1, 2. a) ¿Jasa yila ayto skʼanayuj jun jmoj-aljeltik? b) ¿Jasa skʼulan bʼa stojbʼesel ja wokoli?

JA Robert yiʼaj jaʼ yajni wanto solteroʼaxel, pe mi yila stʼilanil ja smeranili. Yala: «Mini jkʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk, pe ja jastal wa xkaʼteltay ja Jyoba wa xkʼulan jastal jun kostumbre. Lajansok jel tsats ajyiyon ja jastal wa stojowon ja yip ja Dyosi, pes yibʼanal ja tsomjelik wala wajyon sok tuktukil ekʼele ja jabʼili wala ochyon precursor auxiliar. Pe ayto jas wa skʼanakuj ajyi».

² Man nupani tito yabʼ stojol ja jasa wa skʼanayuji. Ajyi ekʼele, ja xcheʼum soka yeʼn wa xtajniye yajel sbʼaje sjobʼjelik bʼa loʼil elel bʼa Biblia. Ja xcheʼumi takʼan ay sok wa snaʼa ja sjakʼjelik. Pe ja statami tolabida kʼixwel wa xkani yujni mi jaʼuk mero ja sjakʼjel wa xyaʼa sok wa xyila lajansok mi jas wa snaʼa. Ja yuj spensaraʼan: «Ta oj kʼotkon olomal ja bʼa jcheʼum bʼa takʼan ay, tʼilani ay jas oj jkʼuluk». Sok skʼulaniʼa. Xcholo: «Kʼe jpaklay tikʼan tikʼan ja Biblia sok och syaktalankuj sbʼaj». Soka slekilali, kʼot yabʼ stojol ja smeranili, pe bʼa mas tʼilan kʼot ajyuk mas kʼubʼan soka Jyoba.

3. a) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa ekʼ sbʼaj ja Robert? b) ¿Jastik sjobʼjelik jel tʼilan oj jpaklaytik?

³ Ja jasa ekʼ sbʼaja Robert wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan. Bʼobʼta wa xnaʼatik tʼusan ja bʼa Biblia, wala wajtik ja bʼa tsomjelik  sok elel ja bʼa xcholjel soka kongregasyoni. Pe ja it mi wa stojolan bʼa kʼotelotik june maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi. Cha bʼobʼta kʼiʼelotik tʼusan, pe ta jpaklay jbʼajtik mas, oj sjekitik ja bʼa oj tojbʼukotiki (Filip. 3:16). Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa mok katikan kʼiʼel jani spaklajel ja bʼa artikulo it oxe jasunuk bʼa jel tʼilan. 1) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa spaklajel ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi? 2) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa a-stojotik mas ja yip ja Dyosi? Sok 3) ¿jasa slekilal oj ajyuk ja bʼa jsakʼaniltik ta tsats ay ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi?

4. ¿Matik tʼilan oj snoch-e ja rason bʼa Efesios 4:23, 24?

⁴ Bʼa kʼotel yaʼtijum Dyos, tʼilani jtukbʼestik jitsan jasunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Sok mini katikan stukbʼesel tsaʼan yajni kiʼajtik jaʼ. Ja Biblia wa xyalakabʼtik: «La jtucbestic [bʼa aʼajkʼachbʼuk ja] jpensartiqui» (Efes. 4:23, 24). Yuja mulanumotiki, jpetsaniltik tʼilani mok katikan stukbʼesel jbʼajtik. Cha jachuk ja matik ayxa jitsan jabʼilik wane yaʼteltajel ja Jyoba tʼilan oj stalnaye ja jastal tojubʼale yuja yip ja Dyosi (Filip. 3:12, 13).

5. ¿Jastik sjobʼjel oj bʼobʼ skoltayotik bʼa spaklajel jbʼajtik ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi?

⁵ Bʼa stalnajel sok yajel kʼiʼuk ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi, tʼilan oj paklay jbʼajtik lek. Anima kerem akʼixotik ma ayxa jkʼujoltik, wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik ja sjobʼjel it: «¿Wan maʼ xkila mas tojubʼalon yuja yip ja Dyosi? ¿Wan maʼ slajel ja jmodo jastal ja bʼa Kristo? ¿Jastal wa xjeʼa ja jmodo ja bʼa tsomjeliki? ¿Jasa wa sjeʼa ja jasa wa xkala sbʼaja jas wa xkʼankʼunikuji? ¿Jasa wa xchiktes sbʼaja jas tikʼe kʼotelon sbʼaja janekʼ wa xpaklay, ja jastal wa xkʼutes jbʼaj sok wa xchapa jbʼaj, soka jastal wa xkisa ja rasoniki? ¿Jasa wa xkʼulan ja wa xjak prebaʼiki? ¿Kaʼata maʼ kan ja jastik mas tʼilaniki sok takʼanbʼiyonta maʼ mas?» (Efes. 4:13). Spensarajel jastal yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it oj skoltayotik bʼa sbʼisjel ja janekʼ kʼiʼelotik ja bʼa jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi.

6. Bʼa spaklajel ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi, ¿jastik junuk mas wa xbʼobʼ makunukujtik?

⁶ Bʼa spaklajel jbʼajtik, bʼobʼta ayni ekʼele oj makunukujtik ja skoltanel ja tuk jmoj-aljeltik. Ja jekabʼanum Pablo yala ja winik maʼ tojubʼal yuja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelali mi wa xyila ta ja smodo mi lek wa xyila ja Dyosi. Pe ja winik maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi wa xyila ja jastik junuki jastalni wa xyila ja Dyos sok wa snaʼa ja yeʼn wa xyijnay ja tikʼe modoʼal bʼa bʼakʼtelali (1 Cor. 2:14-16; 3:1-3). Yuja ansyanoʼik ayiʼoje ja spensar ja Kristo, jitsan ekʼele wego wa xyilawe ta june wa spensaran ja bʼa bʼakʼtelali. Ta ekʼ jbʼajtik ja it sok ja ansyanoʼik sleʼawe modo bʼa oj skoltayotik, ¿oj maʼ katik makunuk ja rasoniki? Ta katik makunuk tini oj jetik wa xkʼanatik a-stojotik ja yip ja Dyosi (Ecl. 7:5, 9).

7. ¿Jastal wa xnaʼatik mi malanukta ajyelkujtik snajel bʼa Biblia bʼa a-stojotik ja yip ja Dyosi?

⁷ La katik juljkʼujoltik mini malanukta snajel ja jasa wa xyala ja Biblia bʼa oj sjeʼ takʼanotik. Ja mandaranum Salomón jelni snaʼa sbʼaj ajyi ja Jyoba. Cha jujuntik ja bʼa jas yala ajini ochkan ja bʼa Biblia. Pe mas tsaʼan mini ajyi toj soka Jyoba (1 Rey. 4:29, 30; 11:4-6). Mi kechan oj ajyukujtik snajel bʼa Biblia, tʼilani oj katikan a-stojotik mas ja yip ja Dyosi (Col. 2:6, 7). ¿Jastal oj bʼobʼ kujtik?

8, 9. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa tsʼunan oj ajyuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki? b) ¿Jasa skʼanjel kiʼojtik yajni wa xpaklaytik sok wa xpensaraʼantik? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁸ Ja Pablo yalayabʼ ja nochuman bʼa bʼajtan siglo bʼa tʼilan oj skʼujoluke bʼa oj takʼanbʼuke (Heb. 6:1). Ja bʼa jtyempotiki cha tʼilani  oj jkʼuluktik ja jasa yala ja Pablo. Yuja jaw, tʼilani oj jpaklaytik ja libro La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi. Skʼulajel oj skoltayotik bʼa yiljel jastal yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltik ja rasonik bʼa Biblia. Ta chʼaktikta sok, wa xbʼobʼ jpaklaytik tuk juʼunik bʼa oj skoltayotik bʼa tsʼunan oj ajyuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki (Col. 1:23). Chomajkil, tʼilani oj katikyi orasyon sok spensarajel bʼa jastal yajel makunuk ja jasa wa xnebʼatiki.

⁹ Yajni wa xpaklaytik sok wa xpensaraʼantik lek jani bʼa yajel kʼiʼuk jun meran kʼankʼunel bʼa yajel gustoʼaxuk sok skʼuʼajelyi ja Jyoba (Sal. 40:8; 119:97). Pe mi kechanuk, wa xnebʼatik yijnajel ja jastik wa xtimwani bʼa oj takʼanbʼukotik mas (Tito 2:11, 12).

10. ¿Jas oj bʼobʼ skʼuluke ja kerem akʼixuk bʼa oj tojuke yuja yip ja Dyosi?

¹⁰ Ta kerem akʼixa, ¿ay maʼ akʼelsat ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi? Jun jmoj-aljeltik tey bʼa Betel kʼajyel wa x-och loʼil sok ja keremtik akʼixuk oj yi jaʼ ja bʼa niwan tsomjelal bʼa jun kʼakʼu. Wa sjobʼoyile jastik skʼelsat yiʼoje. Ja sjakʼjelik wa xyaʼawe jitsan wa sjeʼa wani snaʼawe lek ja jasa oj skʼuluke ja bʼa tyempo jakumi bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Jujuntik wa skʼanawe oj aʼtijuke bʼa tyempo tsʼikan ma wajel koltanel bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik. Pe bʼa jujuntik ekʼele ja jmoj-aljeltik it wa staʼa keremtik akʼixuk bʼa mi wa snaʼawe jas oj yal-e. Ja jaw wa xbʼobʼ stojoluk wa skʼuʼane mi tʼilanuk stajel skʼelsate. Ja yuj, ja kerem akʼixuk jel tʼilan oj jobʼ sbʼaje: «¿Wan maʼ la wajyon ja bʼa tsomjeliki soka bʼa xcholjeli jaʼita yuja jnan tat jaʼ wa skʼanawe oj jkʼuluk? ¿Ma yujni ja keʼn lek wala taxyon soka Jyoba?». Meran, jpetsaniltik tʼilan oj ajyuk jkʼelsatik, anima kerem akʼixotik maʼ axa jkʼujoltik. Ja it oj skoltayotik bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal wa stojowotik ja yip ja Dyosi (Ecl. 12:1, 13).

11. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kʼikotik mas? b) ¿Jas sjejel bʼa Biblia wa xbʼobʼ jnochtik?

¹¹ Yajni kilatikta ja jasa oj tojbʼukotiki, tʼilan oj kʼe jtukbʼes jbʼajtik. Ja it jelni tʼilan. Pes ja it oj yijan chamelchʼakel ma sakʼanil (Rom. 8:6-8). Meran, anima takʼanotik mi wa stojolan tojotikxa. Sok ja Jyoba wa xyaʼakitik ja yip bʼa oj skoltayotik. Anima jachuk, tʼilan oj jkʼuluktik pwersa. Axa jujuntik jabʼil, ja John Barr, bʼa waj june ja bʼa Tsome Tojwanum, yala jujuntik jasunuk sbʼaja Lucas 13:24, yala: «Jitsan mini xlajxiyujile yujni mi wa xyawe makunuk ja sbiboʼile bʼa oj kʼiʼuke». La jkʼuluktik jastal ja Jacob, bʼa skʼulan luchar sok jun anjel man aji koʼ slekilal (Gén. 32:26-28). Ja spaklajel ja Biblia jelni xbʼobʼ abʼxuk stsamalil. Ja Biblia mi oj jkʼumuktik jastal jun novela, pes ja novela kechanta wa xtsʼijbʼaxi bʼa yajel ekʼ gusto. Tʼilani oj jpaklaytik lek bʼa stajel jastik junuk bʼa chaʼanyabʼalil bʼa oj skoltayotik bʼa oj kʼikotik mas.

12, 13. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa skʼulajel ja jasa wa xyala ja Romanos 15:5? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel soka rason bʼa Pedro? c) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj takʼanbʼukotik mas? (Kʼela ja rekwagro « Jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa a-stoj-otik mas ja yip ja Dyosi»).

¹² Yajni wa xkʼujolantik bʼa oj takʼanbʼukotik mas, ja yip ja Dyosi wa xyaʼa kiptik bʼa stukbʼesel ja jastal wa xpensarantiki. Jachuk, takal takal wa xkʼot jpensaraʼuktik mas jastal Kristo (Rom. 15:5, TNM). Chomajkil, wa skoltayotik bʼa xchʼayjel snajel ja kʼankʼunel bʼa jlekilal keʼntik ita sok bʼa oj ajyukujtik modoʼalik bʼa lek wa xyila ja Dyos (Gál. 5:16, 22, 23). Ta wa xkilatik ay kiʼojtik kʼankʼunel bʼa stajel jitsan jastik junuk ma bʼa bʼakʼtelal, mok el jganatik. La jkʼantik ja yip ja Jyoba, sok ojni skoltayotik bʼa ja oj waj jpensartik ja bʼa jas toji (Luc. 11:13). La katik juljkʼujoltik sbʼaja jekabʼanum Pedro. Ajyini ekʼele bʼa mi sjeʼa ja smodo jastal jun winik bʼa takʼan (Mat. 16:22, 23; Luc. 22:34, 54-62; Gál. 2:11-14). Pe mini el sgana. Soka skoltanel ja Dyos, takal takal kʼot spensaraʼuk jastal Kristo. Sok wani xcha bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki.

 ¹³ Mas tsaʼan, ja Pedro yala modoʼalik bʼa jani tʼilan oj katik ajyuk, jastal ja skomjel jbʼajtik, ja kuchelkujtik soka syajtajel ja jpamilyatiki (kʼuman ja 2 Pedro 1:5-8 *). La jkʼujoluktik «spetsanil» bʼa ajyelkujtik ja modoʼalik jaw oj skoltayotik bʼa oj takʼanbʼukotik mas. Sok lekni oj jobʼ jbʼajtik kʼakʼu kʼakʼu ja it: «¿Jasa oj bʼobʼ aʼtijukon ja bʼa kʼakʼu it bʼa oj stojon mas ja yip ja Dyosi?».

14. ¿Jasa slekilal oj kiltik ja bʼa jsakʼaniltik ta wa stojowotik ja yip ja Dyosi?

¹⁴ Spensarajel jastal ja Kristo ojni xchiktes ja bʼa jastal wala kʼumanitiki, ja jastal wa xjeʼa ja jmodotik ja bʼa aʼteli ma ja bʼa eskwela soka bʼa jas wa xtsaʼatik skʼulajel kʼakʼu kʼakʼu. Ja iti oj ya chiknajuk wa xkʼujolantik bʼa snochjel ja Kristo. Ta takʼanotik, mini oj katikan chikan jasunuk a-sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Yajni wa xjak jbʼajtik preba, wa xkijnaytik. Sok yajni wa xpensaraʼantik jas oj jkʼuluktik, wa xkaʼa jbʼajtik ja sjobʼjelik it: «¿Jastik rason bʼa Biblia oj skoltayon bʼa oj jnaʼ stsajel ja jasa oj jkʼuluki? ¿Jas maʼ oj skʼuluk ja Kristo lek yeʼnukxta? Soka jastal oj pensaraʼuk, ¿lek maʼ oj yil ja Jyoba?». Jelni tʼilan oj kʼajyukotik spensarajel jastal jaw. La kiltik jujuntik sjejel jel xmakuni. Bʼa jujune, oj kiltik jun rason bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik stsajel skʼulajel ja bʼa leki.

15, 16. Aʼa sjejelik bʼa jastal wa skoltayotik spensarajel jastal ja Kristo yajni: a) wa xtsaʼatik maʼ oj nupanukotisok; b) wa xtsaʼatik ja kamigotiki.

¹⁵ Yajni wa xtsaʼatik maʼ oj nupanukotisok. Ja rasoni ti wa xtaʼatik bʼa 2 Corintios 6:14, 15 (kʼuman). Ja jasa yala ja Pablo wa xchiktes jastal kʼotel ja maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi mini xbʼobʼ ajyusok ja maʼ wajel skʼujol ja bʼa bʼakʼtelali. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja rason it ja yajni wa xtsaʼatik maʼ oj nupanukotik soki?

¹⁶ Yajni wa xtsaʼatik ja kamigotiki. La kiltik ja rason bʼa 1 Corintios 15:33 (kʼuman). Ja matik takʼaneʼi mini wa xyamigoʼane ja matik xiwela sbʼaj oj sjom ja jastal tojubʼale yuja yip ja Dyosi. La jpensaraʼuktik jastal yajel makunuk ja rason it bʼa tuktukil ekʼeleʼik. Jun sjejel: «¿Jastal oj skoltayon bʼa stsajel jastal yajel makunuk ja paginaʼik bʼa Internet bʼa ochel loʼili? ¿Jasa oj jkʼuluk ta jun maʼ mi xnaʼa sbʼaj slokowon tajnel bʼa Internet?».

 17-19. a) Ta tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi, ¿jas aʼtel mi oj jkʼuluktik? b) ¿Jas kʼelsat oj ajyukujtik? c) ¿Jastal wa skoltayotik yajni kʼeʼelotik kʼumal sok jun jmojtik?

¹⁷ Ja jastik wa xbʼobʼ stim-otik bʼa a-stojotik mas ja yip ja Dyosi. Wa xtaʼatik jun rason jel tʼilan ja bʼa Hebreos 6:1 * (kʼuman). Yajni ja  Pablo yala ja il ja «bʼa jastik chameli», wa stojolan ja aʼtelik mi xmakuni bʼa mi wa skoltayotik bʼa a-stojotik mas ja yip ja Dyosi. Ja rason it wa xbʼobʼ ya katik sjakʼjelik ja jitsan sjobʼjelik wa xbʼobʼ ajyuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Jun sjejel: «¿Wan maʼ xyaki slekilal ja aʼtel wa xkʼulani, ma mi jas xmakuni? ¿Tʼilan maʼ oj jyam ja aʼtel it bʼa oj taʼ mas takʼin? ¿Jas yuj mi lek oj ochkon bʼa jun kʼole bʼa wa sleʼawe modo stojbʼesel ja luʼumkʼinali?».

¹⁸ Jkʼelsatik bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Ja sLoʼil bʼa Yaxkʼul, ja Jesús yakitik jun tojelal jaman lek sbʼaja tikʼe kʼelsat oj ajyukujtik (Mat. 6:33). Ja maʼ takʼani wa xyaʼa bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi. Ajyel tʼabʼan jkʼujoltik ja rason it oj skoltayotik bʼa snajel jas skʼulajel ja bʼa jastik it: «¿Oj maʼ wajkon ja bʼa universidad ma miyuk? ¿Oj maʼ jyam jun tikʼe aʼtel bʼa kʼapubʼalki?».

¹⁹ Kʼeʼel kʼumal. Yajni kʼeʼelotik kʼumal sok jun jmojtik jelni oj skoltayotik snochjel ja rason yayi ja Pablo ja kongregasyon bʼa Roma (Rom. 12:18). Ja nochumanik bʼa Kristo wa xkʼujolantik bʼa «laman oj ajy[ukotik]» sok spetsanil ja winiki. ¿Jas wa xkʼulantik yajni ay kiʼojtik jun wokol sok jun ixuk winik? ¿Wokol maʼ wala kʼokxitik, ma wa xnaji jbʼajtik june maʼ wa kʼujolan bʼa stojbʼesel ja kʼumali? (Sant. 3:18).

20. ¿Jas yuj ja weʼn waxa kʼana a-stoj-a mas ja yip ja Dyosi?

²⁰ Jastalni ja bʼa sjejelik it, spensarajel sbʼaja rasonik bʼa Biblia wa skoltayotik stsajel jas oj jkʼuluktik bʼa wa sjeʼa tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi. Ja it wa xkoltani bʼa oj kitik jun jsakʼaniltik bʼa gusto lek. Ja Robert, jtaʼatikta tiʼali, yala: «Yajni meran kʼe kamigoʼuk ja Jyoba, kʼotyoni jun lekil tatamal sok tatal. Jelni lek kabʼi sok gusto ajyiyon». Ojni cha kiltik slekilal jastal jaw ta ja wa xkʼanatik oj takʼanbʼukotik mas. Meraniʼa, ojni bʼobʼ ajyuk jun jsakʼaniltik mas tsʼikan ja wego sok oj kabʼtik stsamalil ja meran «vida jau oj to jacuqui» (1 Tim. 6:19).