1, 2. a) ¿Jastal koltaji ja Yoshiko ja yaljelik bʼa Isaías 41:10? b) ¿Matik wa xcha bʼobʼ koltajuk ja jas yala ja Jyoba?

JUN jmoj-aljeltik ixuk bʼa toj ajyel sbʼiʼil Yoshiko aljiyabʼ rasonik mi lekuk. Ja sloktora yala yabʼ kechanxta jujuntik ixaw sakʼan. ¿Jastal yabʼ ja jmoj-aljeltik jaw? Wegoxta julskʼujol june ja teksto jel skʼulan gusto: Isaías 41:10 (kʼuman). Sok jun slamanil, yala yabʼ ja sloktora mini wa xiwi, yujni yamubʼalyi ja skʼabʼ yuja Jyoba. * Ja bersikulo it aji kulan skʼujol sok koltaji bʼa oj sjip spetsanil skʼujol bʼa Jyoba. Sok junxtani wa xbʼobʼ skoltayotik ja keʼntiki yajni wa x-ekʼ jbʼajtik tsatsal wokolik. Bʼa yabʼjel lek stojolil jastal wa xya ajyukotik laman, la jpaklaytik bʼajtan jas yuj ja Jyoba ya ekʼyi ja rason it ja Isaías.

² Bʼajtanto lek, ja Jyoba ya ekʼyi bʼa yajel kulanyi skʼujol ja judíoʼik oj ijuke och mosoʼil ja bʼa Babilonia. Pe cha yaʼanikan bʼa oj kan tsʼijbʼunubʼal bʼa oj koltajuk spetsanil ja yaʼtijumiki bʼa ajyele sakʼan man tyempo jaw (Is. 40:8; Rom. 15:4). Ja tyempo ayotik bʼa «jel wokol, bʼa mi oj naxuk jas oj kʼulaxuk», mastoni wa xmakunikujtik ja stsatsankʼujolanel wa xyaʼa ja sjuʼunil ja Isaías (2 Tim. 3:1, TNM).

3. a) ¿Jas kʼapjelalik wa xtaʼatik ja bʼa teksto bʼa jabʼil 2019? b) ¿Jas yuj wa xmakunikujtik ja kʼapjelalik jaw?

³ Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik oxe kʼapjelalik bʼa Jyoba bʼa ojni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. Ti wa xtax bʼa Isaías 41:10, ja teksto bʼa jabʼil 2019. Ja bʼajtani, ja  Jyoba tini oj ayuk jmoktik. Xchabʼil, yeʼn ja jDyostik. Sok yoxil, yeʼn oj skoltayotik. ¿Jas yuj wa xmakunikujtik ja kʼapjelalik jaw? * Jastalni ja Yoshiko, ay kiʼojtik wokolik. Chomajkil, wa xtʼaspuntik ja stʼenwanel ja luʼumkʼinali. Jujuntik wantik yijel wokol yuja wa xyiʼaj jpatiktik ja gobyernoʼik bʼa jel ja yipe.

4. a) ¿Jas bʼajtan kʼapjelal oj jpaklaytik? (Kʼela ja nota). b) ¿Jastal wa sjeʼa ja Jyoba ja jastal wa xyabʼ yuj keʼntik? c) ¿Jastal wa skoltaya ja weʼn ja jas wa xyala kabʼtik ja Jyoba?

⁴ Bʼa bʼajtan, ja Jyoba wa xya kulan jkʼujoltik yaljel kabʼtik: Mok xiwan, yujni ja keʼn teyona moka. * Bʼa sjejel tini ay jmoktik, wa sjeʼakitik ja syajtanel sok wa stalnayotik. La kiltik jastal wa xchiktes ja niwan syajtanel yiʼoj jmoktiki: «Yujni ja weʼn jel tsamala ajyi ja bʼa jsati, ja weʼn kisubʼala, sok ja keʼn jkʼanuneja» (Is. 43:4). Mini jun jasunuk ja bʼa sutsatkʼinali wa xbʼobʼ timjuk ja Jyoba bʼa mixa oj syajtay ja yaʼtijumi. Ja ajyel toj jmoktik mini xchʼaki (Is. 54:10). Wani stsatsankʼujolanotik snajel kʼotel jastal kamigotik sok wa syajtayotik. Ja yeʼn ojni stalnayotik jastalni stalnay ja najate ja yamigo Abrán (Abrahán). Ja Jyoba yala yabʼ: «Mok xiwan, Abrán. Kʼotelon bʼa weʼna jun escudo» (Gén. 15:1).

5, 6. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jyoba wani skʼana oj skoltayotik soka jwokoltiki? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel bʼa Yoshiko?

⁵ Wa xnaʼatik ja Jyoba wani skʼana oj skoltayotik soka jwokoltiki yujni wa xyaʼakitik ja kʼapjelal it: «Yajni la ekʼi ja bʼa jaʼiki, ja keʼn ti oj ajyukon amok; sok ja bʼa yok jaʼiki, mini oj ya mukxankoʼ. Yajni la ekʼ ja bʼa kʼakʼi, mini oj tsikan, mini ja yajlel oj sbʼakbʼesa» (Is. 43:2). ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it?

⁶ Ja Jyoba mini skʼapakitik oj xchʼay kitik ja wokolik bʼa wa xya wokolanuk ja jsakʼaniltik, pe mini oj cha yakan a-syajbʼesotik bʼa tolabida ja wokolik bʼa oj slajtik jastal jaʼik bʼa wa xmukwani ma  jastal ja yajlel kʼakʼ bʼa wa stsikwani. Wa xyala kabʼtik tini oj ajyuk jmoktik bʼa oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik. Oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik laman sok bʼa ajyel toj ama la chamtik (Is. 41:13). Jachni koltaji ja Yoshiko, ja maʼ jtaʼatik tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo. Ja yakʼixi xcholo: «Jelni cham kilatikon ja lamanil sjeʼa ja jnantikoni. Chikani lek yeʼnani ja Jyoba ja maʼ yayi ja lamanil ja bʼa skʼujoli. Man kʼakʼu chami, mini yaʼakan xcholjel yabʼ ja empermeraʼik sok ja matik maloʼay sbʼaja Jyoba soka skʼapjelaliki». ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel bʼa Yoshiko? Ta wa xjipa kʼujoltik ja bʼa kʼapjelal bʼa tini oj ajyuk jmoktik ja Jyoba, ojni jtaʼ kiptik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik sok bʼa mini oj xiwkotik.

7, 8. a) ¿Jas xchabʼil kʼapjelal oj jpaklaytik, sok jasa wa stojolan ja mi oj chamjkʼujoltik? b) ¿Jas yuj yala yabʼ ja Jyoba ja judíoʼik mosoʼaye mok chamskʼujole? c) ¿Jasa yala ja Jyoba ja bʼa Isaías 46:3, 4 bʼa yajel kulan skʼujol ja xchonabʼi?

⁷ La kiltik ja xchabʼil kʼapjelal wa xtax ja bʼa Isaías: Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi. Ja yajni wa x-alxi bʼa chamkʼujol, ja bʼa mero kʼumal stsʼijbʼaxi wa xkʼan yal «skʼeljel tikʼanxta ja bʼa wa patiki ta ay jas xiwela sbʼaj oj kʼulajukawi» ma «skʼeljel tuktukil lado bʼa xiwelxta aya».

⁸ ¿Jas yuj yala ja Jyoba mok chamskʼujole ja judíoʼik ja oj ajyuke moso ja bʼa Babilonia? Yujni wa snaʼa ja ixuk winik ja bʼa lugar jaw ojni xiwuke yajni ja kʼakʼanumik bʼa medopersa x-ochye ja bʼa Babilonia ja bʼa xchʼakulabʼil ja 70 jabʼil ja oj eluke ja judíoʼik. Ja Jyoba oj ya makunuk ja kʼakʼanum jaw bʼa yajel el libre ja xchonabʼi (Is. 41:2-4) Yajni ja babilonioʼik sok ja ixuk winik bʼa tuk chonabʼik yilawe wanxa mojxeljan ja skontraʼe, sleʼawe modo bʼa mi oj och sbʼaje xiwel bʼa yalani sbʼaje: «Ajyan tsats». Chomajkil skʼulane mas dyosik bʼa wa smajlaye oj talnajuke yuj (Is. 41:5-7). Yajni wan ekʼel ja jaw, ja jas yala ja Jyoba ya kulanyi skʼujol ja xchonabʼi: «Pe ja weʼn, kala Israel, [soka stukil ja tuk chonabʼiki,] weʼna ja kaʼtijuma». Sok bʼa mok chamskʼujol ja yaʼtijumiki, yala yabʼ: «Keʼnon jawa Dyosi» (Is. 41:8-10). Ja yajni yala «keʼnon jawa Dyosi», bʼa tyempo wego, ja Jyoba jani ya skʼuʼuk ja judíoʼik bʼa toj ajyele mini chʼayeluk skʼujol sok mini xyaʼawekan ajyel jastal xchonabʼil. Chomajkil, yala yabʼye oj ya eluk sok oj skoltay bʼa oj spak-e ajnel. Ja jas yala ja Jyoba, jelni maʼ tsatsankʼujolajiye ja judíoʼik matik mosoʼaye (kʼuman ja Isaías 46:3, 4).

9, 10. ¿Jas yuj mini sbʼejuk oj cham jkʼujoltik? Aʼa jun sjejel.

⁹ Ja bʼa jtyempotik, ja ixuk winik maxani jel chamkʼujol ay yuja wanxtani ipaxel ja jastal wa xtax ja luʼumkʼinali. Pe ja iti wani xcha ya wokolanukotik ja keʼntiki. Pe tʼilani mok chamjkʼujoltik, yujni ja Jyoba wa xyala kabʼtik: «Keʼnon jawa Dyosi». Ja yaljelik it jelni wa xya kulan jkʼujoltik. ¿Jas yuj?

¹⁰ La kiltik jun sjejel. La jpensaraʼuktik ja Juan soka José wajume bʼa junxta karro. Pe junta chʼaykʼujol, ja karro jel tsats kʼe yojtsʼinuk yuja jel jomel ja karretera. Yajni jel wan yojtsʼinel ja karro, anto ja choperi yalajan: «Ajyanik laman sok mok nijkanik. Ojni albʼukotik bʼa oj ekotik ja bʼa mas jomel ja karretera». Ja Juan jelni chamkʼujol ay. Pe wa xyila ja José mini wa xcham skʼujol. Ja yuj wa sjobʼoyi:  «¿Jas yuj mila xiwi?». Ja José wa stsetsuni sok wa xyala yabʼ: «Yujni ja choperi ja jtati. Wani xkʼuʼan lek mini jas oj ekʼ jbʼajtik. Oj cholawabʼ sbʼaj yeʼna yuja juni lekil choper. Ja jaw oj skoltaya bʼa mi oj xiwan».

11. ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel ja bʼa chabʼ pasajero?

¹¹ ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel it? Jastalni ja José, mini xcham jkʼujoltik yujni wa xnaʼatik sbʼaj lek ja jTatik bʼa satkʼinali, ja Jyoba. Wa xnaʼatik ja yeʼn ojni skoltayotik ja bʼa «wokolik» ja bʼa jsakʼaniltik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it (Is. 35:4). Anima ja tuk ixuk winik mixa snaʼawe jas oj skʼuluke yuja xiweli, ja keʼntiki wani xkatik ajyuk ja lamanil yujni wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba (Is. 30:15). Sok jastalni skʼulan ja José, wa xkalatik yabʼ ja ixuk winiki sbʼaja rasonik kiʼojtik bʼa sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos. Jachuk ja yeʼnleʼi oj ajyuke seguro ojni koltajuke yuja Jyoba chikan jas wokol stʼaspune.

12. a) ¿Jasunkiluk ja yoxil kʼapjelal oj jpaklaytik? b) Ja yaljel ja ‹skʼabʼ› ja Jyoba, ¿jasa wa xya juljkʼujoltik?

¹² La kiltik ja yoxil kʼapjelal bʼa Jyoba: Keʼn ja maʼ oj jtsatsankʼujolana, jaʼi, keʼn oj jkoltaya. Ja Isaías xcholotani jastal oj stsatsankʼujoluk ja Jyoba ja xchonabʼi. Yala: «Ja Jyoba ojni jak soka yipi, jaxa skʼabʼi oj ya smandaranel yuj yeʼna» (Is. 40:10). Ja Biblia wani xya makunuk ja yaljel kʼabʼal jastal jun senya bʼa ipal. Ja yuj ja jas yala ja Isaías wa xya juljkʼujoltik ja Jyoba juni Mandaranum jel yip. Ja bʼa najate, ja Dyos ya makunuk ja yip bʼa mini xkʼulji ganar bʼa skoltajel sok stalnajel ja yaʼtijumiki. Ja bʼa jtyempotik, cha wani stsatsankʼujolajel sok stalnajel  ja matik wa sjipa skʼujol bʼa yeʼn (Deut. 1:30, 31; Is. 43:10)..

13. a) ¿Jas tyempo wa xya kʼotuk ja Jyoba ja kʼapjelal bʼa oj ya kiptik? b) ¿Jasa wa xyala kabʼtik bʼa wa stsatsankʼujolanotik sok wa xya jipjkʼujoltik lek?

¹³ Ja Jyoba wani xya kʼot smeranil ja kʼapjelal bʼa oj ya kiptik yajni wa xyiʼaj jpatiktik ja jkontratiki. Bʼa jujuntik lugar ja bʼa luʼumkʼinal, wane skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile bʼa yajel kʼot tekʼan ja xcholjeli ma stimjel ja xchonabʼil ja Dyosi. Pe ja jas wa xyawe makunuki mini jel wa xya chamjkʼujoltik. Ja Jyoba ay jas wa xyala kabʼtik bʼa wa stsatsankʼujolanotik sok wa xya jipjkʼujoltik lek. Wa xyala: «Chikan jas arma kʼulubʼal bʼa wa skontraʼana mini oj bʼobʼyuja» (Is. 54:17). Ja kʼapjelal it wa xya juljkʼujoltik oxe jasunuk jel tʼilan.

14. ¿Jas yuj mini cham xkabʼtik ja oj yixtalaʼukotik ja skontraʼik ja Dyosi?

¹⁴ Bʼajtan, tʼilani oj jmajlaytik ja luʼumkʼinal ayilkʼujolukotik (Mat. 10:22). Ja Jesús yalanikan ja snebʼumanik ojni ijuk spatike tsats lek ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it (Mat. 24:9; Juan 15:20). Xchabʼil, ja jas yalakan ja Isaías wani xyala kabʼtik ja jkontratiki mi kechan oj yilkʼujolukotik, ojni yawe makunuk tuktukil armaʼik bʼa oj yixtalaʼukotik. Jujuntik ja jaw tey ja loʼlanel bʼa chapan lek, ja abʼalik bʼa jelxelxa soka ja oj ijuk jpatiktik tsats lek (Mat. 5:11). Ja Jyoba mini oj stim ja jkontratik bʼa mi oj yawe makunuk ja armaʼik jaw (Efes. 6:12; Apoc. 12:17). Pe mini sbʼejuk oj och jxiweltik. ¿Jas yuj?

15, 16. a) ¿Jas yoxil jasunuk tʼilan oj juljkʼujoltik, sok jastal wa skoltay ja jaw ja Isaías 25:4, 5? b) ¿Jastal wa xchiktes ja Isaías 41:11, 12 ja jastal oj chʼayuke ja maʼ wa xtiroʼaniye jmoktiki?

¹⁵ Ja yoxil jasunuk oj juljkʼujoltik jani ja Jyoba wa xyala «mini oj bʼobʼyuja» chikan jas arma oj ajuk makunuk bʼa oj iljukotik kontra. Jastalni jun barda wa stalnayotik ja bʼa tsatsal ikʼ jaʼ, jachni wa stalnayotik ja Jyoba ja bʼa ‹sjuʼwanel ja matik  jel ja yipe› (kʼuman ja Isaías 25:4, 5). Ja jkontratiki mini oj bʼobʼyujile bʼa oj syajbʼesotikan bʼa tolabida (Is. 65:17).

¹⁶ Bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba, ja yeʼn wa xyala ja jasa oj ekʼ sbʼaje ja ‹matik wa xtajkiye› jmoktik (kʼuman ja Isaías 41:11, 12). Chikani janekʼ oj tiroʼanuke ma janekʼto oj ipaxuk el ja kʼakʼanel, spetsanil ja matik kontraʼaye soka xchonabʼil ja Dyos junxtani oj chʼakuke: ‹Oj kʼotuke jastal mi jas xmakuni sok oj chʼayuke›.

17, 18. a) ¿Jas yuj wa skoltayotik ja skʼumajel ja Biblia bʼa yajel tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos? Aʼa jun sjejel. b) ¿Jas yuj tʼilan oj jpensaraʼuktik ja teksto ja bʼa jabʼil 2019?

¹⁷ Ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba wa stsatsbʼi ja yajni wa xkʼot jnatik sbʼaj leki. Sok wani xbʼobʼ ja jaw skʼumajel lek ja Biblia sok spiljel tyempo bʼa spensarajel ja jas wa xkʼumantiki. Ja Biblia ayiʼoj loʼilik bʼa meran ekʼi bʼa wa sjeʼa jastal ja Jyoba stalnay ja xchonabʼil ja bʼa tyempo najate sok bʼa wa xya jipjkʼujoltik bʼa ojni cha stalnayotik ja bʼa jtyempotiki.

¹⁸ La jpensaraʼuktik ja bʼa tsamal sjejel wa xya makunuk ja Isaías bʼa oj skoltayotik yiljel ja jastal wa stalnayotik ja Dyosi. Wa xya slaj sbʼaj jastal jun talnuman yal chejik. Wa xyala: «Sok ja skʼabʼi oj stsom ja yal chejiki; sok jaxa ja bʼa sniʼ skʼujoli oj stele» (Is. 40:11). Yajni wa xkabʼtik ja Jyoba wa stelawotik ja bʼa yijil skʼabʼiki, wa xkabʼtik lamanil sok talnubʼalotik. Bʼa oj skoltayotik yajel ajyuk ja lamanil ja bʼa yoj wokoliki, ja moso toj ayi sok wa stalna sbʼaj leki stsaʼunej ja teksto ja bʼa jabʼil 2019 soka jas wa xyala ja Isaías 41:10: «Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi». La jpensaraʼuktik ja bʼa yaljelik jaw bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik. Skʼulajel ja jaw oj ya kiptik sok sjipjel jkʼujoltik bʼa stʼaspujel ja wokolik wan moxeljani.