1. ¿Machtik koltaniye bʼa oj axuk kulan ja yajkʼachil kongregasyon ja bʼa Filipos?

YAJNI ja jekabʼanum Pablo, ja Silas, ja Lucas sok ja Timoteo kʼotye ja bʼa chonabʼ bʼa Filipos, ti staʼawe jitsan kristyano bʼa wa skʼanawe smaklajel ja rason bʼa sGobyerno ja Dyos. Ja chanwane jmoj-aljeltik it koltaniye bʼa oj axuk kulan jun yajkʼachil kongregasyon ja bʼa chonabʼ jaw. Spetsanil ja nebʼumaniki kʼe stsom sbʼaje, bʼobʼta tini bʼa snaj ja nebʼuman jel jaman skʼujol sbʼiʼil Lidia (Hech. 16:40).

2. ¿Jastik wokol stʼaspun ja kongregasyon bʼa Filipos?

² Ja ajkʼach kongregasyon jaw wego stʼaspun wokolik. Ja Satanás snika skʼujol ja kontraʼanumik bʼa smeranil bʼa oj stim-e ja xcholjel wane skʼulajel ja chanwane nebʼumanik. Ja matik ay xcholi yawe kʼot tekʼan ja yaʼtel ja Pablo sok ja Silas, makʼjiye sok baraʼik sok lutjiye. El ja kʼaʼuji, aji eluke. ¿Jas skʼulane ja yajni elye? Waj yulataye ja ajkʼachik nebʼumaniki sok stsatsankʼujolane. Tsaʼan, ja yeʼnle sok ja Timoteo elye ja bʼa chonabʼ jaw, yajni ja Lucas ti kan tiw. ¿Jastal yilawe ja ajkʼach nebʼumaniki? Soka skoltanel ja yip ja Jyoba, kongana aʼtijiye (Filip. 2:12). Ja Pablo ayni lek sbʼej yuja jel stoyo ja nebʼumanik jaw.

3. Jastalni wa xcholo ja Filipenses 1:9-11, ¿jasa tikʼan skʼana ja bʼa yorasyon ja Pablo?

³ Junuk lajune jabʼil tsaʼan, ja Pablo stsʼijbʼanyi jun karta ja kongregasyon bʼa Filipos. Yajni wa xkʼumantik, wego  wa xkilatik ja janekʼto wa syajtay ja Pablo ja smoj-aljelik. Yala yabʼ jel wa snaʼa sok jel yaj wa xyabʼ, pe jani yuja «syajal scʼujol ja Cajualtic Cristo Jesusi» (Filip. 1:8). Cha yala yabʼ wani xyayi orasyon yuj yeʼnle. Wa skʼanayi ja Jyoba bʼa oj sjeʼe mas yajtanel, bʼa oj snaʼe bʼay ja jastik mas tʼilani, bʼa mini jas oj skʼulyujile palta, bʼa mok yawe slok yok ja tuk sok mok yawekan satinel toj. Wani xkatik el jitsan slekilal ja jas jaman lek yalakan ja Pablo (kʼuman ja Filipenses 1:9-11 *). Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik ja jastik yala sok jastal oj jkʼuluktik.

4. a) Jastalni wa xyala ja 1 Juan 4:9, 10, ¿jastal sjeʼunej ja Jyoba wa syajtayotik? b) ¿Janekʼto oj jyajtaytik ja Dyos?

⁴ Ja Jyoba sjeʼa jel wa syajtayotik yajni sjekakon bʼa Luʼum ja Yunini bʼa oj jak chamuk yuja jmultiki (kʼuman ja 1 Juan 4:9, 10). Ja meran yajtanel it wa snikawotik bʼa syajtajel (Rom. 5:8). ¿Janekʼto oj jyajtaytik ja Dyos? Ja Jesús sjakʼayi ja sjobʼjel it yajni yala yabʼ ja fariseo: «Yaj oja huab ja Huajual Diosi soc spetzanil ja hua cʼujoli, soc spetzanil ja hua hualtzili, soc spetzanil ja hua pensari» (Mat. 22:36, 37). Wa xkʼanatik oj jyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik ja Jyoba. Wa xkʼanatik kada kʼakʼu oj jyajtaytik mas. Ja Pablo yala yabʼ ja swinkil bʼa Filipos bʼa tʼilan oj yajtanuke mas. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj jyajtaytik mas ja Dyos?

5. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj jyajtaytik mas ja Jyoba?

⁵ Jel tʼilan oj jnatik sbʼaj ja Dyos bʼa oj jyajtaytik. Ja Biblia wa xyala: «Jaxa maʼ mey syajal ja scʼujoli, yuj ni mi to huas snaa sbaj ja Diosi porque ja Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujoli» (1 Juan 4:8). Ja jekabʼanum Pablo yala mas wala yajtanitik ja yajni ay kiʼojtik jun «meran snajel» bʼa Jyoba sok «tsʼikan lek yabʼjel stojolil» sbʼaja jastal wa xyila ja jastik junuki (Filip. 1:9, TNM). Yajni kʼe jnebʼtik bʼa Biblia, jnebʼatik jujuntik jasunuk sbʼaja Dyos, sok ja snajel jaw kʼe jyajtaytik mas ja yeʼn. Pe ja jyajtaneltik bʼa Dyosi kʼe ajyuk mas yajni jnebʼatik mas sbʼaja yeʼn sok ja tsamalik smodo. Ja yuj jel tʼilan oj jpaklaytik tikʼan ja Yabʼal ja Dyos sok spensarajel sbʼaja jaw (Filip. 2:16).

6. Jastalni wa xyala ja 1 Juan 4:11, 20, 21, ¿jastal oj bʼobʼ yajtanukotik mas?

⁶ Ja niwan yajtanel yiʼoj jmoktik ja Dyos oj snik-otik bʼa oj jyajtaytik mas ja jmoj-aljeltiki (kʼuman ja 1 Juan 4:11, 20, 21). Bʼobʼta wa xpensaraʼantik mi wokoluk syajtajel ja jmoj-aljeltiki. Pes jani wa xkaʼteltaytik ja Jyoba sok wa xleʼatik jastal slejel ja lekil smodo. Cha jaʼ wa xnochotik ja smodo ja Jesús, bʼa jelni syajtayotik, ja yuj cham yuja keʼntik. Pe ja smeranil wokol skʼuʼajel ja mandar bʼa oj jyajtay jbʼajtik. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja kongregasyon bʼa Filipos.

7. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja rason ajiyile ja Evodia soka Síntique yuja Pablo?

⁷ Ja Evodia sok ja Síntique chawane jmoj-aljeltik bʼa wane yaʼteltajel «lajan» soka jekabʼanum Pablo. Pe bʼobʼta yuja ajyiyujile jun kʼumal spila sbʼaje. Ja Pablo staʼa tiʼal ja sbʼiʼile ja bʼa skarta sok yayile jaman lek rason. Yala yabʼye tʼilan  lajan «a ajyuque ja spensare soc ja Cajualtiqui» (Filip. 4:2, 3). Ja jekabʼanumi cha yilani stʼilanil yaljel yabʼ ja kongregasyon: «Chican ja jas huaxa cʼulanexi, mi lom la bulbuniyex porque mi ni sbejuc soc cʼumal oja cʼuluquex jun cosa» (Filip. 2:14). Wa xkʼuʼantik lek ja rasonik it ajiyile ja kongregasyon jeltoni koltajiye bʼa oj syajtay sbʼaje mas ja chabʼ jmoj-aljeltik it sok yibʼanal ja kongregasyon.

8. ¿Jasa wa xya wokolanukotik bʼa syajtajel ja jmoj-aljeltiki, sok jasa oj skoltayotik?

⁸ Jastalni ekʼ sbʼaj ja Evodia soka Síntique, ja jas wa xwaj jkʼujoltiki jani ja jastik malo wa skʼulane ja jmoj-aljeltiki, sok yuja jaw wokol xkabʼtik syajtajele. Nake mulanumotik sok kada kʼakʼu wa xtaʼa jmultik. Ta jaʼ wa xwaj jkʼujoltik ja jastik malo wa skʼulane ja tuk, mixa oj jyajtaytike. La kiltik jun sjejel. Jun jmoj-aljeltik chʼay skʼujol oj skoltayotik yajel asyado ja Naʼits bʼa Tsomjeli, sok wala tajkitisok. Sok ta chʼak katik juljkʼujoltik ja jastik malo skʼuluneji, masto wa xkʼe kolomtik sok mixa lek xkilatik. ¿Jach maʼ wala taxtik jastal ja sjejel it? Anto, la juljkʼujoltik ja Jyoba wa xyila ja jmultik sok jachuk ja bʼa tuk, sok ama jachuk, ja yeʼn wa syajtayotik kibʼanaltik. Ja yuj, jel tʼilan la jnochtik ja syajtaneli sok la kiltik ja lek ja bʼa tuki. Yajni wa xkʼujolantik syajtajel ja jmoj-aljeltiki, mas kʼubʼan wala ajyitisoke (Filip. 2:1, 2).

9. ¿Jastik wa xtax ja bʼa «jastik junuk mas tʼilan» staʼa tiʼal ja Pablo ja bʼa skarta sjekayi ja swinkil Filipos?

⁹ Ja Jyoba stojo ja Pablo bʼa oj yal yabʼ ja swinkil Filipos sok spetsanil ja nebʼumaniki, bʼa oj snaʼe bʼay «ja jastik junuk mas tʼilan» (Filip. 1:10, TNM). Sbʼaja it tey bʼa asakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos, akʼotuk ja jas wa skʼana, aʼajyuk lamanil sok tsamal tsoman ja kongregasyon (Mat. 6:9, 10; Juan 13:35). Yajni wa xwaj jkʼujoltik ja jaw, wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Jyoba.

10. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj yil-otik mini jun jmultik ja Jyoba?

¹⁰ Ja Pablo cha yala jel tʼilan ‹sakni oj ajyukotik›. Ja it mi wa stojolan mixa oj jtatik mini jun jmultik. Mi xbʼobʼ kʼotkotik jastal ja Jyoba, bʼa mini jun mulal yiʼoj. Pe ja yeʼn oj yil-otik mini jun jmultik ta wa xkʼujolantik yajtanel sok snajel bʼay ja jastik junuk mas tʼilani. Jun modo bʼa sjejel yajtanel jani skʼujolajel bʼa mok katik skʼojchuk yok ja tuki.

11. ¿Jas yuj mini lekuk yajel skʼojchuk yok ja tuk?

¹¹ Jun jasunuk yala bʼa xiwela sbʼaj mok jkʼuluktik jani mok katik skʼojchuk yok ja tuki. Ja jas wa xkatik ekʼ gusto jutsʼin, ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki sok ja kaʼteltiki wa xbʼobʼ katik skʼojchuk yok ja tuk. Bʼobʼta mi jas malo wantik skʼulajel, pe jelni xiwela sbʼaj soka jas wa xkʼulantik oj jyajbʼestik ja sconciencia june sok yuja jaw oj skʼojchuk yok. Ja Jesús yala masni lek ja oj mochjuk ja bʼa jnukʼtik jun niwan ton sok la jipjukotik bʼa mar yuja yajel skʼojchuk yok june ja bʼa xchejiki (Mat. 18:6).

12. ¿Jas wa xnebʼatik soka jas skʼulane jun nupanum precursore?

¹² La kiltik jastal snochowe ja jas yala ja Jesús jun nupanum precursor aye. Ja bʼa skongregasyon, ay jun nupanum bʼa ajkʼacheto yiʼuneje jaʼ bʼa tuk xyilawe ja jas wa xkʼulaxi ja tiw yuja tuk lek ja bʼa kʼiʼele. Ja jmoj-aljeltik it mi lek xyilawe ja  wajel ja bʼa cine, mini yiljel jun pelikula bʼa lek. Ja yuj jel tuk yilawe ja yajni yabʼye jujuntik precursorik yilawe jun pelikula. Yuja jaw, ja precursoriki stsaʼawe oj wajuke ja bʼa cine manto xtakʼanbʼi ja sconcienciaʼe sok snajel mi yibʼanaluk maloʼuk ja jmoj-aljeltik it ajkʼacheto (Heb. 5:14). Jach sjeʼawe wa xyajtaniye mi kechan bʼa stiʼe, cha skʼulane (Rom. 14:19-21; 1 Juan 3:18).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ katik skʼojchuk yok june bʼa oj koʼ mulal?

¹³ Cha oj bʼobʼ katik skʼojchuk yok june ta wa xtʼenatik skʼulajel jun jasunuk bʼa mi lekuk. La kiltik jastal oj bʼobʼ ekʼuk ja it. La jpensaraʼuktik jun estudio bʼa Biblia bʼa jelxa yiʼajta wokol yajelkan yujel trago. Sok wa snaʼa mixani tʼun oj bʼobʼ yuʼ. Jelni wego stukbʼes jitsan jastik ja bʼa sakʼanili sok yiʼaj jaʼ. Jun kʼakʼu, jun jmoj-aljeltik sloko bʼa snaj ja yeʼn sok tuk jmoj-aljeltik. Pe sok mini jun smaloʼil, skʼapayi tʼusan trago sok yala yabʼ: «Awiʼajta jaʼ sok ayxa wiʼonej ja yip ja Jyoba. Ajuluka kʼujol jun modo ja bʼa sat ja yip ja Dyos jani snajel skomjel abʼaj. Ta naʼa ja it, mi oj jelxan». Mi yajnaluk oj kaltik jastalxa oj elkʼot ja jmoj-aljeltik it ta skʼuʼan ja mal rasoni.

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja jtsomjeltik bʼa oj jkʼuʼuktik ja tuktukil modo wa xyala ja rason bʼa Filipenses 1:10?

¹⁴ Ja jtsomjeltiki wa skoltayotik bʼa oj jkʼuʼuktik ja tuktukil modo wa xyala ja rason bʼa Filipenses 1:10. Bʼajtan, wa xya juljkʼujoltik jasa ja mas tʼilan wa xyila ja Jyoba. Xchabʼil, wa sjeʼakitik jastal  yajel makunuk ja jas jnebʼunejtiki sok jachuk sak oj ajyukotik. Sok yoxil, wa snikawotik bʼa sjejel yajtanel sok skʼulajel jastik lek (Heb. 10:24, 25). Yajni mas wa stsatsankʼujolanotik ja jmoj-aljeltiki, mas wa xyajtaytike sok chomajkil ja Dyos. Ta wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja jmoj aljeltik sok yibʼanal ja jkʼujoltik, oj jletik tuktukil modo bʼa mi oj katik skʼojchuk yok ja jmoj-aljeltiki.

15. ¿Jas wa stojolan la jetik ja «satinel bʼa toji»?

¹⁵ Ja Pablo spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa oj sjeʼ ja swinkil Filipos ja «satinel bʼa toji» (Filip. 1:11). Wa xkʼuʼantik ja bʼa satinel it tini chʼikan ja syajtanel yiʼoj soka Jyoba sok ja xchonabʼi. Chomajkil, tini chʼikan ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Jesús sok ja tsamal smajlajel yiʼoje. Ja Pablo cha yala wane ijlabʼanel ‹jastal lus ja bʼa mundo› (Filip. 2:15). Ayni sbʼej ja slajelal it, pes ja Jesús yala yabʼ ja snochumaniki ja yeʼnle ‹lusni aye ja bʼa mundo› it (Mat. 5:14-16). Chomajkil sjeka bʼa oj yawe och snebʼuman sok yala yabʼ oj kʼotuke taʼumantiʼik «ba spetzanil ja najtil lugar jumasa» (Hech. 1:8; Mat. 28:18-20). La jetik ja «satinel bʼa toji» ja bʼa aʼtel it jel tʼilani.

16. Jastalni wa xyala ja Filipenses 1:12-14, ¿jastal oj bʼobʼ ijlabʼanukotik jastal lus ama ay wokolik? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatik).

¹⁶ Chikan jastal wala taxtik, oj bʼobʼ ijlabʼanukotik jastal lus. Ayni ekʼele, bʼa lajansok wa xkilatik mi oj bʼobʼ jcholtik, wanto xwaj kiltik wantikxa xcholjel. Jani it ja jas ekʼ sbʼaj ja jekabʼanum Pablo. Yajni stsʼijbʼanyi ja swinkil Filipos, ti lutan bʼa jun naʼits bʼa Roma. Pe ja bʼa lutani mini komji bʼa oj xchol yabʼ kongana ja  talnanumiki sok ja matik wa xkʼot ulatajuk yuji. Ja jas skʼulani yayi yip sok stsatsankʼujolan ja jmoj-aljeltik bʼa ‹mini tʼun oj xiwuke ja yajni yalawe ja yabʼal ja Dyos› (kʼuman ja Filipenses 1:12-14; 4:22).

17. Aʼa jun sjejel ja bʼa jtyempotik sbʼaja sjejel satinel ama ay wokol.

¹⁷ Jitsan jmoj-aljeltik wani xbʼobʼ sjeʼe mi xiwye jastal ja Pablo. Teye bʼa paisik bʼa mi xbʼobʼ cholxuk jaman lek sok bʼa naʼits naʼits, ja yuj wa sleʼawe tuk modo bʼa xcholjel (Mat. 10:16-20). June ja bʼa país jaw, jun biajante bʼa circuito yala masni lek ja oj xchol-e ja bʼa sterritorioʼe: ja spamilyaʼe, ja sbesinoʼe, ja smoj eskwelaʼik sok aʼtelik, sok tuk bʼa wa snaʼawe sbʼaj. Bʼa chabʼ jabʼil, jitsanbʼi lek ja kongregasyonik ja bʼa circuito. Bʼobʼta ja keʼntik wani xbʼobʼ jcholtik jaman lek. Ama jachuk, wa xnebʼatik jun jasunuk sbʼaja jmoj-aljeltik it: tolabida la jletik modo bʼa xcholjel mas, sok snajel ja Jyoba oj yaʼ kiptik bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokol (Filip. 2:13).

18. ¿Jasa pwesto oj ajyukotik skʼulajel?

¹⁸ Ja bʼa jtyempotik it jel chaʼanyabʼali, pwesto la ajyukotik bʼa snochjel ja rasonik aji ekʼyi ja Pablo yuja Dyos ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja swinkil Filipos. La jnatik bʼay ja jastik junuk mas tʼilan, la jkʼujoluktik bʼa sak oj ajyukotik, bʼa mok katik skʼojchuk yok ja tuk sok la jetik ja satinel bʼa toji. Anto, oj yajtanukotik mas sok oj jtoytik ja kala Tatik Jyoba jel skʼanawotiki.