1. ¿Jas chaʼan cholal yaʼunejyi ja Jyoba ja nantataliki?

JA Jyoba skʼulan ja Adán soka Eva soka skʼanjel bʼa oj ajyuk yuntikile. Ja yuj, ja Biblia wa xyala: «Ja untikal jumasaʼ [jun majtanal bʼa] tini jakel bʼa Jyoba» (Sal. 127:3). Bʼa yabʼjel stojol ja yaljelik it, la jpensaraʼuktik bʼa jun kamigotik bʼa wa skʼanakitik la jnoltikyi ja jitsan stakʼini. ¿Anke jelni tsamal oj kabʼtik ja wa sjipa skʼujol jmoktiki? Pe cha wani xcham jkʼujoltik bʼa mok jchʼaytik ja takʼini. Junxtani soka it, ja Jyoba, ja mero lekil Kamigotik, yaʼunejyi ja nantatalik ja chaʼan cholal bʼa lek oj ajyuke sok gusto ja yuntikile.

2. ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

² ¿Machunkiluk oj stsaʼ ta jun nupanum oj ya ajyuk yuntikile sok jas tyempo? Sok ¿jas oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa gusto oj ajyuk ja yuntikile? La kiltik jujuntik rasonik ja bʼa Yabʼal ja Dyos bʼa oj bʼobʼ koltajuke ja matik nupanele bʼa oj snaʼ jas oj skʼuluke.

3. a) ¿Machunkiluk oj stsaʼ ta jun nupanum oj ya ajyuk yuntikile ma miyuk? b) ¿Jas rasonik bʼa Biblia tʼilan oj julskʼujole ja yamigoʼik soka spamilya ja nupanumi?

³ Ja kostumbre bʼa jujuntik lugar jani ja matik ajkʼachto nupanele aʼajyuk wego yuntikile. Bʼobʼta ja spamilyaʼe sok tuk kristyano wa xtʼenjiye bʼa oj snoch-e ja kostumbre. Jun Taʼumantiʼ bʼa Asia sbʼiʼil Jethro wa xcholo: «Ja bʼa  kongregasyon, jujuntik kermanotik ja matik ay yuntikile wa stʼenawe ja matik mey yuntikile bʼa aʼajyuk spamilyaʼe». Ja Jeffrey, pilan kermanotik bʼa Asia, wa xcholo: «Jujuntik wa xyalawe yabʼ ja nupanumik matik mey yuntikili maʼ oj iljukyujile ja x-awelaxiye». Pe ja nupanumik yeʼn oj stsaʼe ta oj ajyuk yuntikile ma miyuk. Yeʼn xchole ja it (Gál. 6:5). Meran, ja yamigoʼik soka spamilya ja ajkʼach nupanumi wani skʼanawe oj ajyuke gusto, pe tʼilan oj yabʼye stojol yeʼnle ja nupanum oj stsaʼe ja it (1 Tes. 4:11).

4, 5. a) ¿Jas chabʼ jasunuk jel tʼilan oj loʼilanuke ja makbʼenalik? b) ¿Jas tyempoʼil mas lek loʼilanel sbʼaja jaw? Cholo.

⁴ Ta jun nupanum wa skʼana oj ajyuk yuntikile, tʼilan oj loʼilanuke sbʼaja chabʼ jasunuk it jel tʼilan: bʼajtan, jas tyempo oj yawe ajyuk, sok xchabʼil, janekʼ oj ajyukyujile. Pe ¿jas tyempoʼil mas lek loʼilanel sbʼaja jaw? ¿Sok jas yuj jel tʼilan?

⁵ Bʼajtanto oj nupanuke, jelni tʼilan ja makbʼenaliki aloʼilanuke ta oj ajyuk yuntikile ma miyuk, pes jelni tʼilan oj ochuke akwerdo sbʼaja it. Cha jelni tʼilan oj spensaraʼuke ta chapanxa aye ja bʼa cholal jaw. Jujuntik ja matik ajkʼachto nupanele wani smajlaye june ma chabʼ jabʼil bʼa oj ajyuk yuntikile, yujni wa skʼana tyempo bʼa yiljel sok stalnajele. Wani xyabʼye stojol smajlajel tʼusan tyempo ojni ya tsatsbʼuk ja snupanele sok mas oj kʼajyuke bʼajtanto yuj oj ajyuk yuntikile (Efes. 5:33).

6. Yuja jelxa wokol ja bʼa jtyempotik, ¿jasa stsaʼuneje jujuntik nupanumik?

⁶ Tuk yaʼtijumik Dyos jani snochuneje ja sjejel bʼa oxwane yuntikil ja Noé soka bʼa xcheʼume, bʼa mini wegoxta ajyi yuntikile (Gén. 6:18; 9:18, 19; 10:1; 2 Ped. 2:5). Ja Jesús ya slaj ja jtyempotik jastal ja bʼa styempo ja Noé, wani xkilatik lek ja tyempoʼik it jel «ja huocoli» (2 Tim. 3:1; Mat. 24:37). Yuja it, jujuntik nupanum stsaʼuneje mito oj ajyuktʼan yuntikile bʼa jachuk mas oj bʼobʼ yaʼteltaye ja Dyos.

7. ¿Jastal oj bʼobʼ koltajuke ja nupanumik ja jas wa xyala ja Lucas 14:28, 29 sok Proverbios 21:5?

⁷ Ja nupanumik bʼa wa spensaraʼane leki wa xyilawe bʼajtan ta oj staʼe «ja taqʼuini» bʼa oj lajxukyujile, sok jachuk yiljel ta oj ajyuk yuntikile ma miyuk sok janekʼ (kʼuman ja Lucas 14:28, 29). Ja nantatalik bʼa yaweta kʼiʼuk ja yuntikile wani snaʼawe mi kechanta wa xchʼakxi  takʼin, cha wani skʼana tyempo bʼa yiljel sok stalnajele. Ja yuj jel tʼilan ja nupanumik a-sjobʼ sbʼaje: «¿Tʼilan maʼ oj aʼtijukotikon jchawaniltikon bʼa smakʼlajel ja pamilya? ¿Junxta maʼ wa xpensaraʼantikon sbʼaja jas meran oj makunukujtikoni? Ta jchawaniltikon oj aʼtijukotikon, ¿machʼa oj stalnay ja yal untiki? ¿Maʼ oj stoj ja spensare soka smodoʼe?». Ja nupanumik bʼa wa xchapawe lek ja jastik it wani skisawe ja jas wa xyala ja Proverbios 21:5 (kʼuman).

8. a) ¿Jas wokolik bʼobʼta oj stʼaspuke ja nupanumik? b) ¿Jasa wa skʼulan ja tatamal bʼa wa skʼana ja xcheʼumi?

⁸ Ja untiki wani skʼanawe tyempo bʼa aʼiljuke sok atalnajuke yuja snantati. Ja yuj, ta ajyiyujile jach tikʼan, bʼobʼta mini xbʼobʼ yayile jujune ja jas wa xmakuniyujile. Jujuntik nupanumik bʼa ekʼel sbʼaje ja it yalawe jel yiʼaje wokol. Bʼobʼta ja nanali jelxa yajtik ay xyabʼi sok jel xchamskʼujol, sok yuja jaw mixa xkan yip bʼa spaklajel ja Biblia, skʼuljel orasyon sok xcholjel tikʼan. Cha bʼobʼta wokol oj yabʼ smaklajel ja tsomjelik sok yiljel slekilal. Pe ja tatamal wa skʼana ja xcheʼumi ojni skʼujoluk ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa skoltajel ja bʼa tsomjeliki sok ja bʼa naʼitsi. Jun sjejel, jastal stuljel ja naʼitsi, oj skʼujoluk bʼa jachuk yibʼanal ja pamilya oj yabʼye stsamalil ja tsomjelal bʼa pamilya kada semana sok ojni eluk tikʼan ja bʼa xcholjel lajan soka spamilya.

9, 10. ¿Jasa jel tʼilan oj skʼuluke ja nantatalik bʼa wa skʼana oj skoltay ja yuntikili?

⁹ ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa oj sjeʼeyi ja yuntikile bʼa oj syajtaye ja Jyoba? ¿Jastal oj bʼobʼ stalnaye ja bʼa jastik jel xiwela sbʼaj ja bʼa luʼumkʼinal it? La kiltik jujuntik.

¹⁰ Kʼanawik bʼa orasyon ja skoltanel ja Jyoba. La kiltik ja sjejel bʼa Manóah soka xcheʼumi. Yajni yabʼ oj ajyuk jun skerem, sbʼiʼil Sansón, spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa oj aljukyabʼ jastal oj ya kʼiʼuk.

11. Jastalni wa xyala ja Jueces 13:8, ¿jasa oj skʼuluke ja nantatalik bʼa snochjel ja sjejel bʼa Manóah?

¹¹ Ja Nihad soka Alma, bʼa Bosnia-Herzegovina, snochowe ja sjejel bʼa Manóah. Wa xcholowe: «Jastalni ja Manóah, jpatatikonyi skʼujol ja Jyoba bʼa oj sjekitikon jastal kʼotel lekil nantatalik. Ja yeʼn ya makunuk tuktukil modo bʼa sjakʼjelkitikon: ja Biblia, ja juʼunik, ja tsomjelik sok ja asambleaʼik» (kʼuman ja Jueces 13:8).

12. ¿Jas sjejel yaweyi ja yuntikil ja José sok ja María?

 ¹² Jeʼawikyi soka jas waxa kʼulanex. Nantatalik, ja jas waxa walawex yabʼ jawa wuntikilex jelni tʼilan. Pe masni wa snebʼawe soka jas waxa kʼulanexi. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja José sok ja María yaweyi jun lekil sjejel ja yuntikile, bʼa cha tey ja Jesús. Ja José mi kechan jel tsats aʼtiji bʼa oj bʼobʼ smakʼlay ja spamilya, cha stsatsankʼujolan bʼa ayil-e chaʼanyabʼalil stoyjel ja Jyoba (Deut. 4:9, 10). «Cada jabil» wa xyiʼaj och ja spamilya man Jerusalén bʼa skʼintajel ja Pascua, ama ja Leyi mi xtʼenwani (Luc. 2:41, 42). Bʼobʼta jujuntik nantatalik ja bʼa tyempo jaw wa spensaraʼane wajel soka spamilyaʼe jelni wokol, jel najat sok jel xchʼakxi takʼin. Pe ja José jel chaʼanyabʼalil yila ja jastik bʼa Dyos sok sjeʼayi ja yuntikil bʼa jach oj cha skʼuluke. Jaxa María, wani snaʼa lek ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyos. Ja jas yala soka jas skʼulani sjeʼayi ja yuntikil oj syajtaye ja Yabʼal ja Dyos.

13. ¿Jas skʼulan jun nupanum bʼa snochjel ja sjejel ja José sok ja María?

¹³ Ja Nihad soka Alma, bʼa jtaʼatikta tiʼal ja bʼa parrapo 11, skʼujolane snochjel ja sjejel bʼa José sok ja María bʼa jachuk oj skoltaye ja skereme bʼa syajtajel sok yaʼteltajel ja Dyos. Ja yeʼnle wa xcholowe ja jas skʼulane: «Jleʼatikon modo sjejelyi ja yal jkeremtikon ja slekilal yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa jsakʼaniltikon». Ja Nihad wa xcha yala: «Wani skʼana skʼujolajel kʼotel ja tikʼe kristyano wa xkʼanatik oj kʼotuk ja yal jkeremtiki».

14. ¿Jas yuj tʼilan oj snaʼe ja nantatalik matik ja yamigoʼe ja yuntikile?

¹⁴ Koltayik jawa wuntikilex bʼa oj staʼe lekil yamigoʼe. Ja tatal soka nanal tʼilan oj snaʼe matik wa smojtaye ja yuntikile sok jas wa skʼulane. Cha tʼilan oj snaʼe matik wa xloʼilaniyesok ja bʼa Internet sok ja bʼa telepono. Ojni bʼobʼ jomjuk ja spensare soka jas wa skʼulane yuja yamigoʼe (1 Cor. 15:33).

15. ¿Jas oj bʼobʼ snebʼ-e ja nantatalik sbʼaja sjejel bʼa Jessie?

¹⁵ ¿Jasa oj skʼuluke ja nantatalik ta mi snaʼawe lek yajel makunuk ja computadora sok ja aparatoʼik? Jun tatal bʼa Filipinas sbʼiʼil Jessie wa xyala: «Ama mi xnaʼatikon yajel makunuk lek ja aparatoʼik, mi jaʼuk yuja jaw mixa xkalatikon yabʼ ja kuntikiltikoni ja jas jel xiwela sbʼaj oj yijan ja aparatoʼiki». Mini stima ja yuntikil bʼa mok ya makunuk kechanta yuja mi snaʼa ja yeʼn. Wa xcholo: «Kalayabʼ ja kuntikili ojni bʼobʼ ya makunuk ja yaparatoʼe bʼa snebʼjel pilan kʼumal, skʼuljel estudiar ja bʼa tsomjelal sok skʼumajel ja Biblia». Nantatalik, ¿akʼumanexta sok ochyexta maʼ loʼil soka wa wuntikilex sbʼaja sjekjel mensajeʼik sok potoʼik ja bʼa xetʼan «Keremtik akʼixuk» ja bʼa jw.org^®? ¿Akʼelawexta maʼ lajan ja bideoʼik ¿Mixa maʼ tʼun xa waʼakan jawa aparatoʼiki? sok Talnabʼaj ja yajni waxa leʼa wamigoʼik bʼa Internet? * Ja it jumasaʼ jelni oj bʼobʼ skoltayex bʼa sjejelyi jawa wuntikilexi jastal yajel makunuk ja aparatoʼik (Prov. 13:20).

16. ¿Jasa skʼuluneje jitsan nantatalik, sok jas slekilal yiluneje?

¹⁶ Jitsan nantatalik wani skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa oj yawe ekʼ tyempo ja yuntikile soka matik juni lekil sjejele bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Jani jaw ja jas skʼulan ja NʼDéni soka Bomine, jun  nupanum bʼa Costa de Marfil. Ayiʼoje ja kostumbre bʼa slokjel ja biajante bʼa oj kanuk bʼa snaje. Ja NʼDéni wa xyala: «Ja it jelni koltaji ja jkeremtikoni. Och precursor sok jaxa wego sustituto bʼa biajante». Nantatalik, ¿oj maʼ bʼobʼ akʼulukex junxtatik soka wa wuntikilexi?

17, 18. ¿Jas tyempo tʼilan oj kʼe sjeʼeyi ja yuntikile ja nantatalik?

¹⁷ Jeʼawikyi man xchʼinil jawa wuntikilex. Masni jel lek ja yajni man xchʼinil waxa jeʼawexyi jawa wuntikilexi (Prov. 22:6). Jachni skʼulan ja snan ja Timoteo, ja Eunice, soka smexep Loida, bʼa sjeʼaweyi man xchʼinil bʼa Jyoba (2 Tim. 1:5; 3:15). Ekʼ ja tyempo, ja Timoteo smojtay ekʼ ja jekabʼanum Pablo ja bʼa sbiajeʼik.

¹⁸ Pilan nupanum ja bʼa Costa de Marfil, ja Jean-Claude soka Peace, sjeʼaweyi ja wake yuntikile bʼa oj syajtaye ja Jyoba sok oj yaʼteltaye. ¿Jasa koltajiye bʼa skʼulajel? Jani snochowe ja sjejel bʼa Eunice soka bʼa Loida. Wa xyalawe: «Man xchʼinile jeʼatikonyile ja kuntikiltikon sbʼaja Yabʼal ja Dyos» (Deut. 6:6, 7).

19. ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa sjejelyi ja untik ja Yabʼal ja Dyos?

¹⁹ ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa sjejelyi ja untik ja Yabʼal ja Dyos? Ja yaljel sjejelyi wa stojolan xchʼikjel bʼa spensar jun jasunuk jach yaljel yabʼ jitsan ekʼele. Soka it, ja nantatalik tʼilan tolabida oj yawe ekʼuk tyempo soka yuntikile. Sok ay ekʼele oj bʼobʼ chʼinajbʼuke yuja tikʼanxta wa xyalawe yabʼ ja yuntikile. Pe ja ekʼeleʼik it oj bʼobʼ yile jastal jun modo bʼa skoltajel bʼa oj yabʼye stojol ja Yabʼal ja Dyos sok bʼa oj skʼuʼuke.

20. Cholo jastal oj bʼobʼ axuk makunuk ja Salmo 127:4 bʼa yajel kʼiʼuk ja untiki.

²⁰ Naʼawik sbʼaj lek jawa wuntikilex. Ja bʼa Salmo 127 wa xyala ja untiki jach jastal plechaʼik (kʼuman ja Salmo 127:4). Jastalni ja plechaʼik bʼa bʼobʼta tuktukil ja jastal tojbʼel sok ja sniwanil, ja yal untiki mini junukexta. Ja yuj ja nantatalik tʼilan oj stsaʼe jastal oj sjeʼeyi jujune ja yuntikile. Ja bʼa jtyempotik, jun nupanum bʼa Israel bʼa skoltaye ja chabʼ yuntikil oj yaʼteltaye ja Jyoba wa xcholo jasa koltajiye: «Jpaklaytikon ja Biblia sok jujune ja  yeʼnle». Meran, ja tatal yeʼnani oj yil ta lek skʼulajel ja it ma miyuk.

21. ¿Jas koltanel wa smajlaye ja nantatalik bʼa Jyoba?

²¹ Ja nantatalik bʼobʼta ay ekʼele wa xyajtikaxiye yuja wokol yajel kʼiʼuk ja untiki, pe ja it juni majtanal bʼa Jyoba. Ja yeʼn pwesto ay bʼa skoltajel ja nantatalik. Wani smaklay ja yorasyone sok jani wa xya makunuk ja Biblia bʼa sjakʼjel, ja juʼunik, ja sjejelik sok ja srasonik ja nantatalik bʼa yaweta kʼiʼuk ja yuntikile.

22. ¿Jastik junuk mas lek wa xbʼobʼ xyaweyi ja yuntikile ja nantatalik?

²² Wani xbʼobʼ alxuk ja yajel kʼiʼuk ja untiki jach jastal jun negosyo bʼa wa xyiʼaj junuk 20 jabʼil, pe ja smeranil tolabida kʼotele nantatal. Ja jas mas lek wa xbʼobʼ yaweyi ja yuntikile jani syajtajele, ja styempoʼe sok sjejelyile bʼa Biblia. Tuktukil ja jastal wa xkʼot sbʼaje ja untik ja jas wa xjejiyile yuja snantate. Pe jitsan matik bʼa aji kʼiʼuke yuj nantatalik bʼa wa syajtaye ja Jyoba jach wa xyabʼye jastal Joanna Mae, jun kermanatik bʼa Asia, wa xyala: «Yajni wa xpensaran bʼa jastal sjeʼaweki ja jnantati, jelni xkayile tsʼakatal yuja stojowone sok sjeʼaweki jastal syajtajel ja Jyoba. Mini kechan yawe ajyukon, cha sjeʼaweniki jastal oj kiʼ jun jsakʼanil bʼa ay stojolil» (Prov. 23:24, 25). Jitsan miyon yaʼtijumik ja Jyoba wani xbʼobʼ yal-e jachtik.