ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 49
«Ay jun styempoʼil» bʼa aʼtel sok bʼa jijlel
«La xa huajtic ba jun lugar ba mey lec ja suinquili ba oja huii ahuipexi» (MAR. 6:31).
TSʼEBʼOJ 143 ¡Kʼelan jakan la ajyukotik!
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1. ¿Jastal wa xyilawe ja aʼtel ja kristyanoʼik?
¿JASTAL wa xyilawe ja aʼtel ja kristyanoʼik bʼa jkomontiki? Bʼa jitsan país, ja kristyano jel cha x-aʼtijiye. Yuja jaw, jitsan jel latsan aye bʼa mi xkanyujile tyempo bʼa jijlel, bʼa ajyel soka spamilyaʼe sok snebʼjel bʼa Dyos (Ecl. 2:23). Bʼa pilan, cha ay kristyano mi skʼulane gusto aʼtel sok wa sleʼawe manya bʼa mok skʼuluke (Prov. 26:13, 14).
2, 3. ¿Jasa lekil sjejel wa xyakitik ja Jyoba sok ja Jesús?
2 Pe ja pensarik it mixa lekuk. Pe ¿jas wa spensaraʼan ja Jyoba sok ja Jesús sbʼaja aʼteli? Wa xnaʼatik ja Jyoba jel skʼulan gusto aʼtel. Ya chiknajuk yajni ja Jesús yala: «Ja jTati cʼacʼu acual huan atel y jach ni ja queni, tʼilan oj cho atjucon» (Juan 5:17). La jpensaraʼuktik ja jitsan anjelik skʼulani, ja kʼanalik, ja planetaʼik sok ja jitsan jastik ay bʼa jluʼumtiki. Ja yuj ay lek rason yala ja salmista: «¡Janekʼto sjitsanil jawa kʼulbʼeniki, ah Jyoba! Sok wa biboʼil akʼulan yibʼanal. Ja luʼumi bʼutʼel yuja jastik akʼuluneji» (Sal. 104:24).
3 Ja Jesús skoltay ja Dyos yajni skʼulan ja ‹satkʼinali›, sok tini ajyi bʼa stsʼeʼel «jastal jun aʼtijum jel chapan» (Prov. 8:27-31). Jitsan tyempo tsaʼan, yajni ti ajyi ja bʼa Luʼumi, skʼulan jun lekil aʼtel. Ja yeʼn yabʼ jastal mero swaʼel, sok spetsanil ja jas skʼulani sjeʼa jani jekubʼal yuja Dyosi (Juan 4:34; 5:36; 14:10).
4. ¿Jas wa xnebʼatik bʼa Jyoba sok bʼa Jesús sbʼaja jijleli?
4 ¿Sjeʼa maʼ kan ja Jyoba sok ja Jesús mi tʼilanuk oj jijlukotik? Miyuk. Ja Jyoba mi xyajtikaxi, ja yuj mi xjijli jastal keʼntik. Pe ja Biblia wa xyala yajni chʼak skʼuluk ja satkʼinali sok ja Luʼumi, ‹yaʼakan aʼtel sok jijli› (Éx. 31:17). Ja yaljelik it lajansok wa stojolan yaʼakan skʼulajel jastik yajkʼachil sok spila tyempo bʼa yabʼjel stsamalil ja bʼa jas skʼuluneji. Sok sbʼaja Jesús, ama jel aʼtiji ja ajyi ja bʼa Luʼumi, cha jijli sok ya ekʼ tyempo bʼa waʼel lajan soka yamigoʼiki (Mat. 14:13; Luc. 7:34).
5. ¿Jasa wokol xyabʼye jitsan kristyano?
5 Ja Biblia wa xyalakabʼtik ja yaʼtijumotik Dyos tʼilan oj jeʼ lekil aʼtijumotik, sok mi jaraganukotik (Prov. 15:19). Bʼobʼta wani la aʼtijitik bʼa smakʼlajel ja jpamilyatik. Sok spetsanil ja kʼuʼumanotik Dyos ay kiʼojtik ja cholal bʼa xcholjel ja lekil notisya. Pe cha jelni tʼilan oj jijlukotik. ¿Wokol maʼ xkabʼtik spiljel ja tyempo ja bʼa aʼtel, ja bʼa xcholjel sok bʼa jijlel? ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik janekʼ tyempo aʼtel sok jijlel?
JASTAL MOK JELXUKOTIK SOKA AʼTEL SOK JA JIJLELI
6. ¿Jastal wa sjeʼa ja Marcos 6:30-34 ja Jesús mi jelxi soka aʼteli sok ja jijleli?
6 Jel tʼilan mok jelxukotik soka aʼteli. Ja mandaranum Salomón stsʼijbʼan «ay jun styempoʼil bʼa skʼulajel ja jastik junuki», sok cha yala bʼa tuk jastik jastal stsʼunjel, yajel kʼeʼuk, okʼel, tsenel sok chanel (Ecl. 3:1-8). Ti wa xkilatik ja aʼtel sok ja jijleli jelni tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja Jesús mi jelxi soka chabʼ jasunuk it. Bʼa jun ekʼele, yajni ja snebʼumaniki kumxiye bʼa jun najtil bʼejyel bʼa xcholjel kongana mi ajyiyujile tyempo «ba oj huauque», ja Jesús yala yabʼye: «La xa huajtic ba jun lugar ba mey lec ja suinquili ba oja huii ahuipexi» (kʼuman ja Marcos 6:30-34). Mini yeʼn sok ja snebʼumaniki bʼobʼyujile jijlel ja janekʼni wa skʼanawe sok wa xmakuniyujile. Pe ja Jesús wani snaʼa tʼilan oj jijluk ja snebʼumaniki.
7. ¿Jastal oj skoltayotik spaklajel ja ley bʼa sábado?
7 Ay ekʼele wani xkʼanxi jijlel ma skʼulajel pilan jasunuk. Wa xnaʼatik ja it yuja mandar ajiyile ja israʼelenyoʼik yuja Jyoba ja bʼa Ley bʼa Moisés: tʼilan oj jijluke ja sábado bʼa semanaʼik. Ja keʼntiki mixa ayotik ja bʼa Ley bʼa Moisés, pe ojni bʼobʼ katik eluk slekilal spaklajel ja jas wa xyala sbʼaja sábado. Ja jas oj jnebʼtiki oj skoltayotik snajel jastal wantik yiljel ja kaʼteltik sok ja jijleli.
JA SÁBADO JUN KʼAKʼU BʼA JIJLEL SOK STOYJEL JA DYOS
8. Jastalni wa xyala ja Éxodo 31:12-15, ¿jasa tʼilan oj skʼuluke ja israʼelenyoʼik ja bʼa sábado?
8 Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala tsaʼan ja bʼa swakil «kʼakʼu», ja Jyoba yaʼakan skʼulajel jastik ajkʼach ja bʼa Luʼumi (Gén. 2:2). Pe ja Jyoba jel skʼulan gusto aʼtel, ja yuj wani aʼtel bʼa tuk jastik junuk (Juan 5:17). Ja ley bʼa sábado jani wa snocho ja junxta modo wa xcholxi bʼa Génesis, wa xkʼan kaltik, aʼtel wake kʼakʼu sok jijlel ja bʼa sjukili. Ja Dyos yala ja sábado juni senya bʼa yeʼn sok ja Israel. Juni kʼakʼu ‹bʼa jijlel› sok ‹sak bʼa Jyoba› (kʼuman ja Éxodo 31:12-15). Yibʼanal ja israʼelenyo mini jun aʼtel oj skʼuluke, cha ti chʼikane ja yal untiki sok ja mosoʼaliki. Sok cha mini oj aʼtijuke ja chanteʼik (Éx. 20:10). Ja it oj koltajuke bʼa jaʼita oj waj skʼujole ja jastik bʼa Dyos.
9. ¿Jastik pensar bʼa mi sbʼejuk sbʼaja sábado ajyi ja bʼa styempo ja Jesús?
9 Ja sábado juni kʼakʼu jel lek sbʼaja yaʼtijumik ja Dyos. Pe jitsan olomalik bʼa relijyon ja bʼa styempo ja Jesús jelxiye xchʼikjel mas mandarik sbʼaja jastik skʼulajel ja bʼa sábado. Wa xyalawe mi lekuk sjotsjel espigaʼik ma yajnajel ja maʼ maloʼayi (Mar. 2:23-27; 3:2-5). Ja pensarik jaw mi tʼun sjeʼa ja mero spensar ja Jyoba, sok ja Jesús yalakan jaman lek sbʼaja matik maklajiyuji.
Ja spamilya ja Jesús jani wa skʼujolane ja jastik bʼa Dyos ja bʼa sábado. (Kʼela ja parrapo 10). *
10. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Mateo 12:9-12 sbʼaja jastal yila ja Jesús ja sábado?
10 Ja Jesús sok ja snebʼumanik judíoʼik jijliye ja sábado yuja wa skʼuʼane ja Ley bʼa Moisés. * Pe ja Jesús yala sok sjeʼa soka jas skʼulani mini maloʼuk skʼulajelyi lek ja tuk ja bʼa kʼakʼu jaw. Yala jaman lek: «Ja scʼacʼuil jijleli sbej ni oj cʼulaxuc ja ba leca» (kʼuman ja Mateo 12:9-12). Ja yeʼn mi malo yila skʼulajelyi lek ja tuk ja bʼa kʼakʼu jaw. Ja jastik skʼulani sjeʼa wa xyabʼ stojol jas yuj ja Jyoba yala yabʼ ja xchonabʼ ajijluke. Yuja wa xjijliye ja bʼa yaʼtele ja israʼelenyoʼik, wani xbʼobʼ waj skʼujole yaʼteltajel ja Dyos. Ja spamilya ja Jesús yawe makunuk ja sábado bʼa stoyjel ja Dyos, jastalni wa xkʼumantik sbʼaja jas skʼulan ja bʼa chonabʼ Nazaret. Ja Biblia wa xyala: «Ja‘ni jastal ja smodo‘i ja skʼakʼu‘il sábado ti ochi ja bʼa snaj tzomjel. ti kʼe‘ tekʼana. ti aji yi‘a ja sju‘unil ja aluman dyos isa‘iyasi. Ti och skʼumuka» (Luc. 4:15-19, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).
¿JASTAL WA XKILATIK JA AʼTELI?
11. ¿Machʼa yayi jun lekil sjejel ja Jesús sbʼaja aʼtel tsats leki?
11 Sen bʼobʼta yajni ja José wan sjejelyi ja kalpinteria ja Jesús, ja smajan unin, cha sjeʼayi jastal wa xyila ja Dyos ja aʼteli (Mat. 13:55, 56). Sok ja Jesús yilani jastal ja José jel x-aʼtiji bʼa smakʼlajel ja jitsan yuntikil soka xcheʼumi. Tyempo tsaʼan, ja Jesús cha yala yabʼ ja snebʼumanik: «Porque jun atjum sbej ni oj yii ja stzʼacoli» (Luc. 10:7). Ja yuj wani snaʼa aʼtel tsats.
12. ¿Jastik tekstoʼik bʼa Biblia wa xyala sbʼaja tsatsal aʼteli?
12 Ja jekabʼanum Pablo cha snaʼunejni ja aʼtel tsats. Jani wajel skʼujol xcholjel ja sbʼiʼil soka jas sjeʼakan ja Jesús. Pe cha aʼtiji bʼa smakʼlajel sbʼaj. Ja swinkil tesalonicenses wani snaʼawe wa x-aʼtiji ‹kʼakʼu akwal bʼa mini june oj kuchyuj ja snesesida› ja yeʼn (2 Tes. 3:8; Hech. 20:34, 35). Soka yaljelik it bʼobʼta jani wan stajel tiʼal ja jas skʼulan ja bʼa Corinto. Ja tiw ja kan soka Áquila sok ja Priscila, pes «smojan sbaje» aʼtel yuja wa «stzʼisahue cʼuutz ba lona». Ja yajni yala aʼtiji ‹kʼakʼu akwal› mi wa stojolan mixani tʼun jijli. Jun sjejel, yani makunuk ja sábado bʼa xcholjel yabʼ ja judíoʼik, bʼa cha mini x-aʼtijiye ja kʼakʼu jaw (Hech. 13:14-16, 42-44; 16:13; 18:1-4).
13. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja sjejel yaʼakan ja Pablo?
13 Ja jekabʼanum Pablo yaʼa jun lekil sjejel. Ama tʼilan aʼtiji, cha elni xcholjel tikʼan sbʼaja ‹lekil notisya bʼa Dyosi› (Rom. 15:16, TNM; 2 Cor. 11:23). Sloko ja tuk bʼa oj skʼuluke junxta. Ja yuj, ama ja Áquila sok ja Priscila koltajiyeyuj bʼa stsʼisjel kʼuʼutsik bʼa lona, ja mas tʼilan jani ‹mero smoj aʼtel sbʼaje ja bʼa yaʼtel ja Kristo Jesús› (Rom. 12:11; 16:3). Ja Pablo yayi ja rason it ja corintioʼik bʼa ‹aya sbʼaje tolabida con todo scʼujole ja bʼa yaʼtel ja Kajwaltiki› (1 Cor. 15:58; 2 Cor. 9:8). Sok stsʼijbʼan: «Ja maʼ mi scʼana atjuqui, ti mix huaa» (2 Tes. 3:10).
14. ¿Jasa kʼan yal ja Jesús soka yaljelik wa xtaʼatik bʼa Juan 14:12?
14 Ja aʼtel mas tʼilan ja bʼa stsaʼanil kʼakʼu jumasaʼ it jani xcholjel sok yajel och nebʼuman ja kristyano. Ja Jesús yala ja snebʼumaniki oj skʼuluke jun aʼtel mas niwan yuja yeʼn (kʼuman ja Juan 14:12). Mi kʼan yal oj skʼuluke milagroʼik junxta jastal yeʼn, jani oj xchol-e sok oj sjeʼeyi ja kristyano bʼa jitsan lugarik sok bʼa mas tyempo yuja yeʼn.
15. ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtik, sok jas yuj?
15 Ta ay jun kaʼteltik, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xnaji jbʼaj jastal jun lekil aʼtijum? ¿Wan maʼ xchʼakuj ja kaʼtel soka janekʼ tyempo akʼubʼalki sok wa xkʼujolan bʼa lek akanuk ja janekʼni wa xnaʼa?». Ta wa xkalatik wan, anto bʼobʼta ja kajwaltik ojni sjip jkʼujol jmoktik sok ja jmojtik aʼteli mas oj skʼan-e smaklajel ja lekil notisya. Pe soka xcholjel sok yajel och nebʼuman, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xnaji jbʼaj jel xkʼujolan ja xcholjeli? ¿Wan maʼ xchapa jbʼaj ja bʼa bʼajtan ulataneli? ¿Wan maʼ la kumxiyon wego bʼa yulatajel ja kristyanoʼik wa smaklaye? Sok ¿Wan maʼ la koltaniyon ja bʼa tuktukil modo ay bʼa xcholjeli?». Ta kalatik wan, anto bʼobʼta wa xkabʼtik stsamalil ja kaʼteltik bʼa xcholjeli.
¿JASTAL WA XKILATIK JA JIJLELI?
16. ¿Jastal yilawe ja jijlel ja Jesús sok ja snebʼumaniki bʼa tukni lek soka kristyano bʼa jtyempotiki?
16 Ja Jesús wa snaʼa ja yeʼn sok ja snebʼumaniki tʼilan oj jijluke. Pe ja bʼa tyempo jaw, jastalni wego, jitsan kristyano jachuke ja smodo jastal ja winik riko bʼa sjejel yala ja Jesús. Ja winik it yala: «Ja yaani oj xa jijlucon. Oj huaacon lec. Oj ajyucon gusto» (Luc. 12:19; 2 Tim. 3:4). Sbʼaja winiki jani mas tʼilan ja jijlel sok yajel ekʼ gusto ja sakʼanili. Pe ja Jesús sok ja snebʼumaniki mini ja waj skʼujole yajel ekʼ gusto ja sakʼanile.
Yajni wa xkilatik ja jastal sbʼej ja aʼtel sok ja jijleli wa xyakitik mas tyempo bʼa ja oj waj jkʼujoltik ja jastik bʼa Dyos bʼa wa xya gustoʼaxukotik. (Kʼela ja parrapo 17). *
17. ¿Jasa wa xkʼulantik ja bʼa jtyempotik wa xkankujtiki?
17 Jani wa xnochotik ja Jesús bʼa yajel makunuk ja jtyempotik mi kechanta bʼa jijlel, cha bʼa elel xcholjel sok wajel ja bʼa tsomjeliki. Janiʼa, jel tʼilan xkilatik juntiro ja aʼtel it bʼa Dyos, ja yuj wani xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa skʼulajel tikʼan (Heb. 10:24, 25). Sok mi kechanuk ja jaw, wani la wajtik ja bʼa tsomjeliki sok sjejel ja modoʼik bʼa xcholjel ja yajni teytik bʼa bakasyon ma chikan bʼa wala taxtik (2 Tim. 4:2).
18. ¿Jasa wa skʼana oj jkʼuluktik ja jMandaranumtik Jesukristo?
18 Janekʼto wa xkatikyi tsʼakatal ja jMandaranumtik Jesukristo, bʼa mini xjelxi sok bʼa wa skoltayotik bʼa oj kiltik ja jastalni sbʼej ja kaʼteltik soka jijleli (Heb. 4:15). Wa skʼana oj jijlukotik ja yajni wa xmakunikujtiki. Sok wa skʼana la aʼtijukotik kongana bʼa smakʼlajel jbʼajtik sok bʼa la jkʼujoluktik elel xcholjel sok yajel och nebʼuman. Ja bʼa artikulo jakumi, oj jpaklaytik ja jas skʼulunej ja Jesús bʼa yajel elkotik libre ja bʼa jastal mosoʼaytiki.
TSʼEBʼOJ 38 Ja Jyoba oj stalnaya
^ par. 5 Ja Yabʼal ja Dyos wa sjeʼakitik ja jastal oj kiltik ja aʼtel sok ja jijleli. Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik jastal wa xkilatik ja chabʼ jasunuk it bʼa jsakʼaniltiki. Sbʼaja it, la kiltik ja ley ajiyile ja israʼelenyo yuja Moisés sbʼaja jijlel ja bʼa sábado.
^ par. 10 Ja snebʼumanik ja Jesús jeltoni skisawe ja ley bʼa sábado ja yuj yawe kʼot tekʼan xchapjel ja yajnal sok ja aseyteʼik bʼa jel x-ajbʼani yikʼil bʼa sjaxjelyi ja skwerpo ja Jesús manto el ja pilan kʼakʼu (Luc. 23:55, 56).
