¿Akʼumunej maʼ tsʼikan lek ja bʼa tsaʼanikxta elel Ja Juʼun Cholumani? Ila ta oj bʼobʼa jakʼ ja sjobʼjelik ti nochani:

Yajni ja nantatalik matik wajele bʼa pilan país skoltaye ja yuntikile bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, ¿jas yuj jel tʼilan oj ya tʼabʼan skʼujole ja kʼumal wa xkʼumani ja yuntikileʼi?

Bʼobʼta jawa wuntikilex wa snebʼawe bʼa eskwela ma bʼa tuk ixuk winik ja kʼumal bʼayexi. Snebʼjel tuk kʼumal ayni slekilal. Ja nantataliki tʼilan oj stsaʼ ta oj wajuke bʼa jun kongregasyon wa xkʼumaniye ja bʼa lugar bʼayeʼi ma bʼa jun kongregasyon bʼa mero skʼumale. Pe tʼilan oj yil-e lek bʼaya mas oj yabʼye stojolil ja smeranil bʼa Biblia ja yuntikileʼi sok bʼa oj kʼiʼuke mas yaʼteltajel ja Dyosi. Ja nantatalik kʼuʼuman Dyos tʼilan oj yaʼe bʼajtan lugar ja jas wa xmakuniyujile ja yuntikile yuja jas wa skʼulane gusto ja yeʼnle (w17.05, slamik 10-13).

Ja Jesús sjobʼoyi ja Pedro, «¿quechan ma huen mas jel yaj huaxa huabyon que soc ja it jumasa?». ¿Maʼ kʼan staʼ tiʼal yuja yala «que soc ja it jumasa»? (Juan 21:15)

Lajansok ja Jesús ja wa xkʼan staʼ tiʼal ja chayik tey tiwi ma jaʼa negosyo bʼa chayi. Tsaʼan yajni cham ja Jesús, ja Pedro cha kʼe aʼtijuk yajel el chay. Ja yaʼtijumik Dyos tʼilani oj yil-e ta mi jaʼ mas wa xyaweyi stʼilanil ja aʼtel ja bʼa skʼujole (w17.05, slamik 21 sok 22).

¿Jas yuj ja Abrahán skʼanayi ja xcheʼumi ayal kʼotel yijtsʼin? (Gén. 12:10-13)

Ja smeranili, ja Abrahán smajan yijtsʼin ja Sara. Lek yalukxta ja Sara jaʼ statam ja Abrahán, bʼobʼta ojni miljuk ajyi ja Abrahán. Ekʼukxta ja jaw, mini oj bʼobʼ ajyuk ja yintil kʼapjiyi yuja Dyosi (wp17.3, slamik 14 sok 15).

¿Jasa ya makunuk ja Elias Hutter bʼa skoltajel ja eskwelanteʼik a-snebʼ-e ja hebreo?

Ja yeʼn skʼana ja matik sjeʼayi juʼuni mok yiʼe wokol snajel ja yechalil ja yaljelik hebreo ja bʼa Biblia sok ja letraʼik wa xwaj bʼa skʼeʼulabʼil (prefijo) soka xchʼakulabʼili (sufijo). Bʼa skʼulajel ja it, ya makunuk kʼikʼil letraʼik ja bʼa mero yechalil ja yaljeliki, sok mi kʼikʼuk ja prefijo soka sufijo. Ja Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias) jach junxtatik kʼulubʼal ja bʼa notaʼik bʼa yibʼel ja slami (wp17.4, slamik 11 sok 12).

¿Jasa tʼilan oj snaʼ jun yaʼtijum Dyos bʼa spensarajel ta lek oj ajyukyuj jun arma bʼa skoltajel sbʼaj yuja tuk ixuk winiki?

Ja sakʼanil ja ixuk winiki jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja Jyoba. Ja Jesús mi yala yabʼ ja snebʼumanik a-sleʼe jun yespadaʼe bʼa skoltajel sbʼajesok (Luc. 22:36, 38). Ja yaʼtijumik Dyosi wa xyawe paxuk «ja yespadaʼeʼi [...] yaʼtubʼe bʼa alaj». Ja sakʼanil jun ixuk winik masni jel chaʼanyabʼal yuja jastik junuki. Tʼilani oj jkistik ja sconciencia ja tuki sok skʼujolajel bʼa sjejel lekil jmodotik (2 Cor. 4:2) (w17.07, slamik 31 sok 32).

¿Jas yuj tuk ja loʼil bʼa Mateo soka bʼa Lucas sbʼaja sbʼajtanil jabʼilik ja bʼa sakʼanil ja Jesús?

Ja Mateo ja wa staʼa tiʼal sbʼaja José, jasa skʼulan ja yeʼn yajni yabʼ tukxa ay satkʼinal ja María soka yajni aljiyabʼ yuj jun anjel a-spak ajnel man Egipto sok tsaʼan akumxuk. Jaxa Lucas jaʼ mas wa staʼa tiʼal sbʼaja María. Jun sjejel, wa xcholo jasa ekʼ yajni waj yulatay ja Elisabet sok jasa skʼulan yajni ja Jesús kan ja bʼa templo (w17.08, slam 32).

¿Jas jujuntik jasunuk ekʼel sbʼaj ja Biblia bʼa kuchelyuj?

Ja jasa wa stojolan ja yaljelik axi makunuk ja bʼa Biblia tukbʼini ja yajni ekʼ ja tyempo. Ja jastal wa xtukbʼi ja politika wani xya tukbʼuk ja kʼumaliki. Ajyini matik mi skʼana oj sutxuk ja Biblia bʼa skʼumale ja ixuk winiki (w17.09, slamik 19 man 21).

¿Ay maʼ jun kanjeltik wa stalnayotik?

Miyuk. Ja Jesús yala ja yanjelik ja snebʼumaniki tini aye bʼa stiʼ sat ja Dyosi (Mat. 18:10). Pe ja jaw mi wa stojolan bʼa jujune ay jun yanjele bʼa wa xtalnajiye, ja jas kʼan yali jani ja anjeliki wa xchamskʼujole bʼa spetsanil ja yaʼtijumik Dyosi (wp17.5, slam 5).

¿Jas tikʼe yajtanel ja mas niwani?

Jaʼa yajtanel agápe. Ja tikʼe yajtanel it jani wa xnikji yuja jastik junuk bʼa toji. Ja yajtanel jaw mi kechanuk yabʼjel wala yajtanitik, cha tini chʼikan skʼulajelyi jastik junuk lek ja tuki (w17.10, slam 7).