1. a) ¿Jastik wokolik wa xtʼaspuntik? b) ¿Jas yuj ja Jyoba jel gustoʼay soka yaʼtijumik toji? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JASTALNI wa xnaʼatik, ja luʼumkʼinal it bʼutʼel wokolik. Jitsan bʼa weʼnlex, kala jmoj-aljelik, aya wiʼojex chamelik jel tsats. Tuk wane stalnajel ja spamilyaʼe bʼa awelexa, ama ja weʼnlexi cha wanexani yijbʼel. Jujuntik wane skʼuljel luchar bʼa yajelyi ja spamilyaʼe ja jastik mas tʼilan sok mi jaʼuk ja jastik junuk bʼa chaʼan stsʼakol. Sok wa xnaʼatik jitsan mi kechanta wa x-ekʼ sbʼaje june ja bʼa wokolik it, ayni wa x-ekʼ sbʼaje jitsan wokol bʼa junta tyempo. Spetsanil ja it wani xchʼakjiye ja jastal wa xtaxye, wa xchʼakawe takʼin sok xchʼayjel styempoʼe. Pe ama jachuk, ayni yiʼoje jun meran skʼuʼajel ja bʼa jas skʼapunej ja Dyos bʼa maxa lek oj ajyuk ja bʼa tyempo jakumi. Ja Jyoba jelni maʼ gustoʼay yuja weʼnlexi.

2. a) ¿Jastal wa stsatsankʼujolanotik ja Isaías 40:29? b) ¿Jasunkiluk oj bʼobʼ kokotik bʼa mini tʼun sbʼejuk?

² Ama jachuk, ¿ay maʼ ekʼeleʼik waxa wabʼ wa xchʼaka wip yuja wokoliki? Ta jachuk, mi kechanukta weʼna. Ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jujuntik yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa najate bʼa spensarane  mi oj kuchyujile (1 Rey. 19:4; Job 7:7). Pe mi el sganaʼe, skʼanaweyi yip ja Jyoba. Soka yeʼn mi yaʼakan kʼelan ja yaʼtijumiki, pes wa xyayi «yip ja maʼ yajtik ayi» (Is. 40:29). Pe mas triste yabʼjel, jujuntik yaʼtijum Dyos ja bʼa jtyempotik spensaraʼuneje mas oj kuchyujile ja wokolik «jani yajelkan jun tyempo ja smeranili», yujni wa xyilawe jastal jun ijkats ja yaʼteltajel ja Dyos sok mi jun lekilaluk. Ja yuj, wa xyaʼawekan skʼumajel ja Biblia, wajel ja bʼa tsomjelik soka bʼa elel xcholjeli, jani jaw ja jasa mero wa skʼana ja Satanás.

3. a) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj syopesotik ja Satanás? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja Dyablo wa snaʼa lek ja ajyel latsan ja bʼa jastik junuk bʼa Dyos wa xya ajyukotik tsats. Pe ja yeʼn mini skʼana ja jaw. Ja yuj, yajni ja weʼn waxa wabʼ kʼumbʼel aya ma jaʼ soka jastal wala taxi, mokni awakan ja Jyoba. Ja mas leki, mojxan mas soka yeʼn. Ajuluka kʼujol ja jas wa xyala ja Biblia: «Oj cho yaa huipex ba oj tzatzbanic» (1 Ped. 5:10; Sant. 4:8). Ja bʼa artikulo it, oj kiltik chabʼ wokol bʼa oj bʼobʼ stim-otik yaʼteltajel ja Dyos. Cha oj jtatik tiʼal jastal wa skoltayotik ja rasonik bʼa Biblia bʼa kuchelkujtik. Pe bʼajtan, ja xwaj jkʼujoltik ja jas wa xyala ja Isaías 40:26-31, bʼa wa sjeʼakitik jastal wa xyaʼa kiptik ja Jyoba.

4. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa Isaías 40:26?

⁴ (Kʼuman ja Isaías 40:26). Mini maʼ oj bʼobʼ ya kwenta spetsanil ja kʼanalik ja bʼa sutsatkʼinali. Ja científico wa skʼuʼane kechanta ja bʼa galaxia, ja Vía Láctea, ay junuk 400 mil miyonik kʼanalik. Soka Jyoba yaʼunejyi sbʼiʼil spetsanil. ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa it? Ta wa xchamskʼujol ja skʼulbʼenik mey sakʼanili, ¡pensaraʼan jastal maʼ wa xyabʼ sbʼaja weʼn! Ja weʼn waxa waʼteltay, pe ja yuja waxa yajtay sok mi skʼuluneja programar bʼa jach oja kʼuluk (Sal. 19:1, 3, 14). Ja jTatik Dyos wa snaʼa abʼaj tsʼikan lek. Ja Jesús yala: «Hasta ja stzotzil ja hua olomexi, cuenta ay» (Mat. 10:30). Sok june ja tsʼijbʼanumik bʼa salmos yala: «Ja Jyoba wa snaʼa ja jas wa x-ekʼ sbʼaj ja maʼ mey smuli» (Sal. 37:18). Bʼa pilan yaljel, wa snaʼa ja prebaʼik wan ekʼelabʼaj sok wa xbʼobʼ yawi awip bʼa oj chʼak kuchukawuj.

5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja Jyoba ojni bʼobʼ ya kiptik ja yajni wa xmakunikujtiki?

⁵ (Kʼuman ja Isaías 40:28). Ja Jyoba yeʼn yechalil ja ipalil. Pensaran, sbʼaja janekʼto yipalil wa xyayi ja Kʼaʼuji. Ja tsʼijbʼanum bʼa loʼilik bʼa ciencia ja David Bodanis wa xcholo ja Kʼaʼuji wa xya eluk ja yip kada segundo wa slaja jastal jitsan mil miyonik bombas atómicas. Pilan científico skʼulan kalkular ja Kʼaʼuj ja bʼa jtyempotiki ja «yip wa xya eluk bʼa jun ita segundo wa xbʼobʼ yayi ja jas wa xmakuniyuj ja ixuk winik bʼa 200 mil jabʼil». Ta ja Jyoba wa xyayi yip ja Kʼaʼuji, ¿oj maʼ bʼobʼ jkʼultik dudar bʼa mi oj yakitik ja kiptik bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokolik?

6. a) ¿Jas yuj yala ja Jesús ja syuko mi aluk? b) Snajel ja jaw, ¿jastal wa xbʼobʼ syamotik ja keʼntiki?

⁶ (Kʼuman ja Isaías 40:29). Yaʼteltajel ja Jyoba jel wa xyaʼa gustoʼil. Ja Jesús yalayabʼ ja snebʼumaniki: «Kuchuwik jmok ja kijkatzi» cha yala: «Sok ja jas wa xkʼulani oj ata‘ex wakoltajelex. mi aluk ja jyuko‘i jachʼni ja kijkatz mini aluka» (Mat. 11:28-30, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). ¡Merani lek ja yaljelik it! Ay ekʼeleʼik, yajtik aytik ja yajni wala wajtik ja bʼa tsomjelik soka bʼa xcholjeli. Pe ja wala kumxitik ja bʼa jnatik, ¿mi maʼ meranuk  wa xkabʼtik masxa ay kiptik sok chapanotik bʼa kuchelkujtik ja wokoliki? Merani lek ja syuko ja Jesús mi aluk, sok pasil yijel.

7. Cholo sbʼaj jun jmoj-aljeltik bʼa wa sjeʼa jelni meran ja yaljelik bʼa Mateo 11:28-30.

⁷ La kiltik jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa ayiʼoj ja chamel sbʼiʼil síndrome de fatiga crónica, jitsan chamkʼujol sok jel xyajbʼi yolom. Yuja chamelik jaw ayni ekʼele wokol xyabʼ wajel ja bʼa tsomjelik. Pe bʼa jun kʼakʼu, yajni skʼujolan wajel ja bʼa tsomjel bʼa spetsanil ixuk winik, stsʼijbʼan: «Ja bʼa loʼili ja yala ja bʼa wa x-el jganatik. Ja maʼ ya ekʼuki ya ekʼ bʼa jun modo wa snaʼa yajulal sok mi xyajbʼesni, ja jaw ya okon. Jnaʼa tʼilan ti oj ajyukon ja bʼa tsomjeliki». Ja jmoj-aljeltik it jelni gustoʼaxi yuja waj ja bʼa tsomjeli.

8, 9. ¿Jasa kʼan yal ja Pablo soka yaljelik it «yajni mey kipi. ay kip»?

⁸ (Kʼuman ja Isaías 40:30). Chikan jas wa xbʼobʼkujtik skʼulajel, pe ayni jun stikʼanil ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik soka kiptiki. Ja it jun jasunuk tʼilan oj jnebʼtik bʼa jpetsaniltik. La jpensaraʼuktik ja bʼa jekabʼanum Pablo. Anima waj jun winik jel snaʼa, mini bʼobʼyuj skʼulajel spetsanil ja jasa wa skʼana. Yajni yalayabʼ ja Dyos ja jas wa xchamskʼujoli, ja yeʼn jakʼjiyi: «Ja kipi wa x‘a‘tiji ja bʼa meyuk ja wawipi». Ja Pablo yabʼ stojol ja it sok yala: «Yajni mey kipi. ay kip» (2 Cor. 12:7-10, YD). ¿Jasa kʼan yal soka jaw?

⁹ Ja Pablo snaʼa mini jas mas oj bʼobʼ skʼuluk ta mi xkoltaji yuj jun ipal mas tsats. Ja yip ja Dyos wa xbʼobʼ ajukyi yip ja Pablo yajni mey yip xyabʼi. Mini kechanuk ja jaw. Cha wani xbʼobʼ chapjuk bʼa skʼuljel jastik junuk bʼa mi oj bʼobʼ skʼuluk bʼa yeʼn ita. Jachni wa x-ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki. Wani xkʼuʼantik lek tsats oj ajyukotik stsʼakatal yuja yip ja Dyos.

10. ¿Jastal koltaji ja David yuja Jyoba bʼa kuchyuj ja wokolik?

¹⁰ Ja tsʼebʼanum David jitsan ekʼele yabʼ ja yip ja Dyos. Stsʼijbʼan: «Soka wa koltaneli wa xbʼobʼ jip jbʼaj bʼa jun tsome elkʼanum; yuja yip ja Dyos wa xbʼobʼ kʼekon bʼa jun barda» (Sal. 18:29). Jujuntik wokol jach jastal bardaʼik bʼa mi xbʼobʼ kʼekotik jach jtuchʼiltik. Wani xkʼanatik ja skoltanel ja Jyoba.

11. ¿Jastal wa skoltayotik ja yip ja Dyos bʼa oj kuchkujtik ja wokolik?

¹¹ (Kʼuman ja Isaías 40:31). Yajni wa xkʼe jujpuke ja águila sok wa xwajye bʼa najtik lugarik, mi xbʼobʼyujile kechanta soka yipe. Ja yipalil wa xkʼejan ja kʼixin ikʼi wa xkoltajiye oj likjuke nalan chaʼan sok bʼa mi oj chʼak yipe. Ja yuj, yajni wa x-ekʼabʼaj tsatsal wokol, ajuluka kʼujol ja águila. Kʼanayi ja Jyoba aya makunuk ja koltanumi, ja «Espíritu Santo», bʼa oj yawi mas awip (Juan 14:26). Sok ajuluka kʼujol oj bʼobʼa kʼanyi tolabida yajni wa xmakuni awuji, chikan jas ora. La jpensaraʼuktik bʼa jun wokol bʼa bʼobʼta tʼilani oj kʼantikyi jitsan jkoltajeltik ja Jyoba: yajni mi lek xkila jbʼajtik sok jun jmoj-aljeltik. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ekʼuk?

12, 13. a) ¿Jas yuj ayni ekʼeleʼik mi lek xkila jbʼajtik soka jmoj-aljeltiki? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba ja sakʼanil ja José?

¹² Ja ekʼeleʼik mi lek xkila jbʼajtik soka jmoj-aljeltiki jani yuja mulanumotik. Ja yuj, ayni ekʼele bʼa tuk jmoj-aljeltik oj skʼuluke ma oj yal-e jastik junuk bʼa oj ya tajkukotik sok ay ekʼele keʼntik oj katik tajkuk. Ja it wani xkʼot jun preba bʼa keʼntik. Jastalni bʼa tuk ekʼeleʼik, ja Jyoba wa xyaʼakan bʼa oj jetik toj ayotik sok snebʼjel aʼtel tsoman soka yaʼtijumik matik jel syajtay anima mulanume.

¹³ Ja Jyoba mi wa smaka ja yaʼtijumik bʼa mi oj ekʼ sbʼaje prebaʼik, jastalni wa sjeʼa ja sakʼanil ja José. Yajni junto  kerem, iji bʼa Egipto yujni ja majan smoj-alijelik xchonowe jastal moso yuja yilkʼujole (Gén. 37:28). Ja Dyos jelni yaj yabʼ ja jastal ja wokol yiʼaj ja yamigo José, jun winik toj. Pe mi xchʼika sbʼaj. Cha mini ja yajni leji smul bʼa skʼulan violar ja xcheʼum ja Potifar sok lutji preso. ¿Pe jipji makan ja José yuja Dyosi? Miyuk. Ja Biblia wa xyala «ja Jyoba skʼulan bʼa lek awajyuj spetsanil ja jasa skʼulani» (Gén. 39:21-23).

14. ¿Jastik slekilal wa xtaʼatik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos soka bʼa jastal wala taxtik ta wa xkaʼatikan ja tajkeli?

¹⁴ La kiltik pilan sjejel, tʼusan ixuk winik yiʼoneje wokol jastal ja David, ja pilan yamigo ja Dyos. Pe ja Jyoba mini yaʼakan bʼa achʼakjuk yuja snoljel tajkeli. Stsʼijbʼan: «Aʼeluk ja koraja sok aʼakan ja tajkeli; mok tajkan sok moka kʼuluk bʼa mi lekuk» (Sal. 37:8). Ja rason mas tʼilan bʼa yajelkan ja tajkel, jani snochjel ja Jyoba, yujni «mini jachʼ wa skʼulankitik soka jas mi lek wa xkʼulantik» (Sal. 103:10). Pe yajelkan ja tajkeli wa xcha skoltayotik bʼa tuk modo. Jel kʼa la tajkitik wani xkʼeʼi ma wa xkoʼ ja jpresiontik sok wa xya kokotik chamel jastal wokol yijel ikʼ, bʼa jchokʼoltik, bʼa páncreas (jluʼumtik) sok wa xmaloʼaxi ja jlukumtik. Yajni wala tajkitik, mini xpensarantik jaman lek. Sok tsaʼan wa xbʼobʼ ajyukotik triste jitsan tyempo. Pe ja Biblia wa xyala «jun kʼujolal laman wa xyayi sakʼanil ja kwerpo» (Prov. 14:30). Anto, yajni jun jmoj-aljeltik wa syajbʼesotik, ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj tojbʼestik ja wokoli? Jani yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia.

15, 16. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik ta ay maʼ syajbʼesotik?

¹⁵ (Kʼuman ja Efesios 4:26). Wa xnaʼatik ja ixuk winik mi lek xyilawotik. Pe ta jaʼ june ja jmoj-aljeltik ma jpamilyatik skʼulankitik jun jasunuk bʼa jel syajbʼesotik, ja wokol jaw wani xbʼobʼ xchʼakotik. La kaltik lek bʼi mi xbʼobʼ chʼay jkʼujoltik jun jasunuk ekʼel. ¿Oj maʼ jnoltik tajkel bʼa jitsan jabʼil? ¿Ma ja oj jnochtik ja rason bʼa Biblia bʼa stojbʼesel jun kʼumal yajni ajkʼachto kʼulaxi? Yajni mas wa xkatik ekʼ tyempo, masni wokol oj kabʼtik stojbʼesel.

¹⁶ Pensaraʼan bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa syajbʼesa sok ja weʼn mini xchʼay akʼujol ja jas ekʼi. ¿Jas oj skoltaya bʼa stojbʼesel ja jas ekʼi? Bʼajtan, ayi orasyon ja Jyoba sok spetsanil akʼujol sok kʼanayi a-skoltaya bʼa oj loʼilanansok bʼa jun modo lek ja jmoj-aljeltiki. Ajuluka kʼujol ja yeʼn cha yamigo ja Dyos sok ja Dyos wa syajtay (Sal. 25:14). Ja Jyoba yajxta wa xyila ja  yamigoʼik sok jach wa skʼana oj jkʼuluktik ja keʼntiki (Prov. 15:23; Mat. 7:12; Col. 4:6). Tsaʼan, pensaran lek ja jasa oja wali. Mokni awal ja jmoj-aljeltik gana skʼulanawi, abʼan stojol ja wokol ja jasa wan ekʼeli. Sok naʼa ja weʼn bʼobʼta cha amulni ja jasa ekʼi. Oj bʼobʼ kʼeʼan yaljel jastal it: «Bʼobʼta ja keʼn jel yaʼaw jkʼujol, pe yajni ataʼawon loʼil ja eke, jach kabʼ jastal it». Ta mikʼa jach elkʼot ja jastal waxa kʼana, leʼa pilan ekʼele bʼa stojbʼesel sok ajyel laman. Pe malan xkʼot ja tyempo jaw, kʼanayi ja Jyoba aya koʼ slekilal ja jmoj-aljeltik. Sok kʼanayi bʼa a-skoltaya bʼa awajuka kʼujol ja bʼa lekil smodo ja maʼ syajbʼesa. Chikan jas x-ekʼi, wani xbʼobʼa jipa kʼujol ja Jyoba lekni oj yil ja janekʼto waxa kʼujolan bʼa oj ajyan laman sok jawa moj-aljeli, bʼa jani yamigo ja Dyos.

17. a) Ta koʼelotik mulal, ¿jasa koltanel wa xyakitik ja Jyoba bʼa oj kumxukotik? b) ¿Jas yuj tʼilan mok katik ekʼ lom ja koltanel jaw?

¹⁷ Jujuntik yaʼtijum Dyos wani xyabʼye mi sbʼajine bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba yujni koʼele bʼa jun chaʼan mulal. Yuja mulal wa xyabʼ aye wa xbʼobʼ japjukyile ja lamanili, ja gustoʼili soka yipe. Ja mandaranum David yala jachuk sbʼaja jastal ay wa xyabʼ yuja jastik jaw: «Yajni kanyon chʼabʼani, ja jbʼakeli chʼaki yuja kawanel bʼa snajtil ja kʼakʼu. Yujni snajtil ja kʼakʼu sok ja akwal jawa kʼabʼi jel al ajyi bʼa keʼn». Gusto lek, ja David kuchyuj ja wokoli yujni kʼot jastal jun winik bʼa yaʼteltay ja Dyos, jastalni wa skʼana ja Jyoba. Stsʼijbʼan: «Man kalawabʼ ja jmuli [...]. Sok ja weʼn awaʼa perdon ja jmuli» (Sal. 32:3-5). Ta ja weʼn wa leʼunej jun mulal, ja Jyoba wa skʼana oj skoltaya bʼa oj kumxan. Pe bʼa oj bʼobʼukawuj, ja weʼn tʼilani kisa ja koltanel wa xyaʼ makunuk ja Jyoba, ja kongregasyon (Prov. 24:16; Sant. 5:13-15). Mokni wa ekʼ tyempo bʼa oja kʼuluk, pes yuja jaw tini chʼikan ta oj kanan sakʼan bʼa tolabida ma miyuk. Pe ta jawa conciencia jelto mulal ay wa xyabʼi anima ekʼta jitsan tyempo yaʼuneja perdon ja Dyosi, ¿jasa oja kʼuluki?

18. ¿Jastal wa xkoltani ja sjejel bʼa Pablo sbʼaja matik wa xyabʼ mi sbʼajine yaʼteltajel ja Dyos?

¹⁸ Ajyini ekʼele ja Pablo aji wokolanuk yajni wa xjulskʼujol ja mulalik skʼulanjani. Ja yeʼn yala: «Ba spetzanil ja jmoj jecabanumili, quena ni mero mas chʼinon ja ba spetzanil. Mi ni sbejuc oj aljuc cab jecabanumila porque quena ni huax quixtalaan ja yuntiquil ja Dios ajyi. Pero anima, ti ni ayona porque ja Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujol jmoqui» (1 Cor. 15:9, 10). Ja Jyoba lekni yila ja Pablo anima yuja mulalik skʼulanjani, sok skʼanani a-snaʼ ja Pablo ja jaw. Ja yuj, ta ja weʼn meran sutxel akʼujol yuja mulalik akʼulunejani sok awalatayabʼ ja Jyoba, soka ansyanoʼik ta ay stʼilanili, wani xbʼobʼa kʼuʼuk lek ja Dyos ojni sjeʼawi ja syajulal skʼujoli. Ja yuj, jipa akʼujol yaʼawata perdon ja Jyoba sok kisa ja perdon yaʼata awiʼi (Is. 55:6, 7).

19. ¿Jas tekstoʼil ja bʼa jabʼil 2018, sok jas yuj jel wa xkan sbʼaj?

¹⁹ Wani xbʼobʼ jmajlaytik ja tʼenwanel oj ipaxuk ja yajni wan mojxel ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. Pe kʼuʼan lek oj yawi ja Jyoba ja jas oj makunukawuj bʼa mi oj eluka gana, yujni «ja yeʼn wa xyayi yip ja maʼ yajtik ayi, sok wa xyayi spetsanil ja ipal ja matik mey yipi» (Is. 40:29; Sal. 55:22; 68:19). Ja bʼa jabʼil 2018, ojni juljkʼujoltik ja smeranil it ja ekʼeleʼik wala wajtik ja bʼa jtsomjeltik sok oj kiltik ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal ja teksto bʼa jabʼili: «Ja matik wa smajlaye bʼa Jyoba ojni ajyuk yajkʼachil ekʼele ja yipe» (Is. 40:31).