1. ¿Jas yuj tʼilan chapan oj ajyukotik ja yajni la iljitik kontra?

JA AKWAL bʼajtanto oj chamuk, ja Kajwaltik Jesús yala ja luʼumkʼinali oj yil kontra yibʼanal ja matik oj ochuk nebʼuman bʼa yeʼna (Juan 17:14). Man tyempo jaw, ja matik kontra aye soka meran skʼuʼajel wa xyiʼaje spatik ja meran kʼuʼumanik bʼa toj aye (2 Tim. 3:12). Sok wani xmajlaytik oj ipaxuk el yuja wantik mojxel ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it (Mat. 24:9).

2, 3. a) ¿Jas yuj mi lekuk ja xiweli? b) ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² ¿Jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik man wego? Mi yajnaluk oj jpensaraʼuktik yibʼanal ja jas bʼobʼta oj ekʼ jbʼajtiki. Pes ta jach jkʼulantik, oj bʼobʼ katikan yaʼteltajel ja Jyoba bʼajtanto yuj oj jak jbʼajtik jun meran preba, pes ja xiweli sok ja chamkʼujoli oj skʼulukotik ganar (Prov. 12:25; 17:22). Ja xiweli juni yamkʼabʼal jel xiwela sbʼaj wa xya makunuk ja «diablo», ja mero jkontratik (1 Ped. 5:8, 9). Anto, ¿jas skʼulajel bʼa mok ya kokotik luʼum man wego?

³ Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal oj ajyukotik mas kʼubʼan soka Jyoba sok jas yuj jel tʼilan oj jkʼuluktik man wego. Cha oj jpaklaytik jas oj jkʼuluktik bʼa mas mi oj xiwkotik soka jas oj jkʼuluktik ja yajni wala iljitik kontra.

4. Jastalni wa xyala ja Hebreos 13:5, 6, ¿jasa tʼilan oj jkʼuʼuktik, sok jas yuj jel tʼilan?

⁴ La jkʼuʼuktik lek wa syajtayotik ja Jyoba sok mini oj yaʼotikani (kʼuman ja Hebreos 13:5, 6). Ayxa jitsan jabʼil, Ja Juʼun Cholumani yala: «Ja maʼ mero wa snaʼa sbʼaj ja Dyosi masni oj sjip skʼujol bʼa yeʼna ja yajni ay wokoli». ¡Merani lek ja it! Bʼa oj kuchkujtik ja wokoli, jel tʼilan oj  jyajtaytik ja Jyoba sok oj jip yibʼanal ja jkʼujoltik bʼa yeʼna, sok mokni jkʼultik dudar wa syajtayotik (Mat. 22:36-38; Sant. 5:11).

5. ¿Jas oj skoltayotik bʼa oj kabʼtik ja syajal skʼujol ja Dyos?

⁵ La jkʼumuktik ja Biblia kada kʼakʼu bʼa mojxel mas soka Jyoba (Sant. 4:8). Yajni wantik skʼumajeli, la waj jkʼujoltik ja tsamalik smodo. La kabʼtik ja syajal skʼujol, ja jas wa xyala soka jas wa skʼulani (Éx. 34:6). Bʼa jujuntik, bʼobʼta wokol xyabʼye skʼuʼajel wa xyajtajiye yuja Dyos yuja mi jeʼubʼalyile yajtanel. Ta jach wa xkabʼtik, ¿jas mi xkʼulantik jun lista bʼa jastal sjeʼunejkitik ja Jyoba ja syajulal skʼujoli soka lekil smodo? (Sal. 78:38, 39; Rom. 8:32). Bʼobʼta jelni jitsan ja jastik oj jtsʼijbʼantik ta jpensaraʼantik ja jas ekʼeljan jbʼajtiki soka jastik jkʼumunejtik bʼa Biblia. Yajni mas wa xyajtaytik ja jas wa skʼulan ja Jyoba, masni kʼubʼan oj ajyukotisok (Sal. 116:1, 2).

6. Jastalni wa xyala ja Salmo 94:17-19, ¿jastal wa skoltayotik sjamjel ja jkʼujoltik bʼa orasyon?

⁶ La katikyi orasyon tikʼan. La jpensaraʼuktik bʼa jun yal kerem tsamalxta telubʼal yuja stati. Mini tʼun xiw yaljel yabʼ ja stat ja jastik lek soka mi lek ekʼel sbʼaj ja bʼa kʼakʼu jaw. Cha jachuk ja keʼntiki oj bʼobʼ kil jbʼajtik jachuk soka Jyoba ta wa xkatikyi orasyon sok spetsanil jkʼujoltik kada kʼakʼu (kʼuman ja Salmo 94:17-19). ‹Jastal jaʼ› la jpekʼtikyi ma la jamtikyi ja jkʼujoltik sok la jcholtik yabʼ ja jas wa xya xiwkotiki soka jastik wa xya cham jkʼujoltiki (Lam. 2:19). Ja kala Tatiki oj ya ajyuk ‹laman ja jcʼujoltiki› (Filip. 4:6, 7). Yajni mas wa xkʼumantik bʼa orasyon ja Jyoba, mas kʼubʼan wala ajyitisok (Rom. 8:38, 39).

7. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼuʼuktik lek oj kʼot smeranil ja Gobyerno skʼapunej ja Dyos?

⁷ La jkʼuʼuktik lek ja jastik oj yijan ja sGobyerno ja Dyosi oj kʼotuk smeranil (Núm. 23:19). Ta mi jel xkʼuʼantik oj ya kʼotuk ja jas wa skʼapa ja Dyos, ja Satanás sok ja smojiki oj ya ochkitik xiwel (Prov. 24:10; Heb. 2:15). ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa tsats oj ajyuk ja jkʼuʼajeltik sbʼaja jas skʼapunej ja sGobyerno ja Dyos? La jpiltik tyempo bʼa spaklajel ja Gobyerno it skʼapunej ja Jyoba sok jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek merani oj kʼotuk. Bʼa oj kabʼtik stojol ja it, la kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Stanley Jones, bʼa ajyi preso 7 jabʼil yuja skʼuʼajel yiʼoji. * Yeʼn wa xyala ja jas koltaji bʼa mi kʼokxi: «Ja snajel kiʼoj sbʼaja Gobyerno, bʼa wani xkʼuʼan lek sok bʼa mini tʼun tʼabʼtʼuni jkʼujol skʼuʼajel oj kʼotuk smeranil, yaki kip. Mini aji kʼokxukon». Ta  wa xkʼuʼantik lek ja jas skʼapunej ja Dyos, mas kʼubʼan wala ajyitik soka yeʼn sok mini oj xiwkotik (Prov. 3:25, 26).

8. ¿Jas wa sjeʼa ja jastal wa xkilatik ja jtsomjeltik? Cholo.

⁸ La wajkotik ja bʼa tsomjeliki. Ja it wa skoltayotik bʼa mas kʼubʼan oj ajyukotik soka Jyoba. Ja jastal wa xkilatik ja jtsomjeltik oj ya chiknajuk ta oj kuchkujtik ma miyuk ja wokolik jakumi (Heb. 10:24, 25). La kiltik jas yuj. Ta ja wego wa xkaʼatikan wajel ja bʼa tsomjelik kechanta yuj yal chʼin wokolik, ¿jasa oj ekʼuk ja yajni xiwela sbʼaj oj jtsom jbʼajtik soka jmoj-aljeltiki? Pe ta mi xkaʼatikan wajel, ja jkontratik mini oj stim-otik. Ja yujil, ja wego jani ja mero styempoʼil bʼa chaʼanyabʼalil oj kiltik ja jtsomjeltiki. Ta jach wa xkʼulantik, yajni la iljitik kontra ma xtimji ja kaʼteltik yuja gobyernoʼik jani oj jkʼuʼuktik ja Dyos sok mini jaʼuk ja kristyano (Hech. 5:29).

9. ¿Jas yuj jelni lek oj jnebʼtik tekstoʼik ja yajni xjak jbʼajtik wokolik?

⁹ La jnebʼtik tekstoʼik bʼa wa xkiʼajtik gusto (Mat. 13:52). Bʼobʼta mi jel xkan jkʼujoltik ja jasunuki, pe ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunuk ja yip bʼa oj juljkʼujoltik (Juan 14:26). Jun jmoj-aljeltik bʼa aji lutan jach stuchʼil ja bʼa Alemania oriental yala: «Lekni ja jnebʼunej mas ja 200 teksto, pes jel skoltayon bʼa spensarajel sbʼaja jastik it ja yajni ajyiyon lutani». Ja tekstoʼik jaw skoltayon bʼa oj ajyukon kʼubʼan soka Jyoba sok ajyel toj.

10. ¿Jas yuj tʼilan oj jnebʼtik tsʼebʼojik bʼa stoyjel ja Jyoba?

¹⁰ La jnebʼtik tsʼebʼojik bʼa stoyjel ja Jyoba sok la jtsʼebʼantaytik. Yajni ja Pablo sok ja Silas ajyiye preso ja bʼa Filipos, stsʼebʼantaye ja Jyoba tsʼebʼojik bʼa snebʼuneje (Hech. 16:25). Ja jmoj-aljeltik bʼa poko chonabʼ Unión Soviética bʼa ti jekjiye man Siberia, cha jachtik skʼulane bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajeleʼi. Ja jmoj-aljeltik Mariya Fedun julskʼujol: «Kʼe jtsʼebʼantaytikon tsʼebʼojik ja bʼa libro, yibʼanal ja bʼa wa xnaʼatikoni». Ja yeʼn cha yala yibʼanal ja tsʼebʼojik jaw tsatsankʼujolajiye sok koltajiye bʼa mas kʼubʼan oj ajyuke soka Jyoba. ¿Wan maʼ stsatsankʼujolanotik stsʼebʼantajel ja tsʼebʼojik ja bʼa jlibrotik soka bʼa jsitiotik bʼa Internet bʼa wa xkʼulantik  gusto? Anto, la jnebʼtik man wego (kʼela ja rekwagro « Aki kip bʼa mok xiwkon»).

11, 12. a) Jastalni wa xyala ja 1 Samuel 17:37, 45-47, ¿jas yuj mini tʼun xiw ja David? b) ¿Jasa tʼilan wa xnebʼatik sbʼaja sjejel ja David?

¹¹ Wani skʼana mi oj xiwkotik bʼa oj kuchkujtik ja wokoli. ¿Jas oj jkʼuluktik ta wala xiwtik? La juljkʼujoltik bʼa mok xiwkotik mini jaʼuk yuja jniwaniltiki, ja kiptiki ma yuj jel xnaʼatik. La kiltik ja sjejel bʼa David. Yajni junto kerem, tiroʼani soka niwan chaʼan Goliat. Ja David mini oj slaj ja filisteo it, pes ja yeʼn jel ala yal chʼin sok mey yip. Cha mini chapanuk ay bʼa tiroʼanel sok mini yiʼojuk jun yespada. Pe mini tʼun xiw waj staʼ bʼa oj tiroʼanuk soka tan niwan chaʼan winik it jel stoyo sbʼaji.

¹² ¿Jas yuj mini tʼun xiw ja David? Yujni wa snaʼa lek oj koltajuk yuja Jyoba (kʼuman ja 1 Samuel 17:37, 45-47). Mi ja waj skʼujol ja jel yal chʼin ja bʼa stiʼ sat ja Goliat, jani yila ichilita wa xkan ja Goliat ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba. Ja bʼa sjejel it ay jas wa xnebʼatik: mini oj xiwkotik ta wa xjipa jkʼujoltik oj skoltayotik ja Jyoba sok ta wa xkʼuʼantik lek ja jkontratik ichilita wa xkanye ja bʼa stiʼ sat ja jDyostik jel juntiro yipi (2 Crón. 20:15; Sal. 16:8). ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik man wego bʼajtan yuj oj jakuk ja wokolik, bʼa mi oj xiwkotik?

13. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa mok jel xiwkotik? Cholo.

¹³ Xcholjel ja lekil notisyaʼik sbʼaja sGobyerno ja Dyos oj skoltayotik bʼa mok xiwkotik. ¿Jas yuj? Yujni ta wa xkʼulantik, oj skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok mi oj xiwkotik yuja kristyano (Prov. 29:25). Jach jastal yajel ejercicio bʼa oj ajyuk jmusculotik, ja xcholjel bʼa naʼits naʼits, bʼa jel kristyano, chikan bʼa wala taxtik sok bʼa negosyoʼik wa skoltayotik bʼa mok xiwkotik. Ta wa xcholotik sok mini tʼun xiwel, chapani oj ajyukotik tolabida bʼa oj jkʼuluktik ama xtimji ja kaʼteltik (1 Tes. 2:1, 2).

14, 15. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja Nancy Yuen sok ja Valentina Garnovskaya?

¹⁴ Jel wa xnebʼatik sbʼaja chabʼ tojil jmoj-aljeltik bʼa mini tʼun xiwye. June bʼa yeʼnle sbʼiʼil Nancy Yuen. Kechanta jun metro sok snalan ja xchaʼanili, pe mini  tʼun xiwi. * Yuja mini skʼana yajelkan ja xcholjeli, lutji preso junuk 20 jabʼil ja bʼa China. Ja matik ay xchol bʼa jobʼjiyi yalawe «kechani yeʼn ja ixuk mini tʼun x-och rason» ja bʼa paisi.

¹⁵ Ja pilan jmoj-aljeltiki sbʼiʼil Valentina Garnovskaya. Lutji preso oxe ekʼele ja bʼa poko chonabʼ Unión Soviética, bʼa kʼotni 21 jabʼil. * Yuja pwestoni ajyi bʼa mini oj yakan ja xcholjeli, ja matik ay xcholi yalawe «jun ixuk bʼa jel xiwel sbʼaj». ¿Jas yuj mini tʼun xiwye ja jmoj-aljeltik it? Yujni skʼuʼuneje lek oj koltajuke yuja Jyoba.

16. ¿Jasa ja mero yechalil bʼa mok xiwkotiki?

¹⁶ Jastalni kilatikta, bʼa mok xiwkotik wa skʼana mi ja oj jipjkʼujoltik bʼa kiptik soka bʼa jas wa xnaʼatik. La jipjkʼujoltik bʼa ojni skoltayotik ja Jyoba sok tey jmojtik (Deut. 1:29, 30; Zac. 4:6). Ja it jani ja mero yechalil bʼa mok xiwkotiki.

17, 18. Jastalni wa xyala ja Juan 15:18-21, ¿jasa yala ja Jesús oj ekʼuk, sok jas yuj?

¹⁷ Jel tsamal xkabʼtik ja yajni wala kisjitiki, pe mok cha jpensaraʼuktik ta mi jel naʼubʼalukotik mixa la makunitik. Ja Jesús yala: «Lekxta awujilex yajni ja ixuk winik wa xyilawex kronta yajni wa xya‘a elanik yajni wa xyutajex yajni wa x‘alji awabʼyex jel malo‘ex yuj ja yuntikilexi ja yunin ja winiki» (Luc. 6:22, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it?

¹⁸ Ja Jesús mi yala jel oj jkʼultik gusto ja oj iljukotik kontra ja snebʼumanotiki, snaʼani ja jas oj ekʼ jbʼajtiki. Lom wala iljitik kontra yuja mi sbʼajukotik ja luʼumkʼinal it, jaʼ wa xkiʼajtik ja jsakʼaniltik ja jastal sjeʼakan ja Jesús sok wa xcholotik ja srasoni (kʼuman ja Juan 15:18-21). Wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba.  Yeʼn yochel ja kristyano ta wala iljitik kontra yuja wa xyajtaytik ja kala Tatiki.

19. ¿Jastal oj jnochtik ja lekil sjejel ja nebʼumaniki?

¹⁹ Mok kʼixwukotik yaljel taʼumantiʼotik bʼa Jyoba yuja jas oj yal-e ma ja jas oj skʼuluke ja kristyano (Miq. 4:5). Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa mok xiwkotik yuja kristyano, jani spaklajel ja jas skʼulane ja snebʼumanik ja Jesús ja bʼa Jerusalén tʼusan tsaʼan ja yajni milji ja Jesús. Wani snaʼawe ja janekʼ wa x-ilkʼujolajiye yuja olomalik judíoʼik (Hech. 5:17, 18, 27, 28). Ama jachuk, spetsanil kʼakʼu wa xwajye ja bʼa templo sok wa sjeʼa sbʼaje soka kristyano jastal snebʼumanik Jesús (Hech. 5:42). Mini yaʼawekan oj ajuk koʼuke luʼum yuja xiweli. Cha jachuk ja keʼntik, cha ojni jkʼultik ganar ja xiweli ta jeʼa jbʼajtik taʼumantiʼotik bʼa Jyoba, ja bʼa aʼteli, ja bʼa eskwela ma ja bʼa komoni (Hech. 4:29; Rom. 1:16).

20. ¿Jas yuj gustoʼaxiye ja nebʼumanik ama lom kontra iljiye?

²⁰ Ja nebʼumaniki gusto ajyiye yuja wa snaʼawe jas yuj wa x-iljiye kontra. Chaʼanyabʼal yilawe ja ixta iljiye yuj skʼulajel ja jas wa skʼana ja Jyoba (Luc. 6:23; Hech. 5:41). Tʼusan tsaʼan, ja jekabʼanum Pedro stsʼijbʼan: «Ay cʼa maʼ huax yila que jel toj ayex y gana huala ixtalajiyex, mix cham acʼujolex» (1 Ped. 2:19-21; 3:14). Wala iljitik kontra yuja wantik skʼulajel ja jas toji, pe mini oj bʼobʼyujile oj katikan yaʼteltajel ja Dyos.

21, 22. a) ¿Jasa pwesto aya skʼulajel bʼa chapan ajyel ja yajni x-ajyi wokolik? b) ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

²¹ Mi xnaʼatik jas ora oj ijuk jpatiktik ma oj ya kʼot tekʼan ja kaʼteltik ja gobyernoʼik. Pe ja jas wa xnaʼatik jani oj jchap jbʼajtik man wego bʼa oj ajyukotik mas kʼubʼan soka Jyoba, jastal snebʼjel bʼa mi oj xiwkotik sok snajel jas skʼulajel ja yajni lom wa x-iji jpatiktik. Ajyel chapan man wego oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik tsats ja bʼa tyempo jakumi.

²² Pe ¿jas oj jkʼuluktik ta ja gobyernoʼik yawe kʼot tekʼan ja kaʼteltiki? Ja bʼa artikulo jakumi, oj jpaklaytik rasonik bʼa oj skoltayotik bʼa kongana oj kaʼteltaytik ja Jyoba ama xtimji ja kaʼteltiki.