ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 5
«Oj wajkotikona mokex»
«Wa xkʼana oj wajkotikona mokex, yujni kabʼunejtikon ja Dyosi teya mokex» (ZAC. 8:23).
TSʼEBʼOJ 26 Keʼn wa kʼulanki
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1. ¿Jasa yala ja Jyoba oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki?
JA Jyoba yala bʼajtanto jasa oj ekʼuk ja bʼa jtyempotiki: «Ja bʼa kʼakʼujik jaw oj ajyuk lajune winik bʼa spetsanil ja kʼumalik bʼa chonabʼik oj syam-e, jaʼi, meran lek oj syam-e ja skʼu jun winik judío, sok oj yal-e: ‹Wa xkʼana oj wajkotikona mokex, yujni kabʼunejtikon ja Dyosi teya mokex›» (Zac. 8:23). Ja «judío» it jani wa senyaʼan ja matik stsaʼunej ja Dyos soka yipi sok cha naʼubʼal sbʼaj «yisra‘el ja dyosi» (Gál. 6:16, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja Dyosi [YD]). Ja «lajune winik» jani wa senyaʼan ja matik oj kanuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼum. Ja yeʼnle wani snaʼawe yeʼn ja Jyoba ja maʼ stsaʼunej ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, sok wa xyilawe jun tsamal cholal yaʼteltajel ja Dyos lajan soka yeʼnle.
2. ¿Jastal wa xwajye ja lajune winik soka matik oj wajuke bʼa satkʼinal?
2 Anima ja bʼa jtyempotiki mini xnaʼatik ja sbʼiʼile ja matik oj wajuke ja bʼa satkʼinal bʼa tito aye bʼa luʼumi, * ja matik oj kanuke sakʼan ja bʼa luʼum ojni bʼobʼ ‹wajuke› soka yeʼnle. ¿Jastal? Ja Biblia wa xyala ja «lajune winik» ojni syameyi lek ja «skʼu jun winik judío» sok oj yal-e yabʼ: «Wa xkʼana oj wajkotikona mokex, yujni kabʼunejtikon ja Dyosi teya mokex». Ja bersikulo it kechan wa staʼa tiʼal jun judío. Pe ja lajune winiki wa skʼumane bʼa jun modo jel aʼaye, yajni wa xyalawe: «teya mokex». Ja it wa sjeʼa ja «judío» jaw mi kechan jun winik, jani wa senyaʼan yenteroʼil ja kʼole matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja matik mi oj wajuke ja bʼa satkʼinali lajan wa xyaʼteltaye ja Jyoba soka matik tsaʼubʼale. Pe mini wa xyila jastal sjepeʼe, yujni wa snaʼawe ja sjepeʼe kechan yeʼn ja Jesús (Mat. 23:10).
3. ¿Jastik sjobʼjel oj yayi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?
3 Ja bʼa jtyempotiki titoni ay jmotik jujuntik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja yuj bʼobʼta jujuntik oj sjobʼ sbʼaje: ¿jastal oj sjeʼ ja smodoʼe ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali? ¿ Jastal oj jetik yile ja jmodotik ja matik wa xyabʼye ja pan soka vino ja bʼa Conmemoración? ¿Oj maʼ cham jkʼujoltik ta wan jitsanbʼel ja matik wa xyabʼye ja pan soka vino? Ja bʼa artikulo it oj axukyi sjakʼjel.
¿JASTAL OJ SJEʼ JA SMODOʼE JA MATIK OJ WAJUKE BʼA SATKʼINALI?
4. ¿Jas rason jel tʼilan wa xyala ja 1 Corintios 11:27-29 oj yaʼe tʼabʼan skʼujol ja matik tsaʼubʼale, sok jas yuj?
4 Ja bʼa 1 Corintios 11:27-29 (kʼuman) wa xyala jun rason sbʼaja matik tsaʼubʼale. Sbʼaja maʼ oj wajuk bʼa satkʼinal, ¿jastal oj bʼobʼ sjeʼ wan yabʼjel ja pan sok ja vino jach «mi ni tojuk» ja bʼa Conmemoración? Jani ta wa sweʼa ja pani sok wa xyuʼaj ja vino, pe mini wan skʼuʼajel ja sleyik ja Dyosi (Heb. 6:4-6; 10:26-29). Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali wa snaʼawe tʼilan oj ajyuke toj ta wa skʼanawe oj ajukyile ja majtanal wajel «bʼa satqʼuinal ja bay ja Diosi soc ja Cristo Jesusi» (Filip. 3:13-16).
5. ¿Jastal oj yil sbʼaje ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?
5 Ja yip ja Dyosi wani skoltay bʼa mas chʼin oj ya sbʼaje ja kristyano sok bʼa mi oj yaʼ sbʼaje niwan (Efes. 4:1-3; Col. 3:10, 12). Ja yuj, ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali mini wa spensarane mas tʼilane ja yeʼnle yuja tuki. Cha wa snaʼawe ja yeʼnle mi mas wa x-ajiyile ipal yuja Dyosi. Mini wa xcha skʼuʼane mas wa xyabʼye stojolil ja Biblia yuja tuki. Sok mini oj yal-e yabʼ june: «Ja weʼn tsaʼubʼala oj wajan satkʼinal sok oj bʼobʼa wabʼ ja pan soka vino ja bʼa Conmemoración». Ja yeʼnle chʼin wa sjeʼa ja smodoʼe sok wa snaʼawe kechan yeʼn ja Jyoba wa xbʼobʼ stsaʼ ja maʼ oj wajuk ja bʼa satkʼinal.
6. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 4: 7, 8, ¿jastal tʼilan oj sjeʼ ja smodoʼe ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal?
6 Anima ja matik tsaʼubʼali wa snaʼawe juni niwan cholal ja lokjelal bʼa wajel bʼa satkʼinal, mini wa smajlaye jel chaʼanyabʼalil aʼiljuke (Filip. 2:2, 3). Cha wa snaʼawe ja yajni tsajiyeʼi, ja Dyosi mi chʼak ya snaʼ ja kristyano. Ja yuj, mini xcham skʼujole ta jun kristyano mi skʼuʼan ta tsaʼubʼale. Sok ja Biblia wa xyala kabʼtik mokni wegoxta la jkʼuʼuktik ta ay maʼ yala kabʼtik akʼubʼalyi jun niwan cholal yuja Dyosi (Apoc. 2:2). Chomajkil, mi wa xyalawe ta tsaʼubʼale yajni ay maʼ wa snaʼawe sbʼaj yuja mi skʼanawe atoyjuke. Chomajkil mini wa stoyo sbʼaje ta tsaʼubʼale (kʼuman ja 1 Corintios 4:7, 8).
7. ¿Jasa mi skʼulane ja matik tsaʼubʼale, sok jas yuj?
7 Ja matik tsaʼubʼale mini kechanta jawa xyawe ekʼ tyempo soka tuk smojeʼi bʼa lajansok kʼotele jun kʼole jel chaʼanyabʼalil. Cha mini wa sleʼa ja tuk smoje bʼa oj ochuke loʼil sbʼaja oj wajuke ja bʼa satkʼinal ma bʼa spaklajel lajan ja Biblia (Gál. 1:15-17). Ta skʼulane ja jaw, mi xkoltaniye bʼa tsoman aʼajyuk ja kongregasyon. Ja smeranil jani kontra oj ajyuke soka yip ja Dyosi, yujni ja jaw wa xya ajyuk tsoman sok laman ja xchonabʼil ja Dyosi (Rom. 16: 17, 18).
¿JASTAL OJ JETIK YILE JA JMODOTIK JA MATIK TSAʼUBʼALE?
8. ¿Jas yuj tʼilan oj jtalnaytik ja jastal wa xjeʼatikyi ja jmodotik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal? (Kʼela ja nota).
8 ¿Jastal oj jetikyile ja jmodotik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal? Mini sbʼejuk Mat. 23:8-12). Ja Biblia wa xyala sbʼaja ansyanoʼiki: Ja «jastal [wa] skʼu‘ane‘. nochowik», pe mi wa xyala la paxkotik snochuman kristyano (Heb. 13:7, YD). Anima wa xyala bʼa jujuntik «sbej ni oj yajtajuque leca», pe mi jaʼuk yuja tsaʼubʼale, jani yuja «meran huax yaa sbaj soc ja atel» ma stojel ja kongregasyon sok wa sjeʼawe «ja yabal ja Diosi soc huas sloilta» (1 Tim. 5:17). Ta jel wa xtoyotike ja matik tsaʼubʼale, ojni bʼobʼ katik kʼixwuke * sok ja mas jel xiwela sbʼaji, oj bʼobʼ ya sbʼaje niwanil yuja tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali (Rom. 12:3). ¿Anke mini xkʼanatik ay jas oj jkʼuluktik bʼa akoʼ mulal june maʼ oj wajuk bʼa satkʼinali? (Luc. 17:2).
ja jel chaʼanyabʼalil oj kiltik june, anima jaʼ june ja yermano ja Kristo (9. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkisatik ja matik tsaʼubʼale?
9 ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkisatik ja matik tsaʼubʼale yuja Jyoba? Bʼajtan, mini oj jobʼtikyile jastal wa snaʼawe oj wajuke bʼa satkʼinal. Kechanta yeʼn wa snaʼawe sok mini xbʼobʼ jchʼik jbʼajtik (1 Tes. 4:11; 2 Tes. 3:11). Chomajkil, mini wa xpensaraʼantik ta ja snupi, ja snantateʼi ma pilan spamilya cha tsaʼubʼale. Ja lokjelal bʼa satkʼinali mi jun doteʼuk wa x-axi ekʼuk, yeʼn wa xyaʼa ja Dyosi (1 Tes. 2:12). Cha mini oj katik sjobʼjelik bʼa oj syajbʼes ja tuki. Jun sjejel, mi oj jobʼtikyi ja xcheʼum june maʼ oj wajuk bʼa satkʼinal jastal wa xyabʼ oj ajyuk sakʼan tolabida bʼa luʼum bʼa mini ti oj ajyuk soka statami. Wani xjipa jkʼujoltik ja Jyoba oj yayi «ja jasa wa skʼana spetsanil ja jastik sakʼani» (Sal. 145:16).
10. ¿Jas yuj mini sbʼejuk oj jtoytik ja tuki?
10 Chomajkil, yajni mi xkilatik mas chaʼanyabʼalile ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, wani xtalnay jbʼajtik. ¿Jastal? Yujni ja Biblia wa xyala bʼa jujuntik ja matik tsaʼubʼale oj bʼobʼ sjom sbʼaje (Mat. 25:10-12; 2 Ped. 2:20, 21). Ja yuj, ta mi kʼotelotik jastal june maʼ jel «stoyo ja tuki» mini oj paxkotik snochuman kristyano, anima oj wajuke satkʼinal, jel naʼubʼal sbʼaje ma jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba (Jud. 16, TNM). Jachuk, ta ja yeʼnle wa sjomo sbʼaje ma xyaʼawekan ja kongregasyon, ja keʼntik mi oj jchʼaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik sok mini oj jiptikan ja Jyoba.
¿OJ MAʼ CHAMJKʼUJOLTIK YUJA WAN JITSANBʼEL JA MATIK WA XYABʼYE JA PAN SOKA VINO?
11. ¿Jasa wan ekʼel soka janekʼe ja matik wa xyabʼye ja pan sok vino ja bʼa Conmemoración?
11 Bʼa jitsanxa jabʼil, ja matik wa xyabʼye ja pan soka vino ja bʼa Conmemoración wani tsʼujel. Pe ja bʼa tsaʼanixta jabʼilik wanxtani jitsanbʼel. ¿Oj maʼ chamjkʼujoltik ja it? Miyuk. La jpaklaytik jujuntik rason bʼa oj jnatik jas yuj.
12. ¿Jas yuj mini oj chamjkʼujoltik ja janekʼ wa xyabʼye ja pan soka vino?
12 «Ja Cajualtiqui huas snaa sbaj ja yuntiquili» (2 Tim. 2:19). Ja Jyoba wani snaʼa sbʼaj meran ja matik stsaʼuneji, pe ja jmoj-aljeltik matik wa xyaʼawe kwenta ja bʼa Conmemoración miyuk. Ja yuj, ja janekʼ wa x-axi kwenta cha tini chʼikane ja matik wa xyalawe tsaʼubʼale pe mini tsaʼubʼaluke. Jujuntik ja matik wa xyabʼye ajyi ja pan soka vino mixa skʼulane ja wego. Tuk wa spensaraʼane oj yaʼe mandar lajan soka Kristo yuja ayiʼoje jun chamel bʼa spensar ma yuja jastal wa xyabʼ aye. Ja yuj mini xnaʼatik janekʼto mero aye ja bʼa Luʼum ja matik oj wajuke ja bʼa satkʼinali.
13. Sbʼaja matik oj wajuke ja bʼa satkʼinal, ¿wan maʼ xyala ja Biblia janekʼto oj ajyuke ja bʼa Luʼum ja xkʼe ja niwan wokoli?
13 Yajni ja Jesús xjak bʼa oj yikʼe bʼa satkʼinal ja matik tsaʼubʼale, ojni taxuke bʼa tuktukil lugar (Mat. 24:31). Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, ja Biblia wa xyala kechanxta tʼusan oj ajyuke ja bʼa Luʼum ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal (Apoc. 12:17). Pe mini wa xyala janekʼ oj ajyuke ja yajni xkʼe ja niwan wokoli.
14. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Romanos 9:11, 16 sbʼaja jastal wa stsaji ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?
14 Ja Jyoba yeʼn wa snaʼa jas tyempo wa stsaʼa ja maʼ oj wajuk ja bʼa satkʼinali (Rom. 8:28-30). Ja Jyoba kʼe stsaʼ ja matik oj wajuk bʼa satkʼinali tsaʼan yajni sakʼwi ja Jesús. Lajansok ja bʼa tyempo jaw spetsanile ja nochumanik bʼa Kristo naka tsaʼubʼale. Pe jitsan jabʼilik tsaʼan, jitsan ja matik wa xyalawe snochumane bʼa Kristo mini meran kʼoteluke. Anima jachuk, ja bʼa tyempo jaw, ja Jyoba stsaʼa soka yipi jujuntik ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal. Ja Jesús yala oj kʼotuke jastal ja trigo bʼa ti oj kʼiʼuke bʼa yojol ja mal kʼuli (Mat. 13:24-30). Ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, ja Jyoba wantoni stsajel ja kristyano ja maʼ oj kʼotuke ja bʼa kʼole 144,000. * Ja yuj, ta ja Jyoba stsaʼa jujuntik bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal yajni ojxta kʼotuk ja chʼakelali, wani xjipa jkʼujoltik wani skʼulajel ja bʼa stojolili (kʼuman ja Romanos 9:11, 16). * Mini xkʼanatik skʼulajel jastal ja aʼtijumik bʼa sjejel yaʼa ja Jesús, bʼa mi lek yilawe ja yajwali yuja jasa skʼulan soka aʼtijumik bʼa tsaʼanxta kʼotyeʼi (Mat. 20:8-15).
15. Soka jas wa xyala ja Mateo 24:45-47, ¿jas yuj wa xnaʼatik mi spetsaniluk ja matik oj wajuk bʼa satkʼinal mi ti chʼikanuke ja bʼa «moso jel toj sok wa spensaraʼan leki»?
15 Mi spetsanil ja matik oj wajuk bʼa satkʼinali teye ja bʼa kʼole «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» (kʼuman ja Mateo 24:45-47 *). Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo, ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba soka Jesús wa xya makunuk tʼusan bʼa smakʼlajel ma sjejelyi jitsan. Ja bʼa bʼajtan siglo, kechan tʼusan aji makunuk ja matik tsaʼubʼale bʼa stsʼijbʼajel ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego. Ja bʼa jtyempotiki, kechantani jujuntik ayiʼoje ja cholal «bʼa oj yayi swaʼel» ja xchonabʼil ja Dyosi.
16. ¿Jasa jnebʼunejtik ja bʼa artikulo it?
16 La katik juljkʼujoltik ja jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it. Ja Jyoba yalunej oj yayi sakʼanil tolabida bʼa Luʼum bʼa jitsan lek ja yaʼtijumiki sok sakʼanil bʼa satkʼinal ja tʼusan matik oj yaʼe mandar lajan soka Jesús. Ja Jyoba wa xyayi stsʼakol spetsanil ja yaʼtijumiki, jastalni ja «judío» soka «lajune winik». Sok wa skʼanayile ja chabʼ kʼole it a-skʼuʼuke ja junxa leyik sok aʼajyuke toj. Tʼilan chʼin oj yaʼ sbʼaje sok toj aʼajyuke. Spetsanile tʼilan oj yawe ajyuk lamanil ja bʼa kongregasyon. Jelxani mojan kiʼojtik ja chʼakelali, ja yuj mokni katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok snochjel ja Kristo jastal «jun ita ni nole» (Juan 10:16).
^ par. 5 Ja bʼa jabʼil it, ja Conmemoración ja bʼa xchamelal ja Kristo oj kʼulaxuk bʼa martes 7 bʼa abril. ¿Jastal oj jetik yile ja jmodotik ja matik wa xyabʼye ja pan soka vino ja bʼa Conmemoración? ¿Oj maʼ cham jkʼujoltik ta wan jitsanbʼel jabʼil jabʼil ja matik wa xyabʼye ja pan soka vino? Ja sjobʼjelik it oj axukyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it, bʼa tini cha elel bʼa Ja Juʼun Cholumani bʼa enero bʼa 2016.
^ par. 2 Jastal wa xyala ja Salmo 87:5, 6, bʼobʼta ja Dyos oj xchiktes ja bʼa tyempo jakumto ja sbʼiʼile ja matik oj yaʼe mandar soka Jesús ja bʼa satkʼinali (Rom. 8:19).
^ par. 8 (Kʼela ja rekwagro «Ja yajal kʼujolal ‹mi ni oj yaa sbaj nihuana›», ja bʼa Ja Juʼun Cholumani bʼa enero bʼa 2016).
^ par. 14 Ja bʼa Hechos 2:33 wa sjeʼa ja Jesús yeʼn ja maʼ wa xyaʼakon ja yip ja Dyosi, pe yeʼn ja Jyoba ja maʼ wa sloko jujune ja kristyano.
^ par. 14 Bʼa oja nebʼ mas sbʼaja it, kaʼax ja bʼa wa xyala «Pregunta de los lectores» ja bʼa La Atalaya 1 bʼa mayo bʼa 2007.
^ par. 15 Mateo 24:45-47, (TNM): «¿Machunkiluk meran lek ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki bʼa aji bʼa skʼabʼ ja aʼtijumik bʼa naʼits yuja yajwali bʼa oj yayi swaʼel ja bʼa mero styempoʼili? ¡Lekxtayuj ja moso jaw ta jach taji wan skʼulajel yuja yajwal ja yajni xjaki! Wani xkalawabʼyex meran lek: ojni yayi bʼa skʼabʼ yibʼanal ja jastik sbʼaji».
TSʼEBʼOJ 34 Toj oj ajyukon
^ par. 57 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Pensaraʼan bʼa jun niwan tsomjelal, wa xwajye sbʼaj nolan jun ulatanum soka xcheʼumi bʼa jakele ja bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki bʼa yajel elyi spotoʼe. ¡Jelni tuk yiljel!