¿Wan maʼ xjula kʼujol?
¿Akʼumanta maʼ lek ja tsaʼanikxta número bʼa Ja Juʼun Cholumani? Ila ta oj bʼobʼa jakʼ ja sjobʼjelik it:
¿Jas preba wa xtaʼatik ja bʼa Biblia bʼa wa xyabʼyotik syajal ja Dyosi?
Yajni ja israʼelenyoʼik ajyiye moso ja bʼa Egipto, ja Dyosi wa snaʼa waneni yijel wokol sok wani xyabʼ ja syajal wa xyabʼye (Éx. 3:7; Is. 63:9). Yuja kʼulubʼalotik jastal splanta ja Dyos, wani xcha bʼobʼ kabʼtik syajal ja tuki. Ja yeʼn wa xyabʼyotik syajal anima ja yajni wa xkabʼtik lajansok mi xbʼajintik ja syajal skʼujoli (wp18.3, slamik 8 sok 9).
¿Jastal skoltay ja ixuk winik ja Jesús bʼa lek oj yil sbʼaje?
Ja bʼa styempo ja Jesús, jitsan judíoʼik mini lek xyilawe ja tuk. Ja Jesús yala ja stʼilanil chʼin oj kaʼ jbʼajtik sok mini lekuk yajel jbʼajtik niwan yuja rasa. Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki tʼilani oj yil sbʼaje jastal smoj-aljel sbʼaje (w18.06, slamik 9 sok 10).
¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas ijiyuj ja Dyos bʼa mi ya ochuk ja Moisés ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali?
Ja Moisés jelni lek xyila sbʼaj soka Jyoba (Deut. 34:10). Yajni ojxta chʼakuk ja sbʼejyele ja israʼelenyoʼik ja bʼa takin kʼinali ja bʼa 40 jabʼil, cha pilan ekʼele kʼe kʼumanuke yuja meyuk ja jaʼi. Ja Moisés alji yabʼ yuja Dyosi a-skʼumuk ja patakʼ toni. Jaʼukto maʼ oj skʼuluk ja jaw, ja Moisesi spakʼtsun ja patakʼi. Bʼobʼta ja Jyoba tajki soka yeʼn yuja mi snocho ja jastik mero yala yabʼi ma ja yuja mi ajiyi ja toyjelal wa sbʼajin ja bʼa milagro jaw (Núm. 20:6-12). Ja it wa sjeʼakitik jelni tʼilan skʼuʼajel ja jas wa xyala ja Jyoba sok yajelyi stoyjel (w18.07, slamik 13 sok 14).
¿Jasa wa xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ta ja ita wa xwaj jkʼujoltik ja jasa wa xyila ja jsatiki?
Ay oxe jasunuk bʼa jatani wa xwaj sate sbʼaja tuk ja jastal kʼotele: ja srasaʼe ma ja spaise, ja stakʼine soka sjabʼile. Jelni tʼilan oj jnebʼtik bʼa yiljel ja tuk bʼa mini tʼun ilkʼujol, jastalni wa xyila ja Jyoba (Hech. 10:34, 35) (w18.08, slamik 8 man 12).
¿Jastik modo wa xbʼobʼ koltanuke ja matik awelexa ja bʼa kongregasyonik?
Ja jmoj-aljeltik bʼa awelexa bʼa wa x-ajiyile pilan xchole jeltoni chaʼanyabʼal xyila ja Dyosi sok jelni xbʼobʼ skoltaye ja tuk. Wa xbʼobʼ kʼotuke man skʼujole ja tatamalik bʼa mi Taʼumantiʼuke, skoltajel ja matik chebʼelexa, yajel estudioʼik bʼa Biblia sok koltanel bʼa tuktukil tikʼe cholal (w18.09, slamik 8 man 11).
¿Jastik kiʼojtik ja bʼa yamkʼabʼal bʼa sjejel?
Jujuntik yamkʼabʼal kiʼojtik jaʼa tarjetaʼik bʼa jw.org, ja lokjelaliki, waxake tratado bʼa chapubʼal lek soka rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani soka ¡Despertad! Cha ay kiʼojtik jujuntik poyetoʼik, chabʼ libro bʼa yajel estudio sok chane bideo bʼa jelni xmakuni, bʼa june tey ja ¿Jas yuj tʼilan spaklajel ja Biblia? (w18.10, slam 16).
Jastalni wa xyala ja Proverbios 23:23, ¿jasa tʼilan oj skʼuluk jun kʼuʼuman Dyos bʼa oj sman ja smeranili?
Mini tʼilanuk oj katik takʼin bʼa oj jmantik ja smeranili. Pe jelni tʼilan oj jpiltik tyempo sok skʼujolajel bʼa ajyelkujtik (w18.11, slam 4).
¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal sjeʼayi ja smodo ja Oseas ja xcheʼum Gómer?
Ja Gómer jitsan ekʼele sleʼa smul sok pilan winik. Pe ja Oseas yaʼa perdon sok mini skʼutsu ja snupanele. Ta jun tatamal ma cheʼumal sleʼa smul sok pilan, ja maʼ mi koʼeluk mulali wani xbʼobʼ akʼwanuk perdon. Ta ja tatamal ma ja cheʼumal cha staʼa sbʼaje, mixani ay rason bʼa Biblia bʼa wa xyala ojto bʼobʼ skʼuts ja snupanele (w18.12, slam 13).