1, 2. a) ¿Jasa ja jubileo? (Kʼela ja rekwagro « ¿Jasa ajyi ja Jubileo?»). b) ¿Jasa staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa Lucas 4:16-18?

BʼA JUJUNTIK país, wa xchapxi niwak kʼinik bʼa skʼintajel ja 50 jabʼil wanxa yajel mandar ja mandaranumi. Bʼa tʼusan mi spetsaniluk, ja kʼin jaw wa sbʼiʼilan jubileo. Ja kʼini wa xbʼobʼ albʼuk jun kʼakʼu, jun semana ma mas. Pe yajni wa xchʼaki, ja kristyano wego wa xchʼay skʼujole ja niwan kʼin jaw.

² Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik jun jubileo mas lek yuja it. Mas lek yuja Jubileo wa xkʼulaxi kada 50 jabʼil ja bʼa Israel. Ja Jubileo jaw wa x-albʼi entero jun jabʼil sok wa stojolan libre ay ja chonabʼi. ¿Jas yuj ay stʼilanilkujtik ja it? Yujni wa xya jul jkʼujoltik ja jas skʼulunej ja Jyoba bʼa oj elkotik libre bʼa tolabida. Ja Jesús staʼa tiʼal ja libreʼil jaw, pes wantikxa yiljel ja slekilal man wego (kʼuman ja Lucas 4:16-18).

3. Jastalni wa xyala ja Levítico 25:8-12, ¿jasa slekilal wa xyilawe ja israʼelenyoʼik ja bʼa Jubileo?

³ Masni oj kabʼtik stojol ja jas yala sbʼaja libreʼil ja Jesús ta jpaklaytik ja jas jekyiʼe skʼulajel ja israʼelenyoʼik yuja Dyos ja bʼa Jubileo. Yala: «Tʼilan oj wa sakbʼukex ja jabʼil 50 sok oja wal-ex jaman lek librexa ayex awibʼanalex ja bʼa luʼumi. Ojni kʼotuk bʼa weʼnlex jun Jubileo, sok jujune ja weʼnlexi oj ajuk kumxukawilex ja jas abʼajexi sok jujune ja weʼnlexi oj kumxanik soka wa pamilya» (kʼuman ja Levítico 25:8-12). Ja bʼa artikulo ekʼta, kilatik ja slekilal wa xyilawe ja israʼelenyoʼik ja wa xjijliye ja bʼa sábado bʼa semanaʼiki. Ja wego, oj kiltik jastal koltajiye yuja Jubileo.  La kaltik ay sjel jun israʼelenyo sok xchonota ja sluʼumi bʼa stupjel ja sjeli. Ja bʼa jabʼil bʼa Jubileo, wa x-aji kumxukyi ja sluʼumi. Jachuk, ayxa sluʼum bʼa yajelyi sdote ja yuntikili. Ma la jpensaraʼuktik jun israʼelenyo wan yijel wokol yuja mey stakʼin sok bʼa stupjel ja sjeli, tʼilan oj xchon june ja bʼa yuntikili ma jun smoso ma yeʼn oj xchon sbʼaj. Ja bʼa jabʼil bʼa Jubileo, ja mosoʼal wa x-aji kumxuk soka ‹spamilya›. Jachuk, chikan maʼ mosoʼay wantoni smajlay jun kʼakʼu oj eluk libre. Ja chapjelal it wa sjeʼa ja Jyoba wani xcham skʼujol ja yaʼtijumiki.

4, 5. ¿Jas yuj jel tʼilankujtik ja wego ja Jubileo ajyi ja bʼa Israel?

⁴ ¿Jasa pilan slekilal wa xyilawe? Ja Jyoba yala: «Pe mini june bʼa weʼnlex oj kʼot pobreʼil, yujni ja Jyoba meran lek oj ya koʼuk alekilalex ja Jyoba wa Dyosex ja bʼa luʼum oj yawilex jastal atsʼakolex» (Deut. 15:4). Tukni lek soka jas wan ekʼel ja bʼa jtyempotik ja wego, sbʼaja ja maʼ riko masto riko wa xwaji, jaxa maʼ pobre masto pobre wa x-ajikani.

⁵ Ja kʼuʼumanotik ja wego mixa yajnaluk oj kistik ja Ley bʼa Moisés. Ja it wa stojolan mixa wantik snochjel ja mandarik bʼa yajel el libre ja mosoʼiki, yajel perdon ja jelalik sok yajel kumxukyi ja jas wa sbʼajin ja pamilya (Rom. 7:4; 10:4; Efes. 2:15). Pe ama jachuk, ay stʼilanilkujtik ja Jubileo. ¿Jas yujil? Yujni wa xkabʼtik stsamalil ja tikʼe libreʼil wa xya jul jkʼujoltik ja Jubileo wa skʼintaye ja israʼelenyoʼik.

6. ¿Bʼa jas tʼilan wa xkʼanatik oj elkotik libre?

⁶ Kibʼanaltik wa xkʼanatik oj ajuk elkotik libre yuja mulali yujni wala awelaxitik, wala kotik chamel sok wala chamtik. Wa xnaʼatik ja it yajni wa xkila jbʼajtik ja bʼa espejo ma yajni wala wajtik bʼa loktor yuj maloʼaytik. Cha wani xcham jkʼujoltik ja yajni wala kotik mulal. Ja jekabʼanum Pablo snaʼani ‹moso ay yuja mulal› ay ja bʼa skwerpo. Sok cha yala: «¡Jel ajul ja jbaj ja queni! [...] ¿Mach ma junuca oj bob  scʼulucon librar ja quen ba?» (Rom. 7:23, 24).

7. ¿Jasa yala oj ekʼuk ja Isaías ja bʼa tyempo jakumi?

⁷ Pe ja slekili, ja Jyoba xchapa ja bʼej bʼa oj elkotik libre. Yeʼnani ja Jesús ja maʼ oj skʼuluk ja jaw. Masxa ja 700 jabʼil bʼajtanto oj jakuk ja Jesús ja bʼa luʼumi, ja aluman Isaías yala jitsan kristyano oj eluke libre ja bʼa tyempo jakumi, bʼa mini tʼun oj slaj ja kʼulaxi ja bʼa Jubileo. Stsʼijbʼan: «Ja yip ja Ajwalal bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali, ja Jyoba, tey jmoka, yujni stsaʼunejon bʼa yaljel yabʼye ja mansoʼik ja lekil notisya. Sjekunejon bʼa spotsjel ja matik yajbʼel ja skʼujoli, bʼa yaljel jaman lek librexa aye ja matik mosoʼe» (Is. 61:1). La kiltik maʼ wan stajel tiʼal ja teksto it.

8. ¿Maʼ wan kʼotel sbʼaj ja yaljelik yala ja Isaías?

⁸ Ja jas alxi sbʼaja elel libreʼil kʼot smeranil yajni kʼe skʼul ja yaʼtel ja Jesús ja bʼa Luʼumi. Yajni waj ja bʼa sinagoga bʼa chonabʼ Nazaret, ja lugar bʼa kʼiʼi, skʼumanyi ja judíoʼik ja bʼa juʼun stsʼijbʼan ja Isaías. Anto, yalani sbʼaj yeʼn wan kʼotel sbʼaj ja yaljelik it: «Ja Yespíritu ja Cajual Diosi [ja Jyoba] ti ni ay ecʼ jmoca. Yuj ja stzaunejon ba oj loilta yab ja matic mi jas yiojei. Ay jas yajcʼachil oj cal yabye, jaxa matic jel triste ayi, oj ca ecʼuc ja stristeilei, jaxa matic naca mochan tei, jac cal yabye que libre xa aye, jaxa matic tupel ja satei, jac ca jamxuc ja satei. Jaxa matic jel coel huax iljiyei, jac ca ecʼuc ja suocolei. Seconejon ba oj cal yab ja mulanum jumasa que jaʼ xa ni tiempo huax talnaji syaujulale yuj ja Diosi [ja Jyoba]» (Luc. 4:16-19). ¿Jastal kʼot smeranil ja yaljelik it?

9. ¿Jastal wa smajlaye oj eluke libre ja kristyanoʼik bʼa styempo ja Jesús?

⁹ Ja bʼa styempo ja Jesús, ja kristyano kʼe yil-e smeranil ja jas yala oj ekʼuk ja Isaías sbʼaja it skʼuman ja Jesús. Wa xkʼuʼantik ja it yuja jas yala: «Ja yaani ja ba sti ja hua satexi ja jas tzʼijbanubal ja ba slibro ja Diosi huan xa cʼotel» (Luc. 4:21). Jitsan ja matik yabʼye ja jas yala ja Jesús wa smajlaye pilanxa mandaranum oj ochuk sok oj eluke libre ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Roma. Bʼobʼta junxta spensaraʼane jastal ja chabʼ winik bʼa yalawe: «Ja quenticoni nihuan jcʼujolticon ba oj scʼulucotic librar ja janecʼ israeleñootic ja ba scʼab ja jcondratiqui» (Luc. 24:13, 21). Pe ja Jesús mi yala yabʼ ja snebʼumanik ayil-e kontra ja tsatsal smandar ja Roma. Jaʼukto maʼ jaw, yala yabʼye: «Ta ja cʼa sbaj gobierno Cesari, aahuic yi ja César ja ba sbaji» (Mat. 22:21). Anto, ¿jastal ya wajuk libre ja kristyanoʼik bʼa styempo ja Jesús?

10. ¿Bʼa jas jasunuk ya el libre ja kristyanoʼik ja Jesús?

 ¹⁰ Ja Yunin ja Dyos jak bʼa yajel el libre ja kristyanoʼik bʼa chabʼ modo. Bʼajtan, skoltay bʼa oj eluke libre sbʼaja sjejelik jel wokol skʼuʼajel wa sjeʼawe ja olomalik bʼa relijyoniki. Jitsan judíoʼik nake mosoʼaye yuja kostumbreʼik soka skʼuʼajelik bʼa mi sbʼejuk (Mat. 5:31-37; 15:1-11). Ja matik wa xyala sbʼaje maestroʼe bʼa sjejel bʼa Dyosi mini meran wa xyaʼteltaye ja Dyos, nake tupel sat aye. Yuja mi skisawe ja Mesías soka jastik sjeʼa, mi snaʼawe sbʼaj ja Dyos sok mi elye libre ja bʼa mulali (Juan 9:1, 14-16, 35-41). Ja Jesús sjeʼayi ja kristyano jastal oj eluke libre ja bʼa skʼuʼajelik mi meranuk yajni sjeʼayile ja smeranil sok yajelyile jun lekil sjejel (Mar. 1:22; 2:23–3:5).

11. ¿Bʼa jas tuk jasunuk jel tʼilan ya elkotik libre ja Jesús?

¹¹ Xchabʼil, yuja Jesús bʼobʼni ajuk eluk libre bʼa mulal ja kristyanoʼik. Stsʼakatal ja xchamelali, ja Dyos wa xbʼobʼ skʼul perdonar ja smul ja matik ayiʼoje skʼuʼajel sbʼaja koltanel yaʼa ja Jesús sok ti wa sjeʼawe ja jastal wa xyiʼaje ja sakʼanile (Heb. 10:12-18). Ja Jesús yala ta «huan cʼax jac ja yunin ja ajualali, ta huan cʼax yal yab ja smozo jumasa: Libre xa yex, ta xchi cʼa, pues libre xa ayex ni merana» (Juan 8:36). Ja tikʼe libreʼil it mastoni ay slekilal yuja jas wa xbʼobʼ staʼe ja israʼelenyoʼik ja bʼa jabʼil bʼa Jubileo. Jun sjejel, jun kristyano bʼa mosoʼay wa x-aji el libre ja bʼa Jubileo, pe wa xcha bʼobʼ oj ajyuk moso yajkʼachil ekʼele sok ojni kʼotuk ja tyempo oj chamuki.

12. ¿Matik bʼajtan yawe el slekilal ja libreʼil yala ja Jesús?

¹² Ja bʼa skʼakʼuʼil Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja Jyoba stsaʼa soka yip ja nebʼumaniki sok tuk tojil kristyanoʼik. Smana jastal yuntikil, ja yuj soka tyempo oj ya sakʼwuk bʼa oj skʼul-e mandar lajan soka Jesús ja bʼa satkʼinali (Rom. 8:2, 15-17). Yeʼnle ja matik bʼajtan wa xyilawe slekilal sbʼaja libreʼil it yala ja Jesús ja bʼa sinagoga bʼa Nazaret. Mixa mosoʼayuke yuja skʼuʼajelik mi meranuk sok ja kostumbreʼik wa sjeʼawe ja olomalik judíoʼik bʼa relijyon bʼa mi slaja sbʼaj soka jas wa xyala ja Yabʼali. Ja Dyos cha ya eluk libre sbʼaja jas wa xyiʼajan ja mulali. Sbʼaja kʼuʼumaniki, ja Jubileo it bʼa kʼejan bʼa jabʼil 33 yajni tsaji ja nebʼumanik bʼa Kristo, oj chʼakuk ja yajni xchʼak ja Mil jabʼil smandaranel ja Jesús. ¿Jasa lajxita skʼulajel ja bʼa tyempo jaw?

13, 14. Sbʼaja matik oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa yala ja Jesús, ¿matik mas oj bʼobʼ eluke libre?

¹³ Ja bʼa jtyempotiki, ayni jitsan miyon kristyano bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaje bʼa tini aye ja bʼa «pilan chej» (Juan 10:16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja Jyoba mi stsaʼunejuk bʼa oj yaʼe mandar bʼa satkʼinal lajan soka Jesús, ja yeʼnle ayiʼoje ja smajlajel wa xyala ja Biblia bʼa ti oj ajyuke sakʼan tolabida il bʼa Luʼum. ¿Ja maʼ jaw ja jas wantik smajlajel ja keʼntiki?

¹⁴ Wantikxa yiljel jujuntik slekilal ja jastalni wane yiljel ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal lajan soka Jesús. Jun sjejel, wa xbʼobʼ jkʼantik perdon yuja jmultik stsʼakatal yuja ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa xchamelal ja Jesús. Yuja it, lekni wala taxtik ja bʼa stiʼ sat ja Dyos sok ay kiʼojtik jun lekil jconcienciatik (Efes. 1:7; Apoc. 7:14, 15). Chomajkil, la jpensaraʼuktik ja slekilal yuja eltikta libre sbʼaja skʼuʼajelik mi meranuk kiʼonejtik ajyi. Ja Jesús yala: «Oj ni anaex jasuncʼa mero smeranila porque ja smeranili, oj ya huajanic libre» (Juan 8:32). ¡Jelni la gustoʼaxitik yuja eltikta libre!

15. ¿Jas tikʼe libreʼil wantik smajlajel ja bʼa tyempo jakumi, sok jastik slekilal oj kabʼtik stsamalil?

¹⁵ Wa xmajlaytik oj elkotik libre bʼa tolabida ja bʼa tyempo jakumi. Bʼa tʼusanxta, ja Jesús oj xchʼaysnajel ja relijyon mi  meranuk sok ja gobyernoʼik mi lekuki. Ja Dyos oj stalnay ja ‹jitsan kristyano› yaʼtijumiki sok oj ya koʼ slekilal ja bʼa kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi (Apoc. 7:9, 14). Chomajkil, oj ya sakʼwuk jitsan mil kristyano bʼa ojni bʼobʼ eluke libre yuja mulal yaʼakan ja Adán (Hech. 24:15).

16. ¿Jas tsamal libreʼil oj ajyuk ja bʼa tyempo jakumi?

¹⁶ Ja bʼa smandaranel bʼa Mil jabʼil ja Jesús, ja yeʼn soka matik oj yaʼe mandar lajansoki oj skoltaye ja kristyanoʼik bʼa mixa oj koʼuke chamel sok yajkʼachil ekʼele oj kʼotuke yuntikil Dyos. Mastoni ekʼel ja Mil jabʼil jaw yuja Jubileo ajyi bʼa Israel. Spetsanil ja matik toj aye soka Jyoba mixani jun smul oj ajyuke. Librexa oj ajyuke bʼa mulal.

17. ¿Jastal wa xyala oj ajyuk ja sakʼanil ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa Isaías 65:21-23? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatiki).

¹⁷ Ja bʼa Isaías 65:21-23 (kʼuman) wa xcholo jastal oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja bʼa Luʼumi. Ja yaʼtijumik ja Dyos mi oj ekʼyujile ja tyempo kechanta jach lom. Jaʼukto maʼ jaw, ja Biblia wa xyala oj aʼtijuke sok oj yabʼye stsamalil. Wani xkʼuʼantik lek ja yajni xchʼak ja tyempo jaw, oj wajuk «libre spetzanil ja yuntiquil ja Diosi, jach ni ja spetzanil ja jas ay ja ba mundo. Jel ni tzamal juntiro oj ajyuquea, chican jastic cosa scʼulunej ja Diosi» (Rom. 8:21).

18. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik oj ajyuk lekil jsakʼaniltik ja bʼa tyempo jakumi?

¹⁸ Ja Jyoba yeʼn yila oj ajyukyujile styempo bʼa aʼtel sok oj jijluke ja israʼelenyoʼik, sok junxta oj skʼulukyi ja yaʼtijumik ja bʼa smandaranel bʼa Mil jabʼil ja Kristo. Ja yeʼnle oj yawe makunuk ja tyempo bʼa skʼulajel ja jastik bʼa Dyos. Junxtani jastal wego, ja bʼa yajkʼachil luʼumi jelni tʼilan oj jtoytik ja Dyos bʼa gusto oj ajyukotik. Yibʼanal ja kristyanoʼik jel gusto oj ajyuke yujni oj ajyuk yaʼtele bʼa jel xyaʼa gusto sok oj yaʼteltaye ja Dyos.