1-3. a) ¿Jas yuj yajtaji ja Salomón yuja Jyoba, sok jasa slekilal aji koʼyi? b) ¿Jas sjobʼjelik oj axukyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

JA Salomón jeltoni kerem ja yajni och mandaranum ja bʼa Israel. Ja yajni kʼe stul ja smandaraneli, ja yeʼn yila ja Jyoba bʼa jun wayichal sok aljiyabʼ: «Kʼanaki ja jas waxa kʼana oj kawi». Ja Salomón yala kechantoni jun kerem mito ayiʼoj snajel, ja yuj skʼana oj ajukyi ‹jun kʼujolal bʼa kʼuʼabʼal› (1 Rey. 3:5-10). Ja jasa skʼana sjeʼa mini wa stoyo sbʼaj. Mini cham yabʼjeluk ja jel kʼanji yuja Jyoba (2 Sam. 12:24). Yuja jelni skʼulan gusto ja jas skʼana ja Salomón, ja yuj yayi jun ‹jun kʼujolal bʼa bibo sok bʼa wa xyabʼ stojol› (1 Rey. 3:12).

² Yajni toj ajyi ja Salomón, aji koʼyi jitsan slekilal. Ajiyi ja cholal bʼa yajel kʼeʼuk jun templo ‹bʼa sbʼiʼil ja Jyoba ja Dyos bʼa Israel› (1 Rey. 8:20). Jelni naji sbʼaj yuja sbiboʼil ajiyi yuja Jyoba. Sok stsʼijbʼan oxe libro ja bʼa Biblia, june ja bʼa jaw jani ja Proverbios.

³ Ja bʼa libro it, tʼusan mi jun 100 ekʼele wa staʼa tiʼal ja kʼujolali. Jun sjejel, ja bʼa Proverbios 4:23 wa xyala: «Bʼa spetsanil ja jastik junuk oja talna, talnay jawa kʼujoli». ¿Jasa wa xkʼan yal ja yaljel ‹kʼujol› ja bʼa bersikulo it? Ti oj kiltik ja bʼa artikulo it. Cha oj axukyi sjakʼjel bʼa chabʼ sjobʼjel jel tʼilan. ¿Jastal wa sleʼa modo ja Satanás oj sjom ja jkʼujoltik? ¿Sok jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jtalnaytik? Yabʼjel stojol ja sjakʼjeli oj skoltayotik bʼa ajyel toj soka Dyos.

4, 5. a) ¿Jastal wa skoltayotik ja Salmo 51:6 bʼa yabʼjel stojol ja yaljel ‹kʼujolal›? b) ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja stalnajel ja jastal wala taxtik ja bʼa kojoltik soka stalnajel ja jkwerpotik?

⁴ Ja bʼa Proverbios 4:23, wa x-axi makunuk ja yaljel ‹kʼujolal› bʼa stajel tiʼal ja ‹yojol jun ixuk winik› ma ‹ja jasa mi x-ilxi bʼa jun ixuk winik› (kʼuman ja Salmo 51:6). Bʼa pilan yaljel, ja kʼujolali jani wa senyaʼan ja jas wa xpensaraʼantik, ja jastal wa xkabʼ ayotik, ja jas wa snikawotik soka jas wa xkʼankʼunikujtik. Jani ja jastal mero kʼotelotik ja bʼa kojoltiki sok mi jaʼukta ja jastal wa xjeʼatik ja bʼa jwera.

⁵ Stalnajel ja jastal wala taxtik ja bʼa kojoltiki wani slaja sbʼaj ja stalnajel ja jkwerpotik. Jun sjejel, ta wa xkʼana mi oj kokotik chamel, tʼilani oj waʼkotik lek sok yajelyi ejercicio tikʼan tikʼan. Bʼa juntikxta, ta wa xkʼanatik lek oj ajyukotik soka Dyosi, tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sok yajel «makunuk» ja jas wa xnebʼatik sok xcholjel ja jasa wa xkʼuʼantiki (Rom. 10:8-10; Sant. 2:26). Pe ja jastal wa xjeʼatik ja bʼa jwera wa xbʼobʼ ya jkʼuʼuktik jel lek ayotik, anima ja smeranil maloni aytik. Bʼa juntikxta, ja jastal wanotik yaʼteltajel ja Dyos wani xbʼobʼ ya jkʼuʼuktik tsats ay ja skʼuʼajel kiʼojtiki, anima wan kʼiʼel kʼankʼunel bʼa mi lekuk ja bʼa kojoltik (1 Cor. 10:12; Sant. 1:14, 15). La juljkʼujoltik ja Satanás wani skʼana ja oj kitik ja spensarik. ¿Jastik modo wa sleʼa oj sjom-otik, sok jastal oj bʼobʼ jtalnay jbʼajtik?

6. ¿Jasa wa skʼana stajel ja Satanás, sok jastal wa sleʼa modo bʼa stajel?

⁶ Ja Satanás jun kʼoka abʼal bʼa mi skisa ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba sok wa skʼana oj jpensaraʼuktik sok oj jkʼuluktik jastal yeʼn. Yuja mi xbʼobʼ stʼenotik skʼulajel, wa sleʼa bʼa tuktukil modo. Jun sjejel, sjoybʼunejotik ixuk winik bʼa bʼobʼel xa sjome (1 Juan 5:19). Wa skʼana oj katik ekʼ tyempo soka yeʼnle, anima wa xnaʼatik ja matik mi lek smojtajel wani ‹sjomo› ja jpensartik soka jas wa xkʼulantik (1 Cor. 15:33, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Jelni lek ya makunuk ja modoʼal jaw bʼa sjomjel  ja mandaranum Salomón, ja maʼ nupanisok jitsan ixuk bʼa mi xyaʼteltaye ja Jyoba. Ja Salomón jelni jomji yuja xcheʼumik sok ‹takal takal› spilaweyi ja ‹skʼujol› bʼa yajelkan ja Jyoba (1 Rey. 11:3).

7. a) ¿Jastik mas wa skʼulan ja Satanás bʼa spukjel ja spensarik? b) ¿Jas yuj tʼilani oj jtalnay jbʼajtik sbʼaja jaw?

⁷ Ja Satanás wa xya makunuk pelikulaʼik sok programaʼik bʼa telebisyon bʼa spukjel ja spensariki. Wa snaʼa ja loʼilik wa xcholo mi kechan bʼa yajel ekʼ gusto; wani swotsʼo ja jastal wa xpensaraʼantik, ja jastal wa xkabʼtik soka jas wa xkʼulantik. Ja Jesús ya makunuk jastal jun yamkʼabʼal bʼa sjejel. Jun sjejel jaʼa loʼil sbʼaja lekil samaritano soka uninal xchʼaya sbʼaji (Mat. 13:34; Luc. 10:29-37; 15:11-32). Pe ja matik jomubʼale yuja spensarik ja Satanás cha wani xbʼobʼ yawe makunuk loʼilik bʼa oj sjom-otik. Ja yuj la jtalnay jbʼajtik lek. Meran, ayni pelikulaʼik sok programaʼik bʼa wa xbʼobʼ ya gustoʼaxukotik sok wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa mini oj sjom ja jpensartik. Ja yuj la jnatik lek stsajel. Ja yajni wa stsaʼatik ja jas oj jkʼeltik, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ slejel modo oj sjeki ja programa ma ja pelikula it mini ay smaloʼil ja oj jkʼuluk ja jas wa xkʼankʼunikuj bʼa mi lekuki?» (Gál. 5:19-21; Efes. 2:1-3). Ta kilatik ja wan spukjel ja spensarik ja Satanás, la jitskotik jastalni bʼa jun chamel bʼa wego oj ekʼ jbʼajtik.

8. ¿Jastal oj skoltaye ja yuntikile ja nantatalik bʼa stalnajel ja skʼujole?

⁸ Nantatalik, weʼn awiʼojex ja niwan cholal bʼa stalnajel jawa wuntikilex yuja jas wa skʼulan ja Satanás bʼa sjomjel ja skʼujole. Wani xa kʼulanex chikan jasa bʼa mi oj yamjuke chamel. Jun sjejel waxa waʼawex asyado jawa najexi sok waxa waʼawex eluk spetsanil ja jastik xiwela sbʼaj bʼa oj ajuk koʼuke chamel. Bʼa juntikxta, tʼilani oja talnayex jawa wuntikilex yuja pelikulaʼik, ja programaʼik bʼa telebisyon, ja  tajnel bʼa yal makina, soka paginaʼik bʼa Internet bʼa wa xbʼobʼ och sbʼaje ja spensarik ja Satanás. Ja Jyoba yaʼunej awilex ja niwan cholal bʼa oja talnayex jawa wuntikilex soka jastal wa xtaxye soka yeʼn (Prov. 1:8; Efes. 6:1, 4). Ja yuj, mok xiwanik bʼa yajel kulan ja jas oj skʼuluke jastalni wa xyala ja rasonik bʼa Biblia. Alawik yabʼ jawa wuntikilex ja jas lek soka jas mi lek oj bʼobʼ skʼel-e, sok koltayik bʼa oj yabʼye stojol jas yuj ja jach waxa kʼulanex (Mat. 5:37). Yajni wane kʼiʼel, jeʼawik yile bʼa oj snaʼe stsajel ja jasa lek sok jasa mi lekuk jastalni ja bʼa jas yaʼunejkan kulan ja Dyos (Heb. 5:14). Ajuluka kʼujolex jelni oj snebʼ-e ja jas oja wal-ex yabʼ jawa wuntikilex, pe mastoni ja jas oja kʼulukex (Deut. 6:6, 7; Rom. 2:21).

9. ¿Jas pensar wa spuku ja Satanás, sok jas yuj jelni xiwela sbʼaj?

⁹ Ja Satanás cha wa sleʼa modo oj sjom ja jkʼujoltik yajni wa xya jipjkʼujoltik ja sbiboʼil ja ixuk winik sok mi jaʼuk ja bʼa Dyos (Col. 2:8). Jun sjejel, wa spuku ja mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltik jani oj paxkotik rikoʼil. ¿Jas yuj jelni xiwela sbʼaj ja pensar jaw? Yujni ja matik wa spensaraʼane jastal jaw, anima xpaxye rikoʼil ma miyuk, bʼobʼta jatani oj waj skʼujole bʼa stajel takʼin. Mixa oj stalna ja skwerpoʼe, mini ja spamilyaʼe soka jastal wa xtaxye soka Dyos (1 Tim. 6:10). Jelni wa xkatikyi tsʼakatal ja jTatik bʼa satkʼinal yuja wa skoltayotik bʼa yiljel ja jastalni mero sbʼej sbʼaja takʼini (Ecl. 7:12; Luc. 12:15).

10, 11. a) Bʼa oj jbʼobʼ jtalnay jbʼajtik, ¿jasa tʼilan oj jnatik skʼulajel? b) ¿Jasa wa skʼulane ja talnanumik ja bʼa najate, sok jastal wa xbʼobʼ kʼot ja jconcienciatik jastal jaw?

¹⁰ Bʼa oj jbʼobʼ jtalnaytik ja jkʼujoltik, tʼilani oj jnatik yiljel ja bʼa jas xiwela sbʼaj sok ay jas skʼulajel wego. Ja yaljelik ja bʼa Proverbios 4:23 wa xya juljkʼujoltik ja talnanumik ja bʼa styempo ja mandaranum Salomón. Ja yeʼnle jani wa stalnaye ja bardaʼik ja bʼa chonabʼ, sok ta yilawe mojxijan ja kontraʼanumiki, wego wa x-awaniye bʼa yajel rason. Ja jaw wa xya kabʼtik stojol ja jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mi oj katikan oj sjom ja jpensartik ja Satanás.

¹¹ Ja bʼa tyempo najate, ja talnanum bʼa bardaʼik wani skoltaye ja talna pwertaʼik bʼa chonabʼ (2 Sam. 18:24-26). Lajani wa stalnaye ja pwertaʼik bʼa lutan lek oj ajyuk yajni wan mojxeljan ja kontraʼanumik (Neh. 7:1-3). Ja jconcienciatik bʼa ja tojubʼal yuja Biblia * wani xbʼobʼ kʼot jastal jun talnanum. ¿Jastal? Wegoni wa xyala kabʼtik yajni ja Satanás wa sleʼa modo oj yixtalan ja jkʼujoltik, wa xkʼan kaltik, ja yajni wa sleʼa oj xchʼik sbʼaj ja bʼa jpensartik, ja jastal ayotik xkabʼtik, ja jas wa snikawotik ma ja jas wa xkʼankʼunikujtik. Yajni tolabida wa xyala kabʼtik ja jconcienciatiki, tʼilani oj jkistik, sok mini oj katikanyi lugar ja Satanás.

12, 13. ¿Jasa bʼobʼta oj kʼankʼunukujtik, pe jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

¹² La kiltik jun sjejel bʼa jastal oj jtalnay jbʼajtik soka yip ja Satanás. Ja Jyoba sjeʼunejkitik bʼa jujune ja keʼntik mok jtatik tiʼal ja koʼel mulal sok ixuk winik cha mini bʼa jastik kux (Efes. 5:3). ¿Pe jasa oj jkʼuluktik ta ja jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela kʼe  yal-e jastik bʼa kux? Wani xnaʼatik tʼilani oj katik eluk «ja jmaloiltiqui, spetzanil ja jas jex cʼancʼoni ja ba mundo iti» (Tito 2:12). Ja yuj bʼobʼta ja jconcienciatiki ojni kʼe yalkabʼtik (Rom. 2:15). ¿Jasa oj jkʼuluktik? ¿Oj maʼ jkistik ja talnanum it sok oj lutik wego ja pwerta? Bʼobʼta ojni kʼankʼunukujtik smaklajel ja sloʼile ma skʼeljel ja potoʼik. Pe ja jasa oj jkʼuluktik jani stukbʼesel ja loʼili ma oj pil jbʼajtik.

¹³ Wani skʼana mila xiwtik bʼa oj kuchkujtik ja stʼenwanel ja jmojtik bʼa skʼulajel jastik mi lekuk ma spensarajel sbʼaja jastik jaw. Wani xkʼuʼantik ja Jyoba wa xyila ja wa xkʼujolantik bʼa yijnajel ja spensarik ja Satanás sok ojni ya kiptik sok biboʼil bʼa oj kuchkujtik (2 Crón. 16:9; Is. 40:29; Sant. 1:5). ¿Jasun mas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa stalnajel ja jkʼujoltik?

14, 15. a) ¿Jasunuk tʼilan oj jamtikyi ja jkʼujoltik, sok jastal wa xkʼulantik? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja Proverbios 4:20-22 bʼa oj katik el slekilal ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia? (Kʼela ja rekwagro « Jastal spensarajel lek»).

¹⁴ Bʼa stalnajel ja jkʼujoltik mini kechan oj jmaktik bʼa mok ochuk ja bʼa mi lekuki, tʼilani oj cha jamtik bʼa aʼochuk ja bʼa leki. La jpensaraʼuktik yajkʼachil ekʼele ja chonabʼ bʼa ay sbardaʼil. Ja talna pwertaʼik wa slutuwe bʼa mi oj ochuk ja kontraʼanumik. Pe ayni ekʼele, wa sjamawe ja pwerta bʼa oj bʼobʼ ochuk ja swaʼele sok tuk jastik junuk. Ta mi kʼa sjama, ja swinkil ja chonabʼ ojni chamuke waʼin. Bʼa juntikxta, tʼilan oj jamtik ja jkʼujoltik bʼa oj katik ochuk ja jas wa sjeʼakitik ja Jyoba.

¹⁵ Ja bʼa Biblia, ti wa xtaʼatik ja spensarik ja Dyos. Ja yuj, yajni wa xkʼumantik, wa xkaʼatikan a-stojotik ja jastal wa xpensaraʼantik, ja jastal wa xkabʼtik ayotik soka jas wa xkʼulantik. Bʼa oj katik el lek slekilal ja yajni wa xkʼumantik ja Biblia, tʼilani oj jkʼuluktik chabʼ jasunuk. Bʼajtan, jelni tʼilan oj katikyi orasyon. Jun jmoj-aljeltik ixuk wa xyala: «Bʼajtanto oj kʼe jkʼumuk ja Biblia, wa xkʼanayi ja Jyoba a-skoltayon yiljel ja ‹jas jastik jel tsamal› yiʼoj ja Yabʼali» (Sal. 119:18). Bʼa xchabʼil, tʼilani oj jpensaraʼuktik ja jas wa xkʼumantik. Yajni wa xkʼulantik ja jaw, ja Yabʼal ja Dyos wa x-och ja bʼa mas chʼikan ja bʼa jkʼujoltiki sok mas wa xkʼot jyajtaytik ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba (kʼuman ja Proverbios 4:20-22; Sal. 119:97).

16. ¿Jastik slekilal wa xkatik eluk skʼeljel ja JW Broadcasting? Aʼa jun sjejel.

¹⁶ Bʼa pilan modo oj katikan a-stojotik ja spensarik ja Dyos jani yiljel spetsanil ja jastik wa xtax ja bʼa JW Broadcasting^®. Jun nupanum wa xyala: «Ja programaʼik bʼa ixaw ixaw jani kʼotel ja sjakʼjel ja bʼa jkorasyontikon. Wa xyaʼa kiptikon sok wa stsatsankʼujolanotikon yajni triste ayotikon ma ja yajni jtuchʼil ayotikon. Soka bʼa jnajtikoni wa xmaklaytikon chikan jas ora ja tsʼebʼojik: yajni wantikon skʼulajel ja jwaʼeltikon, yajni ay jas wantikon skusjel ma yujel té». Ja programaʼik it wa skoltayotikon bʼa stalnajel ja jkʼujoltikon. Wa sjeʼa kitikon spensarajel jastal ja Jyoba sok jastal oj kuchkujtikon ja tʼenwanel bʼa spensarajel jastal ja Satanás.

17, 18. a) Jastalni wa xyala ja 1 Reyes 8:61, ¿jasa wa x-ekʼ ja yajni wa xkatik makunuk ja jasa wa sjeʼakitik ja Jyoba? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel sbʼaja mandaranum Ezequías? c) Sbʼaja jas kʼanjiyi ja Dyos yuja David ja bʼa Salmo 139:23, 24, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼantik ja bʼa korasyontik?

¹⁷ Yajni wa xkilatik ja slekilal wa xyiʼajan ja skʼulajel ja bʼa toji, wa stsatsbʼi ja skʼuʼajel kiʼojtik (Sant. 1:2, 3). Jelni lek wa xkabʼtik yajni ja Jyoba wa xyala yuntikilotik,  soka kʼankʼunel kiʼojtik bʼa yajel gustoʼaxuk wa stsatsbʼi mas (Prov. 27:11). Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik jun preba juni modo bʼa sjejel mini chabʼ kʼujol aytik (Sal. 119:113). Jaʼukto maʼ, wani xyajtaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, pwesto lek aytik bʼa skʼuʼajel ja smandar sok skʼulajel ja jas wa skʼana (kʼuman ja 1 Reyes 8:61).

¹⁸ Meran, jpetsaniltik wani xkʼojchin koktik, yujni mulanumotik. Yajni x-ekʼ jbʼajtik, la katik juljkʼujoltik ja sjejel sbʼaja mandaranum Ezequías. Ja yeʼn skʼojchin yok, pe snaʼa malaya sok mini yaʼakan yaʼteltajel ja Jyoba sok ‹jun skʼujol tsʼikan› (Is. 38:3-6; 2 Crón. 29:1, 2; 32:25, 26). Ja yuj, mokni jkistik ja Satanás yajni wa sleʼa modo oj sjom ja jpensartik. La jkʼantikyi a-skoltayotik ja Jyoba bʼa yajelkitik ‹jun kʼujolal kʼuʼabʼal› (1 Rey. 3:9; kʼuman ja Salmo 139:23, 24). Ojni bʼobʼkujtik ajyel toj soka Jyoba, ta ja mas wa xtalnaytik ja jkʼujoltik yuj chikan jasunuk.