1, 2. Soka sjejel bʼa kermanotik, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik jujune bʼa keʼntik?

¿TAʼUMANTIʼ maʼ bʼa Jyoba jawa nantati? Ta jachuk, ajuluka kʼujol mini wa xbʼobʼa wamigoʼuk ja Jyoba kechanta yuja yeʼnle yamigoʼe. Ta ja jnantatik wa xyaʼteltaye ma miyuk, jujune ja keʼntiki tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa oj kʼot kamigoʼuktik ja Jyoba.

² La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun kermanotik bʼa ti kʼi bʼa jun pamilya taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Yajni keremto, wa xyabʼ mini jel kʼubʼan ayuk soka Dyosi. Ja yeʼn kʼot snaʼ: «Wa xkaʼteltay ja Jyoba kechanta yuja wa xkʼana oj jkʼuluk ja jas wa skʼulan ja jpamilya». Pe anto, spensaraʼan oj spil tyempo bʼa skʼumajel ja Biblia sok spensarajel ja jas wa skʼumani, sok kʼe yayi mas tikʼan orasyon. Ja yeʼn wa xyala jasa slekilal yila: «Kʼot jnaʼ kechantani ta wa xnaʼa sbʼaj lek ja kala Tati, ja Jyoba, kʼubʼani oj kabʼ oj ajyukonsok». Ja jas ekʼ sbʼaji wa xya jpensaraʼuktik chabʼ sjobʼjel jel tʼilan: ¿jasa stukil yiʼoj snajel jujuntik jasunuk bʼa Dyos soka snajel sbʼaj leki? Sok ¿jastal oj bʼobʼ kʼot jnatik sbʼaj ja Jyoba?

3. ¿Jasa stukil yiʼoj snajel jujuntik jasunuk bʼa Dyos soka snajel sbʼaj leki?

³ Bʼobʼta wa xkʼuʼantik wa xnaʼatik sbʼaj ja Jyoba yuja wa xnaʼatik ja sbʼiʼil ma tuk jasunuk skʼulunej sok yalunej. Pe  snajel sbʼaj lek ayni jas mas ti chʼikan. Jelni tʼilan oj jpiltik tyempo bʼa snebʼjel sbʼaja yeʼn soka tsamalik smodo. Kechanta jachuk oj kʼe kabʼtik stojol jas yuj wa xnikji yaljel sok skʼulajel jun jasunuk. Ja jaw oj skoltayotik snajel ta ja jas wantik spensarajeli soka jas wa xkʼulantiki lek xyila. Yajni kabʼtikta stojol ja jas wa skʼana oj jkʼuluktiki, la jkʼuluktik.

4. ¿Jastal oj skoltayotik spaklajel jujuntik sjejel ja bʼa Biblia?

⁴ Bʼobʼta jujuntik kristyano oj stselayotike yuja wa xkʼanatik oj kaʼteltaytik ja Jyoba, sok bʼobʼta mastoni oj yil-otike kontra ja yajni xkʼe wajkotik ja bʼa tsomjeliki. Pe ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Dyos, ja yeʼn mini oj yaʼotikan. Jachuk wa xkʼe staʼ yipil ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba bʼa tolabida. ¿Meran maʼ wa xbʼobʼ jnatik sbʼaj lek ja Jyoba? ¡Meraniʼa! Ja sjejel bʼa winike mulanume, jastal ja Moisés soka mandaranum David, wa xchiktes wani xbʼobʼa. Ja wego, oj kiltik ja jas skʼulane, jastal kʼot snaʼe sbʼaj ja Jyoba sok jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja sjejel yaʼawekani.

5. ¿Jasa stsaʼa skʼulajel ja Moisés?

⁵ Ja Moisés kʼe skʼuluk ja jas snebʼa. Yajni ayiʼoj junuk 40 jabʼil, stsaʼa ajyel bʼa sparte ja xchonabʼ ja Dyos, ja hebreoʼik, yuja oj najuk sbʼaj jastal skerem ja yakʼix ja faraón (Heb. 11:24). Ja Moisés mini skisa ja chaʼan cholal bʼa Egipto. Yajni ti waj bʼa sparte ja hebreoʼik, bʼa moso ajyiye, snaʼani oj iljuk kontra yuja faraón, jun mandaranum jel ja yip bʼa wa xyala sbʼaj jun dyos. Pe ja Moisés sjeʼa jun tsatsal skʼuʼajel sok sjipa skʼujol bʼa Jyoba. Yuja sjipa skʼujoli jani staʼa yechalil bʼa mas kʼubʼan oj ajyuk soka Jyoba (Prov. 3:5).

6. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sjejel bʼa Moisés?

⁶ ¿Jasa wa xnebʼatik? Jastalni ja Moisés, tʼilani oj jtsatik ta oj kaʼteltaytik ja Dyos sok oj ajyukotik bʼa sparte ja xchonabʼi ma miyuk. Yaʼteltajel ja Jyoba bʼobʼta tʼilani ay jas oj jkʼuluktik bʼa wokol oj kabʼtik sok oj kitik wokol yuja oj iljukotik kontra yuja matik mi snaʼawe sbʼaj ja Dyosi. Pe ta wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa kala Tatik bʼa satkʼinali, wani xkʼuʼantik ojni skoltayotik.

7, 8. ¿Jasa mi yaʼakan snebʼjel ja Moisés?

⁷ Ja Moisés mi yaʼakan snebʼjel sbʼaja tsamalik smodo ja Jyoba sok skʼulajel ja jas wa skʼana. Jun sjejel, yajni ja Jyoba yala yabʼ ja Moisés aya el libre ja chonabʼ Israel, mini sjipa skʼujol bʼa yeʼna sok yala jitsan ekʼele mi chapanuk bʼa skʼulajel ja cholal jaw. ¿Jasa skʼulan ja Dyos? Snaʼa syajulal sok skoltay (Éx. 4:10-16). Yuja jaw, yala yabʼ jaman lek ja faraón ja jas oj ekʼuki. Tsaʼan, yila jastal ja Jyoba ya makunuk ja yip yajni skoltay ja israʼelenyoʼik bʼa mi jas oj ekʼ sbʼaje sok xchʼaya snajel ja faraón, soka skʼakʼanumik ja bʼa mar Rojo (Éx. 14:26-31; Sal. 136:15).

⁸ Yajni ja Moisés ya eluk ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto, ja yeʼnle tikʼanxta wa x-abʼaltaniye. Ja janekʼ tyempo jaw, ja Moisés yila ja niwan spasensya ja Jyoba soka jastal modo yila ja chonabʼ bʼa yata el libre ja bʼa mosoʼil (Sal. 78:40-43). Ja Moisés cha yila janekʼto chʼin yaʼa sbʼaj ja Jyoba yajni mi xchʼaya snajel ja chonabʼi yuja jach skʼana (Éx. 32:9-14).

9. Soka jas wa xyala ja Hebreos 11:27, ¿jastal wa xyila sbʼaj ja Moisés soka Jyoba?

⁹ Tsaʼan yajni elye ja bʼa Egipto, ja  Moisés mastoni kʼubʼan ajyi soka Jyoba bʼa lajansok wa xyila ja sTat bʼa satkʼinal (kʼuman ja Hebreos 11:27). Jachukniʼa, pes ja Biblia wa xyala: «Ja Jyoba wa skʼuman jaman lek ja Moisés, jastalni wa x-ochye loʼil chabʼ winik» (Éx. 33:11).

10. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj jnatik sbʼaj lek ja Jyoba?

¹⁰ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? Bʼa oj jnatik sbʼaj lek ja Jyoba, tʼilani oj jkʼuluktik ja jas wa skʼana sok mi kechanuk snebʼjel ja tsamalik smodo. Sok ¿jasa wa skʼana oj jkʼuluktik ja bʼa jtyempotik? Ja Biblia wa sjakʼa: «Ja yeni huas scʼana que mi ni june oj chʼayuc ja caltziltiqui. Huas scʼana que jpetzaniltic oj cabtic ja smeranil ja sbaj Diosi» (1 Tim. 2:3, 4). Jun modo bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana jani sjejelyi ja tuk bʼa yeʼna.

11. ¿Jas yuj wa xkʼot jnatik sbʼaj lek ja Jyoba yajni wa xjeʼatikyi ja tuk sbʼaja yeʼn?

¹¹ Bʼa jitsan ekʼele kechantani wa xkʼot jnatik sbʼaj lek ja Jyoba yajni wa xjeʼatikyi ja tuk sbʼaja yeʼn. Jun sjejel, wa xkilatik jaman lek ja syajulal skʼujol yajni wa xyiʼajotik och ja bʼay ja kristyanoʼik wa skʼanawe snebʼjel (Juan 6:44; Hech. 13:48). Wani xkilatik ja yip ja Yabʼal ja Dyos yajni ja kestudiotik wa xyaʼawekan skʼulajel ja jas mi lekuki sok stukbʼesel ja smodoʼe (Col. 3:9, 10). Wa xkilatik ja spasensya ja Jyoba yuja wa sjekawotik jitsan ekʼele bʼa oj jkoltaytike bʼa oj snebʼe bʼa yeʼn sok oj staʼ skoltajele (Rom. 10:13-15).

12. Jastalni wa xyala ja Éxodo 33:13, ¿jasa skʼana ja Moisés, sok jas yuj?

¹² Ja Moisés chaʼanyabʼal yila ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Tsaʼan yajni skʼulan jitsan milagro bʼa sbʼiʼil ja Dyos, kʼunxta yala yabʼ akoltajuk bʼa oj snaʼ sbʼaj mas (kʼuman ja Éxodo 33:13). Ja bʼa tyempo jaw, ja Moisés ayxa yiʼoj mas ja 80 jabʼil, pe wani snaʼa ayto jitsan jastik oj snebʼ sbʼaja yala Tat bʼa satkʼinal.

13. ¿Jas jun modo wa xjeʼatik chaʼanyabʼal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

¹³ ¿Jasa wa xnebʼatik? Tʼilani tolabida chaʼanyabʼal oj kiltik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba, ama chikan janekʼxa tyempo wanotik yaʼteltajel. Jun modo bʼa skʼulajel jani loʼilanel soka yeʼn bʼa orasyon.

14. ¿Jas yuj jel tʼilan ja orasyon bʼa snajel sbʼaj mas ja Jyoba?

¹⁴ Ta waxa kʼana kʼubʼan oja wilabʼaj sok june, jel tʼilan tikʼan oj ochansok loʼil. Ja yuj, la mojxukotik soka Jyoba skʼulajel tikʼan orasyon sok mini tʼun xiwel oj jcholtik yabʼ ja jas wa xpensaraʼantik soka jastal wa xkabʼ ayotik (Efes. 6:18). Jun kermanatik bʼa Turquía sbʼiʼil Krista wa xcholo: «Yajni wa xkala yabʼ ja Jyoba ja jas wa xpensaraʼani sok wa xkila jastal wa skoltayon, mas wa xkʼot jyajtay sok wa xjipa jkʼujol bʼa yeʼn. Yiljel jastal wa sjakʼaki ja korasyoni skoltunejon bʼa oj kil jastal kala Tat sok Kamigo».

15. ¿Jasa yala ja Jyoba sbʼaja mandaranum David?

¹⁵ Ja mandaranum David ti pojki bʼa jun chonabʼ bʼa wanxani xyaʼteltayejan ja Jyoba. Pe mini kechanta jaʼ snocho ja skostumbre ja spamilya. Yeʼnani sleʼa oj yamigoʼuk ja Dyos, sok ja Jyoba kʼot syajtay. Yuja jaw, ja Dyos yala ja David  juni winik jel lek wa xyabʼ ja skʼujoli (Hech. 13:22). ¿Jastal bʼobʼyuj ja David ajyel lek kʼubʼan soka Jyoba?

16. ¿Jasa snebʼa ja David sbʼaja Jyoba ja yajni och yil ja skʼulbʼeniki?

¹⁶ Ja David snebʼa bʼa Jyoba stsʼakatal yuja skʼulbʼeniki. Yajni junto kerem, ekʼyuj jitsan ora ja bʼa jobʼ stalnajel ja xchejik ja stati. Bʼobʼta jani ja tyempo jaw ja kʼe spensaraʼuk sbʼaja jas skʼulunej ja Jyoba. Jun sjejel, yajni wa x-och yil ja kʼanalik ay ja bʼa satkʼinali, wa xyila ja tsamalik smodo ja maʼ skʼulani. Ja yuj, nikji ja skʼujoli stsʼijbʼajel: «Ja satkʼinali wan stoyjel ja sniwanil ja Dyos; ja nalan chaʼani wa xya chiknajuk ja yaʼtel ja skʼabʼi» (Sal. 19:1, 2). Cha yila ja janekʼto sbiboʼil yiʼoj ja Dyos yuja modo jastal skʼulunej ja kristyano (Sal. 139:14). Yajni ja David wa x-och spensaraʼuk sbʼaja jastik jel chaʼanyabʼal skʼulunej ja Dyos, ichilita wa xkani (Sal. 139:6).

17. ¿Jasa wa xnebʼatik ta wa xpensaraʼantik ja bʼa skʼulbʼenik ja Dyos?

¹⁷ ¿Jasa wa xnebʼatik? La jnebʼtik sbʼaja skʼulbʼenik ja Dyos. Mok jmalbʼentik kechan ajyel sakʼan ja bʼa tsamal luʼum skʼulunej ja Jyoba; la kiltik janekʼto chaʼanyabʼalil ja maʼ skʼulani. Yajni wa xkʼulantik ja kaʼteltik kada kʼakʼu, la jpensaraʼuktik ja jas wa sjeʼakitik sbʼaja Dyos ja bʼa skʼulbʼenik: ja teʼaltik, ja chanteʼik soka kristyanoʼik. Jachuk, kada kʼakʼu oj kiltik ja jas wa sjeʼakitik ja kala Tatiki (Rom. 1:20). Sok kada kʼakʼu oj jyajtaytik mas.

18. Jastalni wa xyala ja Salmo 18, ¿jasa kʼot snaʼ ja David?

¹⁸ Ja David yila lek ja skoltanel ja Jyoba. Jun sjejel, yajni skoltay ja xchejik ja stati yuj jun choj sok jun oso, snaʼa kechani bʼobʼ smil ja kʼakʼal chanteʼik jaw stsʼakatal ja skoltanel ja Dyos. Yajni smila ja chaʼan winik Goliat, yila jaman lek jani wan tojel yuja Jyoba (1 Sam. 17:37). Sok cha yila ja skoltanel ja Jyoba yajni bʼobʼ el libre ja bʼa skʼabʼ ja tan mandaranum Saúl (Sal. 18, encabezamiento). Lek yuj jun winik niwan wa xyaʼa sbʼaj, ojni stoy sbʼaj. Pe ja David chʼin yaʼa sbʼaj sok ja yuj bʼobʼ yil ja skoltanel ja Jyoba (Sal. 138:6).

19. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa David?

¹⁹ ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sjejel yaʼakani? Yajni jkʼanatikta ja skoltanel ja Jyoba, tʼilani oj jnatik jastal wa skʼulan sok jas tyempo. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok wa xnaʼatik ja janekʼta wa xbʼobʼkujtiki, ojni kiltik jaman lek ja skoltanel ja Jyoba. Yajni wa xkilatik ja skoltaneli, masni kʼubʼan oj ajyukotisok. Jach ekʼ sbʼaj ja Isaac, jun kermanotik bʼa Fiyi bʼa ayxa jitsan jabʼil wan yaʼteltajel ja Jyoba. Yala: «Yajni wa x-och jpensaraʼuk jastal ajyi ja jsakʼanili, wa xkila jaman lek jastal skoltunejon ja Jyoba man kʼe jkʼul estudiar ja Biblia. Ja jaw skoltunejon bʼa mas kʼubʼan oj ajyukonsok».

20. ¿Jastal yila slekilal ja David yuja lek yila sbʼaj soka Dyos, sok jas wa xnebʼatik?

²⁰ Ja David snocho ja tsamalik smodo ja Jyoba. Ja Dyos skʼulanotik bʼa oj bʼobʼ jnochtik (Gén. 1:26). Yajni mas wa xnaʼatik sbʼaj jastal ja yeʼn, masni oj kʼot jetik ja modoʼalik yiʼoji. Yuja David wa snaʼa sbʼaj lek ja sTat bʼa satkʼinal, snocho ja tsamalik smodo ja yajni lek yila ja tuk. La jpensaraʼuktik bʼa jun jasunuk ekʼ sbʼaj ja mandaranum David. Ja yeʼn  sleʼa smul bʼa stiʼ sat ja Jyoba ja yajni koʼ mulal soka Bat-Seba sok tsaʼan sjeka smiljel ja statami. Pe ama jach skʼulan, ja Jyoba snaʼa syajulal (2 Sam. 11:1-4, 15). ¿Jas yuj? Yujni snocho ja smodo ja Dyos sok snaʼa syajulal ja tuk. Yuja David jel yamigoʼan ja Jyoba, yeʼnani kʼot june ja mandaranum jel kʼanji sok ja Jyoba ya makunuk ja lekil sjejel yaʼakan bʼa tuk mandaranumik bʼa Israel (1 Rey. 15:11; 2 Rey. 14:1-3).

21. Jastalni wa xyala ja Efesios 4:24 sok 5:1, ¿jasa slekilal wa xkilatik ta wa xnochotik ja Dyos?

²¹ ¿Jasa wa xnebʼatik? Yajni wa xnochotik ja tsamalik smodo ja Dyos, wani xkatik el slekilal sok wa skoltayotik snajel sbʼaj mas. Yajni wa xkʼujolantik sjejel ja tsamalik smodo ja Dyos, wa xjeʼatik yuntikilotik (kʼuman ja Efesios 4:24; 5:1).

22, 23. ¿Jasa oj ekʼuk ta wa xkatik makanuk ja jas wa xnebʼatik bʼa Jyoba?

²² Jastalni kilatikta, ja Jyoba wa xchiktes jastal ja yeʼn ja bʼa skʼulbʼenik soka bʼa Yabʼali, ja Biblia. Ja libro it jel chaʼanyabʼali ayiʼoj jitsan sjejelik bʼa tojil kʼuʼumanik Dyos bʼa wa xbʼobʼ jnochtik, jastal ja Moisés soka David. Ja Jyoba skʼulanta ja xcholi, ja wego keʼnxa wa xkan bʼa jpartetik snajel sbʼaj.

²³ Mini oj katikan snebʼjel sbʼaja Jyoba (Ecl. 3:11). Pe ja jas mas tʼilani mi jaʼuk janekʼ wa xnaʼatik sbʼaj, jani ta wa xkʼuʼantik ja jas wantik snebʼjeli. Ta wa xkatik makunuk ja jas wa xnebʼatik sok wa xnochotik ja kala Tatik Dyos jel xyajtani, ja yeʼn masni oj mojxuk jmojtik (Sant. 4:8). Ja bʼa Yabʼali, wa xyala mini oj yakan ja matik wa xlejiyuji.