Ja sjobʼjel it, jujune ja bʼa nupanumi tʼilan a-spaklaye jastal wa x-aʼtiji ja dispositivo it sok jasa wa sjeʼa ja rasonik bʼa Biblia. Tsaʼan, a-spensaraʼuke jas oj skʼuluke bʼa oj ajyuk jun sconcienciaʼe bʼa sak sok bʼa lek ayil ja Dyosi.

Yajni kechanto tey ja Adán soka Eva, ja Jyoba yala yabʼye: «Pojxanik sok aʼaybʼananik, bʼutʼuwik ja luʼumi». Sok cha yayi ja rason it ja Noé soka spamilya tsaʼan yajni ekʼ ja Niwan Bʼutʼ Jaʼ (Gén. 1:28; 9:1). Pe ja Biblia mi wa xyala ja kʼuʼumanik Dyos tʼilan oj skʼuʼuke ja mandar it. Ja yuj, ja nupanumik tʼilan oj spensaraʼuke ta oj yawe makunuk jun jasunuk bʼa skomjel janekʼ oj ajyuk ja yuntikile ma jas tyempo wa skʼanawe oj ajyuk. ¿Jastik junuk tʼilan oj spensaraʼuke?

Yajni spensarane jas oj skʼuluke, tʼilani ja oj snoch-e ja rasonik bʼa Biblia. Ja yuj, wa xyijnaye ja smiljel jun yal alats bʼa mito xmanxi jastal jun modo bʼa skomjel mi oj ajyuk yuntikile. Ja smiljel gana jun yal alats bʼa mito xmanxi mini jach wa xyala ja Biblia sbʼaja yiljel chaʼanyabʼalil ja sakʼanili. Ja kʼuʼumanik Dyos mi wa spensaraʼane skomjel ja yajni tukxa ay satkʼinal jun ixuk bʼa oj manxuk jun yal alats (Éx. 20:13; 21:22, 23; Sal. 139:16; Jer. 1:5). ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja DIU?

Ja it paklaxi ja bʼa slamik 31 sok 32 ja bʼa La Atalaya 15 bʼa septiembre bʼa 1979. Ja bʼa tyempo jaw, ja dispositivo DIU mas jel naʼubʼal sbʼaji juni plastiko bʼa wa x-aji ochuk ja bʼa xuxep (útero) bʼa mi oj tukbʼuk satkʼinal jun ixuk. Ja artikulo jaw yala mini xnaxi lek jastal wa x-aʼtiji ja dispositivo jaw. Jitsan matik jel chapane yalawe ja dispositivo jaw wa smaka ja esperma bʼa mok kʼot man óvulo bʼa mi oj staʼ sbʼaj. Ta yujkʼa mi staʼa sbʼaj, mini xbʼobʼ ajyuk ja sakʼanil jun yal alats.

 Pe jujuntik preba sjeʼa lajansok bʼa jujuntik ekʼele ja esperma wa xkʼot man óvulo sok wa staʼa sbʼaj. Ja óvulo bʼa staʼunej sbʼaj soka esperma wa xbʼobʼ kʼiʼuk junuk ja bʼa trompas de Falopio (wa xcha naxi sbʼaj jastal jun embarazo ectópico ma extrauterino) ma wa xkumxi ja bʼa xuxepi. Ta kumxi, ja dispositivo jaw wa xbʼobʼ stim ja óvulo bʼa staʼunej sbʼaj soka esperma bʼa mini xbʼobʼ ochuk ja bʼa spotsulabʼil ja xuxepi bʼa oj kʼiʼuk, jastalni wa xbʼobʼ kʼi tsamal jun yal alats. Xchʼayjel snajel ja sakʼanil jaw jachni jastal gana smiljel jun yal alats mito manxeluk. Ja artikulo ja bʼa La Atalaya xchʼakakan: «Ja kʼuʼuman Dyos bʼa meran wa xchamskʼujol bʼa yajel makunuk toj ja dispositivo, tʼilani oj yaweyi stʼilanil snajel sbʼaja jaw bʼa oj ilxuk chaʼanyabʼalil ja sakʼanil jastalni kanel kulan ja bʼa Biblia» (Sal. 36:9).

Pe man pukxi ja artikulo it ja bʼa 1979, ja científico masxa jel chapane bʼa wa xyawe el aparatoʼik sok aʼanik.

Ja bʼa jtyempotiki, ay chabʼ tikʼe dispositivo bʼa DIU. Ja juni ayiʼoj kobre, sok jelxa pasil stajel ja bʼa 1988 ja bʼa Estados Unidos. Jaxa juni wa xyaʼ el jun tikʼe hormona, sok kʼe chonxuk bʼa 2001. ¿Jastal wa x-aʼtiji ja dispositivo it?

DIU bʼa cobre. Jastalni jtaʼatikta tiʼal, lajansok ja dispositivo DIU wa xya wokolanuk ja esperma bʼa mi oj ekʼ sakʼan ja bʼa útero bʼa oj kʼot man bʼa óvulo. Pe mi kechanuk ja jaw, ja dispositivo bʼa kobre wa smila ja esperma, pes lajansok juni beneno sbʼaja esperma. * Chomajkil, wa xkʼuʼaxi ja tikʼe dispositivo it wa sjomo ja spotsulabʼil ja xuxepi.

DIU bʼa hormonal. Ayni tuktukil dispositivo DIU bʼa ayiʼoj hormona bʼa oj slaj ja hormona ayiʼoj ja pastiyaʼik bʼa mi oj tukbʼuk satkʼinal jun ixuk. Ja dispositivoʼik it wani x-aʼtiji jastalni ja tuk dispositivo, pe chomajkil wa xya el hormona ja bʼa xuxepi. Lajansok ja it wa xya kʼot tekʼan ja óvulo bʼa jujuntik ixuk. Sok yajni mey óvulo mi xbʼobʼ staʼ sbʼaj soka esperma bʼa oj kʼiʼuk jun yal alats. Cha alxi ja dispositivo ayiʼoj hormona wa xya jaybʼuk ja spotsulabʼil ja útero. * Cha wa xya tatbʼuk ja xikikil wa xtax bʼa stsʼeʼel ja xuxepi, ja jaw wa smaka ja esperma ja yajni wa x-och ja bʼa swinkil ja ixuki bʼa mi oj kʼotuk ja bʼa xuxepi.

Jastalni kilatikta, lajansok ja chabʼ tikʼe dispositivo DIU wa sjomo ja spotsulabʼil ja xuxepi. Ta ja óvulo x-eli sok staʼa sbʼaj soka esperma, ja it wa xbʼobʼ ochuk ja bʼa xuxepi sok mi wa xbʼobʼ kanuk tiw, pes yujni ja spotsulabʼil mixa xbʼobʼ syamkan. Ja it ojni xchʼaysnajel yajni wan tojbʼel jun yal alats. Ja científicoʼiki wa xyalawe mini jel tikʼanuk wa x-ekʼ ja it bʼa wa staʼa sbʼaj ja óvulo soka esperma, jastalni wa xcha bʼobʼ ekʼuk bʼa jujuntik ja matik wa xyuʼaje pastiyaʼik bʼa mi oj tukbʼuke satkʼinal.

Ja yuj, mini maʼ wa xbʼobʼ yal ja dispositivo bʼa kobre soka bʼa ayiʼoj hormona wa xbʼobʼ smak juntiro bʼa mi oj staʼ sbʼaj ja óvulo soka esperma bʼa oj kʼi jun yal alats. Anima jachuk, ja prebaʼik yaʼuneje ja científicoʼiki wa sjeʼa yuja tuktukil wa x-aʼtiji ja dispositivoʼik it, masni mi wa xtukbʼiye satkʼinal ja ixuki.

Ta jun nupanum kʼuʼuman Dyos wan spensarajel oj ya makunuk jun dispositivo DIU, wani xbʼobʼ sjobʼyi jun loktor bʼa chapan lek jastik dispositivo axa elel ja bʼa slugari, jasa slekilal oj bʼobʼ yijan soka smaloʼil oj ekʼ sbʼaja cheʼumali. Mokni amajlayex sok mokni akʼanex tuk ixuk winik, mini jun loktor, yeʼn ayal jas oja kʼulukex (Rom. 14:12; Gal. 6:4, 5). Ja bʼa jastik junuk it, ja tatamal soka cheʼumal yeʼnleni oj spensaraʼuke jas oj skʼuluke pe bʼa jun modo bʼa lek ayil ja Dyosi sok bʼa oj ajyuk jun sconcienciaʼe bʼa sak (kʼela ja 1 Timoteo 1:18, 19; 2 Timoteo 1:3).