1. Ja bʼa ajnel bʼa stajel ja sakʼanili, ¿jas tʼilan oj skʼuluke ja kʼuʼumanik Dyos?

JA KʼUʼUMANOTIK Dyosi ayotik bʼa jun ajnel, ja jpremiotik jani ja sakʼanil bʼa tolabida. Ta ajkʼachto wanotik yaʼteltajel ja Jyoba ma jitsanxa tyempo, tʼilan kongana la ajnukotik man la kʼotik ja bʼa karrera. Ja rasonik ajiyile ja kʼuʼumanik Dyos ja bʼa Filipos yuja jekabʼanum Pablo wani xbʼobʼ stsatsankʼujolanotik bʼa xchʼakjel ja ajneli. Jujuntik ja bʼa kongregasyon jaw bʼa bʼajtan siglo jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba yajni kʼot sbʼaje ja karta bʼa Pablo. Ama jel lek wa xtaxye, ja Pablo yaʼ julyile skʼujol mok eluke sgana ja bʼa ajnel aye. Wa skʼana anochjuk ja smodo bʼa mok kʼotuke tekʼan man oj staʼe ja ‹skʼel sate› (Filip. 3:14).

2. ¿Jas yuj jel makuniyujile ja swinkil Filipos ja rasonik ajiyile yuja ja Pablo?

² Ja rasonik yaʼa ja Pablo jel makuniyujile. Ja kongregasyon bʼa Filipos jel iji spatik ja yajni kʼeʼumto. Ti kʼejan bʼa jabʼil 50, yajni ja Pablo sok ja Silas kʼotye ja bʼa chonabʼ jaw yajni ajiyile ja lokjelal bʼa Dyos bʼa oj wajuke man Macedonia (Hech. 16:9). Ja tiw staʼawe jun ixuk sbʼiʼil Lidia, bʼa maklajiye. Ja Jyoba sjamayi ja skʼujol bʼa oj smaklay ja lekil notisya (Hech. 16:14). Tʼusan tsaʼan, ja yeʼn soka matik tey bʼa snaji yiʼaje jaʼ. Pe ja Dyablo jel tajki. Jujuntik winik ja bʼa chonabʼi skichawe och ja Pablo sok ja Silas ja bʼay ja jwesiki sok leji smule bʼa wanbʼi sjomowe ja jastal laman ay ja chonabʼi. Yuja jaw, makʼjiye, lutjiye preso sok aljiyabʼye axa eluke ja bʼa chonabʼi (Hech. 16:16-40). ¿El maʼ sganaʼe? Miyuk. ¿Jaxa jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon bʼa  ajkʼachto kujlajeli? Jelni chamyabʼjel ja jas skʼulane, pes cha kuchyujile. Tini wa xkilatik jel koltajiye yuja lekil sjejel yaʼa ja Pablo sok ja Silas.

3. ¿Jasa snaʼunej ja Pablo, sok jasa sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

³ Ja Pablo mi yaʼa sbʼaj bʼa oj el sgana (2 Cor. 4:16, YD). Pe bʼa oj xchʼak ja ajneli wa snaʼa tʼilan oj waj skʼujol ja premio. ¿Jasa wa xnebʼatik bʼa yeʼn? Ja bʼa jtyempotik, ¿jas sjejelik bʼa jmoj-aljeltik wa sjeʼa oj kuchkujtik ama ay wokolik? ¿Sok jastal wa skoltayotik ja smajlajel kiʼojtik ja bʼa tyempo jakumto bʼa mi oj el jganatik?

4. ¿Jasa skʼulan ja Pablo yuja jastal wa xtaxi?

⁴ La kiltik jasa wan ekʼel sbʼaj ja Pablo ja yajni stsʼijbʼanyi ja swinkil bʼa Filipos sok jastal wa skʼujolan. Ti lutan bʼa jun naʼits bʼa Roma, ja yuj mi xbʼobʼ eluk ja bʼa xcholjeli. Anima, xcholo yabʼ ja matik wa xwaj ulatajukyuji sok stsʼijbʼajel kartaʼik ja bʼa najtik kongregasyonik. Junxta ja bʼa jtyempotik, jitsan jmoj-aljeltik bʼa mi xbʼobʼ eluke ja bʼa snaje, wa xcholowe yabʼ ja matik wa xwaj ulatajukeyuji. Cha wa stsʼijbʼane kartaʼik bʼa jel stsatsankʼujolan bʼa sjekjelyi ja matik mi xbʼobʼ cholxuk yabʼye.

5. Jastalni wa xyala ja Filipenses 3:12-14, ¿jasa koltaji ja Pablo bʼa oj waj skʼujol ja premio?

⁵ Ja Pablo mi yaʼakan ajomjuk yolom ja jas lek soka jas mi lek skʼulani. Ja yeʼn yala tʼilan oj ‹chʼay skʼujol spetsanil ja jas ekʼta› bʼa jachuk oj staʼ ja jastik jakumto, ja it, jani xchʼakjel ja ajnel bʼa stajel ja sakʼanili (kʼuman ja Filipenses 3:12-14). ¿Jasa bʼobʼta oj jomjuk yolom ajyi? Bʼajtan, jaʼa jastik lajxiyuj stajel ja bʼa judaísmo. Pe ja yeʼn yila «jastal jun tsome tsʼilel» (Filip. 3:3-8, TNM). Xchabʼil, ja jel mulal ay xyabʼ yuja yiʼaj spatik ja snochumanik Kristo. Pe ja it mi yaʼakan atimjukyuj. Sok yoxil, ja jastik skʼulan ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Jelni lek wajyuj ja bʼa xcholjeli ama lutji, makʼji sok chʼoji ton, mukxi ja barko bʼa wajumi sok ayni ekʼele mi ajyi swaʼel sok jas oj slap. Pe mini tʼun spensaraʼan jelxa jas skʼulunej (2 Cor. 11:23-27). Anima lajxiyuj skʼulajel tuktukil jasunuk sok yiʼaj wokol, snaʼa tʼilan mok el sgana. Ja keʼntik tʼilan jach oj cha jkʼuluktik.

6. Bʼa ‹xchʼayjel jkʼujoltik spetsanil ja jas ekʼta›, ¿jastik ti chʼikan?

⁶ ¿Jastal oj bʼobʼ ‹chʼay jkʼujoltik spetsanil ja jas ekʼta› jastalni skʼulan ja Pablo? Bʼobʼta jujuntik tʼilan oj jkʼultik luchar yuja jastik mi lek jkʼulunejtiki. Ta jachuk, ¿jas yuj mi xpilatik tyempo bʼa spaklajel sbʼaja koltaneli? Spaklajel, spensarajel sok yajel orasyon sbʼaja jaw oj skoltayotik bʼa mixa jel mulal oj kabʼ ayotik, pes oj kabʼtik stojol yaʼawotikta perdon ja Jyoba. La kiltik pilan sjejel wa xnebʼatik ja bʼa Pablo. Jujuntik taʼumantiʼik bʼa Jyoba yaʼunejekan ja yaʼtele bʼa jel lek xtupjiye bʼa oj xchol-e mas ja sGobyerno ja Dyos. Ta jach jkʼulunejtik, xchʼayjel jkʼujoltik ja jastik ekʼta wa stojolan mi oj jnatik malaya ja jastik mi jkʼulantik (Núm. 11:4-6; Ecl. 7:10). Ja bʼa ‹xchʼayjel jkʼujoltik spetsanil ja jas ekʼta› bʼobʼta cha tini chʼikan ja jastik lajxelkujtik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ma ja preba kuchelkujtiki. Meran, yajel juljkʼujoltik jastal yaʼunej koʼ jlekilaltik sok skoltunejotik ja jTatik Dyos ja bʼa tyempo ekʼta wa xya mojxukotiksok mas. Pe mok  kechan kan telan jkʼabʼtik sok spensarajel jelxa jas jkʼulunejtik (1 Cor. 15:58).

7. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 9:24-27, ¿jasa tʼilan skʼulajel bʼa oj jkʼultik ganar ja ajneli? Aʼa jun sjejel.

⁷ Ja Pablo yabʼ lek stojol ja yaljel it bʼa Jesús: «Cʼulanic fuerza ba oj ochanic ja puerta ba chʼini» (Luc. 13:23, 24). Ja jekabʼanumi snaʼa tʼilan oj skʼujoluk tolabida jastal skʼulan ja Kristo. Ja yuj yaʼ slaj ja sakʼanil ja kʼuʼuman Dyosi jastal jun ajnel (kʼuman ja 1 Corintios 9:24-27). Ja ajnumiki jawa xwaj skʼujole bʼa oj staʼe ja premio sok wa skʼujolane bʼa mi jas oj jomjuk yolome. Jun sjejel, ja ajnel bʼa yoj chonabʼi, ja ajnumiki bʼobʼta ti oj ekʼuke bʼa ay jujuntik negosyo sok tuk jastik oj jomjuk yolome. ¿Anke mini jun ajnum oj kʼot tekʼan bʼa oj skʼel ja tyendaʼik? Miyuk, pes ja jas wa skʼanawe jani skʼuljel ganar. Jastalni jaw, ja ajnel bʼa stajel ja sakʼanili tʼilan mok jas sjom kolomtik. Ta ja wa xwaj jkʼujoltik ja premio sok wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki, jastalni skʼulan ja Pablo, ojni jkʼultik ganar.

8. ¿Jas oxe jasunuk oj jpaklaytik?

⁸ La jpaklaytik oxe jasunuk bʼa bʼobʼta oj ya el jganatik. Ja mi x-eljul wego ja jas wa xmajlaytik. Ja yajni wa x-och chʼakuk ja kiptik sok ja prebaʼik bʼa jel x-albʼi. Yiljel ja jas skʼuluneje tuk yaʼtijumik Dyos ojni skoltayotik (Filip. 3:17).

9. ¿Jasa wa xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja yajni mi x-eljul ja jas wa xmajlaytik?

⁹ Ja mi x-eljul wego ja jas wa xmajlaytiki. Jelxani xkʼanatik oj kʼot smeranil ja jastik tsamal skʼapunej ja Dyos. Yajni ja aluman Habacuc yala yabʼ ja Jyoba axa xchʼaysnajel ja jastik mi lek wane kʼulaxel ja bʼa Judá, ja Jyoba yala yabʼ aʼajyuk kʼelan jakan (Hab. 2:3). Pe yajni mi x-eljul ja jas wa xmajlaytik bʼobʼta mixani jel oj jkʼujoluktik sok bʼobʼta oj el jganatik (Prov. 13:12). Ja jaw, jani ja jas ekʼ ja bʼa skʼeʼulabʼil ja bʼa siglo 20. Ja bʼa tyempo jaw, jitsan ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal wane smajlajel oj wajuke bʼa 1914.  ¿Jasa skʼulane ja matik toj aye yajni mi kʼot ja jas wane smajlajel?

10. ¿Jasa skʼulan jun tojil nupanum yajni mi kʼot ja jas wane smajlajeli?

¹⁰ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaje chabʼ jmoj-aljeltik bʼa toj ajyiye bʼa jachtik ekʼ sbʼaje. Ja Royal soka Pearl Spatz. Ja jmoj-aljeltik Spatz yiʼaj jaʼ bʼa 1908 yajni ayiʼoj 20 jabʼil. Wa skʼuʼan jelxa mojan oj ajukyile ja spremioʼe. Ja yuj ja yajni skʼanayi oj nupanuk soka Pearl, ja bʼa 1911, yala yabʼ: «Wanxa xa naʼa ja jas oj ekʼuk ja bʼa 1914. Ta wa xkʼana oj nupanukotik, mokxa katik ekʼ mas tyempo». ¿Tixa maʼ el sgana ja ajnel bʼa stajel ja sakʼanil ja nupanum it ja yajni mi wajye bʼa satkʼinal ja bʼa 1914? Miyuk, yujni ja wajel skʼujole yaʼteltajel toj lek ja Dyos, mi jaʼuk bʼa stajel ja premio. Kongana ajyiye bʼa mi oj yaʼekan ja ajneli. Sok jachni skʼulaneʼa. Yaʼteltaye ja Jyoba sok toj ajyiye jitsan jabʼil, man chʼak ja sakʼanile ja bʼa Luʼumi. Wa xkʼanatik yiljel oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba soka sderecho bʼa yajel mandar, sok yajel kʼot smeranil ja jas skʼapuneji. Wani xkʼuʼantik oj ya kʼotuk ja bʼa tyempo lek xyila. Manto x-eljul ja jaw, la kaʼteltaytik kongana ja Dyos sok mok katikan oj ya el jganatik ja yajni mi xkʼot ja jas wa xmajlaytik.

11, 12. ¿Jas yuj mok el jganatik ama mixa ay mas kiptik jastal ajyi? Aʼa jun sjejel.

¹¹ Yajni wa x-och chʼakuk ja kiptik. Jun ajnum wa skʼana oj ajyuk yip ja skwerpo bʼa oj bʼobʼ ajnuk, pe ja keʼntiki mi xkʼanxi oj ajyuk mas yip ja jkwerpotik bʼa oj ajyukujtik mas skʼuʼajel. Sok ja matik mixa ayuk mas yipe jastal ajyi wa skʼujolane bʼa oj mojxuke mas soka Jyoba (2 Cor. 4:16). La kiltik ja sjejel bʼa jmoj-aljeltik Arthur Secord. * Jun kʼakʼu, yajni ayxa 55 jabʼil wan yaʼteltajel ja Jyoba ja bʼa Betel sok ayxa yiʼoj 88 jabʼil, jun empermera bʼa wa xtalnajiyuj, tsamalxta aljiyabʼ: «Kala jmoj-aljel Secord, jelxani chʼakel ja wala kwerpo yuja yaʼteltajel ja Jyoba». Pe ja Arthur mi ja wajel skʼujol ja jastik lajxelyuj skʼulajeli. Kan skʼel lek, tseni sok yala yabʼ: «Meraniʼa, pe ja mas ayiʼoj stʼilanili mi jaʼuk ja jas jkʼulantikta, jaʼa jas wantik skʼulajel ja wego».

¹² ¿Jitsanxa maʼ jabʼil wantik yaʼteltajel toj lek ja Jyoba sok ekʼel jbʼajtik jitsan wokolik? Ta jachuk, mok el jganatik. Wa xkʼuʼantik jel chaʼanyabʼalil xyila ja Jyoba spetsanil ja jas jkʼulunejtik jani (Heb. 6:10) Sok ja jas wanotik skʼulajel ja wego, la  juljkʼujoltik ja Jyoba mi wa spensaraʼan mas wa xyajtaytik ta jkʼulantik mas ja bʼa yaʼteltajeli. Wa xjeʼatik janekʼto wa xyajtaytik ja yajni mi x-el jganatik sok skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki (Col. 3:23). Ja yeʼn wa snaʼa ja janekʼta wa xlajxikujtiki sok mi wa skʼanakitik ja jas mi oj lajxukujtik (Mar. 12:43, 44).

13. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Anatoly soka Lidiya, sok jastal wa stsatsankʼujolanotik bʼa mok el jganatik ama xkiʼajtik wokol jitsan jabʼil?

¹³ Ja prebaʼik bʼa jel x-albʼi. Jujuntik yaʼtijum Dyos kuchelyujile prebaʼik sok yuja ikʼubʼal spatike jitsanxa jabʼil. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Anatoly Melnik, * bʼa Moldavia. Kechanto yiʼoj 12 jabʼil yajni ja matik ay xcholi syamawe ja stati, lutji preso sok jekji man Siberia, bʼa mas ja 7,000 kilometro ja snajtil bʼay ja spamilya. Ekʼ jun jabʼil, ja Anatoly cha jekji bʼa Siberia, ja snan soka smexep soka statawelo. Soka tyempo, bʼobʼ wajuke ja bʼa tsomjelik, pe bʼa oj kʼotuke tʼilan oj bʼejyuke 30 kilometro bʼa yoj nieve, sok jel juntiro ja cheʼeji. Tʼusan mas tsaʼan, ja jmoj-aljeltik Melnik ti ajyi preso oxe jabʼil, bʼa mini bʼobʼ yil ja xcheʼumi, ja Lidiya, soka yakʼixi, bʼa jun jabʼil yiʼoj. Anima tʼilan kuchyuj ja wokolik bʼa jitsan jabʼil, ja Anatoly soka spamilya mini el sganaʼe. Ja bʼa jtyempotik, ja Anatoly ayxa yiʼoj 82 jabʼil sok yeʼn june ja olomal ja bʼa naʼits Betel bʼa Asia central. Jastalni skʼulane ja Anatoly soka Lidiya, cha la jkʼuluktik ja keʼntiki ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok mok el jganatik ja jastalni jkʼulunejtik jani (Gál. 6:9).

14. ¿Jasa wa snaʼa oj skʼuluk ja Pablo bʼa oj staʼ ja premio?

¹⁴ Ja Pablo mi skʼulan dudar bʼa ojni xchʼak ja ajneli sok ojni staʼ ja premio. Yuja tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinali, jani wan smajlajel oj ajukyi ja premio jaw. Pe wa snaʼa tʼilan mok kʼot tekʼan bʼa oj staʼ (Filip. 3:14). Bʼa skoltajel ja swinkil Filipos bʼa mok chʼay sate ja spremioʼe, yayile jun slajelal.

15. ¿Jastal ya makunuk ja Pablo ja slajelal yaʼa bʼa stsatsankʼujolanel ja swinkil Filipos?

¹⁵ Ja jekabʼanum Pablo ya julyi skʼujol ja swinkil Filipos tini ay ja sderechoʼe bʼa wajel bʼa satkʼinal (Filip. 3:20, TNM). ¿Jas yuj jel tʼilan mok chʼay skʼujole? Ja bʼa  tyempo jaw, ja kristyano jel skʼanawe oj ajyuk yujile ja derecho jastalni ja romanoʼik, * yujni jel jitsan ja slekilal wa xyilawe. Pe ja kʼuʼumanik bʼa tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali ayiʼoje jun derecho mas lek, pes mastoni jitsan ja slekilal wa xyilawe yuja matik romanoʼe. Ja yuj, ja Pablo stsatsankʼujolan ja swinkil Filipos soka yaljel it: «Kechan bʼejyanik jastal swinkilex bʼa jun modo toj ja bʼa lekil rason sbʼaja Kristo» (Filip. 1:27, nota, TNM). Ja bʼa jtyempotik, ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal wani xyaʼawe jun lekil sjejel, pes mini xkʼotye tekʼan bʼa stajel ja premio bʼa ajyel sakʼan tolabida ja bʼa satkʼinal.

16. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:6, 7, ¿jasa mok katikan skʼulajel ta wanotik smajlajel ajyel sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum?

¹⁶ Tʼilan mok kʼotkotik tekʼan bʼa stajel ja premio, ama ti wanotik smajlajel ajyel sakʼan tolabida bʼa satkʼinal ma bʼa jun kʼachinubʼ bʼa Luʼum. Chikan jas wan ekʼel jbʼajtik, mok waj jkʼujoltik ja jastik ekʼta sok mok katikan a-stim-otik bʼa oj jnebʼtik mas sbʼaja Dyos (Filip. 3:16). Bʼobʼta lajansok mi x-eljul wego ja jas wa xmajlaytiki ma yuj mixa ayuk mas kiptik jastal ajyi. Bʼobʼta kuchtakujtik wokolik sok ikʼubʼal jpatiktik jitsanxa jabʼil. Chikan jastal, mok jas chamjkʼujoltik, la kaltik yabʼ sok la jpatikyi skʼujol ja Dyos. Ja yeʼn oj yakitik jun lamanil bʼa mi wantik smajlajel (kʼuman ja Filipenses 4:6, 7).

17. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Jastal jun ajnum bʼa wa skʼujolan bʼa oj staʼ ja premio, la waj jkʼujoltik bʼa xchʼakjel ja ajnel masan stajel ja sakʼanil. La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik soka jastal wala taxtiki, la jnebʼtik mas sbʼaja Dyos sok la jkʼujoluktik bʼa stajel ja jastik tsamal wanotik smajlajeli. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj taxkotik ja bʼa lekil bʼej sok mok el jganatik? Ja bʼa artikulo jakumi oj skoltayotik snajel sok «stsajel ja jastik junuk mas tʼilan» ja bʼa jsakʼaniltiki (Filip. 1:9, 10, TNM).