¿JAS yuj jach ekʼ jbʼaj? Oj chole. Pojkiyon bʼa 29 bʼa julio bʼa 1929 sok ti kʼiyon bʼa jun komon mojan bʼa chonabʼ Bulacán, bʼa Filipinas. Ja bʼa tyempo jaw, ja país jaw wan yijel wokol yuja takʼini sok mey lek jas jbʼajtikon. Jujuntik jabʼil tsaʼan, yajni nuxonto, kʼe ja guerra. Ja soldadoʼik bʼa Japón ochye ja bʼa Filipinas, pe yuja najat ay ja jlugari, mini kiʼajtikon mas wokol yuja tiroʼaneli. Mey kiʼunejtikon telebisyon, mini radyo sok peryodiko, ja yuj kechan wa xkabʼtikon yabʼalil yuja jas wa xyalawe ja tuki.

Keʼnon ja xchabʼil alats ja bʼa waxake jmoj-alijeliki. Ja jtatawelo sok ja jmexepi yiʼajone och bʼa snaje yajni ay kiʼoj 8 jabʼil. Ama katolikoʼotikon, ja jtatawelo jel jaman ja spensari sok ayiʼonej juʼunik bʼa tuk relijyon bʼa kʼebʼubʼalyi yuja yamigoʼiki. Wa xjuljkʼujol sjeʼaki ja poyetoʼik bʼa kʼumal tagalo bʼa wa xcholo ja sjejelik mi meranuk wa skʼuʼane ja tuk relijyon, sok cha sjeʼaki jun Biblia. Jel xyaki gusto skʼumajel ja Biblia, mas ja chane Evangelio. Ja jaw skoltayon bʼa skʼanjel snochjel ja sjejel bʼa Jesús (Juan 10:27).

Ja kʼakʼanumik bʼa Japón chʼak eluke bʼa jabʼil 1945. Ja bʼa tyempo jaw, ja jnantati yalawe kabʼ oj kumxukon soka yeʼnle. Ja jtatawelo yalakabʼ oj jkʼuʼuk, ja yuj kumxiyon soka yeʼnle.

Tʼusan tsaʼan, bʼa diciembre bʼa 1945, jujuntik taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa Angat kʼotye xcholjel ja bʼa jkomoni. Jun winik ayxa skʼujol waj ja bʼa jnaj sok xcholo kabʼtikon jas wa xyala ja Biblia sbʼaja tsaʼanikxta kʼakʼu (2 Tim. 3:1-5). Slokowotikon wajel spaklajel ja Biblia sok jun tsome bʼa wa stsomo sbʼaje bʼa jun komon mojan ay. Ja jnantati mi wajye, pe ja keʼn wajyon. Aye junuk 20 tsomane ja tiw sok jujuntik wa xyaʼawe sjobʼjelik bʼa Biblia.

Mini kabʼ stojolil ja jas wa xyalawe, ja yuj jpensaraʼan ojxa wajkon. Ojxa elkon ajyi, pe tixta kʼeye tsʼebʼanel. Jel tsamal kabʼ ja tsʼebʼoji ja yuj mi wajyon. Yajni chʼakye tsʼebʼanel, skʼulane jun orasyon  sok lokjitikon bʼa jun tsomjel bʼa Angat oj kʼulaxuk ja pilan domingo.

Bʼejyitikon junuk 8 kilometro bʼa wajel ja bʼa tsomjeli sok ti wa xkʼulaxi bʼa snaj ja pamilya Cruz. Aye tsoman junuk 50 ixuk winik sok jel cham kabʼi yajni kila ja yal untiki wa xyawe komentario elel bʼa Biblia bʼa wokol xcholjel. Yajni wajtikonta jujuntik ekʼele ja bʼa tsomjeli, ja jmoj-aljeltik Damian Santos, jun precursor ayxa sjabʼil sok tejkʼanubʼal ajyi ja bʼa lugari, slokowon kanel bʼa snaj. Tʼusan mi ekujtikon ja akwal stajel tiʼal bʼa Biblia.

Ja bʼa tyempo jaw, jitsan ja matik wegoxta wa xkʼiye ja bʼa smeranil, jachni ekʼ jbʼaj ja keʼn. Mito jel albʼeluk ja wala wajtikon ja bʼa tsomjeli yajni jobʼjikitikon ta ojxa kitikon jaʼ. Ja keʼn kala ojo, pes wani xnaʼa lek wa xkʼana oj kʼotkon smoso ja Kristo (Col 3:24). Wajtikon bʼa jun yok jaʼ mojan ay, sok chawane bʼa keʼntikon kiʼajtikon jaʼ bʼa 15 bʼa febrero bʼa 1946.

Yajni kiʼajtikonta jaʼi, tʼilan oj jnochtikon ja Jesús bʼa elel xcholjel. Ja jtati mini tʼun lek yabʼi sok yala: «Jelto kerema bʼa oj elan xcholjel. Yuja mukjiyata bʼa yok jaʼ, mini xya paxan choluman». Ja keʼn jcholo yabʼi ja Dyosi wa skʼana oj jcholtik ja lekil rason sbʼaja sGobyerno (Mat. 24:14). Sok cha kalayabʼ: «Tʼilani oj jkʼuluk ja jas jkʼapunejyi ja Dyos». Sok ja tyempo jaw yajni ja jtat ya xiwkon jastalni jcholo ja bʼa skʼeʼulabʼil. Jachukniʼa, mini tʼun skʼana oj elkon ja bʼa xcholjeli. Sok jani sbʼajtanil ekʼele oj kakan yibʼanal bʼa stajel ja jkʼelsatik bʼa Dyos.

Ja pamilya Cruz slokowone ajyel bʼa snaje bʼa Angat. Ja yeʼnle yalawe kabʼ oj ochkon precursoril, sok cha jach aljiyabʼ ja Nora, ja yakʼixe mas ijtsinali. Jchawaniltikon kʼe jtultikonyi ja aʼtel bʼa precursor bʼa 1 bʼa noviembre bʼa 1947. Ja Nora waj koltanuk bʼa pilan lugar, jaxa keʼn ti kanyon koltanel bʼa Angat.

Ekʼelxa oxe jabʼil wanon aʼtel jastal precursor regular yajni ja Earl Stewart, jun jmoj-aljeltik bʼa Betel, ya ekʼ jun sloʼil bʼa mas ja 500 ixuk winik. Ja tsomjelal it ti ajyi bʼa jun lugar bʼa jaman kʼinal ja bʼa Angat. Ja loʼili aji ekʼuk bʼa inglés sok keʼn jcholokan tʼusan ja bʼa kʼumal tagalo. Kechan wajelon juke jabʼil ja bʼa eskwela, pe ja maestroʼiki masni wa skʼumanotikon bʼa inglés. Pilan jasunuk skoltayon bʼa jnebʼa mas jani jkʼuman jitsan juʼunik bʼa Biblia bʼa inglés, pes jelni tʼusan kiʼojtikon ja bʼa tagalo. Ja jas jnebʼa skoltayon bʼa sutjel ja loʼil jaw sok tuk loʼilik bʼa inglés.

Ja kʼakʼu jsutuyi ja sloʼil ja jmoj-aljeltik Stewart, ja yeʼn yalayabʼ ja kongregasyoni ja Betel wan slokjel june ma chabʼ precursor bʼa oj wajuke aʼtel bʼa Betel. Wane skʼanjel koltajel yujni ja misioneroʼik oj wajuke ja bʼa Niwan Tsomjelal «Aumento de la Teocracia», ti kʼulaxi bʼa Nueva York (Estados Unidos) bʼa jabʼil 1950. Keʼn wajyon june ja maʼ lokji, ja yuj cha kaʼakan yajkʼachil ekʼele ja jnaji, pe ja ekʼele it jani wajel koltanel bʼa Betel.

Kʼe jtulyi ja aʼtel bʼa Betel bʼa 19 bʼa junio bʼa 1950. Ja Naʼits Betel tey bʼa jun poko niwan naʼits joybʼanubʼal yuj niwak teʼik, jun hectárea ja sniwanil. Ayni junuk docena keremtik wane aʼtel ja tiw. Ja bʼa sajto sakbʼel wala koltaniyon bʼa kosina. Tsaʼan, bʼobʼta las nueve wa xkʼe jkʼul planchar ja bʼa wa xchukʼxi kʼuʼutsik. Cha jachtikni wa xkʼulan ja bʼa ochkʼakʼu. Yajni kumxiye ja misioneroʼik ja bʼa niwan tsomjelal bʼa lokjiye bʼa tuktukil país, titoni kanyon aʼtel bʼa Betel. Keʼn wa xchapa ja rebistaʼik bʼa sjekjel bʼa correo, wa xkaʼ ochuke juʼun ja matik wa skʼanawe rebistaʼik sok wa xkayi lekil sjulelale ja ulaʼiki; wani xkʼulan yibʼanal ja jas wa x-aljikabʼi.

Ja bʼa 1952, ja keʼn sok pilan wake jmoj-aljeltik bʼa Filipinas lokjitikon wajel ja bʼa clase número 20 bʼa Eskwela bʼa Galaad. Jitsan ja jastik kilatikon ja bʼa Estados Unidos mini xnaʼatikon sbʼaj ajyi sok ayni tuk kilatikon. Ja smeranili tukni lek ja jastik jnaʼunej sbʼaj ja bʼa chʼin jlugari.

Jun sjejel, tʼilani jnebʼatikon syamjel aparatoʼik wa xmakuni bʼa yoj naʼits sok tuk aparatoʼik bʼa mi xnaʼatikon sbʼaj ajyi. Chomajkil, cheʼil kʼinal ja  tiwi. Jun sakbʼelajel elyon bʼa calle sok sakalanixta kila. Jani sbʼajtanil ekʼele kila ja teʼew. Anto ti jnaʼa kʼinal jelni cheʼej juntiro.

Pe yibʼanal ja jastik jaw mini tʼun oj slaj ja tsamal chapjelal ja bʼa Eskwela bʼa Galaad. Ja jeʼumanik yawe makunuk tuktukil modoʼalik bʼa sjejel. Skoltayotikone bʼa yajel eluk slekilal ja spaklajel ja juʼuni. Ja chapjelal ajiki ja bʼa Galaad jel skoltayon bʼa mojxel mas soka Dyos.

Yajni ekʼ ja graduación, jekjiyon jun tyempo wajel aʼtel jastal precursor especial bʼa Bronx, Nueva York. Ja yuj ja bʼa julio bʼa 1953 kʼulaxi ja bʼa chonabʼ jaw ja Niwan Tsomjelal «Sociedad del Nuevo Mundo», sok ja keʼn bʼobʼni wajkon. Yajni chʼak ja niwan tsomjelal, kumxiyon bʼa Filipinas bʼa skʼulajel ja yajkʼachil cholal ajiki.

Ja jmoj-aljeltik bʼa Betel yalawe kabʼ oj waj kulatay ja kongregasyonik bʼa jun circuito. Ja jaw sjamaki ja bʼej bʼa oj mojxukon mas ja jastal skʼulan ja Kristo, bʼa waj ekʼ bʼa najtik lugarik sok chonabʼik bʼa stalnajel ja xchejik ja Jyoba (1 Ped. 2:21). Ja circuito bʼa jekjiyoni syamunej jun penka lek ja slujmal ja chonabʼ Luzón, ja isla mas niwan ja bʼa Filipinas. Cha tey ja lugarik bʼa Bulacán, Nueva Écija, Tarlac sok Zambales. Bʼa oj wajkon bʼa jujuntik lugarik, tʼilan wa x-ekʼ jkʼuts mal lugarik ja bʼa witsik bʼa Sierra Madre. Mi xkʼot karroʼik bʼa pasajero. Ja yuj, wani xjobʼoyile ja kuchuman trosoʼik teʼ ta oj yiʼone bʼa sat trosoʼik ja bʼa niwak skarroʼe. Tikʼani wa xyiʼajone, anima mi pasiluk wajel ja bʼa karroʼik jaw.

Tʼusan mi yibʼanaluk ja kongregasyonik jelto ajkʼache sok mito jitsanuke. Jelni xyaweki tsʼakatal ja jmoj-aljeltik yajni wa xkoltaye jastal oj skʼuluke ja tsomjelal sok ja xcholjeli.

Tsaʼan, jeltesjiyon bʼa jun circuito bʼa yibʼanal ja slujmal Bicol sok tʼusan mi yibʼanaluk tey bʼa najtik lugarik ja yal tsomeʼiki. Ja tiw ayni precursorik especial bʼa wa xcholowe sbʼajtanil ekʼele ja bʼa lugarik. Jun ekʼele, ja bʼa naʼits ajyiyoni, ja bʼa letrina kechan akʼubʼal bʼaʼan chabʼ lechan teʼ bʼa oja bʼate. Yajni jbʼata, mokoʼe sok ti wajyon satalajel ja keʼn. Albʼiyon jun rato skusjel jbʼaj bʼajtanto oj wajkon waʼel ja bʼa saʼan sakbʼel.

Ja bʼa tyempo jaw kʼe jpensaraʼuk sbʼaja Nora. Ja yeʼn ti kʼe stulyi ja aʼtel bʼa precursor bʼa Bulacán, pe ja tyempo jaw precursora xa especial bʼa chonabʼ Dumaguete. Waj kulatay sok tsaʼan kʼe jek jbʼajtikon karta. Sok nupanitikon bʼa 1956. Ja sbʼajtanil semana ti ekujtikon ulatanel bʼa jun kongregasyon bʼa isla bʼa Rapu Rapu. Ama kʼetikon bʼa witsik sok jel bʼejyitikon, pe jelni yaki gustoʼil aʼtel  lajan soka jcheʼumi bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik ja bʼa lugarik jastal jaw.

Ojxta el chane jabʼil ja wantikon yulatajel ja kongregasyonik yajni lokjitikon jakel aʼtel bʼa Betel. Jultikon bʼa enero bʼa 1960, sok tini aytikon man wego. Aʼtelon sok jmoj-aljeltik bʼa ayiʼoje chaʼan cholalik, sok jelni jnebʼunej bʼa yeʼnle. Jaxa Nora skʼulunej tuktukil aʼtel ja bʼa Betel.

Aʼtel ja bʼa Betel kilunej janekʼto kʼiʼel ja xchonabʼil ja Dyos ja bʼa Filipinas. Yajni solteroʼonto sok jakyon sbʼajtanil ekʼele ja bʼa Betel, kechanto ay junuk 10,000 cholumanik bʼa yibʼanal ja país. Jaxa wego ayxa mas ja 200,000, bʼa ti chʼikane jitsan betelitaʼik bʼa wa xkoltaniye ja bʼa xcholjeli.

Yuja kʼi mas ja aʼteli, wani skʼana jun lugar mas niwan ja Betel. Ja Tsome Tojwanumi yalakabʼtikon oj jletikon jun luʼum bʼa yajel kʼeʼuk jun naʼits Betel mas niwan. Ja olomal ja bʼa wa x-el ja juʼunik sok ja keʼn ekʼ jobʼtikonyi ja jbesinotikon ta ay maʼ wa skʼana oj xchon ja sluʼume. Mini maʼ wa skʼana ajyi, sok june yalakabʼtikon: «Ja chinoʼiki wa xmanatikon, mi wa xchonotikon».

Pe jun kʼakʼu jun jbesinotikon sjobʼokitikon ta wa xkʼana oj jmantikon ja sluʼumi yujni ja yeʼn tixa oj waj kulan man Estados Unidos. Soka jaw snikajan jitsan jastik mi wa xmajlaytikon. Pilan jbesinotikon cha yala oj xchonkitikon ja sluʼumi sok ya sutxuk skʼujole ja tuk bʼa oj xchonkitikon ja sbʼaje. Sok cha xchonokitikon ja winik chino maʼ mi skʼana ajyi. Bʼa tʼusan tyempo, niwanbʼi el oxe ekʼele mas ja slujmal ja Betel. Wani xnaʼa jaman lek jani jaw ja jasa wa skʼana ajyi ja Jyoba.

Ja bʼa jabʼil 1950, keʼn ja mas keremon ajyi ja bʼa pamilya Betel. Jaxa wego, ja jcheʼum soka keʼn keʼntikon ja mas aweli. Mini tʼun wa xnaʼa malaya yuja jnocho ja Kristo chikan bʼa wa xyiʼajon ekʼe. Ama ja jnantat snutsuwon el ja bʼa naʼitsi, pe ja Jyoba yaki jun niwan pamilya bʼa kʼotel jmoj-aljeltik. Wa xjipa lek jkʼujol ja Jyoba oj yakitikon ja jas wa xmakunikujtikoni, chikan jas cholal x-ajikitikon. Ja Nora soka keʼn jelni wa xkatikonyi tsʼakatal ja Jyoba yuj spetsanil ja lekil jastik yaʼunejkitikoni, sok wa xlokotikon ja tuk aya ochuke probar ja Jyoba (Mal. 3:10).

Bʼa jun ekʼele, ja Jesús sloko jun tsomo takʼin sbʼiʼil Mateo Leví bʼa akʼot snochuman. ¿Jastal sjakʼa ja yeʼn? Ja Biblia wa xyala «ti yaa can spetzanil ja atel jahui, ti huaj soc ja Jesusi» (Luc. 5:27, 28). Ja keʼni jel ajyikuj lokjelalik bʼa yajelkan yibʼanal ja jastiki bʼa snochjel ja Jesús, sok wa xloko spetsanil jkʼujol ja tuki acha skʼuluke jachuk sok ayil-e jitsan slekilal.