JA SKʼUʼAJEL jel ja yipi. Jun sjejel, ama ja Satanás wa skʼana oj jchʼaytik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyos, ja skʼuʼajel wa xya ajyukotik tsats bʼa «mi ni oj bob scʼulucotic ganar» ja Satanás (Efes. 6:16). Chomajkil, yuja skʼuʼajeli wa xbʼobʼ kuchkujtik ja wokolik bʼa oj slaj jastal niwak witsik. Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Qʼuelahuil ja sbacʼ ja mostaza. Toj chʼinic juntiro pero ta huan cʼa xa cʼuanex ja jastal jahui, oj bob ahualex yab ja huitz iti: Elan ja ili, cax ja tihui, y oj ni eluca» (Mat. 17:20). Yuja skʼuʼajel wa xbʼobʼ ajyukotik tsats soka Dyos. Ja yuj, lekni yajel jbʼajtik ja sjobʼjelik it: ¿Jasunkiluk ja skʼuʼajel? ¿Jasa wa xkʼanxi bʼa oj ajyukujtik sok sjejel? ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk? Sok ¿machʼa oj bʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa skʼuʼajel? (Rom. 4:3).

Mi kechan yaljel wa xkʼuʼantik ma kʼotel snajel ja jas wa xyala ja Biblia, pes ja pukuj cha wa skʼuʼane ay jun Dyos sok wa xiwye (Sant. 2:19). Ta jachuk, ¿jasunkiluk ja skʼuʼajel?

Ja Biblia wa xcholo bʼa chabʼ modo ja skʼuʼajeli. Bʼajtan, wa xyala ja skʼuʼajeli jani «yajni wa xjipa jkʼujoltik sok ja jas wa xmajlatik», wa xkʼan kaltik, skʼuʼajel bʼa ojni ekʼuk (Heb. 11:1a, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ta ay kiʼojtik skʼuʼajel, wani xkʼuʼantik spetsanil ja jas wa xyala ja Jyoba smeranil sok ojni kʼotuk. Jun sjejel, ja Dyos yala yabʼ ja israʼelenyoʼik ja it: «Ta ja weʼnlex oj bʼobʼa kʼuts-ex ja jtrato bʼa kʼakʼu sok ja trato bʼa akwali, bʼa jachuk mi oj ajyuk ja bʼa styempo ja kʼakʼu sok ja akwali, kechanta jachuk oj bʼobʼ kʼutsxuk ja trato kaʼunej soka David ja kaʼtijum» (Jer. 33:20, 21). ¿Jkʼulunejtik maʼ dudar mi oj elkʼen sok mi oj mukxuk ja Kʼaʼuji sok mi oj ajyuk satkʼakʼu sok akwal? Miyuk. Ta wa xkʼuʼantik oj elkʼen sok oj mukxuk ja Kʼaʼuji, ¿oj maʼ jkʼultik dudar mi oj ya kʼotuk ja jas wa skʼapa ja jKʼulumantiki? Miyuk, ojni ya kʼotuka (Is. 55:10, 11; Mat. 5:18).

Xchabʼil, ja skʼuʼajel jani ja jas «wa xna‘atik sbʼaj ja jastik junuk mi xkilatik», ja it jani ja preba bʼa ama mi xkilatik jun jasunuk wa xnaʼatik ayniʼa (Heb. 11:1b, YD). La jpensaraʼuktik bʼa jun yal untik bʼa wa sjobʼokitik jas yuj wa xnaʼatik ay ikʼ. Ama mi kilunejtik ja ikʼ, mi wokoluk xcholjel yabʼ ja prebaʼik bʼa ay yuja wa xkiʼajtik ikʼ, ja jas wa xyaʼakan sok tuk. Yajni ja yal untik wa kʼokxi skʼuʼajel ja prebaʼik, wa xkʼot skʼuʼuk ama mi xyila. Junxta jastal it, tʼilan oj ajyuk prebaʼik bʼa oj ajyuk ja skʼuʼajeli (Rom. 1:20).

Wa xkʼanxi prebaʼik bʼa oj ajyuk skʼuʼajel. Tʼilan bʼajtan wa skʼana oj «cabtic ja smeranil ja sbaj Diosi» (1 Tim. 2:4). Pe mi malanta soka jaw. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan ja jkʼuʼajeltiki wa xjexi soka «jcʼujoltiqui» (Rom. 10:10). Mi malanukta sok snajel bʼay ja smeranili, jel tʼilan oj jyajtaytik. Kechan jachuk oj snikotik sjejel ja jkʼuʼajeltik, wa xkʼan kaltik, yijel ja jsakʼaniltik jastal wa skʼana ja Dyos (Sant. 2:20). Ja maʼ mi syajtay meran ja jastik bʼa Dyos, bʼobʼta mi oj skʼuʼuk ja prebaʼik yuja mi skʼana  oj yakan ja skʼuʼajel yiʼoji ma oj yal mi meranuk kechanta yuj wa skʼana oj skʼuluk ja jas wa skʼana bʼa mi lekuk (2 Ped. 3:3, 4; Jud. 18). Ja yuj, mi yibʼanaluk ja matik yilawe ja milagroʼik ja bʼa tyempo najate kʼot ajyukyujile skʼuʼajel (Núm. 14:11; Juan 12:37). Ja yip ja Dyos kechanta wa xya ajyuk skʼuʼajel soka matik wa syajtaye ja Dyos sok wa xyilkʼujolane ja abʼaliki (Gál. 5:22; 2 Tes. 2:10, 11).

Sbʼaja matik yaʼteltaye ja Dyos bʼa sjeʼawe jun tsatsal skʼuʼajel ja bʼa najate, tey ja mandaranum David (Heb. 11:32, 33). Pe mi xbʼobʼ kaltik jachuk bʼa yibʼanal ja spamilya. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele, ja sbʼankil Eliab, sjeʼa mey yiʼoj skʼuʼajel yajni yutaj ja yijtsʼin yuja skʼana snajel jas yuj wan tselanel ja Goliat (1 Sam. 17:26-28). Mini maʼ wa xpojki sok skʼuʼajel ma wa x-aji ekʼyi yuja snantati. Ja yuj, ja skʼuʼajel ajyiyuj ja David jani yuja kʼubʼan ajyi soka Dyos.

Ja bʼa Salmo 27, ja David xchiktes jastal ajyiyuj jun tsatsal skʼuʼajel (bersikulo 1). Ja yeʼn wa spensaraʼan sbʼaja jas ekʼel sbʼaj ja bʼa sakʼanil soka jasa skʼulanyi ja Jyoba ja skontraʼik (bersikuloʼik 2 sok 3). Chaʼanyabʼalil yila ja tabernáculo bʼa Jyoba (bersikulo 4) sok yuja ti wa stoyo lajan soka tuk israʼelenyo (bersikulo 6). Spatayi skʼujol tikʼan ja Jyoba bʼa orasyon bʼa atojuk (bersikuloʼik 7 sok 8). Sok chomajkil skʼana ajejukyi yuja Jyoba (bersikulo 11). Jeltoni stʼilanil yila ajyelyuj skʼuʼajel, ja yuj yala sbʼaj bʼaxa oj ajyuk lek mi ajyiyuj skʼuʼajel (bersikulo 13).

Ojni ajyukujtik jun skʼuʼajel jastal David ta wa xpensaraʼantik jastal Dyos sok ja jas wa xyala ja bʼa Salmo 27. Wani xkʼanxi oj kabʼtik ja smeranil bʼa Dyos bʼa oj ajyukujtik skʼuʼajel, yajni mas wa xpaklaytik ja Yabʼal Dyos soka juʼuntik, mas wa x-ajyikujtik ja modoʼal it ja bʼa satinel ja yip ja Dyos (Sal. 1:2, 3). Yajni wa xpaklaytik, la jpiltik tyempo bʼa spensarajel, pes yajni wa xpensaraʼantik, mas wa xkaʼatik tsʼakatal. Yajni mas wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba, mas wa xkʼanxi sjejel ja jkʼuʼajeltik bʼa stoyjel ja bʼa tsomjeliki sok xcholjel yabʼ ja tuk ja jas wa xmajlaytik (Heb. 10:23-25). Cha wa xjeʼatik skʼuʼajel yajni mi xkaʼatikan yajelyi orasyon sok mi x-el jganatik (Luc. 18:1-8). Ja yuj, kongana la katikyi orasyon ja Jyoba sok skʼuʼajel meran wa xchamskʼujol jmoktik (1 Tes. 5:17; 1 Ped. 5:7). Ja skʼuʼajeli wa snikawotik bʼa oj jetik, sok yajni wa xjeʼatik, mas wa stsatsbʼi ja jkʼuʼajeltiki (Sant. 2:22).

Ja akwal bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik: «Huan ni xa cʼuanex ja  Diosi, cho cʼuanonic ja quen chomajquili» (Juan 14:1). Ja yuj tʼilan oj cha jkʼuʼuktik bʼa Jesús, mi kechanta bʼa Jyoba. ¿Jastal? La kiltik oxe bʼa jastal skʼulajel.

Bʼajtan, la kiltik ja koltanel yaʼunej ja Dyos jastal jun majtanal bʼa keʼntik. Ja jekabʼanum Pablo yala: «Huan xa nix cʼuan ja yunin ja Dios ja maʼ jel yaj huax yabyoni. Y yena ni yaa sbaj yuj ja queni» (Gál. 2:20). Yajni wa xkʼuʼantik bʼa Jesús, wa xkʼuʼantik ja koltanel yaʼa jbʼajni keʼntik, jani ja skujlayubʼ bʼa oj skus ja jmultik, bʼa wa xyakitik jun smajlajel bʼa ajyel sakʼan tolabida sok jani ja preba mas niwan bʼa wani syajtayotik ja Dyos (Rom. 8:32, 38, 39; Efes. 1:7). Ja it wa skoltayotik bʼa mi jel oj jpensaraʼuktik ja jastik wa xya tristeʼaxukotik (2 Tes. 2:16, 17).

Xchabʼil, la mojxukotik soka Jyoba bʼa orasyon. Ja it wa xbʼobʼi stsʼakatal ja koltanel yaʼa ja Jesús. Stsʼakatal ja koltanel it, wa xbʼobʼ jkʼumuktik bʼa orasyon ja Jyoba sok skʼuʼajel bʼa «oj ni stalna jyaujulaltica. Cuando jel ja juocoltiqui, oj jac ya culan ja jcʼujoltiqui» (Heb. 4:15, 16; 10:19-22). Yajel orasyon wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik sok mi oj kokotik yuja mulali (Luc. 22:40).

Yoxil, la jkʼuʼuktik ja smandar ja Jesús. Ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Jaxa maʼ huas scʼuan ja yunin ja Diosi, staa ta ni ja svida ba mi ni nunca oj chʼacuqui. Pero ja maʼ mi scʼana oj scʼuuc ja yunin ja Diosi, mi ni oj staa ja vida jahui. Quechan ni oj scʼul recibir ja castigo» (Juan 3:36). La kiltik ja Juan wan yaljel ja stukil ja ajyel skʼuʼajel soka mi ajyel kʼuʼabʼali. Ja yuj, wa xjeʼatik skʼuʼajel bʼa Jesús yajni wa xkʼuʼantik ja smandariki. Sok wa xkʼuʼantik ja yajni wa xkaʼa jbʼajtik ja bʼa «smandar ja Cristoa», wa xkʼan kaltik, yibʼanal ja jas sjeʼakani sok yala oj jkʼuluktiki (Gál. 6:2). Cha wa xkʼuʼantikyi yajni wa xkaʼa jbʼajtik tojel yuja «moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mat. 24:45, YD). Ta wa xkʼulantik ja jas sjeʼakankitik ja Jesús, ojni ajyukujtik ja ipal oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik wa xjak jbʼajtiki (Luc. 6:47, 48).

Bʼa jun ekʼele, jun winik yala yabʼ ja Jesús: «Huan nix cʼuana, jaxa janecʼ mix cʼuani, coltayon» (Mar. 9:24). Ja winik ayni yiʼoj skʼuʼajel, pe chʼin yaʼa sbʼaj sok snaʼa wanto skʼanayuj. Junxta jastal yeʼn, kibʼanaltik wa xkʼanatik aʼajyukujtik mas skʼuʼajel bʼa jujuntik ekʼele. Sok kibʼanaltik wani xbʼobʼ katik tsatsbʼuk. Jastalni kilatikta, wa xkʼulantik ja yajni wa xpaklaytik ja Yabʼal ja Dyos sok wa xpensaraʼantik sbʼaja it, ja it wa xya jyajtaytik mas Jyoba. Chomajkil ja jkʼuʼajeltiki mas wa tsatsbʼi ja yajni wa xtoyotik lajan soka tuk jmoj-aljeltik, wa xcholotik yabʼ ja tuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sok mi xkaʼatikan yajelyi orasyon. Ta katik tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltiki jastal it, ojni ajukitik ja tsʼakolal mas chaʼanyabʼalil: ojni ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos (Jud. 20, 21).