1, 2. ¿Jasa wa x-ekʼ bʼa yolome jitsan ixuk winik yajni wa xyabʼye ja yaljel kʼachinubʼ?

JA KʼAKʼU jaw, wajni jun ekʼele jel yaʼa gustoʼil. Ja niwan tsomjelal bʼa Seúl (Corea) wanto chʼaki sok jitsan jmoj-aljeltik coreano sjoybʼane ja matik jakele bʼa tuktukil país bʼa wane elel ja bʼa estadio ja bʼa ajyi ja niwan tsomjeli. Yajni wan skʼumajelkan sbʼaje sok wane sjachjel ja skʼabʼe, wa xyalawe: «Ti oj kil jbʼajtik bʼa Kʼachinubʼ». ¿Jasa wa xkʼan yal-e?

² Ja bʼa jtyempotiki, ja yaljel kʼachinubʼ wani xbʼobʼ ekʼ bʼa yolom ja ixuk winik tuktukil jasunuk. Jujuntik wa xyalawe kechan jun lom wayichal sok mi yuj meranuk. Tuk wa spensaraʼane bʼa jun lugar jel tsamal, bʼa jel xyaʼa gustoʼil sok jel xlikiki, jastal jun jobʼ bʼa jel tsamalik nichimik. Bʼobʼta ja maʼ waʼin xyabʼi oj yal tey bʼa jun kʼachinubʼ yajni x-och kulan bʼa jel ja waʼelali. Pe sbʼaja meran kʼuʼumanik Dyosi, ¿jasunkiluk ja Kʼachinubʼi? ¿Jun maʼ jasunuk wa xmajlaytik ja bʼa tyempo jakumto?

3. Ja bʼa Biblia, ¿bʼa wa staʼa tiʼal sbʼajtanil ekʼele ja yaljel Kʼachinubʼi?

³ Ja Biblia wa staʼa tiʼal chabʼ Kʼachinubʼ, june ja bʼa najate jaxa juni ja bʼa tyempo jakumto. Ja yaljel kʼachinubʼi wani xtax ja bʼa Yabʼal ja Dyos man bʼa skʼeʼulabʼil, ja bʼa libro bʼa Génesis. Ja Biblia  católica bʼa Douay Version, bʼa sutxi bʼa latín, ja Génesis 2:8 wa xyala: «Ja Ajwalal Dyos skʼulan jun kʼachinubʼ bʼa gustoʼil man bʼa skʼeʼulabʼil; bʼa ti yaʼa tiw [ja Adán] ja maʼ skʼuluneji». Ja bʼa mero kʼumal hebreo, wa staʼa tiʼal ja «kʼachinubʼ ja bʼa Edeni». Ja yaljel Edén wa stojolan «yabʼjel stsamalil» ma «gustoʼil», juni bʼiʼilal jel lek wa xkan sbʼaj. Ajyini jitsan waʼelal, tsamal lugarik sok ajyi laman ja ixuk winik soka chanteʼiki (Gén. 1:29-31).

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ katik sbʼiʼiluk jun kʼachinubʼ ja bʼa Edén?

⁴ Yajni ja teksto bʼa hebreo sutxi bʼa kʼumal griego, ja yaljel bʼa hebreo ja kʼachinubʼ jani axi makunuk ja yaljel bʼa griego parádeisos. Bʼa jun enciclopedia wa xyala, yajni jun griego wa xyabʼ ja yaljel jaw, wa spensaraʼan bʼa jun parke bʼa jel niwan sok jel tsamal bʼa talnanubʼal sbʼaja jas mi lekuki, sok niwak teʼaltik bʼa wa xyaʼa tuktukil sat, bʼa cha ay yok jaʼik bʼa sakalanixta bʼa yaʼaxta ja stitiki bʼa ti wa xwaʼye jitsan chanteʼik antílopes sok chejik (Cyclopaedia, bʼa MʼClintock sok Strong; kʼela ja Génesis 2:15, 16). Ja it wani skoltayotik bʼa yabʼjel stojol jas yuj wa xkatik sbʼiʼiluk kʼachinubʼ ja tsamal lugar bʼa Edén.

5, 6. a) ¿Jas yuj chʼay ja Kʼachinubʼi? b) ¿Jasa sjobʼjel bʼobʼta oj ya sbʼaj june?

⁵ Ja Dyosi ti yaʼa ja Adán soka Eva bʼa jun tsamal lugar jastal jaw, pe mas tsaʼan aji eluke yujni mi kʼuʼabʼal ajyiye soka Dyosi. Ja yuj, ja Adán soka Eva xchʼayawe ja Kʼachinubʼi cha jachni ja yintile (Gén. 3:23, 24). Ja tsamal lugar jaw mixani ajyi swinkil man chʼayi, lajansok jani chʼay ja yajni ekʼ ja Niwan Bʼutʼ jaʼi.

⁶ Bʼobʼta ay maʼ oj sjobʼ sbʼaj ta ojto cha ajyuk ja Kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi. ¿Jasa wa xchiktes ja prebaʼiki? ¿Ay maʼ kiʼojtik rason bʼa smajlajel oj ajyukotik sakʼan bʼa jun Kʼachinubʼ soka jpamilyatiki? ¿Oj maʼ jnatik xcholjel jas yuj wa xkʼuʼantik lek ja oj ajyuk jun Kʼachinubʼi?

7, 8. a) ¿Jasa kʼapjiyi ja Abrahán yuja Jyoba? b) ¿Jasa bʼobʼta spensaraʼan ja Abrahán yajni ajiyi ja kʼapjelal jaw?

⁷ Bʼa stajel ja sjakʼjelik jaw, sbʼejni ti oj jletik bʼa Biblia, ja libro yaʼakan a-tsʼijbʼajuk ja Kʼuluman bʼa bʼajtan Kʼachinubʼi. Jun sjejel, ja bʼa tiw wa sjeʼa ja Jyoba yala yabʼ ja Abrahán ojni jitsanbʼuk ja yintili ‹jastalni ja jijkabʼik ja bʼa stiʼ ja mari›. Cha yayi ja kʼapjelal it: «Yuj jawa wintili ojni koʼ sbʼaje slekilal spetsanil ja chonabʼik bʼa luʼumi yujni amaklunej ja jkʼumali» (Gén. 22:17, 18). Tyempo tsaʼan, ja Dyos cha yayi ja junxta kʼapjelal ja yunin ja Abrahán soka yiji (kʼuman ja Génesis 26:4; 28:14).

⁸ Ja Biblia mini wa xyala ta ja Abrahán wa skʼuʼan ja ixuk winiki oj ajuk yile ja majtanal bʼa jun Kʼachinubʼ bʼa satkʼinal. Ja yuj, yajni aljiyabʼ yuja Dyosi bʼa «spetsanil ja chonabʼik bʼa luʼumi» ojni ajuk koʼ slekilale, bʼobʼta jani spensaraʼan ja bʼa Luʼum. ¿Jas pilan prebaʼik wa xtaʼatik ja bʼa Biblia bʼa wa xyala ojni ajyuk jun kʼachinubʼ ja bʼa luʼum ja bʼa tyempo jakumto?

9, 10. ¿Jas pilan skʼapjelik wa xyakitik bʼa oj jkʼuʼuktik ojni ajyuk jun kʼachinubʼ?

⁹ Ja David, bʼa jani waj ja yintil ja Abrahán, staʼa tiʼal bʼa jun tyempo jakumto bʼa mixani oj ajyuk ja matik mi lekuki (Sal. 37:1, 2, 10). Yala «ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok jel oj yabʼye stsamalil ajyel laman». Cha yalaxakan ja jas aji ekʼyi yuja Dyosi: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Sal. 37:11, 29; 2 Sam. 23:2). ¿Jastal koltani ja kʼapjelalik it sbʼaja matik wa skʼana oj skʼuluke ja jasa wa skʼana ja Dyosi? Ajyiyujile rasonik bʼa oj skʼuʼuke ja bʼa tyempo jakumto ojni ajyuk jun kʼachinubʼ jastalni ja bʼa Edén, pes kechantani ja matik toji oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi.

 ¹⁰ Yajni ekʼ ja tyempo, jitsan israʼelenyo bʼa wa xyala wa xyaweyi stoyjel ja Dyos yaʼawenikan patikajel. Ja yuj, ja Jyoba yaʼakan ja babilonioʼiki a-ochuke ja bʼa chonabʼi, a-xchʼay-e snajel sok aʼijuke jitsan israʼelenyoʼik ja bʼa slujmal Babilonia (2 Crón. 36:15-21; Jer. 4:22-27). Pe ja alumanik bʼa Dyos yalawe oj bʼi ekʼ 70 jabʼil ja israʼelenyoʼiki oj cha kumxuke ja bʼa slujmale. Ja jastik aljixakani kʼotni smeranil, pe cha tini chʼikanotik ja keʼntiki. La jpaklaytik jujuntik ja bʼa jaw sok la kiltik jastal wa syaka sbʼaj soka Kʼachinubʼ bʼa luʼum ja bʼa tyempo jakumto.

11. a) ¿Jasa kʼot smeranil ja bʼa Isaías 11:6-9? b) ¿Jasa sjobʼjel wanto xkan oj axuk sjakʼjel?

¹¹ (Kʼuman ja Isaías 11:6-9). Ja Dyos ya makunuk ja Isaías bʼa yaljel ojni ajyuk lamanil ja bʼa slujmalil oj kumxuke ja israʼelenyoʼiki sok mini oj xiwuke bʼa oj ixtalajuke yuja chanteʼik cha mini ja ixuk winik bʼa jel kʼakʼe. Ja matik ayxa skʼujole soka yal untiki mini jas oj ekʼ sbʼaje. ¿Anke wani xya jpensaraʼuktik ja jastal ajyi ja sakʼanil ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén? (Is. 51:3). Ja xetʼan jaw ja bʼa jas alubʼalxakani kʼotni smeranil ja bʼa tyempo jaw. Pe cha wani xyala ja luʼum wa xkʼan kaltik spetsanil ja luʼumi, mini kechanuk ja chonabʼ bʼa Israel, «bʼutʼelni oj ajyuk soka snajel yiʼoj ja Jyoba jastalni ja jaʼi sbʼutʼunej el ja mari». ¿Jas tyempo oj kʼot smeranil ja yaljelik jaw?

12. a) ¿Jasa slekilal aji koʼ yile ja matik elye ja bʼa Babilonia? b) ¿Jasa wa xchiktes ja bʼa Isaías 35:5-10 ojtoni cha kʼot smeranil ja bʼa tyempo jakumi?

¹² (Kʼuman ja Isaías 35:5-10). Ja Isaías xchiktes ja matik oj eluke ja bʼa Babilonia mini oj xiwuke ta oj ixtalajuke yuja ixuk winik cha mini yuja chanteʼiki. Ja luʼumi jelni oj yaʼ ja sbʼaʼali yuja jelni ja jaʼ, jastalni ajyi ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén (Gén. 2:10-14; Jer. 31:12). ¿Jatani maʼ jaw kʼot smeranil ja bʼa jas alubʼalxakani? Wa xcha yala ja matik mi x-ilwani, ja matik renko soka matik mi xyabʼ kʼinali ojni yil-e jun milagro bʼa oj tojbʼuke. Pe mini jach ekʼ sbʼaje ja israʼelenyoʼiki, bʼa wani sjeʼa jani oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi.

13, 14. a) ¿Jastal yilawe kʼot smeranil ja Isaías 65:21-23 ja israʼelenyoʼik elye ja bʼa Babilonia? b) ¿Jasa wanto palta oj kʼot smeranil ja bʼa jas alubʼalxakani? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹³ (Kʼuman ja Isaías 65:21-23). Yajni ja judíoʼik kumxiye, mixani staʼawe naʼitsik bʼa lek, mini alajik sok tsʼusubʼ tsʼunubʼal. Pe ja jaw ojni tukbʼuk soka slekilal oj ya koʼuk ja Dyosi. Bʼa yeʼnle wajni jun gustoʼil yajel kʼe naʼitsik bʼa ti oj ajyuke, yaʼteltajel ja alajiki sok slojel ja tsamalik sati.

¹⁴ Jastalni wa xkilatik, ja bʼa jas alubʼalxakan oj ekʼuki, ja jsakʼaniltiki «jach oj ajyuk jastal ja skʼakʼujik jun teʼ». Jujuntik teʼ wa x-albʼi jitsan mil jabʼilik. Wani xkʼanatik jun jsakʼaniltik jel chaʼanyabʼalil bʼa oj ajyukotik sakʼan jitsan lek tyempo. Jun sakʼanil bʼa jitsan tyempo jastalni yalaxakan ja Isaías, lajansok kechantani jun wayichal. Pe mini jachukuk, ojni kʼot smeranil.

15. ¿Jas jujuntik kʼapjelalik wa xtaʼatik ja bʼa libro bʼa Isaías?

¹⁵ La jpensaraʼuktik jastal ja kʼapjelalik jaw wa sjeʼa ojni ajyuk jun kʼachinubʼ ja bʼa tyempo jakumto. Ja Dyosi oj ya koʼyi slekilal spetsanil ja ixuk winik ja bʼa Luʼumi. Mini maʼ oj ixtalajuk yuja chanteʼiki ma ja ixuk winik bʼa jel kʼakʼe. Ja matik mi x-ilwani, ja matik mi xyabʼye kʼinali soka matik renko aye ojni tojbʼuke. Ja ixuk winiki oj yawe kʼeʼuk ja snaje sok oj stsʼun-e jastik bʼa jel x-ajbʼani sok bʼa lek oj yaʼ ajyuk ja skwerpoʼe. Ja ixuk winiki masni oj ajyuke sakʼan jitsan tyempo yuja teʼaltiki. Jachniʼa: ja bʼa Biblia wa xtaʼatik prebaʼik bʼa wa sjeʼa jani wanotik smajlajel ja tikʼe sakʼanil jaw. Pe lekbʼi ay maʼ xyalakabʼtik jelxa wala jelxeltik soka jas meran alubʼalkan oj ekʼuki, ¿jasa sjakʼjel oj katiki? ¿Jas yuj wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ojni ajyuk jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi? Ja winik mas jel tʼilan ajyeli  wa xyakitik jun preba bʼa merani oj ajyuk.

16, 17. ¿Jas ekʼele ja Jesús staʼa tiʼal ja Kʼachinubʼi?

¹⁶ Ja Jesús milji bʼa jun teʼ anima mey smul. Ja bʼa stsʼeʼel ajyi chabʼ mulanum judío. June bʼa yeʼnle, bʼa snaʼani ja Jesús juni mandaranum, spatayi skʼujol bʼa yaljel yabʼ: «Cuando huala cʼot ja ba oja cʼul mandari, xa naahuon [...] ja queni» (Luc. 23:39-42). Ja sjakʼjel yaʼa ja Jesús, wa xtax ja bʼa Lucas 23:43, tini chʼikan ja bʼa jas wantik smajlajel ja bʼa tyempo jakumto. Ay tuktukil modo wa spensarane sbʼaja jastal oj tsʼijbʼaxuk ja bʼa bersikulo jaw. Jujuntik paklanum bʼa Biblia ja bʼa jtyempotik wa xyawe och jun coma ma chabʼ punto bʼajtanto ja bʼa yaljel «ja wego», bʼa jach wa xyala ja teksto: «Meran wa xkalawabʼ: ja wego ti oj ajyan jmok ja bʼa Kʼachinubʼi». ¿Pe jani maʼ jaw ja jasa kʼan yal ja Jesús?

¹⁷ Bʼa jitsan kʼumal ja bʼa jtyempotik, wa xyawe och chabʼ punto bʼa xchiktesel ja jasa wa xkʼan yal ja bʼa kada yal chole. Ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal mas pokoxa ja bʼa griego, mini wa xchʼak jtatik punto bʼa yibʼanal. Ja yuj ay duda sbʼaja jasa mero kʼan yal ja Jesús: ¿meran wa xkalawabʼ: ja wego ti oj ajyan jmok ja bʼa Kʼachinubʼi?, ma ¿meran wa xkalawabʼ ja wego: ti oj ajyan jmok ja bʼa Kʼachinubʼi? Ja sutumaniki wa stsʼijbʼane bʼa tuktukil modo ja jastal wa skʼuʼane kʼan yal ja Jesús. Sok jachni wa xtaʼatik ja bʼa tuktukil Biblia sutubʼali.

18, 19. ¿Jasa wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol ja jasa kʼan yal ja Jesús?

¹⁸ Pe jel tʼilan oj kaʼ juljkʼujoltik chabʼ jasunuk bʼajtanto yala yabʼ ja snochumanik ja Jesús: «Ja yunin ja winiki ti oj kan mukan oxe kʼakʼu sok oxe a‘kwal ja bʼa yoj lu‘umi». Cha yala: «Ja yunin ja winiki ojni a‘juk bʼa skʼabʼ ja winik jumasa‘i. ojni smil‘e‘a. ja bʼa yoxil kʼakʼu ojni cha sakʼwuka» (Mat. 12:40; 16:21; 17:22, 23, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]; Mar. 10:34). Ja jekabʼanum Pedro yala jachni ekʼi (Hech. 10:39, 40). Ja Jesús mi waj bʼa jun kʼachinubʼ ja kʼakʼu chami sok mini ja mulanumi. Ajyini jitsan kʼakʼu ja bʼa «snajtzil ja chamhuinic», masanto ja Jyoba ya sakʼwuk (Hech. 2:31, 32). *

¹⁹ Jastalni wa xkilatik, ja Jesús ya kʼeʼuk ja sloʼil ja bʼa kʼapjelal yayi ja mulanumi «meran wa xkalawabʼ ja wego». Ja tikʼe yaljel jaw jani kʼajyel wa xyawe makunuk ja bʼa styempo ja Moisés. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele yala: «Ja sat kʼumalik wanon yajelawi mandar ja wego tʼilani oja wa lek tsʼunan bʼa wa kʼujol» (Deut. 6:6; 7:11; 8:1, 19; 30:15).

20. Ja bʼa jastal wa xkabʼtik stojol ja jasa yala ja Jesús, ¿jas komentario wa skoltayotik?

²⁰ Jun sutuman bʼa Biblia bʼa Oriente Medio xcholo sbʼaja sjakʼjel yaʼa ja Jesús: «Ja bʼa teksto jaw, ja bʼa jasa mas wa xchiktes tini wa xtax ja bʼa yaljel ja ‹wego›, sok ja mero sbʼeji tʼilani oj yal ‹meran wa xkalawabʼ ja wego: ti oj ajyan jmok ja bʼa Kʼachinubʼi›. Ja kʼapjelal jaw jaʼ yala ja bʼa kʼakʼu jaw sok ojni kʼotuk ja bʼa tyempo jakumi. Ja bʼa jaw jani junxta soka jastal wa xkʼumaniye ja bʼa Oriente bʼa wa stojolan ja kʼapjelal kʼulaji bʼa jun kʼakʼu sok ojni kʼot smeranil». Sbʼaja xcholjel jaw, jun Biblia siríaca bʼa siglo 5 wa sutu ja sjakʼjel yaʼa ja Jesús: «Bʼa meran wa xkala wabʼ ja wego tini oj ajyan jmok ja weʼn ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Edén». Ja kʼapjelal it jpetsaniltik wa xyaʼa kulan jkʼujoltik.

21. ¿Tsaji maʼ oj wajuk bʼa satkʼinal ja mulanumi, sok jas yuj wa xnaʼatik?

²¹ Ja mulanum jaw mini tsaʼubʼaluk oj wajuk bʼa satkʼinal. Ja yeʼn mini snaʼa ta ja Jesús skʼulunej jun trato soka tojik snebʼuman bʼa oj  yaʼe mandar soka yeʼn ja bʼa satkʼinali (Luc. 22:29). Chomajkil, mini yiʼunejuk jaʼ (Juan 3:3-6, 12). Ja yuj, wa xkabʼtik stojol ja jas yala ja Jesús bʼa wani stajel tiʼal jun kʼachinubʼ bʼa luʼum. Yajni ekʼ jujuntik jabʼil, ja jekabʼanum Pablo xcholo jun nakʼsat bʼa jun winik ‹bʼa iji ja bʼa lugar jel tsamal juntiro›, ma kʼachinubʼ (2 Cor. 12:1-4). Ja stukil ja mulanumi, ja Pablo soka tuk jekabʼanumiki tsajiye bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal sok oj yaʼe mandar soka Jesús. Pe ja Pablo jani wan stajel tiʼal bʼa jun jasunuk tito jakum: jun «kʼachinubʼ» ja bʼa tyempo jakumto. * ¿Ti maʼ chʼikan soka Luʼum it? ¿Oj maʼ bʼobʼ ajyukotik sakʼan ja tiw?

22, 23. ¿Jasa wa xbʼobʼ jmajlaytik?

²² La katik juljkʼujoltik ja David yalaxakan oj kʼotuk ja kʼakʼu «ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi» (Sal. 37:29; 2 Ped. 3:13). Jani wan stajel tiʼal oj kʼotuk ja tyempo ja ixuk winik oj skʼuʼuke ja jastik toj yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ja Isaías 65:22 wa xyala: «Ja skʼakʼujik ja jchonabʼi jach oj ajyuk jastal ja skʼakʼujik jun teʼ». Ja it wa xkʼan yal ja ixuk winiki oj ajyuke sakʼan jitsan mil jabʼilik. ¿Meran maʼ wa xmajlaytik oj ekʼuk ja jaw? Meran, pes ja Apocalipsis 21:1-4 wa xchiktes ja chamel chʼakeli mixa oj ajyuk ja bʼa ajkʼach luʼumi, bʼa oj ya koʼyi slekilal ja yaʼtijumik toj ja Dyosi.

²³ Pes chikani lek. Ja bʼajtan Kʼachinubʼi chʼayi, pe mi bʼa tolabidaʼuk. Ja Dyosi skʼapayi ja swinkil ja Luʼumi oj yaʼ koʼyi slekilale. Ja David cha yala ja jas aji ekʼyi yuja Dyosi ja matik manso soka matik toji oj sbʼajukekan ja Luʼumi sok ti oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Soka jastik yalakan ja Isaías wa xya jmajlaytik gusto lek ja jastik jel tsamal oj ajyuk yajni xkʼot smeranil ja jas skʼapayi ja Jesús ja mulanumi. Ja weʼn ojni bʼobʼ ajyan sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi. Yajni xkʼot ja kʼakʼu jaw, ojni kʼotuk ja jasa yalawe ja jmoj-aljeltik ja bʼa niwan tsomjel ajyi ja bʼa Corea: «Ti oj kil jbʼajtik bʼa Kʼachinubʼ».