1, 2. a) Sbʼaja mandar yaʼa ja Jesús ja bʼa Mateo 28:18-20, ¿jasa mero yaʼtele ja kongregasyon nochumanik bʼa Kristo? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

JA JEKABʼANUMIKI jelni maʼ gustoʼaxiye ja yajni stsomo sbʼaje ja bʼa sbʼalanil stsʼeʼel jun wits. Ja Jesús, ja yajni sakʼwita, yala yabʼ ja snebʼumaniki ti oj staʼ sbʼaje tiw (Mat. 28:16). Bʼobʼta ja bʼa ekʼele jaw sjeʼa sbʼaji ti ajyiye tsoman «mas de quiniento ja quermanotiqui» (1 Cor. 15:6). ¿Jas yuj ja Jesús stsomo sbʼaj soka snebʼumaniki? Bʼa oj yayile ja aʼtel it: «Caaxic, cax ja ba spetzanil ja lugari ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa» (kʼuman ja Mateo 28:18-20).

² Ja matik smaklaye ja Jesús yeʼnani kʼotye ja kongregasyon snochumanik bʼa Kristo bʼa bʼajtan siglo. Ja mero yaʼtele jani yajel och nebʼumanik bʼa Kristo ja kristyano. * Ja bʼa jtyempotiki, bʼa sutanal ja Luʼumi ay jitsan mil kongregasyon. Cha waneni skʼulajel ja aʼtel jel tʼilan jaw. Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel chane sjobʼjel: ¿Jas yuj jel tʼilan ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik? ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa aʼtel it? ¿Jastal wala koltanitik bʼa skʼulajel?  ¿Jas yuj jel tʼilan aʼajyuk jpasensyatik ja bʼa aʼtel it?

3. Jastalni wa xyala ja Juan 14:6 sok 17:3, ¿jas yuj jel tʼilan ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik?

³ ¿Jas yuj jel tʼilan ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik? Yujni kechanta ja matik wa snochowe ja Kristo oj kʼot yamigoʼuke ja Dyos. Cha masni lek ja sakʼanile ja wego sok ayiʼoje ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa tyempo jakumto (kʼuman ja Juan 14:6; 17:3). Meran ja Jesús yaʼunejkitik jun cholal jel tʼilan, pe mi jtuchʼil ayukotik. Ja jekabʼanum Pablo yala ja yeʼn soka tuk nebʼumaniki ‹smoj ni sbʼaje aʼtel ja bʼa yaʼtel ja Diosi› (1 Cor. 3:9). ¡Juni niwan tsamal cholal yaʼunejkitik ja Jyoba soka Kristo ama mulanumotik!

4. ¿Jasa wa xnebʼatik soka jas ekʼ sbʼaj ja Iván soka Matilde?

⁴ Ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumaniki jel xyaʼa gustoʼil. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Iván soka Matilde, jun nupanum bʼa Colombia. Xcholowe yabʼ jun kerem sbʼiʼil Davier, bʼa aljiyabʼye: «Wa xkʼana oj jtukbʼes ja jmodo, pe jel wokol xkabʼi». Ja Davier jun boxeador jel chapan bʼa wa xyabʼ droga sok jel xyuʼaj. Cha yiʼoj sbʼaj soka smakbʼeni, ja Érika. Ja Iván wa xcholo: «Kʼe kulataytikon ja bʼa najat lugar kulane. Tʼilani wala bʼejyitikon jitsan ora sok bicicleta bʼa jel ja lokoki. Yajni ja Érika yila ja jastal wan stukbʼesel ja smodo soka jas wa skʼulan ja Davier, ja yeʼn cha kʼe spaklay ja Biblia». Soka tyempo, ja kerem it yaʼakan ja droga, ja yujeli soka boxeo. Cha nupani bʼa ley soka smakbʼeni. Ja Matilde wa xyala: «Yajni ja Davier soka Érika yiʼaje jaʼ, ja bʼa 2016, juljkʼujoltikon ja jas yaluneji: ‹Wa xkʼana oj jtukbʼes ja jmodo, pe jel wokol xkabʼi›. Mini kuchkujtikon sok ti och okotikon». Tini wa xchiknaji lek jelni wa xyaʼa gustoʼil ja yajni wa xkoltaytik june bʼa oj och snebʼuman ja Kristo.

5. ¿Jasa bʼajtan oj jkʼuluktik bʼa yajel och nebʼumanik?

⁵ Ja jasa bʼajtan oj jkʼuluktiki jani slejel ja matik wa skʼanawe snajel sbʼaj ja Jyoba (Mat. 10:11, TNM). Ta wa xcholotik yabʼ chikan maʼ wa xtaʼatik, wa xjeʼatik meran taʼumantiʼotik bʼa Jyoba. Sok wa xjeʼatik meran kʼuʼumanotik Dyos ta wa xkʼuʼantik ja mandar bʼa xcholjel yaʼakan ja Jesús.

6. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa lek oj wajkujtik ja bʼa xcholjeli?

⁶ Jujuntik kristyano wa skʼanawe snebʼjel ja smeranil bʼa Biblia. Pe tuk lajansok mi jel skisawe ja bʼajtani, sok tʼilani keʼn oj jletik jastal oj jniktik ja skʼujole. Bʼa lek oj wajkujtik ja bʼa xcholjeli, tʼilani oj jnatik lek ja jas oj kaltiki. Sok la jtsatik lek ja jas oj kaltik yabʼye sok jastal oj ochkotik soke loʼil.

7. ¿Jastal oj bʼobʼ katik kʼeʼuk ja jloʼiltik ja bʼa xcholjeli, sok jas yuj waxa kʼuʼan jel tʼilan oj jmaklaytike sok skisjele?

⁷ Jun sjejel, oj bʼobʼ kaltik jastal it: «Jas wa xpensaraʼan sbʼaja it. Ja bʼa jtyempotiki, chikan bʼaʼa jel ja wokoliki. ¿Oj maʼ ajyuk jun gobyerno bʼa sutanal ja luʼumi bʼa stojbʼesel ja wokoliki?». Tsaʼan oj bʼobʼ jkʼumuktik yi ja bʼa Daniel 2:44 sok xcholjel. Ma bʼobʼta oj kaltik yabʼ: «Wa xkʼana oj kawi jun sjobʼjel. ¿Jastal maʼ oj bʼobʼ jexukyi ja untik bʼa oj ajyuk jun lekil smodoʼe?». Anto, la jkʼumuktikyi ja bʼa Deuteronomio 6:6, 7. Chikan jas  yolomajel stsaʼatik bʼa xcholjel, la jpensaraʼuktik sbʼaja kristyano matik oj jcholtik yabʼye. La jpensaraʼuktik jastal oj yawe el slekil ja snebʼjel ja jas meran wa sjeʼa ja Biblia. Yajni la loʼilanitik soke, jelni tʼilan la jmaklaytike sok la jkistik ja jas oj yal-e. Jachuk, masni oj kabʼtik stojol sok bʼobʼta masni oj smaklayotike.

8. ¿Jas yuj mok axwukotik yulatajel ja kristyano?

⁸ Bʼajtanto yuj jun kristyano oj skʼan snebʼjel jmoktik ja Biblia, bʼobʼta tʼilani oj jpiltik tyempo sok skʼujolajel bʼa yulatajel jitsan ekʼele. ¿Jas yuj? Yujni bʼobʼta mi teyuk ja yajni wa xkulataytiki ma jel latsan ay. Cha bʼobʼta wa skʼana oj jkulataytik jitsan ekʼele bʼa oj sjip skʼujol jmoktik sok oj skʼan-e spaklajel jmoktik ja Biblia. La juljkʼujoltik bʼobʼta masni wego oj kʼi jun yal teʼ ta tikʼan wa xkatik och yalel. Cha junxta, bʼobʼta bʼa jun kristyano masni oj syajtay ja Jyoba soka Kristo ta tikʼan wala loʼilanitik soke sbʼaj ja Yabʼal ja Dyos.

9, 10. ¿Jas yuj wa xkalatik jpetsaniltik wala koltanitik slejel ja maʼ wa skʼana snebʼjel bʼa Dyos?

⁹ Jpetsaniltik ja cholumanotiki wani la koltanitik slejel ja kristyano matik wa skʼanawe snebʼjel bʼa Dyos. Ja kaʼteltiki wa xbʼobʼ slaj sbʼaj sok bʼa slejel jun yal untik chʼayel ay. ¿Jastal? La kiltik jun meran sjejel. Bʼa slejel jun yal untik bʼa oxe sjabʼil yuj chʼayi, koltaniye junuk 500 kristyano. Ekʼ 20 ora ja tito staʼawe ja yal keremi, ja maʼ staʼa ti staʼa bʼa jun yalajil ixim. Pe mini yala ta yeʼn stuchʼil staʼa, ja yeʼn yala: «Bʼobʼi yuja jel jitsan ajyi koltanumiki».

¹⁰ Jitsan jach wa xyabʼye jastal ja yal chʼayel kerem. Mey yiʼoje jun smajlajel, pe wa skʼanawe skoltajele (Efes. 2:12). Mas ja 8 miyon taʼumantiʼik bʼa Jyoba wanotik slejel ja tikʼe kristyano jastal jaw. Bʼobʼta ja keʼntiki mi maʼ jtaʼunejtik bʼa wa skʼana oj spaklay jmoktik ja Biblia, pe tuk  cholumanik bʼa lajan wa xcholotik soke ja bʼa territorio staʼaweta. Yajni jun jmoj-aljeltik wa staʼa june sok wa x-och nebʼuman bʼa Kristo, jpetsaniltik wala gustoʼaxitik.

11. Ama mi wanotik yajel jun estudio bʼa Biblia, ¿jastal wa xbʼobʼ koltanukotik bʼa yajel och nebʼumanik?

¹¹ Anima ja wego mi wanotik yajel jun estudio bʼa Biblia, wani xbʼobʼ koltanukotik bʼa tuktukil modo ja bʼa yajel och nebʼumanik. Jun sjejel, yajni june jato sbʼajtanil ekʼele wa xjak ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli, wani xbʼobʼ katikyi jun lekil sjulelal sok loʼilanelsok bʼa gusto oj ajyuk jmoktik. Jachuk, wa xyilawe meran kʼuʼumanotik Dyos yuja wa xjeʼatik yajalkʼujoli (Juan 13:34, 35). Ja yuj, ja jkomentaryotik wa xkaʼatik ja bʼa tsomjeliki, ama kom, wani xbʼobʼ jkoltaytike ja tuk bʼa oj sjeʼe ja skʼuʼajel yiʼoje. Cha wa xbʼobʼ elkotisok xcholjel jun ajkʼach choluman sok skoltajel bʼa oj ya makunuk ja Biblia bʼa loʼilanel soka kristyano. Yajni jach wa xkʼulantik, wanotik sjejelyi bʼa snochjel ja Kristo (Luc. 10:25-28).

12. ¿Wan maʼ skʼana jel xnaʼatik sjejel bʼa yajel och nebʼumanik? Aʼa jun sjejel.

¹² Mokni jpensaraʼuktik tʼilan jel oj jnatik sjejelyi june bʼa oj och nebʼuman bʼa Jesús. Ja sjejel bʼa Faustina, bʼa ti sbʼaj bʼa Bolivia, wa skoltayotik yabʼjel stojol jas yuj. Yajni snaʼa sbʼaj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, mi snaʼa skʼumajel juʼun, pe snebʼata tʼusan. Yiʼajta jaʼ, sok jel skʼulan gusto sjejelyi ja smeranil bʼa Dyos ja Kristyano. Ja yeʼn wan yajelyi estudio bʼa Biblia joʼe kristyano ja bʼa semana. Ama ja Faustina mini jel snaʼa skʼumajel juʼun jastal ja yestudioʼik, skoltunej wake kristyano bʼa yijel jaʼ (Luc. 10:21).

13. Ama jel latsan wala ajyitik, ¿jasa slekilal oj kiltik ta wala koltanitik bʼa yajel och nebʼumanik?

¹³ Jitsan jmoj-aljeltik jel jitsan ja xchole sok jel latsan wa x-ajyiye. Pe anima, wani spilawe tyempo bʼa yajel estudioʼik bʼa Biblia, jun aʼtel bʼa jel xyaʼa gustoʼil. La kiltik ja sjejel bʼa Melanie. Jun nanal bʼa stuchʼil sok jun yakʼix bʼa waxake sjabʼil. Cha ay jun yaʼtel bʼa snajtil kʼakʼu sok wa stalnay ja stat, bʼa ayiʼoj cáncer. Ti sbʼaj bʼa jun lugar jel najat ja bʼa Alaska, bʼa kechantani yeʼn taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Tikʼanxta wa skʼanayi ja Dyos bʼa oj ajukyi yip bʼa elel ja bʼa xcholjeli yuja jel ja cheʼeji, pes wani skʼana oj staʼ june bʼa wa skʼana oj snebʼ bʼa Biblia. Man staʼa ja Sara, bʼa jelni gustoʼaxi yajni yabʼ ay jun sbʼiʼil ja Dyos. Yajni ekʼ ja tyempo, ja ixuk it skʼana jun estudio bʼa Biblia. Ja Melanie wa xcholo: «Kada viernes bʼa och kʼakʼu jelni yajtik wala kanyon. Pe ja keʼn soka kakʼixi wani xwaj katikonyi estudio  bʼa Biblia ja Sara, soka jaw jel wa xya gustoʼaxukotikon. Jelni xyakitikon gusto slejel ja sjakʼjelik ja sjobʼjelik yiʼoj ja Sara, cha jel ya gustoʼaxukotikon yajni kʼot yamigoʼuk ja Jyoba». Ja Sara mini xiw yuja wokolik jak sbʼaji, yaʼakan ja yiglesya sok yiʼaj jaʼ.

14. a) ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik soka bʼa slukbʼajel chayi? b) ¿Jasa wa snikawotik skʼulajel ja bʼa jas yala ja Pablo ja bʼa 2 Timoteo 4:1, 2?

¹⁴ Ama lajansok mi xtaʼatik kestudiotik, mokni el jganatik slejel ja matik wa skʼanawe snebʼjeli. La juljkʼujoltik ja Jesús ya slaj ja aʼtel it sok slukbʼajel chay. Ja yama chayiki ayni jitsan ora wa x-aʼtijiye bʼa slukbʼajel chay sok mini june wa x-elyujile. Pe masni tikʼan wa x-aʼtijiye bʼa akwal ma bʼa saʼan sakbʼel, sok ayni ekʼele wa xkʼotye najat lek bʼa slejel (Luc. 5:5). Cha juntikxta wa skʼulane ja Taʼumantiʼiki, jitsan ora sok pasensya wa «xlukbʼaniye» bʼa tuktukil lugar. Wa skʼulane ja jaw bʼa jachuk oj staʼe mas kristyano. Ja matik wa skʼujolane bʼa skʼulajel jachuk wani staʼawe kristyano bʼa wa skʼanawe snebʼjel ja lekil rasoni. ¿Oj maʼ bʼobʼ jcholtik bʼa jun jutsʼin sok bʼa jun lugar bʼa mas oj jtatik kristyano? (Kʼuman ja 2 Timoteo 4:1, 2).

15. ¿Jas yuj tʼilan oj ajyuk jpasensyatik ja yajni wa xkaʼatik estudio?

¹⁵ ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyuk jpasensyatik ja yajni wa xkaʼatik estudio? Jani yuja mi kechanta oj jkoltaytik bʼa oj kʼot snaʼe sbʼaj sok oj syajtaye ja Biblia. Cha tʼilan oj  jkoltaytike bʼa oj kʼot snaʼe sbʼaj sok oj syajtaye ja Yajwalil ja Biblia, ja Jyoba. Sok mi kechan oj jetikyile ja jasa wa skʼana ja Jesús sbʼaja snebʼumaniki, cha jel tʼilan oj jetikyi jastal oj kʼotuke jun meran lekil yaʼtijum Dyos. Tini oj ajyukotikesok ja bʼa sluchaʼe bʼa skʼuʼajel ja jas wa xyala ja Biblia. Jujuntik wego wa stukbʼese ja spensare sok ja smodoʼe, pe tuk wa xyiʼajyujile mas tyempo stukbʼesel sbʼaje.

16. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaj ja Raúl?

¹⁶ Ja jas ekʼ sbʼaj jun misionero bʼa Perú wa sjeʼa ja slekilal ja ajyelkujtik pasensya. Ja yeʼn yala: «Jun kestudio bʼa Biblia sbʼiʼil Raúl chʼakta skʼumuk chabʼ libro. Pe jeltoni jomel ja sakʼanili. Jelni yiʼoje wokol ja bʼa snupanele, jel malo xkʼumani sok mi xkisji yuja yuntikili. Pe yuja tikʼan wa xwajye ja bʼa tsomjeliki, mini kaʼakan yulatajel ja yeʼn soka spamilya. Ekʼ mas ja oxe jabʼil ja jnaʼunej sbʼaji, man ilji lekxa oj yi jaʼ».

17. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Ja Jesús yala kabʼtik: «Caaxic, [...] ba spetzanil ja lugari ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa». Bʼa skʼuʼajel ja mandar it, jitsan ekʼele wala loʼilanitisok bʼa tuk ja spensare yuja keʼntiki, cha jachni soka matik mey srelijyone ma mi skʼuʼane ta ay jun Dyos. Ja bʼa artikulo jakumi, oj jpaklaytik jastal oj bʼobʼ jcholtik yabʼye ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos.