1, 2. Yajni oja tsaʼ ja jasa mas tʼilan bʼa weʼna, ¿jas yuj lekni oja kis ja jas wa xyala ja Jyoba? (Kʼela ja potoʼik ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

TA JUN kerem akʼixa, bʼobʼta jelni akʼubʼalawi rasonik sbʼaja jasa tʼilan oja kʼuluk soka wa sakʼanili. Bʼobʼta jawa maestroʼik, ja akʼa rasonik bʼa wa xyala ja jasa mas leki ma tuk ixuk winik snikunej akʼujol bʼa oja kʼul estudiar juna kʼelsat bʼa jachuk oja taʼ jitsan takʼin. Pe ja Jyoba wani xyawi ja rason bʼa oja wiʼ jun pilan bʼej. Meran, ja yeʼn wa skʼana oj kʼotan jun lekil estudiante bʼa jachuk oj ekʼukawuj jawa sakʼanil ja yajni xa kʼulan abʼaj graduar (Col. 3:23). Pe yajni oja tsaʼ ja jasa mas tʼilan bʼa weʼna, wa xyala wabʼ oja kis ja srasoniki. Ja jaw ojni skoltaya bʼa oj ajyuk tʼabʼan akʼujol ja jas wa skʼana oj jkʼuluktik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼuʼik it (Mat. 24:14).

² Cha ajuluka kʼujol ja Jyoba wani snaʼa ja jas oja ekʼ sbʼaj ja luʼumkʼinal it soka janekʼxta tyempo wa xkan yuji (Is. 46:10; Mat. 24:3, 36). Chomajkil, wa snaʼa jbʼajtik lek. Wani snaʼa ja jastik wa xya ajyukotik gusto soka jas wa xkabʼtik stsamalil, soka jastik wa xya tristeʼaxukotik soka jastik wa xya kabʼtik mey stojol ja jsakʼaniltiki. Ja yuj, ama ay jujuntik rason lajansok ayni stojol, pe ta mixa waʼa tʼabʼan akʼujol ja jas wa xyala ja Biblia mini lekuk (Prov. 19:21).

3, 4. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja Adán, ja Eva sok spetsanil ja yintile yuja skʼuʼane jun rason bʼa mi lekuk?

³ Ja rasonik bʼa mi lekuki mixani ajkʼachuk. Ja Satanás yeʼnani bʼajtanto waj ja maʼ yayi rason bʼa mi lekuk ja ixuk winiki. Mini tʼun kʼixwi yaljel yabʼ ja Eva soka statami yeʼn oj bʼobʼ stsaʼe ja jas oj skʼuluke soka sakʼanile, pes jachuk mas bʼi gusto oj ajyuke (Gén. 3:1-6). Pe ja smeranili, ja Satanás kechantani wajel skʼujol bʼa yeʼna. Wani skʼana ja Adán soka Eva soka yintile akisjuk sok yeʼn aʼajuk yi stoyjel sok mi jaʼuk ja Jyoba. ¿Pe jasa skʼulunej bʼa yeʼnle? Mini jasa. Yeʼnani ja Jyoba ja maʼ yayi spetsanil ja jas yiʼoje: ja snupanele, ja tsamal kʼachinubʼ bʼa ajyiye sok jun kwerpoʼal bʼa mey yiʼoj mulal bʼa wa xbʼobʼ ajyuk sakʼan bʼa tolabida.

⁴ Pe ja mas triste, ja Adán soka Eva skʼokowe ja smandar ja Dyosi sok xchʼayawe ja jastal lek wa xyila sbʼaje soka yeʼn. Jastalni waxa naʼa, ja jastik ijijanyile jelni xiwela sbʼaj. Och awelaxuke sok chamye, jastalni wa xtaki jun nichim sok wa xcham ja yajni waxa kʼutsu. Cha jachuk ja yintile yiʼaje wokol yuja mulali (Rom. 5:12). Anima jachuk, jitsan ixuk winik jani wa skʼana mi oj skʼuʼuke ja jas wa xyala ja Dyosi. Wa xyiʼaje ja sakʼanile ja jastal wa skʼanawe (Efes. 2:1-3). Pe ja jas wa xyiʼajani wani xchiknaji jaman lek «mini ay biboʼil [...] ja yajni kontra ay soka yabʼal ja Jyoba» (Prov. 21:30).

5. a) ¿Jasunkiluk ja wani skʼuʼan lek ja Jyoba? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik jelni sbʼej ja jas wa skʼuʼani?

⁵ Pe ja Jyoba wani skʼuʼan lek jujuntik ixuk winik, chomajkil jitsan keremtik akʼixuk, wani skʼana oj snaʼe sbʼaj sok oj yaʼteltaye (Sal. 103:17, 18; 110:3). Ja yeʼn jelni skʼana spetsanile. ¿Ti maʼ chʼikana ja weʼn? Anto, jelni maʼ waxa wabʼ stsamalil bʼa jitsan jastik lek wa xyawi ja Jyoba sok bʼa wa xya ajyan gusto (kʼuman ja Salmo 103:5; Prov. 10:22). Jastalni oj kiltik, ja bʼa jaw tini chʼikan ja jnesesidatik bʼa Dyos, ja lekil amigoʼik, ja jkʼelsatik bʼa mi oj jnatik malaya soka meran libreʼili.

6. ¿Jas yuj oja wil stʼilanil jawa nesesida bʼa Dyos, sok jastal wa xyawi?

⁶ Ja keʼntiki tukotik yuja chanteʼiki, pes wani xkʼanatik ja snajel bʼa Dyos, bʼa kechantani yeʼn wa xbʼobʼ yakitik ja jKʼulumantiki (Mat. 4:4). Yajni wa xmaklaytik ja jas wa xyala kabʼtiki, wa x-ajyikujtik yabʼjel stojol, biboʼil sok gustoʼil. Ja Jesús yala: «Gusto wa x-ajyiye ja matik wa snaʼawe ay snesesidaʼe bʼa Dyos» (Mat. 5:3, TNM). Ja Jyoba wa xyawi jawa nesesida jaw yajel makunuk ja Biblia soka tuktukil juʼunik wa xyaʼa ja «moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mat. 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi; Is. 65:13, 14).

7. ¿Jasa slekilal waxa wila smakʼlajel abʼaj soka waʼelal wa xyaʼa ja Jyoba?

⁷ Ja waʼelal wa xyaʼa ja Jyoba oj yawi biboʼil soka snajel bʼa spensarajel, bʼa oj stalnaya bʼa tuktukil modo (kʼuman ja Proverbios 2:10-14). Jun sjejel, oj skoltaya snajel ja abʼalik wa xyalawe mi sakʼanuk ja Dyosi, ma ja slejel abʼal bʼa kechantani oj ajyan gusto ta aya wiʼoj jitsan takʼin sok jitsan jastik junuk. Chomajkil, oj skoltaya bʼa mi oj kʼokxan skʼulajel ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki soka skʼulajel jastik oj yixtalana. Ja yuj, kʼulan ja janekʼ xbʼobʼawuj bʼa oj ajyukawuj ja sbiboʼil ja Dyos soka snajel bʼa spensarajel. Jachuk  oja wil ja Jyoba wani syajtaya sok wa skʼana ja jas mas lek bʼa weʼna (Sal. 34:8; Is. 48:17, 18).

8. Wankʼa la mojxi soka Dyos ja wego, ¿jastal oj skoltaya ja bʼa tyempo jakumto?

⁸ Bʼa tʼusanxta tyempo, oj jom juntiro ja sluʼumkʼinal ja Satanás, sok kechani yeʼn ja Jyoba ja maʼ oj stalnayotik. Bʼobʼta ojni kʼotuk ja sjutsʼinil bʼa yeʼnxani mero oj yakitik ja jwaʼeltiki (Hab. 3:2, 12-19). Ja yuj, jani ja styempoʼil bʼa oj mojxan sok mas jawa Tat bʼa satkʼinali sok yajel tsatsbʼuk ja sjipjel akʼujol bʼa yeʼna (2 Ped. 2:9). Jachuk, ama chikan ja x-ekʼ ja bʼa wala taxi, ojni awabʼ jastal yabʼ ja David, bʼa stsʼijbʼan: «Tikʼan tikʼanxta kaʼunej ja Jyoba bʼa stiʼ jsat. Yujni ja yeʼn tey bʼa stojol jkʼabʼ, mini jas oj ya jlok kok» (Sal. 16:8).

9. a) Jastal wa xyala ja Juan 6:44, ¿jasa wa skʼulan ja Jyoba? b) ¿Jas yuj jelni chaʼanyabʼalil snajel sbʼaj pilan Taʼumantiʼ?

⁹ Yajni waxa naʼa sbʼaj june mi Taʼumantiʼuk, ¿wan maʼ xa naʼa sbʼaj lek? Mini jeluk. Bʼobʼta waxa naʼa ja sbʼiʼili, jastal ja splanta sok tuk jastik junuk. Mini tʼun oj slaj ja yajni waxa naʼa sbʼaj jun Taʼumantiʼ. Waxa naʼa wa syajtay ja Jyoba, soka Dyosi yila ay jas lek bʼa yeʼna sok sloko bʼa ti oj ajyuk ja bʼa xchonabʼi (kʼuman ja Juan 6:44). Anima ti sbʼaj bʼa pilan país, kostumbre ma rasa, wanxani xa naʼa jitsan bʼa yeʼn, sok wa snaʼa bʼa weʼna.

10, 11. ¿Jasa junxtani kiʼojtik ja yaʼtijumotik ja Jyoba, sok jastal wa xkatik el slekilal?

¹⁰ Jun sjejel, wegoni waxa naʼa junxtani jawa ‹kʼumalexi›: ja «sakal kʼumal» bʼa smeranili (Sof. 3:9). Bʼa tuk yaljel, wani xa naʼawex junxta ja skʼuʼajel awiʼojex sbʼaja Dyos, ja jastik yaʼunejkan kulani sok ja smajlajel ja bʼa tyempo jakumto sok tuk jastik junuk. Ja jaw jani ja jas mas jel tʼilan wa xbʼobʼ jnatik sbʼaj jun ixuk winik, yujni jaʼ wa xya jipjkʼujoltik bʼa yeʼn sok jani ja yechalil bʼa mi oj chʼakuk ja jastal lek wa xkila jbʼajtik soki.

¹¹ Mini jelxeluk yaljel yuja kʼotela jun yaʼtijum bʼa Jyoba ayni awiʼoj ja lekil awamigoʼik wa xbʼobʼ ajyukawuji. Aya wamigoʼik bʼa sutanal ja luʼumi, anima mito  xchʼaka naʼ sbʼaje. ¿Ay maʼ june bʼa mi tiʼuk ay ja bʼa xchonabʼil ja Dyos oj yal jastal jaw?

12. ¿Jastik akʼelsat bʼa Dyos wa xbʼobʼ ajyukawuj?

¹² (Kʼuman ja Eclesiastés 11:9-12:1). ¿Wana maʼ skʼujolajel bʼa stajel june ma jitsan akʼelsat bʼa Dyos? Bʼobʼta wana skʼujolajel skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia ma yajel mas komentarioʼik sok elel ja bʼa xcholjeli. Chikani jasunuk, ¿jastal waxa wabʼ ja yajni waxa wila ja slekilaliki ma ja yajni ay maʼ wa xyila sok wa xyala wabʼ jel lek akʼulan? Jelni maʼ wala gustoʼaxi. Sok jelni stojol, pes jani yuja wana yajel bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Dyosi sok mi jaʼuk ja jas waxa kʼana ja weʼn, jastalni skʼulan ja Jesús (Sal. 40:8; Prov. 27:11).

13. ¿Jas yuj jani mas lek oj waj jkʼujoltik yaʼteltajel ja Jyoba yuja slejel jkʼelsatik ja bʼa luʼumkʼinali?

¹³ Ta wa xwaja kʼujol bʼa stajel akʼelsat bʼa Dyos, ojni awabʼ jel gusto oj ajyan sok oja wabʼ ayni stojol jawa sakʼanili. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Quermano jumasa, sbej ni tzatz oj ajyucotic soc ja Diosi. [...] Aa bajex tola vida con todo acʼujolex ja ba yatel ja Cajualtiqui. Naahuic tʼusan que mi lomuc oja huateltayex ja Cajualtiqui» (1 Cor. 15:58). Ja ixuk winik bʼa jaʼ wa xwaj skʼujol stajel skʼelsate ja bʼa luʼumkʼinali, jastal ja stajel jitsan takʼin ma ja jel oj najuk sbʼaji, mini meran gusto wa x-ajyiye (Luc. 9:25). Jastalni oj kiltik, ja mandaranum Salomón skʼulani probar ja yeʼn (Rom. 15:4).

14. ¿Jasa waxa nebʼa ja bʼa jas skʼulan ja Salomón?

¹⁴ Ja Salomón, bʼa jel riko waji sok jel ja yipi, spensaraʼan oj skʼul probar ja jastik wa xyaʼa gustoʼil ja bʼa sakʼanili bʼa oj yil jastal oj wajyuj (Ecl. 2:1-10). Ya kʼe naʼitsik, stojbʼes tsamal jardinik sok parkeʼik, sok skʼulan spetsanil ja jas wa skʼana. ¿Ajyi maʼ gusto sok yabʼ maʼ stsamalil? Ja yeʼn yala, yajni och spensaraʼuk spetsanil ja jas skʼulani, yila mini jas xmakuni sok mini jas yiʼoj bʼa chaʼanyabʼalil (Ecl. 2:11). ¿Oj maʼ awa el slekil ja bʼa sjejel it?

15. ¿Jas yuj jel tʼilan aʼajyukawuj skʼuʼajel, sok jastal oja wa el slekilal, jastalni wa xyala ja Salmo 32:8?

¹⁵ Jujuntik ixuk winik jatoni wa snebʼawe ja bʼa sakʼanile ja yajni wa skʼojchin yoke sok wa xyilawe ja swokolil. Ja Jyoba mini skʼana jach oj ekʼuka bʼaj. Wa skʼana oja maklay sok oja kʼuʼuk ja jas wa xyala. Bʼa skʼulajel ja jaw wa skʼana oj ajyukawuj skʼuʼajel, pe mini oja naʼ malaya ja jas oja stsaʼ skʼulajel yuja skʼuʼajel awiʼoji. Ja Jyoba mini oj xchʼay skʼujol ja yajtanel waxa jeʼa yuja sbʼiʼili (Heb. 6:10). Ja yuj, kʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼawuji bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji. Jachuk ojni awil ja jas wa xyala jawa Tat bʼa satkʼinal sbʼajni alekilal (kʼuman ja Salmo 32:8).

16. ¿Jas yuj tʼilan chaʼanyabʼal oj kiltik ja libreʼil sok yajel makunuk lek?

¹⁶ Ja Pablo stsʼijbʼan: «Ja bʼay ja yip ja Jyoba, ay libreʼil» (2 Cor. 3:17, TNM). Ja Jyoba wani skʼana ja libreʼili, sok cha jachni skʼulanotik bʼa oj jkʼantik. Pe wani skʼana oja wa makunuk lek, yujni wa stalnaya. Bʼobʼta waxa naʼa sbʼaj keremtik akʼixuk bʼa wa skʼelawe bʼasan ixuk winik, wa xkoye mulal sok keremtik akʼixuk, wa xtajniye bʼa jastik jel xiwela sbʼaj, wa xyabʼye drogaʼik ma jel wa xjelxiye yujel trago. Bʼobʼta wani xyabʼye stsamalil ma gustoʼil bʼa jutsʼin ita. Pe jel chaʼan wa  stupuwe: mixa xbʼobʼ yawekan, wa xkoye chamel ma wani xchamye (Gál. 6:7, 8). Wani skʼuʼane libre aye, pe yeʼntani wa sloʼlay sbʼaje (Tito 3:3).

17, 18. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja skʼuʼajel ja smandar ja Jyoba wa xya elkotik libre? b) ¿Jasa stukil ja libreʼil ajyiyujile ja Adán soka Eva, soka libreʼil yiʼoje ja ixuk winik ja bʼa jtyempotiki?

¹⁷ Pe ja skʼuʼajel ja jas wa xyala ja Jyoba, wani xkaʼatik el slekilal. Lekni wa xwajkujtik ja bʼa jsakʼaniltik sok meran wa xya elkotik libre (Sal. 19:7-11). Yajni waxa wa makunuk lek ja libreʼili, wa xkʼan kaltik, ja stikʼanil ja sleyik soka stojil rasonik ja Dyos, waxa jeʼayi ja Jyoba soka wa nantati wani xbʼobʼ ajukawi mas libreʼil. Ja jasa mero wa skʼana ja Dyosi jani yajelyi ja mero libreʼil ja yaʼtijumik toji, ja wa xya sbʼiʼiluk ja Biblia «ja cʼacʼu jau cuando huax huaj libre spetzanil ja yuntiquil ja Diosi» (Rom. 8:21).

¹⁸ Jani jaw ja ajiyile ja Adán soka Eva ja yajni kʼulajiye. ¿Jel maʼ jitsan jasunuk timjiye yabʼjel ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén yuja Dyosi? Kechantani june, jani mok sloʼe bʼa jun sat teʼ (Gén. 2:9, 17). ¿Jun maʼ mandar jel tsats sok mey sbʼej? Miyuk. Mini tʼun oj slaj ja jitsan ley wa xyaʼawe ja ixuk winiki sok wa stʼenawe ja tuk bʼa skʼuʼajel.

19. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba soka Jesús bʼa oj ajyukotik libre?

¹⁹ Ja sbiboʼil ja Jyoba tini wa xchiknaji ja jastal wa sjeʼakitik ja smodo. Jaʼukto maʼ oj yakitik jitsan leyik, ay spasensya bʼa sjejelkitik jastal snochjel ja ley bʼa yajtaneli. Wa skʼana ja oj jnochtik ja srasoniki sok la kilkʼujoluktik ja jas mi lekuki (Rom. 12:9). Wa xtaʼatik jun lekil sjejel sbʼaja jaw ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼul ja Jesús, bʼa staʼa tiʼal ja bʼa jastik wa xbʼobʼ yiʼotik koʼel mulal (Mat. 5:27, 28). Ja Jesús, ja Mandaranum bʼa sGobyerno ja Dyos, tolabida oj stojotik ja bʼa yajkʼachil luʼumi bʼa jachuk oj kiltik ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki jastalni wa xyila ja yeʼn (Heb. 1:9). Cha ojni skoltayotik bʼa oj ajyukujtik jun jkwerpotik sok jun jpensartik bʼa toj. Pensaraʼan: mixani oj kʼankʼunuk awuj koʼel mulal cha mixani ja swokolil wa xyiʼajan ja mulali. Oj ajyukawuj ja jastalni skʼapunej ja Jyoba, ja «libre[il bʼa] spetzanil ja yuntiquil ja Diosi».

20. a) ¿Jastal wa xya makunuk ja libreʼil yiʼoj ja Jyoba? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel wa xyaʼa ja Dyosi?

²⁰ Meran, ja libreʼil bʼa mey stikʼanili mini oj ajyukujtik, pes yujni tolabida ja oj katikan oj stojotik ja syajtanel ja Dyos soka jmojtiki. Ja smeranili, ja Jyoba kechan wa skʼana oj jnochtikyi ja smodo. Anima mey stikʼanil ja libreʼil yiʼoji, jani yaʼunejkan oj tojuk yuja yajtanel ja jastal wa xyila ja skʼulbʼenik bʼa jel bibo (1 Juan 4:7, 8). Ja yuj, kechantani oj elkotik meran libre ta wa xnochotik ja smodo ja Dyosi.

21. a) ¿Jasa aljiyabʼ ja Jyoba yuja David? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

²¹ ¿Chaʼan maʼ yabʼal waxa wila spetsanil ja jastik lek yaʼunej awi ja Jyoba? Ja bʼa artikulo it, jtaʼatik tiʼal bʼa jitsan waʼelal bʼa Dyos, ja lekil amigoʼik, jawa kʼelsatik bʼa mi oja naʼ malaya soka smajlajel bʼa meran libreʼili (Sal. 103:5). Bʼobʼta jelni gusto aya jastal David, yajni yala yabʼ ja Jyoba: «Weʼn waxa wa jnaʼ ja sbʼejlalil ja bʼa sakʼanil. Ja bʼa stiʼ asati ay jitsan gustoʼil; ayni gustoʼil ja bʼa stojol ja wa kʼabʼi bʼa tolabida» (Sal. 16:11). Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik tuk jastik chaʼanyabʼalil bʼa Dyos ja bʼa Salmo 16. Ja jastik jaw oj skoltaya bʼa yabʼjel lek stojol jastal oj ajyukawuj juna sakʼanil bʼa meran gusto.