1, 2. a) ¿Jasa wa xkʼankʼunikujtik jpetsaniltik? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?

JPETSANILTIK wani xkʼankʼunikujtik ayajtajukotik sok akʼulajuk kitik ja bʼa leki. Yajni wa xjejikitik bʼa jitsan ekʼele mi wala yajtajitik sok wa xkiʼajtik wokol yuja wa xkʼulajikitik ja bʼa mi lekuki, bʼobʼta mixani xnaʼa jas oj jkʼuluktik sok oj jpensaraʼuktik mi jas la makunitik.

² Ja Jyoba wani snaʼa ja it jelni xkʼankʼuniyuj spetsanil ja kristyano (Sal. 33:5). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja yeʼn jelni wa syajtayotik sok wa skʼana oj kʼulajukitik ja bʼa leki. Tini wa xkilatik jaman lek ja bʼa Ley ajiyi ja Moisés yuja Jyoba bʼa oj yayi ja chonabʼ Israel. Ta ja weʼn mixa naʼa jas oja kʼuluk yajni waxa wabʼ mi la kʼanji ma yuj kʼulaji awi bʼa mi lekuk, ojni skoltaya ja spaklajel ja Ley bʼa Moisés * bʼa wa xchiktes janekʼto wa xcham skʼujol ja Jyoba ja yaʼtijumiki.

3. a) Jastalni wa xcholo ja Romanos 13:8-10, ¿jasa wa xkʼot jnatik yajni wa xpaklaytik ja Ley bʼa Moisés? b) ¿Jastik sjobʼjel oj axukyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Yajni wa xpaklaytik ja Ley bʼa Moisés, tini wa xkilatik janekʼto wa syajtayotik ja jDyostiki (kʼuman ja Romanos 13:8-10). Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jujuntik leyik ajiyi ja israʼelenyoʼik yuja Jyoba sok oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Ley jani yechalil ja bʼa yajalkʼujoli?  ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik jani wa xnikwani skʼulajel ja bʼa toji? ¿Jastal wa xbʼobʼ yawe makunuk ja matik ayiʼoje jun cholal? Sok ¿matik mas wa xtalnajiye? Ja sjakʼjeliki oj ya kulan jkʼujoltik, oj yakitik jun smajlajel sok oj ya mojxukotik soka jTatik tey bʼa satkʼinal bʼa jel xyajtani (Hech. 17:27; Rom. 15:4).

4. a) ¿Jas yuj ja Ley bʼa Moisés jani ja yechalil ja bʼa yajalkʼujoli? b) Jastalni wa xyala ja Mateo 22:36-40, ¿jas mandar xchiktes ja Jesús?

⁴ ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Ley bʼa Moisés jani ja yechalil ja yajalkʼujoli? Yujni ja Jyoba jani wa xnikji ja modoʼal jaw bʼa skʼulajel spetsanil ja jasa wa skʼana (1 Juan 4:8). Ja mas ja 600 mandarik wa xtax ja bʼa Ley jani yechunej chabʼ mandarik jel tʼilan: syajtajel ja Jyoba sok syajtajel ja jmojtiki (Lev. 19:18; Deut. 6:5; kʼuman ja Mateo 22:36-40). Ja yuj, wani xmajlaxi ja bʼa jujune ja bʼa jawi a-xchiktes ja yajtanel bʼa Jyoba. La kiltik jujuntik sjejel.

5, 6. a) ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba oj skʼuluke ja nupanumiki? b) ¿Jasa wajel sat ja Jyoba? Aʼa jun sjejel.

⁵ Ja leyik sbʼaja ajyel toj soka jnuptiki sok stalnajel ja untiki. Ja Jyoba wa skʼana ja nupanumiki ayawe kʼiʼuk jun yajtanel bʼa tsats lek sok bʼa aʼalbʼuk tolabida (Gén. 2:24; Mat. 19:3-6). Ja koʼel mulal sok pilan ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk ja snupi wani sjeʼa mini tʼun ayiʼoj yajalkʼujol. Ja yuj mini cham yabʼjeluk ja sjukil mandari wa stima ja jaw (Deut. 5:18). Koʼel mulal sok pilan ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk jawa nupi jani ‹slejel mulal soka Dyosi›, sok jelni wa xbʼobʼ syajbʼeskan ja maʼ mi koʼeluk mulali (Gén. 39:7-9). Ja syajal oj yabʼ yuja oj loʼlajukani wani xbʼobʼ albʼuk jitsan jabʼil.

⁶ Ja Jyoba wanxtani xyaʼa sat ja jastal wa xyila sbʼaje ja matik nupaneleʼi. Ja bʼa Israel, jani mas waj skʼujol ja cheʼumalik aʼiljuke lek. Ja tatamal bʼa wa skisa ja Ley wani syajtay ja xcheʼumi, sok mini wa skʼutsu ja snupanel yuj jastik mey stʼilanil (Deut. 24:1-4; Mat. 19:3, 8). Pe ta ti ajyi jun wokol bʼa mas tsats sok tʼilan oj skʼuts ja snupaneli, tʼilani oj yayi jun acta bʼa skʼutsjel nupanel. Soka jaw wa xtalnaji ja bʼa abʼalik sbʼaja koʼel mulal sok pilan. Chomajkil, lajansok ja tatamal jatoni tʼilan bʼajtan wa sjobʼyi ja olomalik ja bʼa chonabʼi bʼajtanto oj yayi ja acta ja xcheʼumi. Jachuk, ayiʼoje modo ja yeʼnle bʼa oj skoltaye ja nupanum jaw bʼa mi oj skʼuts-e ja snupanele. Ja Jyoba mini tolabida wa xchʼika sbʼaj yajni jun israʼelenyo wa skʼutsu ja snupanel soka xcheʼumi yuj jastik mi sbʼejuk, pe wani xyila ja yokʼel ja ixuki sok wani xyabʼ ja syajali (Mal. 2:13-16).

7, 8. a) ¿Jas mandar ajiyile ja nantatalik yuja Jyoba? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatiki). b) ¿Jastik wa xnebʼatik?

⁷ Ja Ley cha wani xchiktes ja Jyoba jelni wa xchamskʼujol ja bʼa slekilal ja yal untiki. Mini kechan yayi mandar ja nantatalik bʼa ayaweyi ja jastik wa xmakuniyujile, cha jachukni ja bʼa jastik wa xya mojxuke mas soka Dyosi. Tʼilani oj sjeʼeyi ja yuntikileʼi chikan jas ekʼele bʼa oj yile chaʼanyabʼalil ja leyiki sok bʼa akʼot syajtaye ja Dyosi (Deut. 6:6-9; 7:13). June ja rasonik yuja ja Jyoba yayi kastigo ja israʼelenyoʼik jani yuja nantatalik skʼulaneyi jastik bʼa kistal ja yuntikile (Jer. 7:31, 33). Ja israʼelenyoʼiki mini kechan oj yile ja yuntikile jastal jun jasunuk kechan yeʼn sbʼaje bʼa mixa oj stalnaye ma bʼa oj yixtalaʼuke, tʼilani oj yile jastal jun majtanal bʼa Jyoba bʼa oj stalnaye sok yajalkʼujol (Sal. 127:3).

⁸ Ja jasa wa xnebʼatik: Ja Jyoba wani xwaj sat ja jastal wa xyila sbʼaje ja matik nupaneli. Cha wa skʼana ja nantatalik  a-syajtaye ja yuntikile sok ojni kʼanjukyile kwenta yuja jastal wa stalnaye.

9-11. ¿Jas yuj ja Jyoba yaʼa ja ley sbʼaja jas wa x-okʼ jkʼujoltik?

⁹ Ja jasa wa xyala ja ley sbʼaja jas wa x-okʼ jkʼujoltik. Ja bʼa slajunil mandar jani wa stima ja oj okʼ jkʼujoltik ma jel oj jkʼantik jun jasunuk bʼa pilan maʼ sbʼaj (Deut. 5:21; Rom. 7:7). Soka ley it, ja Jyoba sjeʼayi jun jasunuk jel tʼilan ja yaʼtijumiki: tʼilani oj stalnaye ja spensare soka jas wa x-ekʼ skʼujole. Ja yeʼn wa snaʼa ja jastik wa xkʼulaxi bʼa mi lekuki tini wa x-el bʼa pensarik soka bʼa jas wa xyabʼ ja jkʼujoltiki (Prov. 4:23). Ta jun israʼelenyo wa xyaʼakan ja kʼankʼunel bʼa mi lekuk ayi yech ja bʼa skʼujoli, bʼobʼta mini oj sjeʼ wa syajtay ja tuki. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaj ja David. Mini maloʼuk waji, pe bʼa jun ekʼele okʼ skʼujol jun ixuk bʼa nupanelxa, sok ja kʼankʼunel jaw iji bʼa oj koʼ mulal (Sant. 1:14, 15). Koʼ mulalsok, sleʼa modo sloʼlajel ja statam ja ixuki sok tsaʼan smila (2 Sam. 11:2-4; 12:7-11).

¹⁰ Ja Jyoba wa snaʼa ja jasa wa xyala ja jkʼujoltiki, ja yuj, yajni jun israʼelenyo wa skʼoko ja ley sbʼaja oj okʼ skʼujol jun jasunuk mi sbʼajuk, ja yeʼn wani snaʼa (1 Crón. 28:9). Ja mandar it wani sjeʼayi ja yaʼtijumiki tʼilan oj yawe eluk ja pensarik bʼa wa x-ikʼwani skʼulajel jastik bʼa mi lekuk. ¿Anke kʼotelni ja Jyoba jun Tatal jel bibo sok jel xyajtani?

¹¹ Ja jasa wa xnebʼatik: Ja Jyoba mini ja wa xyila ja jplantatiki. Jani wa xyila ja jkʼujoltik soka jastal mero kʼotelotik (1 Sam. 16:7). Mini wa xbʼobʼ jnakʼtik yi ja jasa wa xpensaraʼantiki, ja jas wa x-ekʼ jkʼujoltik soka jas wa xkʼanatik skʼulajeli. Wa sleʼa ja jastik lek bʼa keʼntik sok wa skoltayotik bʼa oj jkʼuluktik. Pe cha wa skʼana oj kʼot jnatik ja pensarik bʼa mi lekuk sok skomjel bʼa mi oj jkʼuluktik (2 Crón. 16:9; Mat. 5:27-30).

12. ¿Jasa wa xchiktes jaman lek ja Ley bʼa Moisés?

¹² Ja Ley bʼa Moisés wani xcha xchiktes ja Jyoba wa syajtay ja jastik bʼa toji (Sal. 37:28; Is. 61:8). Ja yeʼn tojni lek sjeʼa ja jasa ti chʼikan ja skʼulajelyi ja bʼa toj ja tuki. Wani xya koʼyi slekilal ja israʼelenyoʼik yajni wa skʼuʼane ja tojik sleyik, pe cha wa xyaʼakan ayiʼe wokol yajni mi skʼuʼane. Cha la jpaklaytik pilan chabʼ ley ja bʼa lajune mandariki.

13, 14. a) ¿Jasa wa xyala oj kʼulaxuk ja bʼajtanik chabʼ mandari? b) ¿Jastal yilawe slekilal ja israʼelenyoʼik yajni wa skʼuʼane ja leyik jaw?

¹³ Ja leyik sbʼaja kechan yeʼn yajelyi stoyjel ja Jyoba. Ja bʼajtanik chabʼ mandari jani wa xyayi mandar ja israʼelenyoʼik bʼa kechantani yeʼn ja Jyoba oj yaweyi stoyjel sok timjiye bʼa mi oj yawe stoyjel kʼulubʼal dyosik (Éx. 20:3-6). Ja mandarik jaw yeʼnleni wa xyawe el slekilal ja israʼelenyoʼik sok mi jaʼuk ja Jyoba. Jelni lek wa xwajyujile yajni toj wa x-ajyiye soka Dyosi, pe yajni wa xyaweyi stoyjel kʼulubʼalik dyos bʼa tuk chonabʼik wani xyiʼaje wokol.

¹⁴ La jpensaraʼuktik ja jasa ekʼ sbʼaj ja swinkil bʼa Canaán. Jelni ajula sbʼaje yajni kʼe yaweyi stoyjel kʼulubʼal dyosik bʼa mi jaʼuk ja Dyos meran sok sakʼani (Sal. 115:4-8). Ja kostumbre yiʼoje tini chʼikan skʼulajel ja koʼel mulal bʼa jel kistal sok wa xyaʼawe majtanalik bʼa stsikjel ja yal untiki. Jach jastal jaw, yajni ja israʼelenyo skʼokowe ja smandar ja Jyoba sok yaweyi stoyjel kʼulubʼal dyosik, jelni ajula sbʼaje sok syajbʼese ja spamilyaʼe (2 Crón. 28:1-4). Ja matik ajyiyujile jun chaʼan cholal mixani skisawe ja jas yaʼunejkan kulan ja Jyoba, jelxiye soka xcholeʼi sok stʼenawe ja matik mey yipe sok mi xbʼobʼ skoltay sbʼaje (Ezeq. 34:1-4). Yala yabʼ ja xchonabʼi ojni yayi kastigo ja matik mi lek oj yil ja ixuk jumasaʼ  soka yal untik bʼa mi xbʼobʼ skoltay sbʼaj (Deut. 10:17, 18; 27:19). Pe ajini koʼ slekilale ja israʼelenyoʼik yajni toj ajyiye sok skʼulane ja bʼa jas leki (1 Rey. 10:4-9).

15. ¿Jastik wa xnebʼatik sbʼaja Jyoba?

¹⁵ Ja jasa wa xnebʼatik: Ja matik wa xyala wa xyaʼteltay ja Jyoba pe mi wa skʼuʼane ja jasa yaʼunejkan kulan sok wa xyixtalan ja yaʼtijumiki, ja Jyoba mini smuluk ja yeʼn. Anima jachuk, wani syajtayotik sok wa xyila ja wokol wa x-ekʼ jbʼajtik yajni wa xkʼulajikitik ja bʼa jas mi lekuki. Mastoni yaj wa xyabʼ ja yeʼn yuj jun nanal bʼa wa xyila wan yijel wokol ja yalatsi (Is. 49:15). Bʼobʼta ja Jyoba mini wegoxta oj yayi kastigo ja matik wa skʼulane ja bʼa mi lekuk sok mi snaʼawe malaya, pe ojni skʼuluk ja bʼa tyempo lek xyila.

16-18. a) ¿Jasa wa skoltay ja Ley bʼa Moisés? b) ¿Jastik wa xnebʼatik?

¹⁶ Ja Ley bʼa Moisés wani skoltay bʼa tuktukil modo ja sakʼanil jun israʼelenyo. Ja olomalik tsaʼubʼale mini kechan oj stojbʼese ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyos ja israʼelenyoʼik, cha jachni ja wokolik wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanile. Ja yuj jelni tʼilan oj yawe makunuk ja ley ja jastalni stojol. La kiltik jujuntik sjejel.

¹⁷ Ta jun israʼelenyo ay kʼa maʼ smila, mini wegoxta wa xmilji. Ja olomalik ja bʼa chonabʼi tʼilani oj skʼel-e lek bʼajtanto oj stsaʼe jas oj skʼuluke ta wani sbʼajin oj miljuk (Deut. 19:2-7, 11-13). Pe chomajkil, tʼilani oj stojbʼese ja tuktukil wokolik wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanile, jastal kʼumalik sbʼaja jastik sbʼaje soka kʼumal wa x-ajyi bʼa nupanel (Éx. 21:35; Deut. 22:13-19). Yajni ja olomalik wa skʼulane ja bʼa toji sok ja israʼelenyoʼik wa skʼuʼane ja Leyi, spetsanile wa xyawe el slekilal sok ja chonabʼi wa xyaweyi stoyjel ja Jyoba (Lev. 20:7, 8; Is. 48:17, 18).

¹⁸ Ja jasa wa xnebʼatik: Ja Jyoba wa xcham skʼujol spetsanil ja bʼa jasa ti chʼikan ja jsakʼaniltiki. Wa skʼana oj yajtaytik ja tuk sok skʼulajel yile ja bʼa leki. Wani xcha waj skʼujol ja jasa wa xkalatiki sok cha jachuk ja yajni jtuchʼil aytik ja bʼa jnajtiki (Heb. 4:13).

19-21. a) ¿Jastal tʼilan oj yile ja jwesik soka olomalik ja xchonabʼ ja Dyos? b) ¿Jastik ley wa xtimwani bʼa mi oj kʼulaxuk ja bʼa mi lekuki? c) ¿Jastik wa xnebʼatik?

¹⁹ Ja chonabʼik mojan yiʼoj ajyi ja Israel jelni tuk smodoʼe. Ja Jyoba mini wa skʼana ja xchonabʼ oj ixtalajuke yuj, ja yuj jekjiyile jwesik sok olomalik bʼa mi kechan oj skoltay june. Pe mi kechanuk, cha aljiyabʼye kʼunxta oj yal-e, bʼa mi tsatsuk sok jani oj syajtaye ja bʼa toji (Deut. 1:13-17; 16:18-20).

²⁰ Yuja syajulal skʼujoli, ja Jyoba yaʼa leyik bʼa wa stima mok kʼulaxuk ja bʼa mi sbʼejuki. La kiltik jun sjejel. Ja Ley wani xkoltani bʼa mi oj lejuk smul june. ¿Jas modoʼil? Bʼajtan, ja maʼ leʼubʼal smuli ayni yiʼoj ja derecho bʼa snajel maʼ wan yaljel (Deut. 19:16-19; 25:1). Chomajkil, yajni x-alxi smulniʼa, jelni tʼilan oj yawe makunuk  junuk chabʼ testigo (Deut. 17:6; 19:15). ¿Jaxa ta june sleʼa smul pe kechan ajyi jun testigo? Ja kristyano jaw mokni spensaraʼuk elta libre, pes ja Jyoba yilunejniʼa. Jaxa ja tatalik wani x-ajiyile cholalik ja bʼa pamilya, pe ayta stikʼanil. Mi kechanuk, yajni wa x-ajyi wokol ja bʼa pamilya, ja olomalik ja bʼa chonabʼi tʼilani oj yil-e sok oj yal-e ja jas oj jkʼulaxuk (Deut. 21:18-21).

²¹ Ja jasa wa xnebʼatik: Ja Jyoba yeʼnani wa xyakitik ja tojil sjejeli, pes mini wa skʼulan ja bʼa mi sbʼejuki (Sal. 9:7). Wani xyayi stsʼakol ja matik toj wa x-ajyi sok wa skʼuʼane ja jasa yaʼunejkan kulani, pe wani xyayi kastigo ja matik wa xjelxiye soka cholal akʼubʼalyile (2 Sam. 22:21-23; Ezeq. 9:9, 10). Bʼobʼta jujuntik oj skʼuluke jastik mi lekuk sok lajansok mini oj ajukyile kastigo, pe ja Jyoba wani xya stup ja bʼa tyempo lek xyila (Prov. 28:13). Sok ta mi snaʼawe malaya, mini wa x-ekʼ mas tyempo bʼa wa xkʼot yile «¡jel xihuel [...] sbaj ja [...] oj ochcotic ja ba scʼab ja jDiostic jel sacʼani!» (Heb. 10:30, 31).

22-24. a) ¿Matik mas wa stalnay ja Leyi? b) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Jyoba? c) ¿Jasa wa xya jnatik ja Éxodo 22:22-24?

²² Ja Ley jani mas wa stalnay ja matik mi xbʼobʼ skoltay sbʼaje yeʼnleʼita, jastal ja matik mebʼa, ja bigudaʼiki soka matik bʼa tuk chonabʼi. Yibʼanal ja jwes bʼa Israel tʼilani oj skʼuʼuk ja it: «Mok awal mi oja kʼuluk yi ja bʼa toj ja maʼ sbʼaj bʼa pilan chonabʼ, cha jachuk  ja maʼ mebʼa bʼa mey stati, sok mini oja wikanyi ja skʼu ja biguba jastal jun senya bʼa oj ajuk kumxuk ja jas wa xmajxi» (Deut. 24:17). Ja Jyoba jani mas wa xcham skʼujol ja matik mi maʼ wa xkoltajiye yuj sok wani skʼanayi kwenta ja matik wa x-ixtalaniye (kʼuman ja Éxodo 22:22-24).

²³ Bʼa oj bʼobʼ talnaxuk ja pamilyaʼiki, ja Ley wani stima ja oj koʼuke mulal soka matik spamilya sbʼaje (Lev. 18:6-30). Ja chonabʼik mojan yiʼoj ja Israel mini wa xyilawe smaloʼil. Pe ja xchonabʼil ja Jyoba tʼilani oj cha yile ja jastalni wa xyila ja yeʼni, jastal jun jasunuk jel kistal.

²⁴ Ja jasa wa xnebʼatiki: Ja Jyoba wa skʼana ja matik wa xyayi cholalik achamskʼujole meran ja matik tey bʼa yibʼ skʼabʼe bʼa stalnajel. Wa xyilkʼujolan ja koʼel mulal sok wa skʼana atalnaxuk sok akʼulaxukyi ja bʼa lek ja yaʼtijumiki, pe mastoni ja matik mi maʼ wa xkoltaji yujile.

25, 26. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja yajalkʼujol soka jas bʼa toji jach jastal yijel ikʼ sok ajyel sakʼan? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakum ja bʼa chane kalatiki?

²⁵ Wani xbʼobʼ alxuk ja yajalkʼujol soka skʼulajel ja bʼa toji jachni jastal yijel ikʼ sok ajyel sakʼan, ta meyuk ja chabʼ jasunuk jaw mini oj ajyuk jsakʼaniltik. Yajni wa xkʼuʼantik lek ja Dyos wa skʼulankitik ja bʼa toji, wa xkʼi mas ja yajtanel kiʼojtik yuj yeʼna. Sok yajni wa xyajtaytik ja Dyos soka jastik toj yaʼunejkan kulani, wa xkʼot jyajtaytik ja tuk sok skʼulajel yile ja bʼa toj.

²⁶ Ja jastal yila sbʼaje ja Jyoba soka israʼelenyo jani stsʼakatal ja trato ja bʼa Ley bʼa Moisés. Pe ja it chʼaysnajel yajni ja Jesús ya kʼotuk sok slokʼolankan sok jun jasunuk bʼa masto jel chaʼan (Rom. 10:4). Ja jekabʼanum Pablo sjeʼa ja Ley wajni «yaxubʼil ja jastik junuk ja bʼa leki ojto jakuki» (Heb. 10:1, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja bʼa artikulo jakum ja bʼa chane kalatik oj paklaxuki oj staʼ tiʼal jujuntik ja jastik it bʼa lek, ja stʼilanil oj jexuk ja yajalkʼujol soka jastik toj wa xkʼulaxi ja bʼa kongregasyon.