ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 7
Manso la ajyukotik sok la katik gustoʼaxuk ja Jyoba
«Leʼawik ja Jyoba spetsanil ja weʼnlex ja mansoʼex ja bʼa luʼumi, [...] leʼawik ja mansoʼil» (SOF. 2:3).
TSʼEBʼOJ 80 «Abʼan sok ila ja Jyoba jel lek»
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1, 2. a) ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja Moisés, sok jasa skʼulan ja yeʼn? b) ¿Jas rason kiʼojtik bʼa skʼujolajel ajyel manso?
JA Biblia wa xyala ja Moisés yeʼnani ja maʼ «jel manso bʼa spetsanil ja winik ja bʼa sutanal ja luʼumi» (Núm. 12:3). ¿Wan maʼ stojolan ja it waj jun winik mey yip, chabʼ spensar sok wa xiwi? Bʼobʼta jachni oj yale sbʼaj june maʼ manso. Pe mini jachukuk. Ja Moisés waj jun yaʼtijum Dyos bʼa tsats, bʼa mini skʼulan dudar sok bʼa mi xiwi. Soka skoltanel ja Jyoba, wajni loʼil soka mandaranum bʼa Egipto ja maʼ jel yipi, cha wajni jun tojwanum bʼa bʼobʼta oxe miyon kristyano ja bʼa sbʼejyele ja bʼa takin luʼumi sok skoltay ja chonabʼ bʼa Israel bʼa skʼulajel ganar ja skontraʼik.
2 Ja keʼntiki mini ay kiʼojtik ja junxta wokol ajyi yuja Moisés, pe spetsanil ja kʼakʼuʼik wala wokolanitik sok kristyano ma jastik junuk wa x-ekʼi bʼa mini pasiluk ajyel manso. Pe ayni kiʼojtik jun rason bʼa jel tʼilan oj jkʼujoluktik. Ja Jyoba wa skʼapa ja «matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji oj sbʼajuke ja luʼumi» (Sal. 37:11). La jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ kal kʼotelon june maʼ manso? ¿Oj maʼ yal-e ja tuk jachni kʼotelon?». Bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjelik jaw jel tʼilani, tʼilani oj kabʼtik lek stojol ja jasa wa stojolan ja ajyel manso.
¿JASA WA STOJOLAN JA AJYEL MANSO?
3, 4. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ja mansoʼil jach jastal stsʼisjel jun junaʼal? b) ¿Jas chane modo oj makunukujtik bʼa manso ajyel, sok jas yuj?
3 Ajyel manso * jach jastal stsʼisjel jun junaʼal. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Bʼa oj ilxuk, tʼilani oj jleʼtik tuktukil yelaw bʼa tsamalik. Bʼa juntikxta, ja ajyel manso, tʼilani oj ajyukujtik tuk modoʼalik bʼa wa xpaywani. Ja bʼa jaw, tey ja chʼin yajel jbʼajtik, ja kʼuʼabʼal oj ajyukotik, ja lamanili soka mila xiwtik. Ta wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba, tʼilani yajel ajyuk ja modoʼalik it. La kiltik jas yuj.
4 Kechanta ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji kʼuʼabʼal wa x-ajyiye soka Dyosi sok wa skʼulane ja jas wa skʼana. Soka jas wa skʼana oj jkʼuluktiki jani oj jetik mansoʼotik (Mat. 5:5; Gál. 5:23). Pe ja Satanás jel wa xtajki ja yajni wa xkʼulantik ja jas wa skʼana ja Jyoba. Ja yuj, ama chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok laman wala ajyitik, jitsan ja matik tey bʼa yibʼ skʼabʼ ja Satanás koraja wa xyilawotike (Juan 15:18, 19). Anima yuj spetsanil ja jaw jumasaʼ, tʼilani mi oj xiwkotik.
5, 6. a) ¿Jas yuj ja Satanás jel skoraja ja matik manso? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?
5 Ja jel chaʼan yajel jbʼajtiki, ja jel chʼinajotik, ja mi kʼuʼabʼal wala ajyitik soka Jyoba, mini tʼun oj slaj ja yajel jbʼajtik manso. Jachni ja smodo ja Satanás. Ja yuj jelni koraja wa xyila ja matik manso wa xyaʼa sbʼaji, pes wani xchiktese ja jastal jel malo juntiro. Pe ja mas jel tuk bʼa yeʼn, wani sjeʼawe juni leʼa abʼal, yujni chikan jas oj yale ma jas oj skʼuluk mini oj bʼobʼ stim ja matik mansoʼe bʼa mi oj yaʼteltaye ja Jyoba (Job 2:3-5).
6 ¿Jas ekʼele bʼa bʼobʼta wokolni yajel jbʼajtik mansoʼil? ¿Sok jas yuj jel tʼilan oj jkʼujoluktik? Bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it, la kiltik ja sjejel bʼa Moisés, ja oxe hebreo soka bʼa Jesús.
EKʼELEʼIK BʼA WOKOL YAJEL JBʼAJTIK MANSO
7, 8. ¿Jasa skʼulan ja Moisés yajni alji sbʼaj jastik mi lekuk?
7 Yajni ay kiʼojtik jun cholal. Ta jachkʼa, bʼobʼta wokolni yajel jbʼajtik manso, mastoni ta june tey yibʼ jmandartik bʼa mi skisawotik ma mi skʼana oj skʼuluk ja jas wa xkalatik. ¿Ay maʼ bʼa ekʼel jbʼajtik jachuk? ¿Jas maʼ oj jkʼuluktik ta june ja bʼa jpamilyatik jach skʼulan? La kiltik jasa skʼulan ja Moisés.
8 Ja Moisés aji och olomal bʼa Israel yuja Jyoba sok ajikan oj stsʼijbʼuk ja leyik ajiyile ja chonabʼi. Ja yuj chikani lek wani xkoltaji yuja Dyos. Ama jachuk, ja smoj-alijel, Núm. 12:1-13). ¿Jas yuj jach skʼulan?
ja Míriam soka Aarón, yala jas mi lek bʼa yeʼn sok cha yabʼaltaye yuja xcheʼum yiʼaji. Lek pilanuk ja maʼ yiʼoj ja cholal jaw bʼobʼta oj tajkuk sok oj ya stupe. Pe ja Moisés mini wegoxta tajki. Sok spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa oj ya kʼot tekʼan ja skastigo ja Míriam (9, 10. a) ¿Jasa kʼot yabʼ stojol ja Moisés soka skoltanel ja Jyoba? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja olomalik bʼa pamilya soka ansyanoʼik ja sjejel bʼa Moisés?
9 Ja Moisés jelni jas snebʼunej bʼa Jyoba ja yuj jach skʼulan. Jun 40 jabʼil bʼajtanto, yajni tito ay bʼa snaj ja faraón, mini mansoʼuk ajyi. Jelni tuk ja smodo sok smila jun winik, yujni bʼa yeʼna, ja winik jaw mini tʼun sbʼejuk ja jas wan skʼulajeli. Skʼuʼan lekni oj yil ja Dyos ja jasa skʼulani. Ja Jyoba skoltay junuk 40 jabʼil ja Moisés bʼa oj snaʼ mini malanukta ja mi xiw bʼa oj stoj ja chonabʼ Israel, tʼilani manso oj ajyuk. Bʼa oj snebʼ ja jaw tʼilani chʼin oj ya sbʼaj, ajyel kʼuʼabʼal sok laman. Jelni snebʼa ja jas jejiyi sok kʼotni jun lekil olomal (Éx. 2:11, 12; Hech. 7:21-30, 36).
10 Ja bʼa jtyempotiki, ja olomalik bʼa pamilya soka ansyanoʼiki jelni lek ja wa snochowe ja sjejel bʼa Moisés. Ta ja weʼn kʼotela june jastal jaw, mok wego tajkan ja yajni mila kisji. Chʼin aʼabʼaj bʼa snajel ja wa muli (Ecl. 7:9, 20). Jeʼa kʼuʼabʼal aya sok tojbʼes ja wokol jastalni wa xyala ja Jyoba, sok tolabida ajyan laman (Prov. 15:1). Ja olomalik bʼa pamilya soka ansyanoʼiki bʼa jach wa skʼulane wani xyawe gustoʼaxuk ja Jyoba, wa xyawe ajyuk lamanil sok wa xyawe jun lekil sjejel sbʼaja jastal ajyel manso.
11-13. ¿Jas sjejel yaʼawekan kitik ja oxe kerem hebreo?
11 Yajni wa x-iji jpatiktik. Ja bʼa tyempo ekʼeljani, jitsan gobyerno yiʼonejeyi spatik ja xchonabʼil ja Jyoba. ¿Jas yuj? Bʼobʼta wa xyalawe yuj ay jas jkʼulunejtik bʼa mi lekuk, pe yuja wa x-iji jpatiktik jani yuja jtsaʼunejtik «oj cʼuuctic bajtan ja Diosi, tzaan ni oj cʼuuctic ja yabal ja cristiano» (Hech. 5:29). Ojni maʼ tselajukotik, oj lutjukotik ma oj makʼjukotik. Pe soka skoltanel ja Jyoba mini wa xkatik stup-e, wani la ajyitik laman ja bʼa yoj wokolik.
12 La jpensaraʼuktik ja sjejel bʼa oxe kerem ajyiye moso ja bʼa Babilonia: ja Hananías, ja Misael soka Azarías. * Ja mandaranum bʼa Babilonia yaʼa mandar bʼa oj koʼuke mekʼan bʼa stiʼ sat jun niwan imajen. Laman sok tsamalxta yalawe yabʼ mi oj yaweyi stoyjel ja imajen jaw sok jas yuj mi oj skʼuluke. Kʼuʼabʼal wajye soka Dyos anima aljiyabʼye oj jipjuke bʼa jun orno wanxta nililuk ja kʼakʼi. Ja yeʼnle mini skʼuʼane ta wego oj koltajuke yuja Dyosi, pe wegoni koltajiye. Pwesto ajyiye bʼa chikan jas wokol oj yakan ja Jyoba aʼekʼuk (Dan. 3:1, 8-28). Jachni sjeʼawe ja matik manso mini xiwye. Sok sjeʼawe mini jun gobyerno, ma chikan jas x-alji oj kʼulajuk yile ma chikan jas kastigo mini oj timjuke bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba (Éx. 20:4, 5).
13 ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa oxe hebreo yajni wa x-aji och probar ja jastal toj ayotik soka Jyoba? Jani yajel jbʼajtik chʼin sok sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼnani oj stalnayotik (Sal. 118:6, 7). Sok yajni ay maʼ wa sleʼa jmultik, tsamalxta wa xjakʼatik sok laman (1 Ped. 3:15). Cha mini tʼun xkʼanatik skʼulajel jun jasunuk bʼa oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka jTatik jel xyajtani.
14, 15. a) ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ja yajni tʼenubʼal xkabʼ ayotik? b) Jastalni wa xyala ja Isaías 53:7, 10, ¿jas yuj ja Jesús yeʼn ja lekil sjejel sbʼaja jas wa stojolan ja mansoʼil ama jel tʼenubʼal ay xyabʼi?
14 Yajni jel tʼenubʼalotik. Jpetsaniltik jelni tʼenubʼal xkabʼ ayotik yuj tuktukil jasunuk. Jun sjejel, bʼobʼta ayni jach wa xkabʼ ayotik yuj oj jkʼuluktik jun examen ja bʼa eskwela ma skʼulajel jun tarega ja bʼa kaʼteltiki. Ma jelni wa xcham jkʼujoltik yuj spensarajel oj ajukitik jun operasyon ma yajel el jun estudio bʼa loktor. Mini pasiluk yajel jbʼajtik manso ja yajni jach wala taxtiki. Bʼobʼta ojni chʼinajbʼukotik yuj jun jasunuk bʼa mini kʼajyel wa xya tajkukotik. Sok bʼobʼta ojni kaltik yabʼ jas mi sbʼejuk ma skʼulajelyi jas mi lekuk ja tuki. Ta aykʼa bʼa jun ekʼele jach wa xkabʼ ayotik, la jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Jesús.
15 Ja bʼa tsaʼanixta ixaw ajyi sakʼan ja bʼa Luʼum, ja Jesús tʼilani kuchyuj ja jastal jel tʼenubʼal ay xyabʼi. Wani snaʼa oj miljuk sok jelni oj yi wokol (Juan 3:14, 15; Gál. 3:13). Jujuntik ixaw bʼajtanto yuj oj chamuk, yala jel bʼi chamkʼujol ay (Luc. 12:50). Sok tʼusanxta kʼakʼu skʼana ja oj chamuki, yala: «Ja wewo jel cham jkʼujol[ayon]». Wani xbʼobʼ kiltik ja jastal chʼin yaʼa sbʼaji soka jastal kʼuʼabʼal ajyi soka Dyosi yuja jastal modo sjama ja skʼujol ja yajni skʼanayi: «A‘a elkon ja bʼa kʼakʼu iti. kechan yuj ja kaʼkʼu iti jakelon. tatey. toyo ja wabʼi‘ili» (Juan 12:27, 28, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Yajni kʼot ja sjutsʼinil jaw, mini xiwi sok yaʼa sbʼaj bʼa skʼabʼ ja skontraʼik ja Dyos, ja matik smilawe bʼa jun modo mini tʼun snaʼawe syajulal sok bʼa jelni kistal. Ama jel tʼenubʼal ay xyabʼ sok yuja jel wan yijel wokoli, ja Jesús mansoni waji sok skʼulan ja jas wa skʼana ja Dyos. Mini ay duda, yeʼnani ja maʼ yaʼa jun lekil sjejel sbʼaja jas wa stojolan ja mansoʼil anima yabʼ jel tʼenubʼal ay (kʼuman ja Isaías 53:7, 10).
16, 17. a) ¿Jastal aji och probar ja smansoʼil ja Jesús yuja sjekabʼanumiki? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodo ja Jesús?
16 Ja tsaʼanxta akwal ajyi sakʼan ja Jesús ja bʼa Luʼumi, ja snebʼumaniki yawe och probar ja jastal jel manso. La jpensaraʼuktik ja jastal ay xyabʼ ja akwal jaw. Ta toj ajyi man xchami tini chʼikan ja sakʼanil bʼa jitsan miyonik kristyano bʼa ojni yawe el slekilal. ¿Oj maʼ bʼobʼyuj? (Rom. 5:18, 19). Sok ja mas tʼilani, tini chʼikan ja sbʼiʼil ja sTati (Job 2:4). Pes yajni wan skʼulajel ja tsaʼanxta cena soka yamigoʼik jel skʼana, kʼe ajyuk yujile ja snebʼumani «jun niwan abʼal yuj ye‘nle‘ita. ti sjobʼtala‘an sbʼaje‘a. machunkʼa junuk ja ye‘nle‘i ja mas niwani». Ja Jesús ayxani jitsan ekʼele stojunej yuja kʼumal jaw, ¡cha skʼulani ja och kʼakʼu jaw! Anima jachuk, jelni chamyiljel mini tajki ja Jesús, pes lamani ajyisok ja yeʼnle. Sok jun smodo bʼa kʼun pe jaman lek, jun ekʼele smoj xcholo yabʼye jastal oj sjeʼ ja smodoʼe. Tsaʼan, cha stoyo ja snebʼuman yuja toj ajyele soka yeʼn (Luc. 22:24-28, YD; Juan 13:1-5, 12-15).
17 ¿Jas maʼ oj jkʼuluktik bʼa jun ekʼele jastal jaw? Wani xbʼobʼ jnochtik ja smodo ja Jesús bʼa ajyel laman anima jel tʼenan xkabʼ ayotik. La jkʼuʼuktik gusto lek ja mandar it bʼa Jyoba: «Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic» (Col. 3:13). Ojni jkʼuluktik ja jaw ta wa xkatik juljkʼujoltik wa xkalatik sok wa xkʼulantik jpetsaniltik jastik junuk bʼa mi lek xyabʼ ja tuki (Prov. 12:18; Sant. 3:2, 5). Cha jelni lek stoyjele ja matik sjoybʼunejotik yuja lekil modo yiʼoje (Efes. 4:29).
¿JAS YUJ JEL TʼILAN SKʼUJOLAJEL AJYEL MANSO?
18. a) ¿Jastal wa skoltay ja Jyoba ja matik manso bʼa stsajel lek ja jas oj skʼuluke? b) ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja yeʼnle bʼa oj koltajuke?
18 Yujni jachuk mas lek oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktik. Yajni ay jas oj jtsatik skʼulajel bʼa jel wokol ja bʼa jsakʼaniltiki, ja Jyoba oj skoltayotik, pe jani ta tolabida wala ajyitik manso. Wa skʼapa oj smaklay ja yorasyon ja matik manso (Sal. 10:17). Sok mini kechan oj skʼuluk jastal jaw, pes ja Biblia cha wa skʼapa oj ya tojelal. Wa xyala: «Ja yeʼn oj stoj ja mansoʼik ja bʼa stojolil sok oj sjeyi ja mansoʼik ja sbʼeji» (Sal. 25:9). Ja Jyoba wa xyakitik ja tojelal yajel makunuk ja Biblia soka juʼunik, * ja bideoʼik soka tsomjelalik wa xchapa «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mat. 24:45-47, YD). Pe tʼilani oj jnatik wani xkʼana jkoltajeltik, spaklajel ja juʼun wa xyakitik ja Jyoba sok gusto lek skʼuʼajel ja jas wa xnebʼatik.
19-21. a) ¿Jasa mi lek skʼulan ja Moisés ja bʼa Qadés? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaji?
19 Yujni jachuk mi jel oj jkʼojchin koktik. La jpensaraʼuktik yajkʼachil ekʼele ja bʼa Moisés. Bʼa jitsan jabʼil, waj jun winik jel manso sok yani gustoʼaxuk ja Jyoba. Pe ja yajni mojanxa oj elkʼot ja 40 jabʼil ja bʼa sbiaje ja israʼelenyoʼik ja bʼa takin kʼinali, ja Moisés mini manso waji. Ja smoj-alijel ixuk, bʼa bʼobʼta jani koltaji yuj bʼa kan sakʼan ja bʼa Egipto, chamta sok mukjita bʼa Qadés. Anto, ja israʼelenyoʼiki kʼeye abʼal kʼumal pilan ekʼele yuj bʼi mey yiʼoje ja jastik wa xmakuniyujile. Ja Biblia wa xyala ‹ja chonabʼi kʼeye kʼumal soka Moisés› Núm. 20:1-5, 9-11).
yuja meyuk ja jaʼi. Anima spetsanil ja milagro skʼulan ja Jyoba bʼa yajel makunuk ja Moisés soka jitsan jabʼilxa kʼotel jun lekil olomal bʼa yeʼnle, mini xyawekan kʼumal. Sok wani xyabʼaltaye ja Moisés, bʼa lajansok yeʼn smul ja meyuk ja jaʼi (20 Ja bʼa ekʼele jaw bʼa jel tʼenan ay xyabʼ ja Moisés, chʼayuj ja lamanil sok mini skomo ja stajkeli. Jaʼukto maʼ oj skʼumuk ja patakʼ toni sok jun skʼuʼajel bʼa Jyoba jastalni ajiyi mandar, tajkelxta yala yabʼ ja israʼelenyoʼik sok yala oj bʼi skʼuluk jun milagro. Anto, spakʼtsun chabʼ ekʼele ja patakʼi, sok el jitsan jaʼ. Ja jastal niwan yaʼa sbʼaji soka stajkeli iji bʼa oj skʼuluk jun jasunuk jel triste (Sal. 106:32, 33). Yuja chʼayuj ja mansoʼil ja bʼa jutsʼin jaw, ja Jyoba mini yaʼakan aʼochuk ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Núm. 20:12).
21 ¿Jasa waxa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaja Moisés? Bʼajtan, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa mi oj chʼaykujtik ja mansoʼil. Ta mi xtalnay jbʼajtik, ama bʼa jutsʼin ita, ojni bʼobʼ kaʼ jbʼajtik niwanil sok oj yiʼotik bʼa yaljel sok skʼulajel bʼa mi stojoluk. Xchabʼil, ja tʼenan ayotik xkabʼtiki ojni bʼobʼ ya yopijukotik, ja yuj la jkʼujoluktik ajyel manso pe masni ja yajni wa xkabʼ tʼenubʼalotik.
22, 23. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼujoluktik oj ajyukotik manso? b) ¿Jasa wa xchiktes ja Sofonías 2:3?
22 Yujni jachuk oj jkoltajukotik. Bʼa tʼusanxta skʼana, ja Jyoba oj xchʼay snajel ja kristyano matik mi lekuk ja bʼa Luʼumi sok oj yakan sakʼan ja matik manso. Anto, ja kristyano oj yabʼye stsamalil ja meran lamanil (Sal. 37:10, 11). ¿Ti maʼ oj ajyukotik soka matik manso oj ajyuke sakʼan ja tiw? Tini oj ajyukotik ta wa xkʼulantik ja jas wa skʼanakitik ja Jyoba ja bʼa Sofonías 2:3 (kʼuman).
23 ¿Jas yuj wa xyala ja Sofonías 2:3 bʼa ‹bʼobʼta› oj koltajukotik? ¿Yuj maʼ wa xkʼan yal mini jel seguro oj skoltay ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa wa skʼujolane oj yawe gustoʼaxuk? Miyuk. Ja jasa wa xkʼan yali tʼilani ay jas oj jkʼuluktik ja keʼntik. Ojni kankotik sakʼan ja bʼa ‹skʼakʼu ja stajkelal ja Jyoba› sok ajyel sakʼan bʼa tolabida ta wa xkʼujolantik ajyel manso ja wego sok yajel gustoʼaxuk ja Jyoba.
TSʼEBʼOJ 120 La jnochtik ja smansoʼil ja Jesús
^ par. 5 Jpetsaniltik tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa yajel kʼiʼuk ja modoʼal ja bʼa ajyel manso, pes mini maʼ wa xmanxi soka jaw. Bʼobʼta masni pasil oj jetik yajni teyotik sok ixuk winik bʼa laman wa x-ajyiye, pe bʼobʼta wokolni ja yajni teyotik sok matik chaʼan wa xyaʼa sbʼaje. Ja bʼa artikulo it oj paklaxuk bʼa tuktukil ekʼele bʼa bʼobʼta mini pasiluk sjejel ja modoʼal it.
^ par. 3 YALJEL JEL TʼILAN: Ajyel manso wa stojolan sjejelyi tsamal jmodotik ja tuki sok ajyel laman ja yajni wa x-aji tajkukotik. Yajel jbʼajtik chʼin wa stojolan jani sjejel mi niwan xkaʼa jbʼajtik sok sjejel kiswanel sok yiljel ja tuk masni wa snaʼawe yuja keʼntik. Yajni ja Biblia wa xyala ja Jyoba chʼin wa xyaʼa sbʼaj, wani xkʼan yal wa syajtay sok wa snaʼa syajulal ja tuk.
^ par. 12 Ja babilonioʼik yeʼnani sleʼawe ja bʼiʼilal Sadrac, Mesac soka Abednego (Dan. 1:7).
^ par. 18 Jun sjejel, kʼela ja artikulo «Tomemos decisiones que honren a Dios», el ja bʼa rebista bʼa 15 bʼa abril bʼa 2011 ja bʼa La Atalaya.
^ par. 59 XCHOLJEL SBʼAJA POTOʼIK: Ja Jesús laman ay sok tsamalxta wan stojel ja snebʼumaniki, bʼa wane kʼeʼel kʼumal machunkiluk ja mas tʼilan yujile.