1, 2. ¿Jas yuj wa xchamskʼujole jujuntik nantatalik yajni ja yuntikile wa skʼana oj yaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok yijel jaʼ?

JABʼIL jabʼil, jitsan mil matik wa x-ajiyile estudio bʼa Biblia wa xyaweyi ja sakʼanil ja Jyoba sok wa xyiʼaje jaʼ. Jitsan bʼa yeʼnle kerem akʼixeto bʼa ti kʼiʼele bʼa jun pamilya kʼuʼuman Dyos sok jaʼ stsaʼuneje ja sakʼanile bʼa mas leki (Sal. 1:1-3). Ja nantatalik Taʼumantiʼik jelni xkʼankʼuniyujile oj kʼotuk ja kʼakʼu ja yuntikile oj yiʼe jaʼ (kʼela ja 3 Juan 4).

² Pe bʼobʼta ayni jujuntik jasunuk wa x-aji chamskʼujole. Bʼobʼta ay bʼa yiluneje jujuntik keremtik akʼixuk yiʼaje jaʼ, pe tsaʼan kʼe skʼuluke dudar ta meran oj yawe el slekilal skʼuʼajel ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos. Ayni jujuntik yaʼawekan yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yuj, ja nantatalik bʼobʼta wa xiwye ja yuntikile oj stukbʼes ja spensare yajni yiʼajeta jaʼ sok oj chʼayujile ja yajtanel yiʼoje bʼa smeranili. Jachni ekʼ sbʼaja kongregasyon  Éfeso bʼa bʼajtan siglo. Ja Jesús yalayabʼ: «Ja ajyi, jel juntiro yaj xa huabyonex pero ja huego, lajan soc chʼay ta syajal ja hua cʼujolex jmoqui» (Apoc. 2:4). ¿Jasa oj skʼuluke ja nantatalik bʼa mok ekʼuk ja it sok bʼa jachuk ja yuntikile oj kʼiʼuke bʼa stajel ja sakʼanile? (1 Ped. 2:2, TNM). La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Timoteo.

3. a) ¿Jas styempo och nochuman bʼa Kristo ja Timoteo, sok jastal ya makunuk ja jasa snebʼa? b) ¿Jas oxe jasunuk aljiyabʼ ja Timoteo yuja Pablo?

³ Bʼobʼta ja Timoteo snaʼa sbʼaj ja sjejelik bʼa Jesús ja bʼa jabʼil 47, ja bʼa sbʼajtanil ekʼele yulatay ja Pablo ja chonabʼ Listra. Ja bʼa tyempo jaw wantoni solteroʼaxel, sok ya makunuk ja jas snebʼa, chabʼ jabʼil tsaʼan kʼe smojtay ja Pablo ja bʼa sbʼejyeli. Junuk 16 jabʼil tsaʼan, ja Pablo stsʼijbʼanyi ja Timoteo: «Mok kʼotan tekʼan ja jastik junuk anebʼa sok aji kʼokxan bʼa akʼuʼan, yuja waxa naʼa lek ja maʼ sjeʼawi, sok man achʼinil anaʼa ja jas tsʼijbʼunubʼal bʼa Dyosi, bʼa wa xbʼobʼ yawi biboʼil bʼa stajel asakʼanil yuja skʼuʼajel ja Kristo Jesús» (2 Tim. 3:14, 15, TNM). La jpaklaytik ja oxe yaljelik it: 1) «anaʼa ja jas tsʼijbʼunubʼal bʼa Dyosi», 2) «aji kʼokxan bʼa akʼuʼan» sok 3) «wa xbʼobʼ yawi biboʼil bʼa stajel asakʼanil yuja skʼuʼajel ja Kristo Jesús».

4. ¿Jastik koltanel skoltuneja bʼa stojel jawa wuntikil bʼa chʼineto? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁴ Ja nantatalik kʼuʼuman Dyos wa skʼanawe ja yuntikile oj snaʼe «ja jas tsʼijbʼunubʼal bʼa Dyosi», ja bʼa jtyempotik ti chʼikan ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo jastalni ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. Chomajkil ja yal untik, ja bʼa janekʼ wa snaʼawe, ojni bʼobʼ snebʼ-e jastik junuk mas tʼilan sbʼaja ixuk winik sok ja loʼilik wa staʼa tiʼal ja Biblia. Ja xchonabʼ ja Dyos yaʼunej el tuktukil libroʼik, poyetoʼik, sok bideoʼik bʼa jitsan kʼumalik bʼa jachuk ja nantalik oj bʼobʼ yawe makunuk bʼa sjejelyi ja yuntikile. ¿Jastik oj bʼobʼa ta tiʼal? La ka juljkʼujoltik ja snajel ja bʼa Yabʼal ja Dyos jelni tʼilan bʼa jachuk oj kamigoʼuktik ja Jyoba.

5. a) ¿Jas wa stojolan «aji kʼokxan bʼa akʼuʼan»? b) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Timoteo skʼuʼan lek ja Jesús yeʼn ja Mesías?

⁵ Mini malanukta sjejelyi ja untik sbʼaja jas tsʼijbʼunubʼal bʼa Dyos, wa xkʼan kaltik, xcholjel yabʼye sbʼaja ixuk winik sok loʼilik bʼa Biblia. Ja Timoteo ‹aji kʼokxuk bʼa skʼuʼan›. Ja bʼa mero kʼumal griego, ja yaljel jaw wa xbʼobʼ stojoluk «bʼa oj kʼokxan sok jun jasunuk» jastal «kʼokxiya sok akʼuʼan meran lek». Ja Timoteo snaʼani ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo man xchʼinil. Pe jabʼilik tsaʼan, ja jastik snebʼa skʼuʼan lek ja Jesús yeʼn ja Mesías. Pe jelni skʼuʼan lek ja yuj yiʼaj jaʼ sok smojtay ja Pablo ja aʼtel bʼa misionero.

6. ¿Jastal oj bʼobʼyuj jun tatal bʼa skoltajel ja yunin bʼa ‹oj ya kʼokxuk bʼa skʼuʼajel›, ja jasa wan snebʼjel bʼa Biblia?

⁶ ¿Jastal oj bʼobʼyuj jun tatal bʼa skoltajel ja yunin bʼa ‹oj ya kʼokxuk bʼa skʼuʼajel›, jastalni ja Timoteo? Jelni tʼilan oj ajyuk spasensyaʼe. Ja yunini mini wegoxta oj skʼuʼuk, sok mi jaʼukta oj skʼuʼuk ja jas skʼuʼunej ja snantati. Bʼa oj kʼokxuke skʼuʼajel ja bʼa smeranil ja Biblia, ja yal untiki tʼilani oj «[skʼel-e] spetzanil ja jastik junuki», wa xkʼan kaltik, bʼa yeʼn a-spensaraʼuke (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:21 *). Ja nantatalik jelni tʼilan ja bʼa tikʼe koltanel it, pe mastoni yajni wa  xyaʼawe sjobʼjelik ja untiki. La kiltik jun sjejel.

7, 8. a) ¿Jastal wa sjeʼa ayiʼoj spasensya jun tatal kʼuʼuman Dyos yajni wa stojo ja yakʼixi? b) ¿Jas ekʼele jastaltik ja jaw bʼa tʼilani ajyela pasensya soka wa wuntikili?

⁷ Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Thomas ayiʼoj jun yakʼix bʼa 11 sjabʼil. Ja yeʼn wa xcholo ja yakʼixi ay ekʼele wa xyaʼa sjobʼjelik jastal it: «¿Yaʼa maʼ makunuk ja Jyoba ja evolución bʼa skʼulajel spetsanil ja jastik sakʼani?» Sok «¿jas yuj mi xkʼulantik votar sok skʼulajel jastik junuk bʼa yajel tojbʼuk ja lugarik?» Ayni ekʼele, ja Thomas wa skomo ja kʼankʼunel yiʼoj bʼa oj yalyabʼ jasa oj skʼuʼuki. Wa snaʼa, ta ya makunuk jitsan prebaʼik bʼa chʼinik, masni oj ya kʼokxuk june yuja kechanta oj yalyabʼ jun smeranil bʼa jel niwan.

⁸ Ja ajyelkujtik pasensya jel tʼilan bʼa spetsanil ja kʼuʼuman Dyos. Soka Thomas wani snaʼa jel tʼilan oj ajyukyuj ja modoʼal it bʼa oj stoj ja yakʼixi (Col. 3:12). Wa snaʼa jelni tʼilan oj spil tyempo sok loʼilanel jitsan ekʼele soka yakʼixi. Tʼilani oj ya och rason bʼa jachuk oj kʼokxuk ja jas wa snebʼa bʼa Biblia jani smeranili. Ja yeʼn wa xyala: «Ja keʼn soka jcheʼumi wani xkʼana oj jnatikon ta ja kakʼixtikon wa skʼuʼan meran ja bʼa jas wan snebʼjeli sok ta ayiʼoj stojol wa xyila, pe mastoni sbʼaja loʼilik mas tʼilani. Pes jelni lek ja yajni ayiʼoj sjobʼjelik. Ja smeranil jelni oj cham jkʼujol ta ay jas skʼuʼan pe sjobʼo».

9. ¿Jastal oj bʼobʼyujile ja nantatalik bʼa stojel ja untiki soka smeranil bʼa Biblia?

⁹ Yajni ja nantatalik ay spasensyaʼe, ja untikali takal takal wa xyabʼye stojol «ja slechanali ja snajtili ja scha‘anili ja skusanili» ja bʼa skʼuʼajeli (Efes. 3:18, YD). Ja bʼa jas oj sjeyi jani oj yil-e ja sjabʼile soka janekʼ wanxa snaʼa. Yajni ja untik mas wan skʼuʼajel ja bʼa jas wane snebʼjeli, masni oj skoltay sbʼaje ja bʼa skʼuʼajel yiʼoje soka smojik bʼa eskwela soka tuk ixuk winik (1 Ped. 3:15). Jun sjejel, ¿wan maʼ xbʼobʼ xchol-e soka Biblia sbʼaja jas wa x-ekʼ ja wala chamtiki? ¿Ay maʼ stojolil bʼa yeʼnle ja jas wa xyala ja Biblia? * Meran wani skʼana pasensya bʼa stojele soka sjejelik bʼa Biblia ja untiki, pe mi oj naxuk malaya (Deut. 6:6, 7).

10. ¿Jasa jel tʼilan oj skʼuluke ja nantatalik?

¹⁰ Bʼa oj kʼokxuk meran ja untik ja bʼa smeranili cha jelni tʼilan ja nantatalik yeʼn a-sjeʼe ja lekil sjejeli. Ja Stephanie, bʼa ayiʼoj oxe yakʼix, bʼa wa xyala: «Man yal xchʼinile, tʼilani jobʼunej jbʼaj: ‹¿Wan maʼ xcholo yabʼye jas yuj ja keʼn jkʼuʼunej lek ja Jyoba meran sakʼan ay, jel toj sok jel xyajtani? ¿Wan maʼ xyilawe jaman lek ja keʼn meran wa xyajtay?›. Mini oj bʼobʼ jmajlay a-skʼuʼuke ta mi jkʼuʼunejuk ja keʼn».

11, 12. ¿Jasunkiluk ja biboʼili, sok jas yuj wa xbʼobʼ kaltik mi jaʼukta yuja sjabʼil jun ixuk winik?

¹¹ Jastalni kilatikta, ja Timoteo 1) ajyi yuj snajel ja bʼa Yabʼal ja Dyos sok 2) kʼokxini ja bʼa jas skʼuʼani. Pe ¿jasa kʼan yal ja Pablo yajni yala ja jas tsʼijbʼunubʼal bʼa Dyosi ojni bʼobʼ ajukyi ‹biboʼil bʼa stajel sakʼanil›?

¹² Ja volumen 2 bʼa libro Perspicacia wa xcholo, ja bʼa Biblia, ja biboʼil ti chʼikan ja bʼobʼel kujtik «snajel sok yabʼjel stojol ja stojbʼesel wokolik bʼa lek elel kʼot, ma stimjel jastik bʼa xiwela sbʼaj, stajel jkʼelsatik  ma yajelyi rason bʼa oj skʼuluke junxta ja tuki. Mini tʼun oj slaj ja sonsoʼil». Ja Biblia wa xyala «ja sonsoʼil tini mochan bʼa skʼujol ja keremi» (Prov. 22:15). Tukni lek ja sonsoʼili, pes ja biboʼili juni preba bʼa takʼanotikxa. June maʼ takʼanxa mi jaʼukta yuja sjabʼili, jani ta wa xiwyuj ja Jyoba sok wa xkʼankʼuniyuj skʼuʼajel ja smandariki (kʼuman ja Salmo 111:10).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼ ja kerem akʼixuk ayiʼoj ‹biboʼil bʼa stajel sakʼanil›?

¹³ Ja keremtik akʼixuk matik wa sjeʼawe takʼanexa tʼunuk mini «huego huas scʼuane y ti huax cho jac otro june, huax jac aljuc yab otro cosa, huax cho scʼuane» yuja kʼankʼunel yiʼoje ma ja tʼenwanel ja bʼa smojeʼi (Efes. 4:14). Ja yeʼnle jani wane snebʼjel jastal yajel «makunuk ja spensare chapan aye bʼa stsajel ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki» (Heb. 5:14, TNM). Wa sjeʼawe wane takʼanbʼel yajni wa stsaʼawe skʼulajel ja bʼa leki anima ja yajni mi x-iljiye yuja snantate ma ja tuk bʼa ayxa skʼujole (Filip. 2:12). Ja tikʼe biboʼil it jelni tʼilan ja bʼa stajel ja sakʼanili (kʼuman ja Proverbios 24:14). ¿Jas oj skʼuluk jun tatal bʼa oj skoltay ja yuntikil bʼa bibo awajuke? Jelni tʼilan oja naʼ lek waxa walyabʼ jaman lek jawa wuntikili ja skʼuʼajel awiʼoji tini wa xtax bʼa Biblia. Ja bʼa jas waxa wala sok waxa kʼulani tʼilani oja jeyile wana skʼujolajel snochjel ja jastik wa xtax bʼa Biblia (Rom. 2:21-23).

14, 15. a) ¿Jasa oj spensaraʼuk jun kerem bʼa wa skʼana oj yi jaʼ? b) ¿Jastal oj bʼobʼa koltay jawa wunin bʼa a-spensaraʼuk ja slekilal bʼa ajyel kʼuʼabʼal ja jastik kanel kulan bʼa Biblia?

¹⁴ Chomajkil, mi malanukta ja nantatalik bʼa ayal-e yabʼ ja yuntikile ja bʼa leki soka mi lekuki. Lekni ayaweyi sjobʼjelik jastal it bʼa yajele och rason: «¿Jas yuj ja Biblia wa xyala mi lekuk skʼulajel jastik junuk bʼa lajansok jel xpaywani? ¿Jasa wa xya kʼokxan bʼa tolabida oj yawi alekilal ja jastik kanel kulan bʼa Biblia?» (Is. 48:17, 18).

¹⁵ Yajni jun uninal wa skʼana oj yi jaʼ, ja  snantati tʼilan oj skoltaye bʼa yajel spensaraʼuk ja cholalik yiʼoj bʼa skʼulajel ja jaw. ¿Jastal wa xyila? ¿Jastik junuk ja slekilali? ¿Jastik junuk ja swokolili? ¿Jas yuj masto ekʼel ja slekilal yuja wokoliki? (Mar. 10:29, 30). Jelni tʼilan ja untiki a-spensaraʼuke ja sjobʼjelik it bʼajtanto oj yiʼe jaʼ. Ta ja nantatalik wa skoltaye ja yuntikile bʼa oj spensaraʼuke ja slekil ja ajyel kʼuʼabʼal soka swokolil ja skʼokjeli, bʼobʼta mas oj kʼokxuke masni lek skʼuʼajel tolabida ja jastik kanel kulan bʼa Biblia (Deut. 30:19, 20).

16. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik ta ja yuntikile xkʼe skʼul dudar sbʼaja skʼuʼajel yiʼoji tsaʼan yajni yiʼajta jaʼ?

¹⁶ ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik ta ja yuntikile xkʼe skʼul dudar sbʼaja skʼuʼajel yiʼoj tsaʼan yajni yiʼajta jaʼ? Jun sjejel, jun kerem bʼa wanxa solteroʼaxel oj bʼobʼ payjuk yuja jastik junuk ja bʼa luʼumkʼinali ma oj kʼe sjobʼ sbʼaj ta mas lek ja oj snoch ja rasonik bʼa Biblia (Sal. 73:1-3, 12, 13). Ja nantatalik tʼilani oj snaʼe ja jastal wa sjeʼa ja smodoʼe ojni bʼobʼ ijuke och ja yuntikile bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ma miyuk. Tʼilani a-sleʼe modo bʼa mok kʼeʼuke kʼumal soka yuntikile, anima wanxa solteroʼaxel ma nuxto. Tʼilan oj sjeʼeyi wa syajtaye sok wa skʼanawe oj skoltaye.

17, 18. Ta jun kerem akʼixuk ay sdudaʼe, ¿jasa oj skʼuluk ja snantati bʼa oj skoltaye?

¹⁷ Ja kerem akʼixuk bʼa yiʼojxa jaʼi skʼapunejyi ja Jyoba bʼa oj syajtay sok skʼulajel bʼajtan ja jasa wa skʼana yuja tuk jasunuki (kʼuman ja Marcos 12:30). Ja Dyos mini tajneluk wa xyila ja kʼapjelal it, sok junxtani oj skʼuluke ja maʼ yaʼunejeyi ja sakʼanile (Ecl. 5:4, 5). Ja nantatalik ojni sleʼe jun sjutsʼinil bʼa lek oj yawe julyi skʼujol tsamalxta ja yuntikile. Pe bʼajtanto tʼilan oj spaklaye ja juʼunik wa xya eluk ja xchonabʼ ja Jyoba sbʼaja nantatalik. Ja it oj koltajuke bʼa sjejel mi tajneluk soka slekilal wa xyiʼajan ja kʼotel jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba bʼa yaʼunej ja sakʼanil sok yiʼunejxa jaʼ.

¹⁸ Jun sjejel, ja nantatalik oj staʼe skoltajele ja bʼa apéndice «Los padres preguntan» ja bʼa volumen 1 bʼa libro Los jóvenes preguntan. Wa xyala: «Moka wal jawa wuntikili mixa jas wa skʼana ja bʼa srelijyoni. Bʼa jitsan ekʼele, ja keremtik akʼixuk kechantani oj stojbʼese jun wokol wan ekʼel sbʼaje ja bʼa yojole». Bʼobʼta ja yuja wa xtʼenji yuja smojiki, ja stuchʼil ay wa xyabʼye ma yiljel ja tuk keremtik akʼixuk jel wego wane snebʼjel ja bʼa kongregasyon. Ja bʼa apéndice wa xcha yala: «Ja wokolik it mi oj xchʼay ja yechalil ja bʼa skʼuʼajel yiʼoj jun kʼuʼuman. Pes jani ti chʼikan ja jastal wa xtaxye bʼa oj ijuk och ja keremik akʼixuk bʼa wokol oj yiʼe ja sakʼanile jastalni ja skʼuʼajel yiʼoje, wa xkʼan kaltik ja bʼa wego». Sok ja apéndice wa xyayi rasonik ja nantatalik jas oj skʼuluke ta ja yuntikile ay sdudaʼe sbʼaja smeranili.

19. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaye ja nantatalik ja yuntikile bʼa ajyel yujile ja biboʼil bʼa stajel ja sakʼanil?

¹⁹ Ja nantatalik yeʼnani mero yiʼoje ja aʼtel sok ja cholal bʼa yajel kʼiʼuk ja yuntikile bʼa sjejelyi «jastal oj ajyuque toj soc ja Diosi» (Efes. 6:4). Jastalni kilatikta, bʼa yeʼnle mini kechanukta oj sjeʼeyi sbʼaja jas wa xyala ja Biblia, cha ojni skoltaye bʼa oj kʼokxuke sbʼaja jas wane snebʼjeli. Ja untiki tʼilan oj ajyuke lek seguro bʼa oj nikjuke yajelyi ja sakʼanile ja Jyoba sok bʼa yaʼteltajel sok spetsanil skʼujole. Wa xmajlaytik ja Biblia, ja yip ja Dyos soka janekʼ waxa kʼujolanex jastal nantatalex akoltajuke jawa wuntikilex bʼa ajyel yujile ja biboʼil bʼa stajel ja sakʼanile.