1, 2. ¿Jastal wa sjama ja skʼabʼ ja Jyoba bʼa yajel ja jastik yiʼoji?

JA Jyoba jun Dyos jel jaman skʼujol. Spetsanil ja jasa kiʼojtiki yeʼnani wa xyaʼa. Yeʼn sbʼaj spetsanil ja oro, ja plata sok spetsanil ja tuk jastik yiʼoj ja Luʼumi. Sok wa xyaʼa spetsanil ja jas wa xmakuni bʼa oj ajyuk sakʼanil (Sal. 104:13-15; Ageo 2:8). Ja Biblia wa xyala ja Jyoba ya makunuk jitsan ekʼele ja jastik junuk jaw bʼa yajelyi ja jas wa xmakuniyuj ja yaʼtijumiki.

² Yajni ja israʼelenyo ajyiye 40 jabʼil ja bʼa takin kʼinali, ja Jyoba yayile jaʼ sok maná (Éx. 16:35). Soka yeʼnle «mini jas skʼulanyujile palta» (Neh. 9:20, 21). Ja Jyoba ya makunuk ja aluman Eliseo bʼa skʼulajel jun milagro. Pes ya jitsanbʼukyi ja tʼusanta yaseyte yiʼoj jun biguda bʼa toj. Stsʼakatal ja jaw, ja ixuki bʼobʼ stup ja sjeli sok kanto yuj takʼin bʼa smakʼlajel sbʼaj soka yuntikili (2 Rey. 4:1-7). Chomajkil, ja Jyoba yayi yip ja Jesús bʼa skʼuljel milagro bʼa yajel waʼelal, sok cha yaʼa takʼin ja yajni ay stʼilanili (Mat. 15:35-38; 17:27).

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja Jyoba wa xbʼobʼ ya makunuk ja jasa wa skʼana bʼa smakʼlajel  ja skʼulbʼenik ja bʼa Luʼumi. Anima jachuk, wa sloko ja yaʼtijumiki ayawe makunuk ja jastik yiʼoje ma ja stakʼine bʼa skoltajel ja xchonabʼi (Éx. 36:3-7; kʼuman ja Proverbios 3:9). ¿Jas yuja Jyoba wa smajlay la katik makunuk ja jastik chaʼanyabʼal kiʼojtik bʼa yajel kumxukyi ja jasa yaʼunejkitiki? Ja yaʼtijumik toj ja bʼa najate, ¿jastal koltaniye soka jastik sbʼaje ja bʼa meran stoyjel axiyi ja Dyosi? ¿Jastal wa xya makunuk ja xchonabʼ ja Dyos ja donasyonik wa x-axi ja bʼa jtyempotiki? La kiltik ja sjakʼjelik ja bʼa artikulo it.

4. ¿Jasa wa xjeʼatikyi ja Jyoba yajni wa xkoltaytik ja bʼa yaʼteli?

⁴ Wa xkatikyi ja Jyoba ja jasa kiʼojtiki yuja wa xyajtaytik sok bʼa yajelyi tsʼakatal ja jasa skʼulunej bʼa keʼntik. Spensarajel sbʼaja jaw, wa snika ja jkʼujoltiki. Jachni wa xkabʼtik jastal ja mandaranum David yajni xcholo ja jasa wa xmakuni bʼa yajel kʼeʼuk ja templo. Yala bʼa spetsanil ja jasa kiʼojtiki tini jakel bʼa Jyoba, sok ja yuj, spetsanil ja jasa wa xkatikyiʼi tini wa x-eljan ja bʼa jastik yaʼunejkitiki (kʼuman ja 1 Crónicas 29:11-14).

5. Ja bʼa stoyjel wa xkatikyi ja Dyosi, ¿jastal wa sjeʼa ja Biblia jelni tʼilan yajelyi jastik junuk jach mi oj jmajlaytik cha aya kumxukitik?

⁵ Wa xcha katikyi ja jasa kiʼojtik ja Jyoba yujni jach wa xkatikyi stoyjel ja yeʼn. Bʼa jun nakʼsat, ja jekabʼanum Juan yabʼ ja yaʼtijumik Dyos bʼa satkʼinali wane yaljel: «Cajualticon Dios, sbej ni huala toyjia. Sbej ni huala yajtajia porque jel juntiro ja hua huipi. Huena ni acʼulan spetzanil ja jas ayi. Ti xa ni ay spetzanil ja cosa porque ja huen acʼulan. Jach ni acʼanaa» (Apoc. 4:11). ¿Anke merani wa sbʼajin ja Jyoba spetsanil ja toyjelal soka kisjelal? Ja yuj, tʼilani oj katikyi ja jasa mas lek kiʼojtiki. Ja bʼa styempo ja Israel, ja Jyoba ya ekʼyi ja Moisés bʼa yaljelyabʼ ja chonabʼi a-skʼuluke oxe kʼin ja bʼa jabʼili. Ja Leyi wa xyala: «Mini june bʼa yeʼnle a-sjeʼ sbʼaje ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba jach mi jas yiʼoj ja skʼabʼe» (Deut. 16:16). Jastalni wa xkilatik, yajelyi jastik junuk ja Jyoba ja bʼa kʼinik it tini chʼikan ja bʼa toyjelal wa xyaweyi ja israʼelenyo. Junxtani ja bʼa jtyempotiki. Jelni tʼilan ja bʼa stoyjel wa xkatikyiʼi yajelyi jastik junuk jach mi oj jmajlaytik cha aya kumxukitik. Jachuk wa xjeʼatik wa xkilatik chaʼanyabʼal sok wa xkoltaytik ja aʼtel wa skʼulan ja xchonabʼ ja Jyoba wa xtax ja bʼa Luʼumi.

6. ¿Jas yuj jelni lek bʼa keʼntik yajel ja jas kiʼojtiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁶ Jelni lek bʼa keʼntik sjamjel ja jkʼujoltik sok mi kechanukta oj ajukitik (kʼuman ja Hechos 20:35). La jpensaraʼuktik bʼa jun yal kerem. Ja yeʼn ya makunuk ja stakʼin akʼubʼaljanyi yuja snantati bʼa smanjelyile jun majtanal. ¿Anke jel oj yaʼe tsʼakatal ja nantatali? Ma la jpensaraʼuktik bʼa jun kerem precursor bʼa tito ay soka snantati. Ja yeʼn wa xyayile takʼin bʼa skoltajele soka gasto bʼa pamilya. Bʼobʼta ja snantati mi wa smajlaye ja jawi, pe bʼobʼta oj syam-e ja takʼini yujni wa snaʼawe jachuk ja skereme wa sjeʼa wa xyaʼa tsʼakatal spetsanil ja jas wa skʼulaneyi bʼa yeʼn. Jastalni jaw, ja Jyoba wa snaʼa jelni lek oj katikyi ja jastik chaʼanyabʼal kiʼojtiki.

7, 8. a) Ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate, ¿jastal yaʼawe jun lekil sjejel bʼa yajel donasyonik bʼa jaʼ oj xcholuk bʼa jujuntik aʼtel? b) ¿Sok jastal koltaniye bʼa yibʼanal ja bʼa stoyjel wa x-axiyi ja Dyosi?

⁷ Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik sjejelik bʼa yaʼtijumik ja Jyoba bʼa yaʼawe ja jastik yiʼojeʼi. Bʼa jujuntik ekʼele, yaʼawe bʼa jaʼ oj xcholuk bʼa jun aʼtel. Jujuntik sjejel, ja Moisés snikayi skʼujol ja israʼelenyo ayaʼe donasyon bʼa skʼulajel ja tabernáculo, cha jachni skʼulan ja David bʼa yajel kʼeʼuk ja templo (Éx. 35:5; 1 Crón. 29:5-9). Ja bʼa styempo ja mandaranum Jehoás,  ja sacerdoteʼiki stojbʼese ja snaj ja Jyoba soka takʼin yaʼawe ja chonabʼi (2 Rey. 12:4, 5). Ja bʼa bʼajtan siglo, ja nochumaniki kʼot xchikine ja smoj-aljeliki wa skʼana skoltajele yuj ajyi jun waʼin ja bʼa Judea. Ja Biblia wa xyala jujune bʼa yeʼnle koltaniye soka janekʼ yiʼojeʼi (Hech. 11:27-30).

⁸ Bʼa tuk ekʼele, ja yaʼtijumik Dyosi yaʼawe donasyonik bʼa skoltajel ja matik stojowe ja bʼa stoyjel ajiyi ja Jyoba. Jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés, ja levitaʼiki mini ajiyile sdoteʼe, jastalni skʼulan ja tuk kʼoleʼiki. Ja yuj, ja tuk israʼelenyo tʼilani oj koltanuke tikʼan tikʼan yajel donasyonik bʼa jachuk ja levitaʼiki jaʼ awaj skʼujole ja yaʼtele bʼa tabernáculo (Núm. 18:21). Jabʼilik tsaʼan, ja Jesús soka sjekabʼanumiki cha yilaweni slekilal jastaltik jaw yajni jujuntik ixuk «huane yaajel ja jas yioje tʼusani» bʼa skoltajel ja yeʼnle (Luc. 8:1-3).

9. ¿Bʼa eljan ja donasyonik yaʼawe ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate?

⁹ Spetsanil ja donasyonik jaw tuk bʼa chʼak jakuk. Yajni oj stojbʼese ja tabernáculo ja bʼa takin kʼinali, ja israʼelenyo yawe donasyonik bʼa bʼobʼta tini ay ja jas jastik yiʼaje bʼa Egipto (Éx. 3:21, 22; 35:22-24). Jaxa bʼa bʼajtan siglo, ja nochumanik xchonowe ja jastik yiʼojeʼi, jastal luʼum ma naʼits, sok yiʼaje ochyi ja jekabʼanumik ja takʼini. Jaxa yeʼnleʼi skʼepaweyi ja matik ay snesesida (Hech 4:34, 35). Jaxa tuki wa spilawe ja stakʼine sok wa xyawe donasyonik tikʼan tikʼan bʼa koltanel ja bʼa stoyjel wa x-axiyi ja Dyosi (1 Cor. 16:2). Ja yuj, anima riko ma pobre, ja nochumaniki yaʼaweni ja janekʼ lajxiyujileʼi (Luc. 21:1-4).

10, 11. a) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jastal sjama ja skʼujole bʼa yajel ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate? b) ¿Jastal waxa wabʼ ja yajni wala koltani ja bʼa aʼtel bʼa xcholjeli?

¹⁰ Bʼobʼta ja bʼa jtyempotiki wa xmakuni donasyonik bʼa jata oj xcholuk bʼa jun aʼtel. Bʼobʼta ja kongregasyon bʼayotiki wane xchapjel oj stojbʼese ja Naʼits bʼa Tsomjel ma yajel kʼeʼuk jun yajkʼachil. Ma bʼobʼta oj aljukabʼtik wa xkʼanxi takʼin bʼa oj tojbʼesxuk ja naʼits Betel, bʼa stupjel ja gastoʼik ja bʼa niwan tsomjelal wala wajtiki ma bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik wa x-ekʼ sbʼaje desgrasya. Ja jdonasyontiki wa xcha makuni bʼa skoltajel ja misioneroʼiki, ja precursorik especial, biajanteʼik sok ja jmoj-aljeltik matik wane aʼtel ja bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki sok ja bʼa tuk naʼitsik Betel. Chomajkil, ja bʼa programa bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok bʼa niwan tsomjelal bʼa wa xyawe el slekilal spetsanil ja jmoj-aljeltiki, ja jkongregasyontiki spensaraʼuneje oj yawe ja bʼa ixawi jun donasyon bʼa schapunejexa janekʼ oj sjek-e.

¹¹ Jpetsaniltik wa xbʼobʼ koltanukotik ja bʼa aʼtel wan skʼulajel ja Jyoba ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it. Jitsan ja bʼa donasyoniki mi wa xnaxi ja sbʼiʼil ja maʼ wa xyaʼa, pes mini wa xjeʼatik ja yajni wa xkatik ochuk ja bʼa yal kaja bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal ma ja yajni wa xjekatik ja bʼa jw.org. Bʼobʼta wa xkilatik ja tʼusanta jdonasyontik wa xkatiki mi jel xmakuni. Pe ja smeranili, jitsan ja bʼa donasyonik nolan ja bʼa jtyempotiki mi ti wa xjak bʼa tʼusanta bʼa jel aʼay xyaʼawe, tini wa xjak bʼa jitsan donasyonik bʼa tʼusanta wa xyaʼawe. Spetsanil ja jmoj-aljeltiki, sok ja matik tʼusanta yiʼoji, jachuke jastal ja nochumanik bʼa Macedonia bʼa bʼajtan siglo. Anima «jel pobree juntiro», skʼanawe aʼajukyile ja cholal bʼa yajel donasyonik sok sjamani ja skʼujole bʼa yajel (2 Cor. 8:1-4).

12. ¿Jas wa skʼulan ja xchonabʼ ja Dyos bʼa yajel makunuk ja donasyonik bʼa jun modo toj?

¹² Ja Tsome Tojwanum wa skʼujolan bʼa oj ya makunuk ja donasyonik nolan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos bʼa jun modo toj sok bʼa  snajel jastal yajel makunuk (Mat. 24:45). Ja jmoj-aljeltik it wa xyawe orasyon sok wa xchapawe lek jastal oj yawe makunuk (Luc. 14:28). Ja bʼa tyempo najate, ja matik oj skʼel ja donasyoniki yeʼn wa x-aji bʼa skʼabʼe winike bʼa toj. Ja yeʼnle wa skʼelawe lek ja donasyoniki jatani oj makunuk bʼa stoyjel ja Jyoba. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele, ja Esdras kumxi bʼa Jerusalén sok jun majtanal ajiyi yuja mandaranum bʼa Persia, ajiyi oro, plata sok tuk jastik junuk bʼa mas ja 1,700 miyonik. Ja Esdras yila ja majtanalik it jastal jun donasyon bʼa Jyoba, ja yuj yala jas oj kʼulaxuk bʼa stalnajel ja bʼa najat sbʼejyele bʼa jel xiwela sbʼaji (Esd. 8:24-34). Jitsan jabʼilik tsaʼan, ja jekabʼanum Pablo stsomo takʼin bʼa skoltajel ja smoj-aljelik bʼa Judea sok yila ja matik wa skʼepa mok och skʼabʼe, «mi quechanuc ja ba sti sat ja Diosi, jach ni ja ba sti sat ja cristiano» (kʼuman ja 2 Corintios 8:18-21). Ja bʼa jtyempotiki, ja xchonabʼil ja Dyos wa snocho ja sjejel bʼa Esdras soka Pablo. Ja yuj wa xyaʼa tojelalik bʼa jaman lek sbʼaj jastal yajel makunuk sok jastal xchʼakjel ja donasyonik nolani.

13. ¿Jas yuj ja xchonabʼ ja Dyos stukbʼesnej jujuntik jasunuk ja ajkʼachto?

¹³ Ay ekʼeleʼik, jujuntik pamilya tʼilani oj stukbʼes ja jastal wa xyawe makunuk ja takʼin bʼa mi oj xchʼak-e mas yuja janekʼ wa skʼulane ganar. Ma bʼobʼta wa sleʼawe modo bʼa mi jel oj xchʼak sbʼaje bʼa oj yaʼteltaye mas ja Jyoba. Jachtikni wa xcha ekʼ ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Ja bʼa tsaʼanikxta jabʼilik, kʼulaxel jastik junuk jel chamyabʼjel. Bʼa jujuntik, koltani bʼa mas mi oj chʼakxuk takʼin yuja bʼa janekʼ wa x-axi. Ja yuj ja xchonabʼil ja Dyos wa sleʼa modo bʼa oj tsʼujuk ja gasto sok ja aʼtel wa xkʼulaxi. Ja jdonasyontik wa xkaʼatik bʼa jel chaʼanyabʼalil wani xbʼobʼ axuk makunuk tsʼikan lek.

14-16. a) ¿Bʼatik wan axel makunuk ja donasyonik wa xkaʼatiki? b) ¿Jastal awaʼunej el slekilal ja weʼn ja majtanalik wa xyakitik ja xchonabʼil ja Dyos?

¹⁴ Jitsan ja matik wane yaʼteltajel ja Jyoba bʼa jitsanxa jabʼil wa xyalawe mini bʼa akʼubʼalyile jitsan majtanalik yuja xchonabʼ ja Dyos jastalni ja wego. Sok merani ja jaw. Ja bʼa tsaʼanikxta jabʼil ekʼeli kʼulaxel ja sitio jw.org sok ja canal bʼa JW Broadcasting. Chomajkil, ja Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras masxani elel bʼa jitsan kʼumalik yuja ajyi. Jaxa bʼa 2014 soka 2015 kʼulaxi ja niwan tsomjelik bʼa wajye bʼa tuktukil país bʼa sbʼiʼilan «La jleʼtik bʼajtan ja sGobyerno ja Dyosi». Sok ayni ti kʼulaxi  bʼa jujuntik ja estadio mas niwakik ja bʼa 14 chonabʼik bʼa yibʼanal ja luʼumi. Spetsanil ja matik wajyeʼi jel yabʼye stsamalil.

¹⁵ Jitsan jelni yaʼuneje tsʼakatal yuja jastik tsamalik wa xyakitik ja xchonabʼ ja Jyoba. Jun sjejel, jun nupanum bʼa wane aʼtel bʼa jun yal chʼin chonabʼ ja bʼa Asia yala sbʼaja canal JW Broadcasting: «Ayni ekʼele wa xkabʼtikon jel najat aytikon, sok ay ekʼele jel pasil oj chʼay jkʼujoltikon ja jastik wan bʼobʼel kʼulaxuk ja bʼa yaʼtel ja Jyoba. Pe yajni wa xkilatikon ja Broadcasting, wego wa xjul jkʼujoltikon tini ayotik ja bʼa tsome jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi. Ja ili, ja jmoj-aljeltiki jel gusto aye soka JW Broadcasting. Tikʼanxta wa xkabʼtikon wa xyalawe ja programaʼik bʼa ixaw ixawi wan bʼi x-aji ajyuke mojan soka Tsome Tojwanumi. Ja wego masni jel gustoʼaye yuja teye ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi».

¹⁶ Bʼa spetsanil ja luʼumi, wan axel kʼeʼuk ma wan tojbʼesxel junuk 2,500 Naʼitsik bʼa Tsomjel. Ja bʼa Honduras, ja jmoj-aljeltik bʼa jun kongregasyon stsʼijbʼane ja it yajni kʼe yawe makunuk ja yajkʼachil Naʼits bʼa Tsomjeli: «Jelni gusto ayotikon yuja teyotikon ja bʼa spamilya ja Jyoba wa xtax bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali, sok yabʼjel stsamalil ajyel ja bʼa tsome jmoj-aljeltik wa xtax bʼa spetsanil ja luʼumi. Stsʼakatal ja jawi, ja skʼanjelkujtikon ajyi bʼa oj ajyukujtikon jun Naʼits bʼa Tsomjelal kʼotni smeranil». Jitsan jachtikni wa xcha yalawe yajni wa x-ajiyile ja Biblia soka juʼunik bʼa skʼumale, jawa x-aji skoltajele yajni wa x-ekʼ jun desgrasya, ja yajni wa xyilawe ja slekilal ja bʼa xcholjel bʼa ay jitsan ixuk winik ma ja bʼa xcholjel bʼa calleʼik bʼa niwak chonabʼik.

17. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jyoba wa skoltay ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki?

¹⁷ Jitsan ja matik mi taʼumantiʼuk bʼa Jyoba jelni wokol wa skʼuʼane oj lajxukujtik skʼulajel jitsan jastik junuk kechanta soka donasyonik wa xkaʼatik sok spetsanil jkʼujoltiki. Jun tejkʼanubʼal bʼa jun niwan empresa yulatay june ja imprenta kiʼojtiki sok jel chamyabʼ yajni yabʼ mi xtupjiye ja matik wane aʼteli, wa xkʼulaxi soka donasyonik wa xkaʼatik sok spetsanil jkʼujoltik sok mi wa xkʼulaxi jun campaña bʼa stsomjel takʼin. Yala mini oj bʼobʼ kʼulaxuk ja jasa wa xkʼulantiki. Sok merani ja jaw. Wa xnaʼatik kechanta wa xbʼobʼ kʼulaxuk soka skoltanel ja Jyoba (Job 42:2).

18. a) ¿Jastik slekilal wa xkilatik yajni wa xkoltaytik ja sGobyerno ja Dyosi? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jetikyi ja kuntikiltiki soka matik ajkʼacheto bʼa oj cha koltanuke?

¹⁸ Ja Jyoba wa xyaʼakan bʼa oj jkoltaytik ja niwan aʼtel wan kʼulaxel sbʼaja sGobyerno ja bʼa jtyempotiki. Wa xyala, ta jkʼulantiki, oj ajuk koʼ jlekilaltik (Mal. 3:10). Sok wa skʼapa yajni ja ixuk winik jaman ja skʼujoli lekni oj wajyuj ja bʼa sakʼanili (kʼuman ja Proverbios 11:24, 25). Chomajkil, gustoni oj ajyukotik, pes ‹masni wa xyaʼa gustoʼil ja yajeli yuja oj ajukitiki› (Hech. 20:35). Pe mi kechanuk ja jaw, ay kiʼojtik ja cholal bʼa yaljelyabʼ sok sjejelyile ja kuntikiltik soka matik ajkʼacheto bʼa jastal ja yeʼnle wa xbʼobʼ koltanuke sok bʼa oj yil-e jitsan slekilal.

19. ¿Jastal snikuneja ja artikulo it?

¹⁹ Spetsanil ja jas kiʼojtiki tini jakel bʼa Jyoba. Yajelyi ja jasa kiʼojtiki wa sjeʼa wa xyajtaytik sok wa xkatikyi tsʼakatal spetsanil ja jasa skʼulunejkitik (1 Crón. 29:17). Yajni ja xchonabʼ ja Israel yaʼa donasyonik bʼa oj kʼeʼuk ja templo, «gustoʼaxi yuja yaʼawe ja majtanalik mi kʼanubʼaluk, pes ja yeʼnle yaʼaweyi majtanalik mi kʼanubʼaluk ja Jyoba jach sok jun skʼujole tsʼikan lek» (1 Crón. 29:9). Ja keʼntiki la cha katik el slekilal ja gustoʼili soka janekʼ gusto wala kantik yuja wa xkaʼatikyi ja Jyoba ja jasa yaʼunejkitiki.