1, 2. a) ¿Jas yuj jelni sbʼej ja sjeʼakitik ja Jesús ja oj katik juljkʼujoltik ja xchamelal bʼa jun modo mi jel wokoluk xchapjel? b) ¿Jastik smodo ja Jesús oj jpaklaytik?

¿WAN maʼ xbʼobʼa chol ja jasa wa xkʼulantik spetsanil ja jabʼilik ja bʼa yajel juljkʼujoltik sbʼaja xchamelal ja Jesukristo? Ojni maʼ, yujni ja tsomjelal it mini jel wokoluk xchapjel. Pe bʼobʼta ayni maʼ oj sjobʼ sbʼaj: «¿Jastal lek jun tsomjelal bʼa jel chaʼanyabʼalil mi jel wokoluk xchapjel?».

² Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, tolabida sjeʼa jastik meran bʼa jel tʼilan bʼa pasil, jaman lek sok bʼa mi wokoluk yabʼjel stojol (Mat. 7:28, 29). Bʼa juntikxta, sjeʼa jastal oj katik juljkʼujoltik * ja xchamelal bʼa jun modo mi jel wokol xchapjel pe bʼa jelni chaʼanyabʼalil. La jpaklaytik lek ja tsomjelal it soka jastik skʼulan sok yala ja Jesús. Ja it oj skoltayotik bʼa yabʼjel lek stojol ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj, ja mi xiwi soka syajal skʼujoli. Cha oj jnebʼtik jastal oj kʼotkotik mas jastal ja yeʼn.

3. Yajni wa xkʼumantik ja Mateo 26:26-28, ¿jas yuj wa xkalatik ja Conmemoración ya kujlajuk ja Jesús mini jel chapanuk, sok jas wa senyaʼan ja pan mey yajnal soka vino?

³ Ja Jesús ya kujlajuk ja Conmemoración bʼa ti ajyi ja 11 sjekabʼanumik toji. Sbʼaja jaw, ya makunuk pan mey yajnal sok vino kanto ja bʼa Pascua (kʼuman ja Mateo 26:26-28).  Yala yabʼ ja sjekabʼanumik ja chabʼ jasunuk jaw mi jel chapanuk ja wa senyaʼan ja skwerpo mey smul sok ja xchikʼel, bʼa ojxta ya ja sakʼanil yuj yeʼnle. Ja sjekabʼanumik mini maʼ cham yabʼye yuja ajkʼach Cena mi jel chapanuk ya kujlajuk ja Jesús. ¿Jas yuj?

4. ¿Jas rason ajiyi ja Marta yuja Jesús bʼa wa skoltayotik yabʼjel stojol jas yuj mi jel chapanuk ja Conmemoración?

⁴ La juljkʼujoltik ja jas ekʼ jujuntik ixaw bʼajtanto, ja bʼa yoxil jabʼil xcholo ja Jesús. Yajni ti wa xtax ulatanel ja bʼa snaj ja yamigo Lázaro, Marta sok María, kʼe sjeʼyile. Anima ja Marta tini ay bʼa snaj, kechantani waj skʼujol bʼa skʼulajel jun waʼelal jel chapan sbʼaja lok jel tʼilani. Pe ja Jesús kʼunxta stojo yaljel yabʼ mini tolabida tʼilanuk oj kʼulaxuk jun waʼelal bʼa jel chapan (Luc. 10:40-42). Tyempo tsaʼan, yajni kechanxta jujuntik ora wa xkan bʼa oj ya ja sakʼanil, jachni cha skʼulan ja jasa yala yabʼ ja Marta. Skʼulan jun cena bʼa mi jel chapanuk. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it sbʼaja Jesús?

5. ¿Jas wa sjeʼakitik sbʼaja Jesús yuja mi jel chapanuk ja Conmemoración, sok jastal wa syaka sbʼaj soka Filipenses 2:5-8?

⁵ Spetsanil ja jas skʼulan soka jas yala ja Jesús wani sjeʼa chʼin yaʼa sbʼaj. Ja yuj mini jel cham yabʼjeluk ja sjeʼa ja modoʼal it ja tsaʼanxta akwal ajyi sakʼani (Mat. 11:29). Wani snaʼa jelxa mojan oj ya ja niwan koltajel bʼa mini maʼ skʼulunej ja bʼa luʼumi sok bʼa ojni ajuk sakʼwuk yuja Jyoba sok oj ajuk och mandaranum ja bʼa satkʼinali. Anima jachuk, mini waj skʼujol bʼa yeʼna skʼulajel jun niwan kʼin bʼa yajel juljkʼujoltik ja xchamelali. Jaʼukto maʼ, yala yabʼ ja snochumanik ajul skʼujole jun ekʼele ja bʼa jabʼili bʼa jun Cena mi jel chapanuk pe bʼa lek skʼeljel (Juan 13:15; 1 Cor. 11:23-25). Jachni xchiktes jaman lek mini niwan yaʼa sbʼaj. Janekʼto wa xya gustoʼaxukotik ja yaʼa sbʼaj chʼini jani june ja bʼa tsamal smodoʼik yiʼoj ja jMandaranumtiki (kʼuman ja Filipenses 2:5-8).

6. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj ja Jesús yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokol?

⁶ ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jastal chʼin yaʼa sbʼaja ja Jesús? Jani yajel bʼajtan ja jas wa skʼana ja tuki yuja jbʼajtiki (Filip. 2:3, 4). La jpensaraʼuktik ja jasa skʼulan ja tsaʼanxta akwal ajyi sakʼani. Anima wa snaʼa jelxa mojan oj chamuk bʼa jel oj yi wokol, jani cham skʼujol ja syajal oj yabʼye ja snebʼumanik toji. Ja yuj ja bʼa tsaʼanxta akwal mini jijli sjejelyile,  stsatsankʼujolajel sok yajel kulan skʼujole (Juan 14:25-31). Sjeʼa masni chamskʼujol ja slekilal ja tuk yuja yeʼn. Juni lekil sjejel yaʼakan bʼa chʼin yajel jbʼajtik.

7. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús mini tʼun xiwi tʼusan tsaʼan ja ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltiki?

⁷ Tʼusan tsaʼan ja yajni ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltiki, ja Jesús sjeʼa mini tʼun xiwi. ¿Jastal? Pwestoni ajyi bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos anima wa snaʼa jelni oj yi kʼixwel ja oj lejuk yi lom smul bʼa wa xkʼumani kistal sbʼaja Dyos sok man oj miljuk (Mat. 26:65, 66; Lucas 22:41, 42). Tojni lek ajyi sok yayi stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyos, skoltayni ja derecho yiʼoj bʼa yajel mandar sok sjama ja bʼej bʼa oj staʼ sakʼanile bʼa tolabida ja ixuk winik ja matik oj snaʼe malaya soka smule. Cha xchapa ja snebʼumaniki sbʼaja wokolik ojxta stʼaspuke.

8. a) ¿Jasa alji yabʼye ja nebʼumanik toj yuja ja Jesús? b) Jabʼilik tsaʼan ja yajni cham ja Jesús, ¿jastal sjeʼawe ja snebʼumanik snochowe ja sjejel bʼa mi xiwi?

⁸ Ja Jesús cha sjeʼa mi tʼun xiwi, pes yaʼakan jun lado ja xchamkʼujolik sok jaʼ waj skʼujol ja snesesida ja sjekabʼanumik toji. Tsaʼan yajni yala yabʼ ja Judas axa wajuk, ya kujlajuk jun Cena mi jel chapanuk. Ja jawi ja bʼa oj julskʼujole ja snebʼumanik oj wajuke bʼa satkʼinal ja slekilal oj yawe eluk ja spekʼa ja xchikʼel sok bʼa oj ochuke ja bʼa yajkʼachil trato (1 Cor. 10:16, 17). Bʼa skoltajele ajyele toj sok bʼa oj ajyuke soka yeʼn bʼa satkʼinal, yala yabʼye ja jasa wa skʼana ja yeʼn soka stati a-skʼuluke (Juan 15:12-15). Cha yala sbʼaja wokolik oj stʼaspuke. Tsaʼan, yala yabʼye mokni xiwuke jastal yeʼn (Juan 16:1-4a, 33). Jitsan jabʼilik  tsaʼan, ja snebʼumaniki mini yawekan snochjel ja sjejel bʼa mini xiwi soka skʼanjel bʼa pwesto ajyel bʼa yijel wokol bʼa skoltajel sbʼaje (Heb. 10:33, 34).

9. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja jastal mi xiw ja Jesús?

⁹ Ja bʼa jtyempotik, cha wani xnochotik ja sjejel bʼa mini xiw ja Jesús. ¿Jastal? Jun sjejel, jani skoltajel ja jmoj-aljeltik bʼa wa x-iji spatike yuja jasa wa skʼuʼane. Ayni ekʼele, jujuntik wa xlutjiye bʼa mini ay smule. Ja yajni jach wa x-ekʼi, tʼilani oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi yuj yeʼnle, jastal yajelyi orasyon, skoltajele ja bʼa stiʼ sat ja matik ay xchol bʼa gobyerno, cha jachuk ja bʼa jwesik (Filip. 1:14; Heb. 13:19). Pilan modo wa xbʼobʼ jetik mi la xiwtik jani xcholjel bʼa ‹mini tʼun oj jyopes jbʼajtik› (Hech. 14:3, TNM). Jastalni ja Jesús, pwestoni aytik lek bʼa oj jcholtik ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos anima la iljitik kontra sok x-iji jpatiktik. ¿Pe jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta wa xkabʼtik ayni ekʼele wala xiwtik?

10. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja semanaʼik bʼajtanto bʼa Conmemoración, sok jas yuj?

¹⁰ Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa mi jel oj xiwkotik jani spensarajel ja smajlajel kiʼojtik stsʼakatal ja xchamelal ja Jesús (Juan 3:16; Efes. 1:7). Ja styempoʼil bʼa yajel kʼi mas ja jastal chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja koltanel yaʼa ja Jesús jani ja semanaʼik bʼajtanto ja bʼa Conmemoración. Ja bʼa kʼakʼuʼik jaw, la jkʼumuktik ja tekstoʼik sbʼaja Conmemoración sok la jpensaraʼuktik lek ja jastik ekʼ bʼa iji och amiljuk ja Jesús. Anto, yajni stsomo jbʼajtik ja bʼa Cena ja Kajwaltik masni oj kabʼtik lek stojol jasa wa senyaʼan ja pan soka vino, soka sakʼanil yaʼa bʼa mini jas oj slaje. Yajni wa xkabʼtik stojol ja jas skʼulan ja Jesús soka Jyoba yuj keʼntik, soka slekilal wa xbʼobʼ kiltik soka jpamilyatik, wa stsatsbʼi  mas ja smajlajel kiʼojtik sok wa xkʼi ja jastal mila xiwtik bʼa oj kuchkujtik masan xjak ja chʼakelali (Heb. 12:3).

11, 12. ¿Jasa jnebʼatikta ja wego?

¹¹ Jnebʼatikta ja wego ja bʼa Cena ja Kajwaltiki mini kechan wa xya juljkʼujoltik ja janekʼto chaʼanyabʼalil ja koltanel yaʼa, cha jachuk ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj soka mi xiw ja Jesús. Jelni xkaʼatik tsʼakatal sok spetsanil jkʼujoltik yuja wantoni sjejel ja tsamal modoʼalik jaw bʼa spatjelyi skʼujol ja Dyos yuj keʼntik jastal Olomal Sacerdote ja bʼa satkʼinal (Heb. 7:24, 25). Bʼa sjejel wa xkaʼatik tsʼakatal, tʼilani oj jkʼuʼuktik lek ja mandar bʼa yajel juljkʼujoltik ja xchameli (Luc. 22:19, 20). Wani xkʼulantik jabʼil jabʼil ja kʼakʼu wa xkʼot ja bʼa jcalendariotik keʼntiki, ja bʼa scalendario ja judío jaʼa 14 ja bʼa yixawil Nisán, ja yajtabʼ mas tʼilan ja bʼa jabʼili.

¹² Yajni wa xpensaraʼantik sbʼaja jastal mi jel chapanuk skʼulan ja Cena ja Kajwaltiki, wani xcha kilatik ja modoʼal nikjiyuj ja Jesús bʼa cham yuj keʼntik. Jani naji sbʼaj yuja modoʼal jaw ja yajni ti ajyi ja bʼa Luʼumi. ¿Jas modoʼal?

13. ¿Jastal wa xcholo ja Juan 15:9 soka 1 Juan 4:8-10 ja yajtanel yiʼoj ja Jyoba soka Jesús, sok matik wa xyawe el slekilal ja yajtanel jaw?

¹³ Bʼa spetsanil ja jas skʼulan, ja Jesús sjeʼa toj lek ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba (kʼuman ja Juan 15:9; 1 Juan 4:8-10). Sok ja jasa mas tʼilani, ja yajalkʼujol jaw nikjiyuj bʼa oj ya ja sakʼanil yuj keʼntik. Anima oj wajkotik bʼa satkʼinal ma kʼotelotik ja bʼa «pilan chej», wani xkatik el slekilal ja yajtanel sjeʼunejkitik ja Jyoba soka Yunini yuja koltanel yaʼawe (Juan 10:16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]; 1 Juan 2:2). La kiltik jastal chiknaji ja syajal skʼujol ja Jesús soka jastal mi jelxi soka snebʼumanik ja yajni ya kujlajuk ja Cena.

14. ¿Jas modo sjeʼa ja Jesús wa syajtay ja snebʼumanik?

¹⁴ Jastalni wa xkilatik, ja Jesús mini yayi mandar ja snochumanik tsaʼubʼale bʼa ayil-e jastal jun kostumbre bʼa jel wokol, pes kechani jun cena mi jel chapanuk. Ja janekʼxa tyempo ekʼeli, spetsanil ja jabʼil yaʼuneje julskʼujole ja xchamelal ja Jesús anima tuktukil ja jastal wa xtaxye, ayni ekʼele bʼa yoj preso (Apoc. 2:10). ¿Bʼobʼel maʼ skʼuʼuke ja mandar yaʼakan ja Jesús? Bʼobʼel.

15, 16. ¿Jastal bʼobʼel skʼuluke jujuntik jmoj-aljeltik ja Cena ja Kajwaltiki bʼa ekʼeleʼik jel wokol?

¹⁵ Ja meran yaʼtijumik ja Dyosi tolabida skʼujolanuneje bʼa yajel julskʼujole ja xchamel ja Jesús sok mini xyaʼawekan skʼulajel. Wa skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile snochjel ja jasa yalakan ja Kristo, sok ayni ekʼele bʼa jel wokol. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaja jmoj-aljeltik Harold King. Yuja ti lutan bʼa preso bʼa China sok mi maʼ xbʼobʼ skʼumuk, sleʼani modo jastal oj skʼuluk ja Conmemoración. Wani xchapa nakʼul ja pan soka vino ja bʼa jas yiʼoj. Cha wani skʼela jas maʼ yajtabʼ oj kʼotuk ja Conmemoración ja janekʼni wa xlajxi yuj. Yajni wa xkʼot ja sjutsʼinil, stuchʼil wa stsʼebʼani ja bʼa yoj preso, wa skʼulan ja yorasyon sok wa xya ekʼuk jun loʼil elel bʼa Biblia.

¹⁶ La kiltik pilan sjejel. Ja bʼa xchabʼil kʼakʼanel ajyi bʼa sutanal ja luʼumi, jun tsome jmoj-aljeltik ixuk ti ajyiye ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi bʼa nakʼulni skʼulane ja Cena ja Kajwaltiki. Stsʼakatal yuja mini jel wokoluk xchapjeli, bʼobʼni skʼuluke. Wa xcholowe: «Katikon och jun banco sok jun kʼuʼuts, bʼa ti kaʼatikon ja pan soka vino sok ti ajyitikon joyan. Yuja wa xbʼobʼ xchiktes ja yijlabʼ ja lus ja jas wantikon skʼulajeli,  katikon makunuk jun kandela bʼa oj kijlabʼuktikon ja bʼa sala. [...] Kalatikon yabʼ yajkʼachil ekʼele ja jTatiki ojni katikon makunuk spetsanil ja kiptikon bʼa yajel sakbʼuk ja sakal sbʼiʼili». ¡Janekʼto skʼuʼajel yiʼoje! Yuja wani xbʼobʼ jkʼuluktik ja Conmemoración anima bʼa ekʼele jel wokol juni sjejel ja syajal skʼujol ja Jesús.

17. ¿Jasa jelni sbʼej oj jobʼ jbʼajtik?

¹⁷ Ja yajni xmojxijan ja Conmemoración, sbʼejni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal oj tojbʼuk mas ja jastal wa xnocho ja syajal skʼujol ja Jesús? ¿Ja maʼ mas wa xpensaraʼan sbʼaja snesesida ja jmoj-aljeliki ma ja jbʼaji? ¿Wan maʼ xkʼana jitsan bʼa yeʼnle, ma wa xkaʼa tʼabʼan jkʼujol ja janekʼ wa xlajxiyujile?». La jnochtik tolabida ja sjejel bʼa Jesús sok la kabʼtik syajal ja tuk (1 Ped. 3:8).

18, 19. a) ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek? b) ¿Jasa oja kʼujoluk skʼulajel ja weʼn?

¹⁸ Tʼusanxta skʼana, mixani tʼilanuk oj katik juljkʼujoltik ja xchamelal ja Kristo. Yajni ja Jesús «xjaki» ja bʼa niwan wokoli, oj yikʼe bʼa satkʼinal ja matik «tza‘ubʼalxa» ja maʼ titoni aye ja bʼa Luʼum. Man jutsʼin jaw, mixani oj kʼulaxuk ja Conmemoración (1 Cor. 11:26; Mat. 24:31, YD).

¹⁹ Yajni wanto xkʼulaxi soka yajni mixa xkʼulaxi ja Cena ja Kajwaltiki, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ojni juljkʼujoltik ja cena jaw mi jel chapanuk jastal jun senya sbʼaja niwan sjejel bʼa chʼin yaʼa sbʼaj ja Jesús, ja mi xiwi soka syajal skʼujol bʼa mini jun ixuk winik sjeʼunej. Wani xkʼuʼantik, ja matik bʼobʼ skʼuluke jun ekʼele ja Conmemoración ojni xchol-e yabʼ ja matik oj ajyuk sakʼanile ja bʼa tyempo jaw. Janekʼto slekilal oj yawe eluk ja matik oj smaklaye. Pe bʼa oj katik el slekilal ja bʼa jtyempotiki, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa snochjel ja jastal chʼin yaʼa sbʼaji, ja mi xiwi soka syajal skʼujol ja Jesús. Wankʼa xkʼulantik, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba ojni ya jtsʼakoltik (2 Ped. 1:10, 11).