1, 2. a) ¿Jas yuj sbʼejni ajyel bʼa sparte ja Dyosi? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

MINI ay pilan bʼa jel ja yipi, jel bibo sok jel xyajtani jastal ja jDyostiki. Ja yuj sbʼejni mok katikan sok ajyel bʼa sparte (Sal. 96:4-6). Pe anima, jujuntik yaʼtijum ja Jyoba mi ajyeluke bʼa sparte yajni wan ekʼel sbʼaje jun wokol.

² Ja bʼa artikulo it, oj kiltik sjejelik bʼa ixuk winik bʼa yalawe teye bʼa sparte ja Jyoba yajni cha wane skʼulajel jastik junuk bʼa mi lek xyila. Ja loʼilik it ayiʼoj sjejelik bʼa jel tʼilanik bʼa wa xbʼobʼ skoltayotik ajyel toj soka Jyoba.

3. ¿Jasa alji yabʼ ja Caín yuja Jyoba sok jas yuj?

³ La kiltik jasa ekʼ sbʼaj ja Caín. Ja yeʼn spensaraʼan jani yaʼteltay ja Jyoba. Pe anima, ja Jyoba mini lek yila ja jastal wa xtoyjiyuji, pes yilani ay jastik mi lekuk ja bʼa skʼujoli (1 Juan 3:12). Ja Jyoba yala yabʼ ja Caín: «Ta kumxiya bʼa skʼulajel ja bʼa leki, ¿mi maʼ oj ajuk kumxukawi ja lek oj iljani? Pe ta mi kumxiya bʼa skʼulajel ja bʼa leki, ja mulali tini mekʼan ay bʼa stiʼ  pwerta sok chapanxa ay bʼa oj ya kʼokxan, pe ¿ja weʼn oj maʼ bʼobʼ kʼokxukawuj?» (Gén. 4:6, 7). Bʼa tuk yaljel, ja Jyoba wan yaljel yabʼ ta sutxi skʼujol sok ajyi bʼa sparte, ja yeʼn tini oj cha ajyuksok.

4. ¿Jasa skʼulan ja Caín yajni bʼobʼ stsaʼ ajyel bʼa sparte ja Jyoba?

⁴ Ja Caín kechantani oj iljuk lek ta stukbʼes ja jastal wa spensarani. Pe mi smaklay ja rason ajiyi yuja Jyoba. Ja pensarik ajyiyuj bʼa mi lekuki soka kʼankʼunel yiʼoj bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana iji bʼa skʼulajel ja bʼa mi lekuki (Sant. 1:14, 15). ¿Ekʼ maʼ bʼa spensar ja Caín ja yajni keremto oj kʼot skontraʼuk ja Jyoba? Bʼobʼta miyuk. Pe soka tyempo skʼulaniʼa: skʼokoyi ja yabʼal ja Dyos sok smila ja smoj-alijeli.

5. ¿Jastik jun oj bʼobʼ yiʼotik bʼa xchʼayjel ja jastal wa xyilawotik ja Jyoba?

⁵ Jastalni Caín, jun kʼuʼuman Dyos bʼobʼta oj yal wa stoyo ja Dyos pe wan skʼulajel jastik mi lekuk (Jud. 11). Bʼobʼta jelni wa xcholo sok wa xwaj spetsanil ja tsomjeliki, pe cha wan yajel kʼiʼuk ja pensarik bʼa koʼel mulal sok ixuk winike, skʼanjel stajel jitsan takʼin ma yilkʼujolajel jun jmoj-aljeltik (1 Juan 2:15-17; 3:15). Ja it wani xbʼobʼ ijuk bʼa oj koʼ mulal. Bʼobʼta ja tuki mini oj snaʼe ja jasa wa xpensarantiki ma ja jasa wa xkʼulantiki, pe ja Jyoba wa xchʼak yile sok wa snaʼa lek ta meran teyotik bʼa sparte ma miyuk (kʼuman ja Jeremías 17:9, 10).

6. ¿Jastal wa skoltayotik ja Jyoba bʼa mi oj yaʼ kʼokxukotik ja mulali?

⁶ Ama jachuk, ja Jyoba mini wego wa xyilawotik mixa la makunitik. Ta yila wanotik spiljel jbʼajtik bʼa yeʼn, wa xyakitik ja lokjelal it: «Kumxan jmok, sok ja keʼn oj kumxukon amok» (Mal. 3:7). Ja yeʼn wa skʼana oj kijnaytik ja bʼa mi lekuki, sok masto ja yajni wanotik skʼulajel luchar soka jastik wa xya wokolanukotiki (Is. 55:7). Ta jkʼulantik, oj skoltayotik, oj yakitik ja yip ja jastal wala taxtisoki, ja jastal wa xkabʼ ayotik sok ja kiptik wa xmakunikujtik bʼa mi oj kʼokxukotik bʼa koʼel mulal (Gén. 4:7).

7. ¿Jastal sjomo ja Salomón ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba?

⁷ Jelni wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja mandaranum Salomón. Yajni keremto, sleʼa ja tojelal bʼa Jyoba, bʼa ajiyi jitsan biboʼil soka cholal bʼa skʼulajel jun niwan templo ja bʼa Jerusalén. Pe ja Salomón sjomo ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba (1 Rey. 3:12; 11:1, 2). Ja Ley bʼa Dyos xchiktesni jaman lek ja mandaranumik hebreoʼiki mini oj nupanuke sok jitsan ixuke, bʼa jachuk ja skʼujole mi oj jomuk (Deut. 17:17). Pe ja Salomón mini skʼuʼan sok ekʼ ja tyempo nupanisok 700 xcheʼum sok cha ajyito yuj 300 ixuk (1 Rey. 11:3). Jitsan bʼa yeʼnle mini israʼelenyaʼuke sok wa xyaʼteltaye kʼulubʼal dyosik. Jachuk ja Salomón cha skʼokoni ja mandar bʼa wa xyala ja israʼelenyoʼiki mi oj nupanuke sok ixuke bʼa tuk paisik (Deut. 7:3, 4).

8. ¿Janekʼto kʼot syajbʼes ja Jyoba ja Salomón?

⁸ Takal takal, ja Salomón xchʼaya ja yajtanel yiʼoj sbʼaja leyik bʼa Dyos sok skʼulan jastik mi lekuk. Skʼulan jun niwan altar sbʼaja dyos ixuk Astoret soka bʼa dyos Kemós. Tini tiw ja kʼe yaʼteltay ja dyosik jaw lajan soka xcheʼumik. Mini kʼixwi skʼulajel ja altarik jaw bʼa jun wits mojan bʼa Jerusalén, ja bʼay ja stemplo ja Jyoba (1 Rey. 11:5-8; 2 Rey. 23:13). Bʼobʼta sloʼlay sbʼaj bʼa spensarajel ojni ajuk perdon tolabida ja smuli ta mi yaʼakan yajelyi majtanalik ja bʼa templo.

9. ¿Jastik wokol yila ja Salomón yuja mi skʼuʼan ja jasa aljiyabʼ yuja Dyosi?

⁹ Pe ja Dyos mini wa xya ekʼ chaʼan ja  jmultiki. Ja Biblia wa xyala: «Ja Jyoba jelni tajki soka Salomón, yujni ja bʼa skʼujoli jelni najatbʼi soka Jyoba [...], bʼa sjeʼa sbʼajyi chabʼ ekʼele. Sok bʼa yalunej yabʼ sbʼaja it bʼa mokni snoch tuk dyosik. Pe ja yeʼn mi kʼuʼabʼal ajyi soka mandar ajiyi yuja Jyoba». Soka wokol yila, mixa koltaji yuja Dyos sok mixani lek ilji. Ja mandaranel bʼa Israel spila sbʼaj bʼa chabʼ kʼole, ja yuj ja yintil ja Salomón mini yaʼawe mandar spetsanil ja chonabʼi sok yiʼaje wokol jitsan jabʼil (1 Rey. 11:9-13).

10. ¿Jasa xiwela sbʼaj oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

¹⁰ Jastalni ja Salomón, jun jasunuk bʼa xiwelani sbʼaj ja jastal wala taxtik soka Dyosi jani yamigoʼajel ja matik mi wa xyabʼye sbʼej ma mi skisawe ja jasa yaʼunejkan kulan ja Jyoba. Bʼobʼta jujuntik bʼa yeʼnle tini aye bʼa kongregasyon pe mi jel tsats wa xtaxye soka Dyos. Cha ayni oj bʼobʼ ajyuk bʼa jpamilyatik, jbesinotik, jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela bʼa mi wa xyaʼteltaye ja Jyoba. Chikani jastal, ta ja kamigotik mi wa skisa ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyosi, ojni bʼobʼ sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba.

11. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik spensarajel ta tʼilan oj katikan yamigoʼajel june?

¹¹ (Kʼuman ja 1 Corintios 15:33). Tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winiki lek ja smodoʼeʼi, sok mi yibʼanaluk ja matik mi Taʼumantiʼuki tolabida wa skʼulane jastik mi lekuk. Ta aykʼa kamigotik jastal jaw, ¿wan maʼ xkʼan kaltik mi oj sjom-otik? Tʼilani oj jobʼ jbʼajtik ta ja smojtajele wan tojbʼel mas ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. La jpensaraʼuktik jasa ay ja bʼa skʼujole. Jun sjejel, ¿jel maʼ wa staʼawe tiʼal sbʼaja jastik ajkʼachto, ja jasa wa xyawe ekʼ gusto jutsʼini, ja takʼini, ja aparatoʼik ma tuk jasunuk? ¿Wan maʼ skʼulane gusto skʼenajel ja tuk ma yaljel jastik bʼa kux? Ja Jesús yaʼa ja rason it: «Ja jas huax el ja ba jtiitiqui, yuj ti ni ay ja ba caltziltica» (Mat. 12:34). Ja yuj, ta kilatik wa sjomo ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba ja matik wa xmojtaytiki, la jpensaraʼuktik jas oj jkʼuluktik sok mok katik ekʼ jitsan tyempo soke sok ta tʼilan kʼa ojni katikan smojtajele (Prov. 13:20).

12. a) ¿Jasa xchiktesyi ja israʼelenyoʼik ja Jyoba tʼusan tsaʼan yajni elye bʼa Egipto? b) ¿Jastal sjakʼawe ja israʼelenyoʼik yajni ja Jyoba yala kechantani yeʼn wa skʼana ja toyjelali?

¹² Cha wani xbʼobʼ jnebʼtik jitsan jasunuk sbʼaja jas ekʼ tʼusan tsaʼan yajni ja israʼelenyoʼik elye libre ja bʼa Egipto. Yajni kʼotye ja bʼa stsʼeʼel ja wits bʼa Sinaí, ja Jyoba sjeʼa sbʼaj bʼa jun modo jel chamyiljel: bʼa tsomo sbʼaj jun kʼikʼil ason, ajyi  chawuk sok slijpelal, tabʼ sok jun tsatsal rwido bʼa oj slaj ja yokʼelal jun kacho (Éx. 19:16-19). Ja tiw, ja Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyoʼik ja Dyos «kechanta yeʼn wa skʼana ja toyjelali». Cha aljiyabʼye toj oj ajyuksok ja matik oj yajtajukyuji sok ta wa skʼuʼane ja smandariki (kʼuman ja Éxodo 20:1-6). Ja jasa kʼan aljuk yabʼyeʼi jani ta ajyiye bʼa sparte yeʼna, ja yeʼn tini oj cha ajyuk soke. Lekbʼi ti ajyitik tiw, ¿jas oj jkʼuluktik sbʼaja kʼapjelal jaw? Bʼobʼta junxtani jastal ja israʼelenyoʼik. Ja Biblia wa xyala: «Spetsanil ja ixuk winik junxta yalawe: ‹Spetsanil ja jasa yalunej ja Jyoba, pwesto aytikon bʼa skʼulajel›» (Éx. 24:3). Pe tʼusan tsaʼan, och probar ja jastal toj aye soka Jyoba bʼa jun modo mi smajlaye.

13. ¿Jastal aji och probar ja israʼelenyoʼik ja jastal toj wa xtaxye soka Dyosi?

¹³ Ja israʼelenyoʼik jelni xiwye yajni yilawe ja kʼikʼil ason, ja lijpelaliki soka tuk senyaʼik bʼa sjeʼa ja yip ja Dyosi. Ja yuj, yalawe yabʼ ja Moisés yeʼn a-skʼumuk ja Jyoba (Éx. 20:18-21). Ja yuj kʼekʼe ja bʼa wits bʼa Sinaí sok ajyi jitsan tyempo. Yuja mi teyuk soke ja tojwanum bʼa wa sjipa skʼujole, ¿stuchʼil maʼ wa xtaxye ja bʼa takin kʼinali? Lajansok jaʼita ajyiyujile skʼuʼajel yajni tey ja Moisés. Ja yuj chʼak ja spasensyaʼe sok yalawe yabʼ ja Aarón: «Kʼulankitikon jun dyos bʼa awaj bʼajtan bʼej yuja keʼntikon, yujni mi xnaʼatikon ja jas ekʼta sbʼaj ja Moisés, ja winik it maʼ ya elkotikon ja bʼa slujmal Egipto» (Éx. 32:1, 2).

14. ¿Jastal sloʼlay sbʼaje ja israʼelenyoʼiki sok jastal yila ja Jyoba?

¹⁴ Ja israʼelenyoʼiki wani snaʼawe ja yajelyi stoyjel kʼulubʼal dyos juni chaʼan mulal ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba (Éx. 20:3-5). Anima, tyempo tsaʼan kʼe yaweyi stoyjel jun beserro bʼa oro. Wa snaʼawe lek waneni skʼokjel ja smandar ja Dyosi, pe sloʼlay sbʼaje sok spensaraʼane titoni aye bʼa sparte ja Jyoba. Ja Aarón cha yala juni «kʼin bʼa Jyoba». Pe ja Dyos yabʼ ajikan patikajel. Ja Moisés aljiyabʼ yuja Dyos ja jasa skʼulan ja israʼelenyoʼik sbʼaja mi ajyiye toj sok ja spila sbʼaje ja bʼa mandar ajiyileʼi. Ja Jyoba jelni tajkisoke sok spensaraʼan oj xchʼay snajel ja israʼelenyoʼiki (Éx. 32:5-10).

15, 16. ¿Jastal sjeʼa jaman lek ja Moisés soka Aarón tini aye bʼa sparte ja Jyoba? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁵ Yuja Jyoba jel syajulal skʼujol, spensaraʼan mini oj xchʼay snajel ja israʼelenyoʼiki. Ja matik toj aye soka yeʼn ajitoniyile ja cholal bʼa oj sjeʼe tini aye bʼa sparte (Éx. 32:14). Yajni ja Moisés yila ja chonabʼ wane chanel, wane tsʼebʼanel sok awanel bʼa stiʼ sat ja beserro bʼa oro, xchʼaya snajel man ya pax stsʼubʼil ja kʼulubʼal dyos jaw. Tsaʼan yala: «¿Machun tey bʼa sparte ja Jyoba? ¡Ajak jmok!». Sok «spetsanil ja levitaʼik och stsom sbʼaje bʼa sjoyanal ja yeʼn» (Éx. 32:17-20, 26).

¹⁶ Anima ja Aarón yeʼn skʼulan ja beserro, snaʼa malaya sok tini ajyi bʼa sparte ja Jyoba soka tuk levitaʼik. Ja matik toj ajyiye mini kechan ajyiye bʼa sparte ja Jyoba, cha spilani sbʼaje sbʼaja israʼelenyoʼik bʼa mi ajyiye toji. Jelni lek ja jas stsaʼawe skʼulajeli, pes ja bʼa kʼakʼu jaw chamye jitsan mil israʼelenyoʼik yuja yaweyi stoyjel jun kʼulubʼal dyos. Jaʼukto maʼ, ja matik ajyiye bʼa sparte ja Jyoba yilawe ja slekilal sbʼaja kʼapjelal ajiyile (Éx. 32:27-29).

17. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa yala ja Pablo sbʼaja jas ekʼ soka beserro bʼa oro?

¹⁷ Ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal ja jas ekʼ sbʼaj ja beserro bʼa oro sok yaʼa ja rason it: «Jayuj lec huax nebatic tʼusan ja  quentiqui porque ja yenlei, jel ocʼ scʼujole juntiro ja malo y mi ni sbejuc [...] oj coanic mecʼan ja ba sti sat ja cʼulubal diosi porque jach ni scʼulan jitzan ja yenlea». Tsaʼan yala ja sjejelik it tsʼijbʼajikan «ba oj bob jqʼueltic ja quentic ja maʼ ti ayotic ja ba mundo ja tiempo iti porque mas mojan xa oj jacuc ja Cristo», sok tixa yaʼa ja rason it: «Jayuj ta ay cʼa maʼ huax yala que jel tzatz ayi, a yaa scuidado ba mi oj slee ja smuli» (1 Cor. 10:6, 7, 11, 12). Jastalni xchiktes ja Pablo, ja matik wa xyaʼteltaye ja Jyoba ojni cha bʼobʼ koʼuke skʼulajel bʼa mi lekuk. Ja matik mi xkuchyujile ja prebaʼiki bʼobʼta oj spensaraʼuke lektoni wa x-iljiye yuja Jyoba. Pe ta ay kʼa maʼ wa skʼana yamigoʼajel ja Dyos ma wa xyala toj ay soka yeʼn mi wa stojolan meran wa x-ilji lek yuja Dyos (1 Cor. 10:1-5).

18. ¿Jasa oj bʼobʼ spil-otik bʼa Jyoba sok jastik wokol oj kiltik?

¹⁸ Jastalni kilatikta, ja israʼelenyoʼiki chʼak ja spasensyaʼe yajni ja Moisés jel albʼi ja bʼa wits Sinaí. Juntikxta jastal jaw, ja kʼuʼumanik Dyos ojni bʼobʼ chʼak ja jpasensyatik yuja bʼobʼta oj jpensaraʼuktik ja skʼakʼu ja Jyoba soka ajkʼach luʼum jel wan albʼel. Bʼobʼta oj kabʼtik jelto jitsan tyempo wa skʼana oj kʼotuk yibʼanal ja kʼapjelal ma kechan jun lom yaljel. Ta mi kʼa jtalnay jbʼajtik, ja tikʼe pensar jaw ojni bʼobʼ yiʼotik yajel bʼajtan bʼej ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinal it sok mi jaʼuk sbʼaja jas wa skʼana ja Jyoba. Soka tyempo, bʼobʼta ojni kʼot jpil jbʼajtik soka Dyos sok skʼulajel jastik junuk mi ekʼ bʼa jpensartik.

19. ¿Jasa jel tʼilan mok chʼay jkʼujoltik sok jas yuj?

¹⁹ Mokni chʼay jkʼujoltik ja Jyoba wani skʼana oj jkʼuʼuktikyi tsʼikan lek sok kechan yeʼn oj katikyi stoyjelal (Éx. 20:5). Ta mi jkʼulantik ja jasa wa skʼana ja Dyos, jani wanotik skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Satanás sok kechantani oj yiʼotik bʼa jchʼayelaltik. Ja yuj ja Pablo wa xya juljkʼujoltik: «Mi xbʼobʼ awu‘ex ja sbʼis ja kajwaltiki cha jachʼni ja bʼa pukuj jumasa‘i. mi xbʼobʼ wa‘anik ja bʼa slechante‘ ja kajwaltiki cha jachʼni ja bʼa sbʼaj ja pukuji» (1 Cor. 10:21, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).

20. ¿Jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja Jyoba yajni wa xtaʼatik jun jmultik?

²⁰ Ja loʼilik sbʼaja Caín, Salomón soka israʼelenyoʼiki ayni yiʼoje jun jasunuk jel tʼilan. Spetsanile ajyiyujile ja cholal bʼa oj sutxuk skʼujole sok oj stukbʼes sbʼaje (Hech. 3:19). Tini chikan lek ja Jyoba mini chʼayelukxa wa xyila ja maʼ wa staʼa jun smul. La katik juljkʼujoltik yaʼa perdon ja Aarón. Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wani xbʼobʼ ya makunuk loʼilik bʼa Biblia, ja juʼuntiki ma ja tsamal rasonik bʼa jun jmoj-aljeltik. Yajni wa xkisatik ja jasa wa xyawe jul jkʼujoltiki, ojni bʼobʼ ajyukotik seguro ja Jyoba ojni sjekitik syajulal skʼujol.

21. ¿Jasa oj jkʼuluktik yajni wa x-aji och probar ja jastal toj ayotik soka Jyoba?

²¹ Ja lekil skʼujol ja Jyoba ayni jun xchol (2 Cor. 6:1). Wa xyakitik ja cholal bʼa yajelkan «spetzanil ja jmaloiltiqui, spetzanil ja jas jex cʼancʼoni ja ba mundo iti» (kʼuman ja Tito 2:11-14). Yajni tito ayotik «ja ba mundo iti», ojni jtʼaspuntik wokolik bʼa oj ya och probar ja jastal wa xkatikyi stoyjelal ja Dyosi. La jkʼujoluktik bʼa oj ajyukotik chapan tolabida bʼa ajyel bʼa sparte ja Jyoba, pes yeʼnani ja maʼ oj xiwkotikyuji, ja maʼ oj kaʼteltaytik sok ja maʼ mi oj katikani (Deut. 10:20).