1, 2. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnay jbʼajtik ja yaʼtijumotik Dyos ja bʼa jtyempotiki? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JITSAN loktor sok empermeraʼik wa xyajnaye matik ayiʼoje chamelik bʼa pasil wa x-ekʼ jbʼajtik. Wa skʼulane yuj wa skʼana oj skoltaye. Pe ta mi skʼana oj ekʼ sbʼaje, tʼilani oj stalnay sbʼaje. Bʼa juntikxta, jitsan ja yaʼtijumik ja Jyoba wala ajyitik sok wala aʼtijitisok ixuk winik bʼa ayiʼoje modoʼalik bʼa mi tʼun oj slaj ja smodoʼik ja Dyos. Ta mi xkʼana oj ekʼ jbʼajtik ja it, tʼilani oj jtalnay jbʼajtik.

² Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, ja ixuk winik mi skisawe ja sleyik ja Dyos sbʼaja leki soka bʼa mi lekuki. Ja bʼa xchabʼil skarta ja Timoteo, ja jekabʼanum Pablo xcholo jastal oj ajyuke ja ixuk winik ja matik najat aye soka Dyosi. Ja smodoʼe mixani jel tuk oj ilxuk yajni wan mojxel ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it (kʼuman ja 2 Timoteo 3:2-5 *). Sok anima ja modoʼalik it jel pyero xkilatik, bʼobʼta oj  kʼe jpensaraʼuktik, oj kʼumanukotik ma oj jkʼuluktik ja jas wa skʼulane ja matik wa sjoybʼayotiki (Prov. 13:20). Ja yuj, ja bʼa artikulo it oj kiltik ja stukil ja smodoʼe yiʼoje ja ixuk winik sok ja smodoʼe ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Cha oj kiltik jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik ja modoʼalik mi lekuki sok jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Dyos.

3. ¿Matik junuk oj sjeʼe ja modoʼalik wa staʼa tiʼal ja bʼa 2 Timoteo 3:2-5?

³ Jastalni kilatikta, ja jekabʼanum Pablo yala ja bʼi ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu oj ajyuk «tyempoʼik jel wokol, bʼa mi oj naxuk jas oj kʼulaxuk». Tsaʼan, cha staʼa tiʼal 19 modoʼalik mi lekuk bʼa mixani jel tuk wa x-ilxi ja bʼa jtyempotiki. Ja bʼa Romanos 1:29-31 ay jun lista bʼa junxtatik, pe ja lista yiʼoj ja bʼa karta bʼa Timoteo ayiʼoj yaljelik bʼa mi wa xtax pilan ekʼele ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. Ja bʼa tsaʼanikxta lista it, kʼe soka yaljel «ja winike kechanta...». Ja yaljel it, wani xkʼot sbʼaja winik soka ixuk, yujni wa xbʼobʼ sjeʼe modoʼalik mi lekuk. Pe mi spetsaniluk jach oj sjeʼe jastal jaw. Ja kʼuʼumanik Dyosi mini oj slaj-e (kʼuman ja Malaquías 3:18).

4. ¿Jastal oja chol sbʼaja ixuk winik matik jel niwan xyaʼa sbʼaji?

⁴ Tsaʼan yajni chʼak yala ja Pablo jitsan matik yeʼnta oj syajtay sbʼaje sok ja takʼini, cha yala jitsan oj stoy sbʼaje, banosoxta oj ajyuke sok jelni niwan oj ya sbʼaje. Ja tikʼe ixuk winik it mas niwan xyaʼa sbʼaje yuja jastik wa xbʼobʼ yujile, ja splantaʼe, ja stakʼine ma ja jastal wa xtaxye, sok wa xkʼankʼuniyujile oj kisjuke sok oj ajukyile stoyjele. June maʼ jel chapan stsʼijbʼan ja maʼ jel niwan xyaʼa sbʼaji: «Ja bʼa skʼujoli lajansok ayiʼoj jun altar bʼa yeʼnta wa stoyo sbʼaj». Jujuntik wa xyalawe ja yajelabʼaj niwanili jel kistal yujni ja matik jel niwan xyaʼa sbʼaji mini lekuk xyila ja matik yiʼoje ja modo it.

5. ¿Jasa ekʼel sbʼaje jujuntik yaʼtijumik Dyos bʼa toj wajye?

⁵ Ja Jyoba jel kistal wa xyila ja maʼ niwan wa xyaʼa sbʼaji. Ja Biblia wa xyala, ja yeʼn wa xyilkʼujolan ja «satalik bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaj» (Prov. 6:16, 17). Ja yajel jbʼajtik niwanil wa xya najatbʼukotik soka Dyos (Sal. 10:4). Sok ja jaw jani june ja smodo ja Dyablo (1 Tim. 3:6). Pe ja mas triste, jujuntik yaʼtijumik Dyos bʼa toj ajyiye cha yaʼani sbʼaje niwanil. June bʼa yeʼnle ja waj ja Uzías. Ja mandaranum it bʼa Judá toj ajyi soka Dyos bʼa jitsan jabʼil, pe ja Biblia wa xyala: «Pe yajni, ayxa yiʼoj ja ipali, ja skʼujoli yaʼa sbʼaj niwanil bʼa oj jak sbʼaj wokol, sok mi ajyi toj soka sDyos Jyoba yajni och ja bʼa stemplo ja Jyoba kʼe stsik pom ja bʼa altar wa stsikxi pomi». Jabʼilik tsaʼan, ja mandaranum Ezequías cha yaʼa sbʼaj niwanil, pe bʼaj ita jun tyempo (2 Crón. 26:16; 32:25, 26).

6. a) ¿Jasa oj bʼobʼ ijuk och ajyi ja David bʼa niwan oj yaʼ sbʼaj? b) ¿Jasa koltaji bʼa mi chʼayuj ja chʼin yajel sbʼaji?

⁶ Jujuntik wa x-och ya sbʼaje niwanil yuja jel lek ja splantaʼe, ja jel xnaji sbʼaje, ja jel snaʼawe kʼinanel, ja jel ja yipe ma yuja wa xkisjiye yuja tuki. Ja David ajyiyuj spetsanil ja it, pe tolabida chʼin yaʼa sbʼaj. Jun sjejel, yajni smila ja Goliat, ja mandaranum Saúl yalayabʼ ja David oj bʼobʼ nupanuksok ja yakʼixi. Pe ja David yala: «¿Machunkilukon ja keʼn sok machunkiluk ja jpamilyaʼik, ja bʼa spamilya ja jtat bʼa Israel, bʼa keʼn oj kʼotkon sniʼal ja mandaranumi?» (1 Sam. 18:18). ¿Jasa koltaji ja David bʼa mi chʼayuj ja chʼin yajel sbʼaji? Snajel ta ayiʼoj modoʼalik, ja jastik wa xbʼobʼyuj skʼulajel soka cholalik jani stsʼakatal yuja yaʼa sbʼaja chʼin ja Dyos bʼa kʼot sat ja David (Sal. 113:5-8). Snaʼani ja jastik lek ajyiyuj jani ajiyi yuja Jyoba (kʼela ja 1 Corintios 4:7).

7. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa chʼin oj kaʼ jbʼajtik?

⁷ Ja bʼa jtyempotiki, ja yaʼtijumotik ja Jyoba  wa xkʼujolantik bʼa chʼin oj kaʼ jbʼajtik jastal ja David. Jelni cham xkabʼtik snajel ja Jyoba chʼin wa xyaʼa sbʼaj anima yeʼn ja Mandaranum bʼa sutsatkʼinali (Sal. 18:35). Ja rason it bʼa Dyos mini tajneluk wa xkilatik: «Jayuj sbej oj talnatic jyaujulal jbajtic. Oj leetic modo jastal oj colta jbajtic. Mi oj toy jbajtic soc ja jmojtiqui - mi oj caatic yajbuc ja jmojtiqui. [...] Oj cʼultic ahuantar» (Col. 3:12). Chomajkil wa xnaʼatik ja maʼ wa sjeʼa yajalkʼujol «mi envidiosouc ja yeni, y mi huanuc sleejel ba oj cho toyjuc» (1 Cor. 13:4). Sok la cha kaʼ juljkʼujoltik, jastalni ja tatamaliki «mi tʼilanuc tanto cʼumal» oj ochuke bʼa «ay modo oj scʼuuque» ja xcheʼume. Ja ixuk winik ojni bʼobʼ mojxuke soka Jyoba yajni wa xyilawe ja yaʼtijumotiki chʼin wa xkaʼa jbʼajtik (1 Ped. 3:1).

8. a) Ja bʼa jtyempotik, ¿jastal wa xyilawe jujuntik ja skʼokjel ja yabʼal ja snantate? b) ¿Jasa mandar wa xyaʼa ja Biblia sbʼaja untiki?

⁸ Ja Pablo cha xcholo jastal oj yil sbʼaje ja ixuk winik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Jun sjejel, yala ja untiki oj skʼok-e yabʼal ja snantate. Ja bʼa jtyempotiki, ja libroʼik, pelikulaʼik sok programaʼik bʼa telebisyon wa sjeʼawe ja tikʼe modoʼalik it mini tuk yiljeluk sok lekniʼa. Pe ja smeranil ja mi ajyel kʼuʼabʼali wa xya yopijuk ja pamilya, ja bʼa wa xjejikitik ja bʼa mas tʼilani. Ja smeranil it, kʼotelni naxuk bʼa jitsanxa tyempo. Jelni chamyabʼjel, ja Grecia bʼa najate, ta jun winik smakʼa ja snantati, wani xchʼak chʼayuj ja sderecho yiʼoji. Sok jaxa ja ley bʼa Roma wa xyala ja smakʼjel ja nantatalik mini tʼun lekuk, jachni jastal milwanel. Jastalni ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo soka bʼa griego wa xyayi ja untik ja mandar it bʼa a-skis-e ja snantateʼi (Éx. 20:12; Efes. 6:1-3).

9. Ja keremtik akʼixuki, ¿jasa oj koltajuke bʼa kʼuʼabʼal oj ajyuke soka snantate?

⁹ Ja bʼa jtyempotiki, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja untiki bʼa mi oj snoch-e ja ipalil bʼa mi x-ajyiye kʼuʼabʼali? Jani spensarajel ja jas kʼulunej ja snantate bʼa yeʼnle. Chomajkil, ojni yaʼe tsʼakatal ta wa snaʼawe yeʼn ja Jyoba, ja maʼ wa skʼana oj ajyukotik kʼuʼabʼal. Yajni ja keremtik akʼixuk lek wa staʼawe tiʼal ja snantateʼi, wa skoltaye ja tuk bʼa oj cha skis-e ja snantate. Meran ta ja nantalik mey yiʼoje yajtanel ja bʼa pamilya bʼa syajtajel ja yuntikile, bʼobʼta ja yeʼnle jelni wokol oj skʼuʼuke sok spetsanil skʼujole. Pe ja stukil ta ja untik wa xyabʼye meran wa xyajtajiye yuja snantate, mini oj skʼan-e oj skʼok-e ja smandar anima xjak sbʼaje preba bʼa oj skʼok-e. Jun kerem Taʼumantiʼ bʼa Jyoba sbʼiʼil Austin wa xyala: «Meraniʼa tikʼanxtani wa xyaki gana oj jkʼuluk jastik bʼa mi lekuk, pe ja jnantati wa xyalawe kabʼ ja jas oj jkʼuluki pe mi xjelxiye, wa xcholowe kabʼ jas yuj wa skʼulane sok chikani jas tyempo oj ochkon soke loʼil. Spetsanil ja it skoltayon bʼa kʼuʼabʼal oj ajyukon. Tolabida kila wa xchamskʼujole bʼa keʼn, sok skoltayon bʼa lek oj kil-e».

10, 11. a) ¿Jastik modoʼalik bʼa wa sjeʼa ja ixuk winik mi syajtaye ja tuki? b) Ja kʼuʼumanik Dyosi, ¿janekʼto oj sjeʼe wa syajtaye ja tuki?

¹⁰ Ja Pablo cha staʼa tiʼal bʼa tuk modoʼalik bʼa mi lekuk bʼa jitsan wa sjeʼawe mini ayiʼoje yajtanel sbʼaja tuki. Kechanta chʼak yal ja «oj skʼok-e yabʼal ja snantate», cha yala mi oj yaʼe tsʼakatal, pes jachuk jastal jaw ja maʼ mi xyaʼa tsʼakatal ja jastik lek wa xkulajiyile yuja tuki. Cha jitsan mi oj ajyuke toj sok mi oj ochuke akwerdo, wa xkʼan kaltik, mi oj sleʼe modo bʼa yajel perdon ja tuki. Jel kistal oj kʼumanuke sok oj chʼaykʼujolanuke sok yujni oj yal-e jastik jel pyero sok bʼa jel xyajbʼesni, cha ojni syajbʼese ja Dyosi. Sok oj sleʼeyi lom smul ja tuk yujni oj sleʼe abʼal bʼa sjomjel ja jastal wa xtax ja tuk. *

 ¹¹ Ja ixuk winik matik mi xyajtaniye, mini tʼun oj slaj-e ja matik wa xyaʼteltaye ja Jyoba, pes ja yeʼnle meran wa syajtaye ja tuki. Ja it tolabida jach ilxel. Ja Jesús yala ja mandarik mas tʼilan ja bʼa ley bʼa Moisés jani syajtajel bʼajtan ja Dyos sok xchabʼil jani syajtajel ja tuki. Ja bʼa xchabʼili jun yajtanel jastal agápe (Mat. 22:38, 39). Cha yala ja meran kʼuʼumanik Dyosi oj najuk sbʼaje yuja yajtanel wa sjeʼa sbʼajeʼi (kʼuman ja Juan 13:34, 35). Cha ojni kʼot syajtaye ja skontraʼe (Mat. 5:43, 44).

12. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús syajtay ja tuki?

¹² Ja Jesús sjeʼayi ja tuki jun yajtanel jel niwan. Waj bʼa chonabʼ chonabʼ bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ya tojbʼuk ja maʼ mi x-ilwani, ja maʼ mi xbʼejyi, ja maʼ ayiʼoj lepra sok matik mi xyabʼ kʼinali, sok cha ya sakʼwuk ja chamwiniki (Luc. 7:22). Man kʼot ya ja sakʼanil bʼa spetsanil ja ixuk winiki, anima jitsan ilkʼujolaji. Sjeʼa jaman lek ja yajal skʼujol yiʼoj ja sTati. Ja bʼa jtyempotik, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa spetsanil ja luʼumi wa snochowe ja Jesús sok wa syajtaye ja tuki.

13. ¿Jasa slekilal wa xbʼobʼ kiltik ta wa xjeʼatik yajalkʼujol?

¹³ Ja yajalkʼujol wa xjeʼatiki ojni bʼobʼ skʼan-e ja ixuk winik oj snaʼe sbʼaja jTatik Dyos tey bʼa satkʼinal. Jun sjejel, jun winik waj ja bʼa Tailandia bʼa jun niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu sok jelni nikji skʼujol yajni yila ja yajtanel yiʼoje ja jmoj-aljeltik. Yajni kumxi bʼa snaj, skʼana oj ajukyi jun estudio bʼa Biblia chabʼ ekʼele ja semana. Chʼak xcholyabʼ ja spamilya ja lekil rasoni, sok kechan ekʼ wake ixaw yajni ekʼ ja niwan tsomjeli yaʼ ekʼuk ja bʼajtan sloʼil bʼa skʼumajel ja Biblia ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelali. Ta wa xkʼana oj jnatik ta wantik sjejelyi yajalkʼujol ja tuk, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼujolan bʼa skoltajel ja tuk jpamilya, ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjeli? ¿Wan maʼ xleʼa modo yiljel ja tuk ja jastal wa xyila ja Jyoba?».

14, 15. a) ¿Jastik modoʼalik wa sjeʼawe jitsan ixuk winik jastal bʼa chanteʼik? b) ¿Jas modoʼik stukbʼesneje jujuntik ixuk winik?

¹⁴ Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, ja ixuk winik oj sjeʼe modoʼalik mi lekuk bʼa tʼilan oj pil  jbʼajtik. Jun sjejel, jitsan ja matik mi snaʼawe sbʼaja Dyosi mi oj syajtaye ja bʼa leki. Bʼa pilan Bibliaʼik wa xyala oj «yilkʼujoluke ja bʼa leki» ma oj «skontraʼuke spetsanil ja bʼa leki». Oj kʼotuke ixuk winik bʼa mi oj skom sbʼaje sok jel kʼakʼe. Sok jujuntik jel kaprechudo oj ajyuke, jun yaljel ja bʼa mero kʼumal griego jawa staʼa tiʼal ja matik mi skomo sbʼaji sok mi spensarane ja swokolil jasa oj ekʼ sbʼaje.

¹⁵ Ja bʼa jtyempotiki, wani kʼotel smeranil ja tsamal skʼapjelal yalunejxakan oj ekʼuk ja Biblia, pes yala jitsan ixuk winik bʼa ayiʼoje modoʼalik bʼa chanteʼik ojni kʼot stukbʼese (kʼuman ja Isaías 11:6, 7). Ja yaljelik it wa xyala ja kʼakʼal chanteʼik jastal ja okʼili sok ja choji oj ajyuke laman soka chanteʼik bʼa jel manso jastal ja chejiki sok ja yal wakaxi. Ja lamanil it oj ajyuk bʼa spetsanil ja luʼumi, «yujni ja luʼumi bʼutʼelni oj ajyuk soka snajel yiʼoj ja Jyoba» (Is. 11:9). Ja chanteʼik mi xbʼobʼ snebʼ-e sbʼaja Jyoba, ja yuj ja senya it jani wa xkʼot sbʼaj ja jastal oj stukbʼes ja smodoʼe ja ixuk winiki.

16. ¿Jastal skoltunej ja Biblia bʼa stukbʼusnej ja smodoʼe jujuntik ixuk winik?

¹⁶ Ay jitsan ixuk winik bʼa jel kʼakʼe jastal ja okʼil, pe ja wego ayexa laman soka tuki. Wa xbʼobʼ jkʼumuktik jujuntik ja sakʼanile ja bʼa xetʼan «Ja Biblia stukbʼes ja sakʼanile», bʼa wa xtax ja bʼa jw.org. Ja matik kʼotel snaʼe sok kʼotel yaʼteltaye ja Jyoba, mini jachukuke ja matik lajansok wa sjeʼawe jel wa skisawe ja Dyosi pe soka smodoʼe wa sjeʼawe mi meranuk. Ja bʼa tsaʼanxta it wa xyalawe wa xyaweyi stoyjel ja Dyos, pe tukni lek wa sjeʼawe ja smodoʼe. Jujuntik yaʼtijumik ja Jyoba bʼa jel kʼakʼe ajyi skʼutesta sbʼaje soka «yajcʼachil modo. [...], [bʼa] jach ni mero huas scʼana ja Diosi» bʼa toj ajyel (Efes. 4:23, 24). Yajni ja ixuk winik wane snebʼjel sbʼaja Dyos, wa xyabʼye stojol ja tʼilan skʼuʼajel ja jastik yaʼunejkan kulan. Ja it wa xkoltajiye bʼa oj stukbʼese ja jas wa skʼuʼane, ja jas wa spensarane soka jas wa skʼulane. Ja it mini pasil skʼulajel, pe wani xbʼobʼi stsʼakatal ja yip ja Dyos wa skoltay ja maʼ meran wa skʼanawe oj skʼuluke ja jas wana skʼana.

17. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj jnochtik ja smodo yiʼoje mi lekuk ja matik wa sjoybʼayotiki?

¹⁷ Wanxtani ilxel ja stukil ja matik wa xyaʼteltaye ja Dyos soka matik miyuki. Ja matik wa xkaʼteltaytik ja Dyosi tʼilani oj jtalnay jbʼajtik bʼa mi oj jnochtik ja modoʼalik yiʼoje ja matik wa sjoybʼayotiki. Wa xkʼana oj jkʼuʼuktik ja rason wa xyaʼa ja Jyoba bʼa oj pil jbʼajtik ja bʼa ixuk winik wa staʼa tiʼal ja bʼa 2 Timoteo 3:2-5, (TNM). Meran, mini xbʼobʼ jpil jbʼatiksoke juntiro, yujni bʼobʼta oj aʼtijukotiksoke, wajel bʼa eskwela ma ajyel soke lajan. Ja jasa oj bʼobʼ jkʼuluktiki jani mi oj jpensaraʼuktik sok yijel ja smodoʼe. ¿Jastal oj bʼobʼ kujtik? Tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba, spaklajel ja Biblia sok stsajel kamigotik bʼa meran pwesto aye yaʼteltajel ja Dyosi.

18. Ja jastal wala kʼumanitiki soka jmodotiki, ¿jastal oj bʼobʼ koltajuke ja tuk bʼa oj mojxuke bʼa oj skʼan-e snajel sbʼaja Dyosi?

¹⁸ Cha tʼilani oj jkoltaytik ja ixuk winik bʼa oj snaʼe sbʼaja Dyos. La jletik mas modoʼik bʼa xcholjel sok la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa yaljel ja bʼa toji, ja bʼa sjutsʼinil bʼa wa xkʼot sbʼaji. La kaltikyabʼ ja ixuk winik taʼumantiʼotik bʼa Jyoba. Jachuk soka lekil jmodotiki oj axukyi stoyjel ja Dyosi, sok mi bʼa kechan keʼntik. Jeʼubʼalkitik «oj caatic can spetzanil ja jmaloiltiqui, spetzanil ja jas jex cʼancʼoni ja ba mundo iti. Huax yala cabtic jastal sbej oj ajyucotic toj. Sbej que quechan ja yen ja Dios sacʼani oj jip jcʼujoltic soc» (Tito 2:11-14). Ta wa xnochotik ja Jyoba sok wa xkʼuʼantiyi ja smandari, ja ixuk winik oj yil-e sok bʼobʼta jujuntik oj yal-e: «Oj wajkotikona mokex, yujni kabʼunejtikon ja Dyosi teya mokex» (Zac. 8:23).