Yuja jel lista ja Danièle, wego yala kabʼ bʼa jchikin: «Mokxa akʼumuke, tixa ayeʼa». Ja bʼa jutsʼin jaw, jul chotan ja skarro ja policía ja bʼa hotel. Kechani ekʼ jutsʼin, yamjitikon. Pe stsʼakatal yuja wego yala kabʼ ja jcheʼumi, bʼobʼtoni kakanyi jun jmoj-aljeltik jujuntik juʼun.

Yajni wajumotikon och ja bʼa mero wa xtaxye ja policiaʼik, jpensaraʼan: «¡Juni majtanal ja ajyelkuj jun jcheʼum bʼa mi xiwi sok bʼa jel lek wa xtax soka Dyosi!». Ja june ja it ja bʼa jitsan jas jtʼaspunejtikon lajan soka Danièle. Pe oj chol awabʼyex jastal kʼotikon yulatajel paisik bʼa timan ajyi ja kaʼteltiki.

Pojkiyon bʼa 1930 bʼa Croix, jun chʼin chonabʼ wa xkan ja bʼa norte bʼa Francia. Ja jpamilya jelni katolikoʼe ajyi. Wani la wajtikon spetsanil ja semanaʼik ja bʼa misa, soka jtati wa xkoltani bʼa tuktukil aʼtel ja bʼa iglesya. Pe yajni ayto kiʼoj junuk 14 jabʼil, ekʼni jun jasunuk bʼa kilani ja jastal chabʼ sat aye ja bʼa iglesya.

Tsaʼan yajni ja soldadoʼik bʼa Alemania waj tiroʼanuk soka Francia ja bʼa xchabʼil kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, ja sloʼilik ja pagre ja bʼa kiglesyatikon jani wa xyalakabʼtikon bʼa oj jkoltaytikon ja gobyerno bʼa Vichy bʼa jani wa skoltay ja nazi jumasaʼ. Ja sloʼilik jaw jelni cham kabʼtikon. Jastalni ja tuk bʼa Francia, ja jpamilya wani smaklaye nakʼul ja estasyon bʼa radio ja bʼa BBC, bʼa wani x-aji ekʼ notisyaʼik sbʼaja paisik kontra aye soka Alemania. Pe ja bʼa septiembre bʼa 1944, ja pagre junta chʼaykʼujol mixa kʼe skoltay ja gobyerno bʼa Vichy sok skʼulan jun tsomjelal bʼa yajelyi tsʼakatal ja Dyos yuja jasa wan bʼobʼelyujile ja tuk paisik. ¡Mini xbʼobʼ jkʼuʼuk! Ja sjipjel jkʼujol sbʼaja pagreʼiki kʼe yopijuk.

Ja jtati chamni tʼusan tsaʼan ja yajni chʼak ja kʼakʼaneli, sok ja bʼa tyempo jaw, ja jwatsi, ja Simone, nupanelxa sok tini kulan bʼa Bélgica. Ja yuj wani xkabʼ keʼnani kajan jbʼaj bʼa stalnajel ja jnani. Jtaʼani jun kaʼtel bʼa jun empresa bʼa kʼuʼuts sok lajansok jelni lek oj wajkuj. Pe yuja katolikoʼe ja kajwal soka yuntikili, tixtani jtʼaspun jun wokol bʼa jel tsats.

Ja bʼa 1953, ja Simone jak yulatayotikon. Ja yeʼn junxani taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Yani makunuk ja sBiblia bʼa sjeʼa kitikon jaman lek mini meranuk ja skʼuʼajelik bʼa inpierno, ja bʼa oxe dyos staʼunej sbʼaj soka ay jas wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki. Kala yabʼ mini katolikoʼuk ja sBiblia, pe wegoni kaʼa jbʼaj kwenta ja jasa yala kabʼi meraniʼa. Mas tsaʼan, yaki Ja Juʼun Cholumani bʼa jelxa axa kʼakʼu elel bʼa wani xchʼak  jkʼumuk ja bʼa akwali. Bʼa tʼusanta tyempo, kʼotni jkʼuʼuk jtaʼata ja smeranili. Pe wani la xiwyon ojni jchʼay ja kaʼtel ta ochyon Taʼumantiʼ.

Mini kaʼakan spaklajel bʼa jujuntik ixaw jach jtuchʼil ja Biblia soka Ja Juʼun Cholumani, man kʼe jpensaraʼuk oj wajkon ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal. Ja yajtanel wa sjeʼa ja jmoj-aljeltiki kʼotni man jkʼujol. Jun jmoj-aljeltik bʼa ayxa yiʼoj snajel yaki estudio bʼa Biblia, yajni wajumxa wake ixaw wan yajelki tixa kiʼaj jaʼ bʼa septiembre bʼa 1954. Tʼusan tsaʼan, jelni yaki gusto ja kila ja jnan soka kijtsʼin akʼix ochye Taʼumantiʼ.

Tristeni yabʼjel, ja jnani cham jujuntik semana bʼajtanto oj kʼulaxuk ja niwan tsomjelal bʼa wa xjakye bʼa tuktukil país bʼa kʼulaxi ja bʼa 1958 bʼa Nueva York, bʼa bʼobʼni wajkon. Yajni kumxiyon ja bʼa jnaj, mixatoni keʼnuk kajan jbʼaj smakʼlajel ja jpamilya, ja yuj kaʼakan ja kaʼteli sok ochyon precursor. Anto ja bʼa tyempo jaw, jnaʼa sbʼaj ja Danièle Delie, jun precursora bʼa jel kongana aʼtiji. Yajni ekʼ ja tyempo jkʼanayi bʼa oj nupanuk jmok. Nupanitikon bʼa mayo bʼa 1959.

Ja Danièle kʼe aʼtijuk bʼa tyempo tsʼikan bʼa jun chʼin lugar wa xkan bʼa Bretaña bʼa jel najat xkanyuj ja snaji. Skʼanani mi oj xiwuk bʼa oj waj xcholjel ja bʼa lugarik jel ja katolikoʼik sok wajel sok bicicleta ja bʼa lugarik jaw. Jastalni ja keʼn, ja ajyel kʼelan jakan jani wa xnikji ja yeʼn bʼa oj wajuk ja bʼa xcholjeli. Jchawaniltikon wani xkabʼtikon ojni jakuk ja chʼakelal bʼa chikan jas ora (Mat. 25:13). Ja janekʼ pwesto ajyi bʼa xchʼakjel sbʼaj jelni koltani bʼa mini oj katikonkan ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan.

Jujuntik kʼakʼu tsaʼan yajni nupanitikon, jekjitikon ja bʼa aʼtel bʼa biajante. Tʼilani kʼajyitikon bʼa yijel jun jsakʼaniltikon bʼa chʼin. Ja sbʼajtanil kongregasyon waj kulataytikoni kechani ayiʼoj 14 cholumanik. Yuja mini ayiʼoje jun lugar bʼa oj ya jijlukotikon ja jmoj-aljeltiki, tini kantikon bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal ja bʼa plataporma bʼa jujuntik colchon. Mini jel kʼunuk ja bʼa kantikoni, pe mini jel kiʼajtikon wokol.

Anima jel latsan ajyitikon, ja Danièle mini wokol kʼajyi. Yajni wa xkila ja stʼilanil oj jtsom jbʼaj soka ansyanoʼiki, ja yeʼn ti wa smajlayon bʼa yal jkarrotikon sok mini bʼa kʼe kʼumal. Kechan chabʼ jabʼil ajyitikon ja bʼa aʼtel bʼa biajante, pe ja bʼa tyempo jaw jnebʼatikon jelni tʼilan ja kʼumanel jaman lek ja bʼa nupaneli sok aʼtel lajan (Ecl. 4:9).

Ja bʼa 1962, lokjitikon ja bʼa Brooklyn (Nueva York) bʼa oj wajkotikon ja Eskwela bʼa Galaad número 37 bʼa wani x-albʼi lajune ixaw. Wajtikon 100 eskwelanteʼik, pe mi spetsaniluk ja matik nupanele chʼak wajuke soka snupe. Kechani ajyi 13 nupanum bʼa tini cha aytikon ja keʼntikoni. ¡Wajni jun cholal jel chaʼanyabʼalil! Jeltoni jas tsamal wa xjuljkʼujol ja bʼa ekʼeleʼik katikon ekʼ soke lajan jastal ja jmoj-aljeltik Frederick Franz, Ulysses Glass soka Alexander Macmillan bʼa ayiʼoje jun skʼuʼajel jel tsats.

Ja bʼa kurso, jani jel staʼawe tiʼal ja stʼilanil bʼa ja oj waj jkʼujoltikon ja jasa wa xkilatikoni. Jujuntik ochkʼakʼu sábado yajni wa xchʼak ja jkursotikoni, wani la ijitikon bʼa yulatajel jujuntik lugarik bʼa jel chamyiljel ja bʼa chonabʼ Nueva York. Yajni wa x-eljul ja lunes, wani x-ajikitikon jun eksamen sbʼaja jasa kilatikoni. Jelni yajtik wala kumxitikon, pe  ja maʼ sjeka ja Betel bʼa oj smojtayotikon wajel paxyal ja bʼa yoj chonabʼi wani xyakitikon sjobʼjelik bʼa oj juljkʼujoltikon ja jas mas tʼilani. June ja bʼa sabadoʼik jaw, jbʼejtaytikon spetsanil ja chonabʼi snajtil ja ochkʼakʼu jaw. Kulataytikon jun lugar bʼa wa xkʼelxi ja jastik ay ja bʼa satkʼinal, bʼa jnebʼatikon sbʼaja meteoro soka meteoritos. * Sok jaxa ja museo bʼa chanteʼik, jnebʼatikon sbʼaja tuktukil cocodrilo. Ja yajni tixa aytikon bʼa Betel, ja maʼ wa smojtayotikon sjobʼo kitikon: «¿Wanto maʼ xjula kʼujolex ja stukil yiʼoj jun meteoro sok jun meteorito?». Ja Danièle yuja jelxa yajtik ayi sjakʼa: «Wan, ja meteorito masni niwak ja yejeʼi».

Chamtoni kabʼtikon, yajni jkʼulan jbʼajtikon graduar tixa jekjitikon bʼa Francia, bʼa ajyelotikon kulan mas ja 53 jabʼil. Ja bʼa 1976, ajiki ja cholal bʼa coordinador ja bʼa Tsome Olomalik bʼa Koltanel bʼa Naʼits Betel. Chomajkil, ayni ekʼele wala jekjiyon oj waj kulatay tuk paisik bʼa África sok bʼa Oriente Medio bʼa timubʼalni ja kaʼteltik ma mi skʼanawe. Jachni kʼotikon ja bʼa Gabón, bʼa tini ekʼ ja jas jcholo awabʼyex ja bʼa skʼeʼulabʼili. Ayni ekʼele wa xkabʼ mi xchʼak lajxukuj ja cholal kiʼoji. Pe ja Danièle tolabida skoltayon bʼa oj jchʼak jkʼuluk spetsanil ja cholal wa x-ajikiʼi.

Man kʼe jtultikon ja kaʼteltikon bʼa Betel jelni jkʼulantikon gusto. Bʼajtanto oj wajkotikon ja bʼa Galaad, ja Danièle snebʼa inglés bʼa kechan yiʼaj yuj joʼe ixaw sok yajni ekʼ ja tyempo, kʼotni jun lekil sutuman ja bʼa juʼuntiki. Ja kaʼteltikon wa xkʼulantikon bʼa Betel jelni wa xya ajyukotikon gusto sok skoltajel ja jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon mastoni wala gusto axitikon. Ja keʼn soka Danièle wani xyamatikon ja metro bʼa París bʼa oj waj katikon estudioʼik bʼa Biblia. Wanto xjuljkʼujol jelxani akwal wala kumxitikon, anima jelxa yajtik aytikon pe jelni gusto aytikon yuja wa xkoltaytikon ja ixuk winik bʼa a-snaʼe sbʼaj ja Jyoba. Pe tristeni yabʼjel, junta chʼaykʼujol tukbʼi ja sakʼanil ja Danièle, bʼa timji mixa oj bʼobʼyuj ja jastalni mero wa skʼana.

Ja bʼa 1993, alji yabʼ ayiʼoj jun tikʼe cáncer. Ja jastal koltaji jelni chʼakjikan, pes tʼilan kʼulji operar yuja cáncer yiʼoji sok tikʼan wa xwaj yiʼ aʼan bʼa loktor sbʼiʼil quimioterapia. Ekʼni 15 jabʼil, ja Danièle cha ajiyi pilan ekʼele ja cáncer, pe mastoni jel tsats ajiyi. Ja yeʼn jelni chaʼanyabʼalil xyila ja aʼtel yiʼoj bʼa sutuman bʼa wani skʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼyuj ja yajni lek ay xyabʼi.

Anima jel ixtalaji ja Danièle yuja cánceri, pe mini kalatikon oj katikonkan ja Betel. Meran, ayni swokolil ja yajni wa syamawotik jun chamel ja yajni teytik bʼa Betel, mastoni ja yajni ja tuk mi snaʼawe janekʼto swokolil ja chamel awiʼoji (Prov. 14:13). Anima yuja cánceri sok yuja tʼusan mi ayukxa yiʼoj 80 jabʼil, ja stsamalil ja sniʼ sat ja Danièle soka jastal wa stsetsuni wa sjeʼa lajansok mi maloʼayuk. Jaʼukto maʼ oj snaʼ yajulal bʼa yeʼn ita, wani xwaj skʼujol bʼa oj skoltay ja tuki. Wani snaʼa lek janekʼto wa xkoltani ja ay maʼ oj smaklaya sok oj yabʼ ya stojol (Prov. 17:17). Ja Danièle mini wa skʼana oj kʼot jun akʼa rason, pe yani makunuk ja jasa wa snaʼa bʼa skoltajel ja tuk jmoj-aljeltik ixuk bʼa mi oj xiwuke yuja cáncer.

 Chomajkil, tʼilani jnaʼatikon jas oj jkʼuluktikon yajni jtʼaspuntikon tuk jasunuk. Yajni ja Danièle mixani bʼobʼ aʼtijuk snajtil ja kʼakʼu, spensaraʼan oj skʼuluk ja janekʼ oj bʼobʼyuj bʼa oj skoltayon sok bʼa mas pasil oj ki ja jsakʼanili. Ja jaw skoltayon bʼa mi oj kakan ja aʼtel bʼa coordinador ja bʼa Tsome Olomalik bʼa Koltanel bʼa Naʼits Betel bʼa albʼiyon 37 jabʼil. Jun sjejel, ja yajni wala waʼtikon ja bʼa nalan kʼakʼu wa skʼujolan bʼa gusto oj ajyukotikon ja bʼa jkwartotikon sok bʼa oj jijlukotikon jutsʼin (Prov. 18:22).

Ja Danièle tolabida sjeʼa mini xkʼumbʼi sok wani skʼana oj ajyuk sakʼan. Ja yuj, yajni ajiyi bʼa yoxil ekʼele ja cáncer, kabʼtikon mixa xnaʼatikon jas oj jkʼuluktikon. Ja aʼanik bʼa quimioterapia soka radioterapia bʼa wa smila ja cáncer jelni wa xchʼakjikan. Jelxani wokol wa xbʼobʼ bʼejyuk. ¡Anima waj jun sutuman jel snaʼa, pe ayni jel wokol x-el yuj ja jas oj yali! Jelni xya triste axukon ja kila jastal wa xtaxi.

Bʼa jujuntik ekʼele, ayni wa xkabʼtikon ja wokoli mastoni ekʼel, pe mini xkaʼatikonkan yajel orasyoni. Jkʼuʼantikon lek ja Jyoba mini yakan aʼekʼ jbʼajtikon jun wokol bʼa jel tsats bʼa mi kuchkujtikon (1 Cor. 10:13). Sok jkʼujolantikon bʼa yiljel chaʼanyabʼalil ja talnanel wa xyaʼa ja bʼa Yabʼali, ja koltanel yaʼawe ja loktorik bʼa Betel soka jmoj-aljeltiki.

Yajni mi xnaʼatikon jas aʼan oj jtsatikon, kalatikon yabʼ ja Jyoba a-stojotikon. Pe mi kechanuk, ajyini ekʼele bʼa mixani xnaʼatikon jas aʼan oj yiʼ, pes ja Danièle ja yajni wa xchʼak yiʼ ja aʼanik bʼa quimioterapia wa xtup yikʼ. Ja loktor bʼa wajumxa 23 jabʼil wan skʼeljel mini snaʼa jas yuj jach wa x-ekʼ sbʼaji sok jastal ojto bʼobʼ skoltay. Wa xkabʼ lajansok jtuchʼilxani aytikon. Anto, jtaʼatikon pilan loktor bʼa pwestoni ajyi bʼa oj skoltay ja Danièle. Tini kabʼtikon ja Jyoba mini yaʼawotikonkan jtuchʼiltikon.

Bʼa mi oj skʼulukotikon ganar ja chamkʼujoliki, tʼilani jnebʼatikon mi ja oj waj jkʼujoltikon ja wokolik bʼa pilan kʼakʼu. Jastal yala ja Jesús: «Malanxa ja swokol ja bʼa jujune kʼakʼu» (Mat. 6:34, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja mi oj el jganatik soka tsetsunel bʼa chikan jasa wani xkoltani. Jun sjejel, yajni ja Danièle mi yiʼaj chabʼ ixaw ja quimioterapia, gusto wa xyala kabʼ sok jun stsetsunel bʼa ixtalanel: «¡Masxani lek ayon xkabʼ ja wego yuja ajyi!» (Prov. 17:22). Anima jel yiʼaj yuja syajali, jelni skʼulan gusto stsʼebʼantajel tsats lek ja yajkʼachil tsʼebʼojik bʼa oj snebʼe.

Yuja mini x-el sgana ja Danièle, skoltayon bʼa skʼulajel ja jasa lajansok mi xbʼobʼkuj. Ja bʼa 57 jabʼil lajan ajyitikoni, yeʼnani tolabida stalnayon. ¡Mini skʼana oj sjeki stsuyjel jun nolobʼ ajyi! Ja yuj, yajni maloʼaxi, tʼilani jnebʼa sukʼjel ja platoʼiki, xchukʼjel ja jas jbʼajtikoni sok xchapjel ja waʼelalik bʼa mi jel wokoluk. Ayni bʼa jpojo jujuntik baso, pe jelni gusto kabʼ yuja ayni jas bʼobʼ jkʼuluk yuj yeʼna. *

Jelni jas jnebʼunej sbʼaja jasa wa xyiʼajan ja chameliki sok ja yajni och awelaxutikon ja keʼn soka Danièle. Jelni tʼilan oj jpiltik tyempo bʼa oj ajyukotik soka jnuptiki, sjejel janekʼto wa xyajtaytik sok smaklajel ja jastalni wa sbʼajini yuja tolabida ajyel latsani. Jelni tʼilan oj katik makunuk lek ja jtyempotiki ja yajni lek ayotik bʼa ajyel soke ja jpamilyatiki (Ecl. 9:9). Chomajkil, ta jel xwaj jkʼujoltik ja wokolik bʼa mi jel niwakuk, bʼobʼta ojni awakan yiljel chaʼanyabʼalil ja jastik slekilal yaʼunej awiʼ ja Dyosi (Prov. 15:15).

Ja yajni wa xpensaraʼantikon ja janekʼ jabʼil ajyitikon ja bʼa tyempo tsʼikan, wani xkila jaman lek jelni yaʼunej koʼ jlekilaltikon ja Jyoba bʼa mi tʼun jpensaraʼantik jach oj yakitikon. Jastalni ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo 116, wani xkila lek ja Jyoba jelni sjeʼunejki ja lekil skʼujoli (Sal. 116:7).