʼumi, pe wa xkabʼ lajansok jel najat ay. Pe ja wego lajansok tey bʼa jtiʼ sat ja Jyoba sok jelxa mojan wa xkila ja yajkʼachil Luʼumi» (Hech. 2:25). Chikan jastal ja kaʼteltik, mok katikan ja Jyoba. Ja yeʼn mini oj yaʼotikan jtuchʼiltik; jaʼukto maʼ, oj skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa yaʼteltajeli, chikan bʼaʼa (Is. 41:13).