1, 2. a) ¿Jasa wa xyalawe jitsan sbʼaja maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi? b) ¿Jastik sjobʼjelik jel tʼilanik oj jpaklaytik?

JUN jmoj-aljeltik bʼa Canadá yala: «Ajyel june maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi yaʼunej ajyukon gusto sok wa xnaʼa jas oj jkʼuluk kʼakʼu kʼakʼu». June bʼa Brasil wa xcholo: «Ja jcheʼum soka keʼn jelni gusto ajyelotikon ja 23 jabʼil nupanelotikon yuja wa xkʼujolantikon bʼa oj stojotikon ja yip ja Dyosi». Sok june bʼa Filipinas yala ja kʼotel jun maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi, koltajel bʼa ayiʼoj lamanil sok lek wa xyila sbʼaj sok tuktukil jmoj-aljeltik.

² Kʼotel june maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi wa xyiʼajan jitsan slekilal. Wani xkʼanatik yabʼjel stsamalil sbʼaja jaw. Ja yuj, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik jastal oj bʼobʼ stojotik mas ja yip ja Dyosi. La jpaklaytik sbʼaja it. Pe bʼajtan tʼilan oj kabʼtik stojol ja jasa wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja kʼotel june maʼ ayiʼoj ja yip ja Dyosi. Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel oxe sjobʼjel. 1) ¿Jasa wa stojolan kʼotel june maʼ tojubʼal yuja yip ja yip ja Dyosi? 2) ¿Jastik sjejelik oj skoltayotik bʼa oj stojotik mas ja yip ja Dyosi? 3) ¿Jastal oj skoltayotik bʼa skʼujolajel stajel ja «spensar ja Kristo»?

3. Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿jasa stukil ja maʼ tojubʼal yuja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelali soka maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi?

³ Ja jekabʼanum Pablo xcholo ja stukil ja winik «maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi» soka maʼ «tojubʼal yuja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelali» (kʼuman ja 1 Corintios 2:14-16 *). Yala ja «winik bʼa ja tojubʼal yuja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelali» mi wa skʼana ja «jastik junuk ja bʼa yip ja Dyosi, pes yujni sonsoʼil bʼa yeʼn; soka yeʼn mi wa xkʼot snaʼe». Pe ja winik «maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi» wa spaklay «spetsanil ja jastik junuki» sok ayiʼoj «ja spensar ja Kristo». Ja Pablo yaʼakitik ja rason bʼa a-stojotik ja yip ja Dyosi. ¿Jasa stukil yiʼoj ja chabʼ tikʼe ixuk winik it?

4, 5. ¿Jastal kʼotel ja maʼ tojubʼal yuja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelali?

⁴ Bʼajtan, la kiltik jastal wa spensaraʼan ja maʼ tojubʼal yuja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelali. Jaʼita wa xwaj skʼujol ja kʼankʼunel bʼa yeʼn yujni wa xyaʼakan oj ijuk ja pensarik yiʼoj ja luʼumkʼinali, bʼa ya sbʼiʼiluk ja Pablo «ja ipal wa snijkes ja untikalik mi skʼuʼane abʼali» (Efes. 2:2, TNM). Ja ipal it, wa snika jitsan ixuk winik bʼa oj ijuke skʼulajel ja jasa wa skʼulan ja tuki. Sok jaxani wa skʼulane ja jas lek xyilawe sok mi wa skʼujolane snochjel ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ja maʼ jaʼita wajel skʼujol ja bʼakʼtelali wa xchamskʼujol ja jastal wa x-ilji soka skʼelsat bʼa jastik junuki, ma skoltajel ja jasa wa xyabʼ stojol yeʼn sderecho.

⁵ Ja maʼ tojubʼal yuja «ja jas huas scʼana» ja bʼakʼtelali, jani wa skʼulana (Gál. 5:19-21). Ja sbʼajtanil karta stsʼijbʼanyi ja Pablo ja kongregasyon Corinto, staʼa tiʼal tuk modoʼik oj sjeʼe ja ixuk winik jaw: wa xchʼika sbʼaje kʼumalik mi sbʼajuke, wa sleʼawe modo spiljel ja tuki, wa snikawe ja tuk bʼa skʼokjel abʼal, wa xyiʼaj och sbʼaje bʼa matik ay xchol, mi wa skisawe ja matik ay xchol sok ja wa xyaweyi stʼilanil ja waʼel soka yujeli. Yajni wa xjak sbʼaj jun preba, mini xkuchyuj sok wa skʼulan ja bʼa mi lekuki (Prov. 7:21, 22). Ja jekabʼanum Judas yala jujuntik wa xkʼotye bʼa mixani ja wa xtojiye yuja yip ja Dyosi (Jud. 18, 19, TNM).

6. ¿Jastal kʼotel ja maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi?

⁶ Ja maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi tukni lek. Wa xchamskʼujol ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba sok wa sleʼa modo snochjel (Efes. 5:1). Ja it wa xkʼan yal wa sleʼa modo spensarajel ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba sok yiljel ja jastal wa xyila ja yeʼni. Bʼa yeʼn sakʼan ay ja Dyosi. Wa skisa ja bʼa sakʼanili ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyosi (Sal. 119:33; 143:10). Wa sleʼa modo sjejel «ja satinel ja yip ja Dyos» sok mi jaʼuk «ja jas huas scʼana» ja bʼakʼtelali (Gál. 5:22, 23, TNM). Bʼa snajel jas sbʼej ja yaljel ja maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi, pensaran ja it; yajni ay maʼ jel wa skʼana ja kʼini, wa x-alxi jatani wajel skʼujol. Jastalni jaw, ja maʼ chaʼanyabʼalil wa xyila ja jastik junuk bʼa Dyos wa x-alxi jatani wajel skʼujol bʼa oj tojuk yuja yip ja Dyosi.

7. ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi?

⁷ Ja Biblia jel lek staʼa tiʼal ja maʼ tojubʼale yuja yip ja Dyosi. Ja Lucas 11:28 wa xyala: «Pero mas to jel lec huax yila ja maʼ  huax yab ja yabal ja Diosi soc ja maʼ huas scʼuani». Ja Romanos 8:6 (TNM) wa sjeʼa ja slekilal ja oj stojotik ja yip ja Dyosi. Wa xyala: «Ja wajela pensar ja bʼa bʼakʼtelali wa stojolan chamelchʼakel, pe wajela pensar ja bʼa yip ja Dyosi wa stojolan sakʼanil sok lamanil». Ta wa xkʼujolantik ja jastik bʼa Dyosi, oj ajyukotik laman soka yeʼn sok oj ajyuk lamanil ja bʼa kojoltik ja wego, jaxa bʼa tyempo jakumi sakʼanil bʼa tolabida.

8. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa oj stoj-otik ja yip ja Dyosi?

⁸ Ja luʼumkʼinal it jelni xiwela sbʼaj oj sjom ja jastal wa stojowotik ja yip ja Dyosi. Sjoybʼunejotik matik mi wa spensaraʼane jastal ja Dyosi, ja yuj tʼilan oj jkʼultik luchar bʼa stalnajel ja jpensartiki. Yajni ay maʼ wa xyaʼakan bʼa mok tojuk yuja yip ja Dyosi, ja sakʼanili wa xbʼutʼ soka jastik junuk ja bʼa luʼumkʼinali soka tikʼe pensar ja bʼa bʼakʼtelali. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mok ekʼ jbʼajtik? Sok ¿jastal oj kʼotkotik bʼa mas oj stoj-otik ja yip ja Dyosi?

9. a) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa a-stojotik mas ja yip ja Dyosi? b) ¿Jastik lekil sjejel oj kiltik?

⁹ Jastalni ja yal untik wa snebʼawe jastik bʼa lek snochjel ja snantate, ja keʼntik wa xnebʼatik bʼa mas a-stojotik ja yip ja Dyosi snochjel ja sjejel ja matik takʼane. Pe ja sjejel sbʼaja maʼ ayiʼoj ja pensar bʼa bʼakʼtelali wa sjeʼakitik ja jasa mi oj jkʼuluktiki (1 Cor. 3:1-4). Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik sjejelik bʼa lek sok bʼa mi lekuk. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ja lekil sjejel bʼa Jacob, María soka Jesús. Jach oj jnebʼtik bʼa oj katikan a-stojotik mas ja yip ja Dyosi.

10. ¿Jastal sjeʼa ja Jacob tojubʼal yuja yip ja Dyosi?

¹⁰ La kiltik bʼajtan sbʼaja Jacob. Ja sakʼanil ja yeʼn mi pasiluk waji, jastalni jitsan bʼa keʼntik. Pes kol miljuk yuja Esaú. Sok cha loʼlaji yuja sniʼali bʼa oj ya el slekilal jitsan ekʼele. Pe ja Jacob waj jun winik tojubʼal yuja yip ja Dyos anima joybʼanubʼalyuj ixuk winik bʼa tojubʼale yuja kʼankʼunel bʼa  bʼakʼtelali. Ja Jacob cha ajyiyuj skʼuʼajel sbʼaja kʼapjelal ajiyi ja Abrahán yuja Dyosi, sok tolabida stalnay ja spamilya, pes ja spamilya jelni tʼilan ja bʼa jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyosi (Gén. 28:10-15). Ja jas yala soka jas skʼulani xchiktes janekʼto chaʼanyabʼalil yila ja jasa yaʼunejkan kulan soka jasa wa skʼana ja Jyoba. Jun sjejel, yajni ja Jacob yabʼ oj ijuk spatik yuja Esaú, skʼanayi ja Jyoba akoltajuk. Yala yabʼ bʼa jun orasyon: «Ja weʼn awalunej: ‹Ja keʼn lek oj kila, bʼa akʼotuk jawa wintili jastal ja jijkabʼik bʼa mar, bʼa jel aʼay bʼa yajel kwenta›» (Gén. 32:6-12). Ja jastal sjeʼa ja sakʼanil ja Jacob xchiktes lek ja skʼuʼajel ajyiyuj sbʼaja jas kʼapjiyi yuja Jyoba soka bʼa matik ekʼpaxtayuji.

11. ¿Jasa wa xchiktes toji yuja yip ja Dyos ja María?

¹¹ La cha kiltik sbʼaja María. ¿Jas yuj ja María tsaji yuja Jyoba bʼa oj snanuk ja Jesús? Yujni waj jun ixuk tojubʼal yuja yip ja Dyosi. Wa xnaʼatik yuja tsamal tsʼebʼojik stsʼebʼantayi ja Jyoba yajni waj yulatay ja Zacarías soka Elisabet, ja najtil spamilya (kʼuman ja Lucas 1:46-55). Ja jas yala ja María sjeʼa janekʼto syajtay ja Yabʼal ja Dyosi sok bʼa snaʼa lek ja jasa wa xyala ja juʼunik bʼa hebreo (Gén. 30:13; 1 Sam. 2:1-10; Mal. 3:12). Sok yajni nupani soka José, mini staʼa sbʼaje manto manxi ja Jesús. Ja it wa xchiktes yilawe stʼilanil ja jasa wa skʼana ja Jyoba sok mi jaʼuk ja kʼankʼunel bʼa skwerpoʼe (Mat. 1:25). Ja María waj skʼujol spetsanil ja jas skʼulan soka jas yala ja Jesús. Pes ja yeʼn snolo «ba scʼujol spetzanil ja jastaltic yabuneji» (Luc. 2:51). Jelni waj skʼujol ja bʼa jas skʼapunej ja Dyos sbʼaja Mesías. Lekni oj jnochtik ja jasa skʼulani sok spensarajel jastal yajel bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik ja jasa wa skʼana ja Dyosi.

12. a) ¿Jastal snocho ja Jesús ja sTati? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹² Ja wego la kiltik sbʼaja Jesús. Yeʼn ja maʼ ajyel ja bʼa Luʼum bʼa mas yaʼakan atojuk yuja yip ja Dyosi. Bʼa spetsanil ja sakʼanili soka jastal xcholo, sjeʼa meran wa skʼana oj snoch ja sTat, ja Jyoba. Ja jastal spensaraʼan, jastal ay yabʼi soka jasa skʼulan, xchiktes ja sakʼanili jani tojubʼal yuja jasa yaʼunejkan kulan soka jasa wa skʼana ja Jyoba (Juan 8:29; 14:9; 15:10). Jun sjejel, la katik slaj ja jas yala ja Isaías sbʼaja jastal wa snaʼa yajulal ja Dyos soka jasa stsʼijbʼan ja Marcos sbʼaja modoʼalik yiʼoj ja Jesús (kʼuman ja Isaías 63:9; Marcos 6:34). ¿Jachukotik maʼ jastal Jesús sok wa xjeʼatik tolabida syajulal kʼujol ja matik wa skʼana skoltajeli? ¿Wan maʼ xwaj jkʼujoltik jastal ja yeʼn ja bʼa xcholjel sok sjejel ja lekil rasoni? (Luc. 4:43). Ta wa xkʼulantik, wa xjeʼatik stojunejotik ja yip ja Dyosi.

13, 14. a) ¿Jas lekil sjejel wa sjeʼakitik ja matik bʼobʼel tojuke yuja yip ja Dyosi jastal ja Kristo? b) Cholo jun experiencia.

¹³ Ja bʼa jtyempotiki, cha jitsan wa skʼujolane snochjel ja smodo ja Kristo. Ja ixuk winike it bʼa tojubʼale yuja yip ja Dyosi wa xcholowe kongana, wa sjama ja skʼabʼe bʼa yajel, wa sjeʼawe yajulal sok ayiʼoje tuk modoʼalik bʼa lek. Jastalni keʼntik, wa skʼulane luchar soka mulal yiʼojeʼi bʼa oj kʼot staʼe lekik modoʼalik. Jun jmoj-aljeltik bʼa Brasil sbʼiʼil Rachel yala: «Ja ajyi, jel xkʼana skʼutesel jbʼaj ja bʼa jas ajkʼachto eleli. Yuja ja jaw, ja jkʼuʼiki mini jel lekuk. Pe yajni jnebʼa ja smeranili, kabʼ stojol ja stʼilanil bʼa skʼujolajel bʼa a-stoj-on ja yip ja Dyosi. Mini pasil kabʼ stukbʼesel ja jaw, pe masni gusto ajyiyon sok staʼa meran stojol ja jsakʼanili».

¹⁴ Ja jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik bʼa Filipinas sbʼiʼil Reylene cha tukni. Anima  Taʼumantiʼ, waj skʼujol ochel bʼa universidad sok ajyel jun lekil yaʼtel bʼa stajel ja skʼelsat ja bʼa sakʼanili. Yala: «Ja jkʼelsat ajyikuj bʼa Dyos mixani kayi stʼilanil. Pe wego kila ja jsakʼanili aytoni jas wa skʼana, jun jasunuk mas chaʼanyabʼalil yuja kaʼteli. Jachuk cha kʼe ka bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja Jyoba». Man tyempo jaw, ja Reylene pax jun lekil sjejel bʼa skʼuʼajel ja jasa skʼapunej ja Dyos wa xtax ja bʼa Mateo 6:33, 34. Ja yeʼn wa xyala wa skʼuʼan lek oj talnajuk yuja Jyoba. Bʼobʼta ay jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon bʼa skʼuluneje jastal it. Yajni wa xkilatik jastal wa snochowe ja Kristo, ¿anke wani xkʼana oj jnochtik ja sjejeli? (1 Cor. 11:1; 2 Tes. 3:7).

15, 16. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kʼotkotik jastal ja Kristo? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jastal wa spensaran ja Jesús?

¹⁵ ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja Kristo? Ja Biblia wa xyalakabʼtik ja bʼa 1 Corintios 2:16 (TNM) bʼa tʼilan oj ajyukujtik ja «spensar ja Kristo». Soka Romanos 15:5 bʼa wa xyala oj ajyukujtik «ja pensar jastal ajyiyuj ja Kristo Jesús». Ja yuj, bʼa oj kʼotkotik jastal Kristo, jel tʼilan oj jnatik jastal ja yeʼn, ja spensari soka jastal wa skʼulani. Ja jasa mas cham skʼujoli jani ja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyos. Kʼotel jastal ja Jesús wa xya mojxukotik mas soka Jyoba. Ja yuj, jel tʼilan oj jnebʼtik spensarajel jastal ja Jesús.

¹⁶ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj bʼobʼkujtik? Ja snebʼumanik ja Jesús yilawe yajni skʼulan milagroʼik, ja ya ekʼuk loʼilik, ja lek yila chikan jas tikʼe ixuk winik sok ja ya makunuk ja bʼa sakʼanil ja rasonik bʼa Dyosi. Yalawe: «Ja quenticoni testigooticon [...] ja jas scʼulan» (Hech. 10:39). Meran, ja keʼntiki mi xbʼobʼ kiltik ja Jesús. Pe ja Jyoba yaʼunejkitik ja loʼilik bʼa Mateo, Marcos, Lucas soka Juan bʼa oj jnatik jastal ja smodo. Ta wa xkʼumantik sok wa xpensaraʼantik, wa xnebʼatik jitsan sbʼaja jastal wa spensaran ja Jesús. Sok jachuk wa xbʼobʼ jnochtik ja rasonik it: «Ya‘a kan awilex jastal oj akʼulukex bʼa oj atzajlayex ja yoki» sok «chapa abʼajik» ja bʼa jastal ajyiyuj ja spensar ja Kristo (1 Ped. 2:21; 4:1, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).

17. ¿Jas yuj wa skoltayotik spensarajel jastal ja Jesús?

¹⁷ ¿Jas yuj wa skoltayotik snebʼjel bʼa spensarajel jastal ja Jesús? Bʼa oj kabʼtik stojol, la katik jun sjejel. Yabʼjel waʼelalik bʼa lek wa skoltay ja jkwerpotiki. Jastalni jaw, sbʼutʼjel ja jpensartik bʼa jastal spensaran ja Kristo wa xya yijbʼuk ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi. Jachuk, takal takal wa xkʼot jnatik ja jasa oj skʼuluk ja yeʼn bʼa chikan jas wokol stʼaspun. Soka it oj skoltayotik spensarajel jas oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja jconcienciatik oj ajyuk laman sok lek ayil ja Dyosi. Ja yuj mini ay duda bʼa oj jnochtik ja rason it: «Kʼutesa bʼajex ja bʼa Kajwaltik Jesukristo» (Rom. 13:14, TNM).

18. ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa artikulo it sbʼaja kʼotel june maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi?

¹⁸ Ja bʼa artikulo it, jcholotikta jas wa stojolan june maʼ tojubʼal yuja yip ja Dyosi. Cha kilatik janekʼto wa sjeʼakitik ja sjejelik bʼa matik tojubʼale yuja yip ja Dyosi. Sok jnebʼatikta jastal oj skoltayotik a-stojotik mas ja yip ja Dyos yajni wa x-ajyikujtik ja «spensar ja Kristo». Pe aytoni wa xkan jujuntik jasunuk bʼa oj jpaklaytik sbʼaja it. Jun sjejel, ¿jastal oj bʼobʼ jnatik ta tsats tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi? ¿Jas mas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal tojubʼalotik yuja yip ja Dyosi? ¿Sok jastal wa syama ja jsakʼaniltik kʼakʼu kʼakʼu bʼa kʼotel tojubʼal yuja yip ja Dyosi? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.