1, 2. ¿Jasa tʼilan oj snikotik ja yaljelik bʼa Hebreos 13:4?

JPETSANILTIK wani xkʼana oj jkistik ja Jyoba. Ja yeʼn wani sbʼajin oj jkistik, sok wa skʼapa oj skis-otik ta wa xkʼulantiki (1 Sam. 2:30; Prov. 3:9; Apoc. 4:11). Chomajkil, wa skʼana oj cha jkistik ja tuk ixuk winiki, jastal ja matik ay xchol bʼa gobyerno (Rom. 12:10; 13:7). Pe ayni jun jasunuk mas jel tʼilan oj jkistik lek: ja nupaneli.

² Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Tolabida kisawik ja nupaneli. mok awa‘ex kuxbʼuk ja schʼat ja nupanumi» (Heb. 13:4, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Soka yaljelik jaw, mini kechanta junta lom yaljeluk. Ja jasa kʼan yali, jani bʼa oj sjeyi ja nebʼumaniki bʼa tʼilani ayil-e chaʼanyabʼalil ja nupaneli. ¿Jach maʼ wa xkilatik ja snupanel ja tuk soka jbʼajtiki?

3. ¿Jas rason jel tʼilan yaʼa ja Jesús sbʼaja nupaneli? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

³ Ta chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja nupaneli sok wa xkisatik, jani wantik snochjel ja sjejel bʼa Jesús. Yajni ja fariseoʼiki sjobʼoweyi sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli, ja yeʼn jani yala sbʼaja jas yala ja Jyoba soka bʼajtan nupanumi: «Jayuj jun huinic oj bi yaa can ja snan stati, jaʼ oj yii ja xcheumi [...], chahuane ajyi, pero cuando huax  nupaniyei, jun ita huax huajyea». Sok cha yala: «Jayuj mi sbejuc oja pilex ja jas ya staa sbaj ja Diosi» (kʼuman ja Marcos 10:2-12; Gén. 2:24).

4. ¿Jasa wa skʼana ajyi ja Jyoba sbʼaja nupaneli?

⁴ Jastalni wa xkilatik, ja Jesús wani snaʼa yeʼnani ja Dyos ja maʼ skʼulan ja nupaneli sok xchiktes sbʼajni tolabida. Ja Jyoba mini yala yabʼ ja Adán soka Eva ja skʼutsjel ja nupaneli wani xbʼobʼ xchʼake. Ja jasa wa skʼana jani ‹xchawanile› oj ajyuke lajan bʼa tolabida.

5. ¿Jastal wa sjomo ja nupanel ja chamelali?

⁵ Wani xnaʼatik ja mulal ya ochkan ja Adán jelni jas tukbʼi. June ja bʼa jaw jani ja chamelali, bʼa ojni sjom ja nupaneli. Jachni xchiktes ja jekabʼanum Pablo yajni xcholo ja nebʼumanik mixa tʼilanuk oj snoch-e ja Ley bʼa Moisés. Xchiktes yajni wa xcham june ti wa xkʼot tikʼan ja nupaneli. Jaxa maʼ wa xkʼan sakʼani wa xbʼobʼ nupanuk yajkʼachil ekʼele (Rom. 7:1-3).

6. ¿Jastal wa x-ilxi ja Ley bʼa Moisés bʼa wani xcham skʼujol ja Dyos sbʼaja nupaneli?

⁶ Ja bʼa Ley ajiyi ja chonabʼ Israel yuja Jyoba, wa xtaʼatik jujuntik jasunuk bʼa wa xcholo sbʼaja nupaneli. La kiltik jujuntik ja jaw. Ja Leyi wa xyaʼakan ja winiki oj bʼobʼ ajyuk jitsan xcheʼume, pes jun kostumbre ayxani bʼajtanto oj ajukyi ja Ley ja Israel yuja Dyosi. Ja Jyoba sleʼani jas skʼulan bʼa mi oj jelxuke soka kostumbre jaw sok bʼa mi maʼ oj ixtalajuk. Jun sjejel, ta jun israʼelenyo wa xnupani sok jun ixuk bʼa moso ay sok wa xcha yiʼaj pilan ixuk, tʼilani oj waysok, oj yayi swaʼel sok oj yayi skʼu ja bʼajtan xcheʼumi. Ja Dyos yaʼa ja mandar bʼa ojni skoltay sok oj stalnay ja bʼajtan xcheʼumi (Éx. 21:9, 10). Ja keʼntiki mixa jaʼ wa xkiʼajtik ja Ley jaw, pe tini wa xkilatik ja janekʼto wa xcham skʼujol ja Dyos ja nupaneli. Ja jaw wa skoltayotik bʼa oj kiltik chaʼanyabʼalil jastalni ja yeʼn.

7, 8. a) Jastalni wa xyala ja Deuteronomio 24:1, ¿jasa rason wa xyaʼa ja Ley bʼa skʼutsjel ja nupaneli? b) ¿Jastal wa xyila ja Jyoba?

⁷ ¿Jasa wa xyala ja Leyi sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli? Ama jeltoni chaʼanyabʼalil xyila ja Dyos ja nupaneli, yaʼanikan ja israʼelenyoʼik a-skʼuts-e ja snupanele (kʼuman ja Deuteronomio 24:1). Ja tatamali kechani wa xbʼobʼ skʼuts ja snupanel ta ja ‹ixuki skʼulan jun jasunuk mi lekuk›. ¿Jasa wa xbʼobʼ ilxuk ‹mi lekuk›? Ja Leyi mi xyala. Bʼobʼta kʼotelni jun jasunuk bʼa kʼixwela sbʼaj ma jun chaʼan mulal, mi jun jasunuk mey stʼilanil (Deut. 23:14). Tristeni yabʼjel, pe ja bʼa styempo ja Jesús jitsan judío wa xyawe makunuk chikan jasunuk bʼa oj skʼuts-e ja snupanele (Mat. 19:3). Mini xkʼanatik oj jnochtik ja smodoʼe.

⁸ Ja bʼa styempo ja aluman Malaquías, jelxani kʼajyel ja winiki wa sloʼlay ja xcheʼume bʼa skʼutsjel ja snupanele, bʼobʼta bʼa oj nupanuke sok june bʼa masto akʼix bʼa mi xyaʼteltay ja Dyos. Ja Malaquías xchiktes ja jasa wa spensaran ja Jyoba sbʼaja jaw. Stsʼijbʼan: «Wa xkilkʼujolan ja skʼutsjel ja nupaneli» (Mal. 2:14-16). Soka it wani syaka sbʼaj soka jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi sbʼaja bʼajtan nupaneli: ja winiki «jaxa oj ajyuk soka xcheʼumi, sok oj paxuke junta bʼakʼet» (Gén. 2:24). Ja Jesús sjeʼa wani skoltay ja jastal wa spensaraʼan ja sTati ja yajni yala: «Ja jas ya staa sbaj ja Diosi, mi lecuc ay maʼ oj jac spile» (Mat. 19:6).

9. ¿Jastal wa xbʼobʼ abʼxuk stojol ja jasa yala ja Jesús bʼa Marcos 10:11, 12?

⁹ Bʼobʼta oj sjobʼ sbʼaj june: «¿Ay maʼ jun rason bʼa jun kʼuʼuman Dyos oj skʼuts ja snupaneli sok oj nupanuk yajkʼachil ekʼele?». Ja Jesús xchiktes jaman lek ja jas wa spensaraʼan sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli: «Jun huinic, ta huan cʼa sipa can ja xcheumi, tuc ja maʼ huax yiaji, ja yeni staa ta ni smul soc ja mero xcheuma. Soc jach ni ja ixuqui. Ta huan cʼa sipa can ja statami, tuc statam cʼa huax yiaj,  jach ni ja yeni, cho staa ta ni smula» (Mar. 10:11, 12; Luc. 16:18). Chikani lek ja Jesús wani skisa ja nupaneli, sok wani skʼana ja tuki jachni oj yil-e. Ja maʼ wa skʼutsu ja snupaneli yuj chikan jasunuk mey stʼilanil sok wa xnupani sok pilan wani xkoʼ mulal. Jachni wa x-ekʼi, yujni ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi ja skʼutsjel ja nupaneli mi ti wa xchʼaka. Ja jastal wa xyila ja yeʼn, mini wa xyaʼawekan ajyel «junta bʼakʼet». Chomajkil, ja Jesús yala sbʼaja winik wa skʼutsu ja snupanel soka xcheʼum bʼa toj ajyel wani xyaʼakan bʼa oj koʼ mulal bʼa slejel pilan winik. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa tyempo jaw, ja ixuk bʼa skʼutsunej ja snupaneli ojni yil stʼilanil bʼa oj cha nupanuk bʼa oj makʼlajuk. Sok ja xchabʼil nupanel jaw jach jastal koʼel bʼa chaʼan mulal bʼa slejel pilan winik.

10. ¿Jas rason yiʼoj jun yaʼtijum Dyos bʼa oj bʼobʼ skʼuts ja snupanel sok oj bʼobʼ nupanuk yajkʼachil ekʼele?

¹⁰ Pe ja Jesús cha xchiktes ayni jun rason bʼa xchʼakjel ja nupanel. Yala: «Ja queni huax cala huabyex, ja maʼ cʼa lom huas sipa can ja xcheumi, ta mi cʼa huanuc sleejel smul soc otro huinic [ma ixuk], ti cʼa huax cho nupani soc otro ixuc, huan ni slea smula» (Mat. 19:9). Jachni cha yala ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli (Mat. 5:31, 32). Ja bʼa chabʼ ekʼele jaw, staʼa tiʼal ‹slejel mulal sok pilan winik sok ixuk› (bʼa griego, pornéia). Ja yaljel it tini chʼikan tuktukil tikʼe mulal sok ixuk winik, jastal koʼel mulal sok ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk ja snupi, ja maʼ wa xchono ja skwerpo, ja stajel sbʼaje ixuk winik bʼa mi nupaneluke, ja yijel smoj ixukil ma smoj winikil ma sok jun chante. La kaltik lekbʼi jun winik nupanel xkoʼ mulal sok pilan ixuk. Anto, ja xcheʼumi ayni yiʼoj derecho bʼa stsajel ta oj skʼuts ja snupaneli ma miyuk. Ta skʼutsu, ja nupaneli tini wa xchʼak ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi.

11. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ stsaʼ ja maʼ mi koʼeluk mulali mi oj skʼuts ja snupanel anima ayiʼoj rason?

¹¹ Ta june ja bʼa nupaneli xkoʼ mulal sok pilan (pornéia), ja Jesús mi yala ja maʼ mey smuli tʼenubʼal bʼa oj skʼuts ja snupaneli. Jun sjejel, jun cheʼumal oj bʼobʼ stsaʼ bʼa mi oj skʼuts ja snupaneli anima ja statami koʼel mulal. Bʼobʼta wantoni skʼana sok pwesto ay bʼa yajel perdon sok oj skʼujoluke lajan bʼa  stojbʼesjel ja snupanele. Ja spensarajel leki, ta skʼutsu ja snupaneli sok mixa xnupani, ojni jak sbʼaj jujuntik wokol. ¿Jastal oj staʼ ja jastik wa xmakuniyuj ja bʼa sakʼanili soka bʼa skwerpo? ¿Jaxa yajni stuchʼil ay xyabʼi? Ta ay yuntikile sok skʼutsu ja snupaneli, ¿oj maʼ wokolanuk bʼa yajel kʼiʼuk ja bʼa smeranili? (1 Cor. 7:14). Chikani lek, ja cheʼumal ma ja tatamal mey smuli skʼutsu ja snupaneli ojni jak sbʼaj wokol.

12, 13. a) ¿Jasa ekʼ ja bʼa snupanel ja Oseas? b) ¿Jas yuj ja Oseas yiʼajto och bʼa snaj ja Gómer? c) ¿Jasa wa xnebʼatik spetsanil ja it sbʼaja nupaneli?

¹² Ja aluman Oseas ajyi jun sakʼanil bʼa wa sjeʼakitik jitsan sbʼaja jastal wa xyila ja Dyos ja nupaneli. Ja Jyoba yala yabʼ oj nupanuk sok jun ixuk sbʼiʼil Gómer. Ja ixuk jaw ojni kʼot ‹jun cheʼumal bʼa wa xkoʼ mulal sok pilan› sok oj ajyuk ‹yuntikil ja bʼa koʼel mulal› jaw. Ja Gómer ajyi jun yuntikil soka Oseas (Os. 1:2, 3). Mas tsaʼan, ajyi jun yakʼix sok jun skerem, bʼa bʼobʼta sbʼajni pilan winik. Anima jitsan ekʼele koʼ mulal, ja Oseas mini skʼutsu ja snupaneli. Yajni ekʼ ja tyempo, ja yeʼn yaʼakan ja statami sok kʼot mosoʼil. Pe ja Oseas cha smana (Os. 3:1, 2). Ja Jyoba ya makunuk ja jas ekʼ sbʼaji bʼa sjejel ja jitsan ekʼele yaʼa perdon ja chonabʼ Israel ja yajni stoyowe pilan Dyosik. ¿Jasa wa xnebʼatiki?

¹³ Jastalni kilatikta, ta jun yaʼtijum Dyos xkoʼ mulal sok ixuk ma winik, ja snupi tʼilani oj stsaʼ jas oj skʼuluk. Ja Jesús yala ja maʼ mi koʼeluk mulali ayni yiʼoj jun rason bʼa oj skʼuts ja snupaneli sok libre ay bʼa oj cha nupanuk. Pe wani xcha bʼobʼ ya perdon sok mini ay smaloʼil. Ja Biblia wa xyala ja Oseas cha yiʼajto och ja Gómer ja bʼa snaji. Yajni ekʼ ja jaw, ja Gómer mixani oj waysok pilan winik. Ja Oseas mini waysok bʼa jun tyempo soka xcheʼumi (Os. 3:3, nota, nwt-E). Pe mas tsaʼan bʼobʼta cha waytonisok. Ja it wa senyaʼan bʼa pwestoni ajyi ja Jyoba bʼa lek oj yil yajkʼachil ekʼele ja xchonabʼ sok skʼulajel tratoʼik soka yeʼnle (Os. 1:11; 3:3-5). ¿Jasa wa xnebʼatiki? Ta ja maʼ mi koʼeluk mulali spensaran oj cha kʼe staʼ sbʼaj soka snupi wa sjeʼa yaʼata perdon sok mi oj skʼuts ja snupanele (1 Cor. 7:3, 5). Anto, mixani ayiʼoj rason bʼa oj skʼuts ja snupaneli. Man jutsʼin jaw, xchawanile tʼilan oj skʼujoluke yiljel ja snupanele jastal wa xyila ja Jyoba.

14. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 7:10, 11, ¿jasa wa xbʼobʼ ekʼuk bʼa jujuntik nupanel?

¹⁴ Jpetsaniltik ja yaʼtijumotik Dyosi tʼilani oj jkʼujoluktik skisjel ja nupanel, jastalni ja Jyoba soka Jesús. Pe ayni ekʼele jujuntik mini jach wa skʼulane, pes yujni mulanumotik (Rom. 7:18-23). Ja yujil, mini cham oj kabʼtik jujuntik nupanum ja bʼa bʼajtan siglo bʼa snebʼumanik ja Kristo ajyini yujile wokol. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Mi sbejuc oja huaex can ja hua tatamex». Pe ajyini ekʼele mi skisawe (kʼuman ja 1 Corintios 7:10, 11).

15, 16. a) Yajni wa xtaxye bʼa wokolik ja nupanumiki, ¿jasa tʼilan oj sleʼe modo skʼulajel sok jas yuj? b) ¿Jachni maʼ oj cha skʼuluke yajni june ja yeʼnle mi xyaʼteltay Dyos?

¹⁵ Ja Pablo mini yala jasa ijiye jujuntik bʼa spil sbʼaje. Ja wokoli mini jaʼuk yuja tatamal bʼa bʼobʼta koʼel mulal sok pilan ixuk, pes lek yuj jach ekʼeluki ja cheʼumali ayni yiʼoj rason bʼa oj skʼuts ja snupanele sok oj nupanuk yajkʼachil ekʼele. Ja Pablo stsʼijbʼan, ja cheʼumal bʼa sjipunej kan ja statami tʼilani mi oj nupanuk, ma mas lek akumxuk soka statami. Xchawanile mitoni sjipunejuk sbʼaje ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Ja jekabʼanumi yayi rason ja tatamal ma ja cheʼumal, ta mikʼa koʼele mulal sok pilan, ojni sleʼe modo bʼa oj cha yaʼe kulan, chikani jas wokolil ekʼel. Ja nupanum jaw wani xbʼobʼ skʼaneyi skoltajel ja ansyanoʼiki. Ja yeʼnle mini oj xchʼik sbʼaje bʼa oj skoltaye june, jani oj yaʼe rasonik soka Biblia.

¹⁶ Bʼobʼta ja wokoli mastoni jel tsats ta ja  kʼuʼuman Dyos nupanel sok june bʼa mi xyaʼteltay. ¿Ay maʼ yiʼoje rason bʼa oj spil sbʼaje ta yuj wan ekʼel sbʼaje wokolik? Jastal kilatikta, ja Biblia wa xyala ja koʼel mulal sok pilan ixuk winik juni rason bʼa skʼutsjel ja nupaneli, pe mini xchiktes ja rasonik bʼa oj spil sbʼaj june. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Ay cʼa jun quermanatic mi creyenteuc ja statami, pero ta gusto cʼa ay ja huinic jahui, mi ni sbejuc oj [sjipkani]» (1 Cor. 7:12, 13). Ja rason it wantoni xmakuni ja bʼa jtyempotiki.

17, 18. ¿Jas yuj stsaʼuneje jujuntik yaʼtijum Dyos bʼa mi oj spil sbʼaje anima wan ekʼel sbʼaje tsatsal wokolik?

¹⁷ Ayni ekʼele ja maʼ «mi creyenteuc ja statami» wa sjeʼa mi «gusto [...] ay» soka xcheʼumi. Bʼobʼta jelni wa smakʼa ja xcheʼumi bʼa oj kʼot spensaraʼuk xiwela sbʼaj ay ja sakʼanili ma oj miljuk. Bʼobʼta mi skʼana oj smakʼlay ja xcheʼumi soka yuntikili, ma xiwela sbʼaj oj sjom ja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyos ja xcheʼumi. Ja bʼa jastik jaw, jujuntik cheʼumal wa xyaʼteltaye Dyos kʼotel spensaraʼuk masni lek ja oj spil sbʼaje, anima ja tatamal wanto skʼana oj ajyuke lajan. Pe tuk cheʼumalik bʼa jachni cha wan ekʼel sbʼaje mini jach kʼotel spensaraʼuke. Kuchelyujile sok sleʼuneje modo bʼa oj tojbʼuk ja wokoli. ¿Jas yuj?

¹⁸ Ja nupanum wa spila sbʼaji mitoni xchʼaka ja snupaneli sok oj ekʼ sbʼaje ja wokolik alxitakoni. Ja jekabʼanum Pablo yaʼa jun pilan rason bʼa oj ajyuke lajan. Stsʼijbʼan: «Porque ja statami, anima mi to creyenteuc, pero como creyente ni ay ja xcheumi, jayuj cuenta xa ni ay ja ba sti sat ja Dios ja huinic jahua. Jach ni jun ixuc mi creyenteuqui [...]. Ta mi cʼa jachucuc, entonces ja hua huuntiquilexi, lajan soc ja yuntiquile ja maʼ mi ni june huas scʼuan ja Diosi. Pero como ay june ja maʼ huas scʼuan ja Diosi [...] cuenta xa ay ja ba sti sat ja Diosi» (1 Cor. 7:14). Jitsan ja matik toj ajyele stsaʼuneje mi oj yaʼekan ja snupe mi Taʼumantiʼuk ja bʼa wokolik jel tsatsi. Ja yeʼnle wani xbʼobʼ yal-e jelni lek ja mi sjipawekan ja snupe pes yujni kʼotel yaʼteltaye ja Jyoba (kʼuman ja 1 Corintios 7:15, 16; 1 Ped. 3:1, 2).

19. ¿Jas yuj ay jitsan nupanumik bʼa gustoʼaye ja bʼa kongregasyoniki?

¹⁹ Ja Jesús yala sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli, jaxa jekabʼanum Pablo yaʼa rasonik jakel bʼa Dyos sbʼaja spiljel sbʼaje. Ja jasa wa skʼanawe jani ja yaʼtijumik ja Jyoba a-skis-e ja nupaneli. Ja bʼa jtyempotiki, ja bʼa kongregasyonik bʼa sutanal ja luʼumi wa x-ilxi jitsan nupanumik bʼa gustoʼaye. Bʼobʼta ja bʼa jkongregasyontiki wa xkilatik nupanumik bʼa gusto aye, bʼa toj ay ja tatamali sok wa skʼana ja xcheʼumi, jaxa cheʼumali wa syajtay sok wa skisa ja statami. Spetsanil ja jaw jun preba bʼa wa sjeʼa wani xbʼobʼ kisxuk ja nupaneli. Wani xyakitik gusto yiljel miyonik tatamal sok cheʼumal bʼa wa sjeʼawe jelni meran ja yaljelik it bʼa Dyos: «Jayuj sbej ni jun huinic oj yaa can ja snan stati ba oj huajuc soc ja xcheumi. Chahuane ajyi, pero ja huego, lajan soc jun ita cuerpo paxye ta» (Efes. 5:31, 33).