Yajni ochyon precursor, tukbʼi ja jsakʼanil bʼa jun modo mi wanukon smajlajel (Efes. 3:20). ¿Jasa ekʼi? Oj kʼe jchol man skʼeʼulabʼil.

Pojkiyon bʼa 1939 bʼa Berlín (Alemania), jujuntik ixaw tsaʼan ja kʼe ja xchabʼil kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi. Bʼa 1945, yajni mojanxa oj chʼakuk ja guerra, ja Berlín koʼ sbʼaj jitsan bombaʼik bʼa kuchanyujile ja abyoniki. June ja bʼa ekʼele jaw, jujuntik bombaʼik ti koʼ bʼa jkayetikon, pe ja keʼn soka jpamilya bʼobʼtoni jpaktikon ajnel sok waj jnakʼ jbʼajtikon bʼa jun lugar bʼa jkoltajeltikon. Bʼa mi oj chamkotikon, wajtikon man Erfurt, bʼa ti pojki ja jnani.

Ja jnani tolabida wan slejel ja relijyon smeranili. Skʼuman juʼunik bʼa spensar kristyano sok waj bʼa tuktukil relijyonik, pe mi skʼuʼan lek. Mojan bʼa 1948, chabʼ taʼumantiʼik bʼa Jyoba yulatayotikon. Ja jnani sloko bʼa oj ochuke ja bʼa naʼitsi sok yayi jitsan sjobʼjelik. Mi elkʼot jun ora, yala kabʼ ja keʼn sok ja kijtsʼini: «Jtaʼata ja relijyon smeranili». Tʼusan tsaʼan, ja jnani, ja kijtsʼini sok ja keʼn kʼexa wajkotikon ja bʼa tsomjelal ti bʼa Erfurt.

Bʼa 1950 kumxitikon bʼa Berlin, sok ti kʼe wajkotikon bʼa tsomjelal bʼa kongregasyon bʼa Berlín-Kreuzberg. Yajni wajtikon kulan bʼa pilan lugar ja bʼa chonabʼi, tixa tsomo jbʼajtikon bʼa kongregasyon Berlín-Tempelhof. Soka tyempo, ja jnani yiʼaj jaʼ, pe ja keʼn aytoni jdudaʼik. ¿Jas yuj?

Wokolni kabʼ yaʼteltajel mas ja Jyoba yuja jel la kʼixwiyoni. Ama wala elyon ja bʼa xcholjeli, bʼa junuk chabʼ jabʼil mi maʼ ochyonsok loʼil. Ti tukbʼi yajni kʼe ajyukon mas tyempo soka jmoj-aljelik ixuk sok winik bʼa mini tʼun xiwele sok ajyele toj soka Jyoba. Jujuntik bʼa yeʼnle ajyiye preso bʼa Alemania oriental ma lutjiye bʼa lugarik yiʼoje ja nazi. Tuk xiwela sbʼaj bʼa mixa oj eluke libre yuja yajel ekʼ  juʼunik nakʼul ja bʼa Alemania oriental. ¡Jeltoni cham xkila ja jas ekʼel sbʼajeʼi! Jpensaraʼan, ta ja yeʼnle kol chamuke sok bʼa mixa oj eluke libre yuja Jyoba sok yuja jmoj-aljelik, ja keʼn tʼilan oj jkʼujoluk bʼa mi jel oj kʼixwukon.

Kʼe kakan ja kʼixweli yajni kʼe wajkon ja bʼa campaña bʼa xcholjel ja bʼa 1955. Bʼa jun karta elel ja bʼa Informador, * ja jmoj-aljeltik Nathan Knorr yaʼa jun anunsyo bʼa yala jani june ja bʼa campaña jel chaʼanyabʼal xchapunej ja xchonabʼil ja Dyos. Yala, ta yibʼanal ja cholumanik la koltanitik, «jani ja ixaw mas jel tsamal oj ajyukujtik bʼa xcholjel ja bʼa jtyempotik». Sok jachni waja. Tʼusan tsaʼan, kayi ja jsakʼanil ja Jyoba sok bʼa 1956 kiʼaj jaʼ junxta lajan soka jtati sok ja kijtsʼini. Pe mini ekʼ mas tyempo bʼa tʼilan oj jtsaʼ jun jasunuk.

Jitsan tyempo jpensaraʼan ochel precursor jani ja mas lek oj jkʼuluk ja bʼa jsakʼanili. Pe kaʼakan bʼa mas tsaʼan. Bʼajtan stsaʼa oj waj jchapa jbʼaj man Berlín bʼa oj kʼotkon jun niwan negosyante bʼa yajel ochjan sok sjekjel jastik junuk bʼa tuk lugarik. Tsaʼan, jpensaraʼan oj aʼtijukon mas tyempo soka jas wa xnaʼa skʼulajeli bʼa snebʼjel mas. Ja yuj, bʼa 1961 kʼapjiki sok ochyon aʼtel bʼa Hamburgo, jun chonabʼ bʼa Alemania bʼa ayiʼoj jun niwan ja lugar bʼa wa xkʼot jijluk ja barkoʼik. Yajni mas wanon yabʼjel stojol ja kaʼteli, mas wa xkʼana oj jtekʼtʼan yaʼteltajel bʼa tyempo tsʼikan ja Jyoba. ¿Jas oj jkʼuluk?

Jel xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja ya makunuk ja jmoj-aljeltik bʼa jel xyajtaniye bʼa skoltayone bʼa yajel bʼajtan yaʼteltajel ja Jyoba. Jitsan ja bʼa kamigoʼik ochye precursor sok yaweki jun tsamal sjejel. Chomajkil, ja jmoj-aljeltik Erich Mundt, bʼa ti ajyi preso bʼa jun lugar, yala kabʼ la jipjkʼujol bʼa Jyoba. Cha yala kabʼ, ja bʼa lugar jaw, ja jmoj-aljeltik bʼa sjipawe skʼujol bʼa yeʼnle takal takal chʼaka yipe. Pe ja matik sjipawe skʼujol bʼa Jyoba toj ajyiye sok kʼot skoltaye ja kongregasyon.

Chomajkil ja jmoj-aljeltik Martin Poetzinger, maʼ kʼot koltanuk ja bʼa Tsome Tojwanum, tolabida stsatsankʼujolan ja jmoj-aljeltik sok yala yabʼ: «Ja jasunuk mas jel chaʼanyabʼalili kiʼonejtiki jani ja mi la xiwtiki». Yajni jpensaraʼan lek sbʼaja yaljelik it, kaʼakan ja kaʼteli sok ochyon precursor bʼa junio bʼa 1963. ¡Jelni lek ja jas jtsaʼa skʼulajeli! Chabʼ ixaw tsaʼan, bʼajtanto yuj oj jleʼ jun pilan kaʼtel, lokjiyon bʼa ochel jastal precursor especial. Sok junuk jabʼilik tsaʼan, lokjiyon bʼa wajel ja bʼa Eskwela bʼa Galaad número 44. ¡Ja Jyoba jeltoni yaʼunej koʼ jlekilal!

June ja bʼa jasunuk jel tʼilan jnebʼa sbʼaja jmoj-aljeltik Nathan Knorr sok Lyman Swingle, jani mok wegoxta el jganatik ja bʼa cholal akʼubʼalkitiki. Ja yeʼnle skoltayotikon bʼa akuchkujtikon ama ay wokol. Ja jmoj-aljeltik Knorr yala kabʼtikon: «¿Jasa oj wajuka kʼujolex? ¿Ja maʼ ja kuxi, ja yal nuxik chaniki ma jaʼa pobreʼili? ¿Ma ja oj wajuka kʼujolex ja teʼaltiki, ja nichimiki sok sniʼ satalik bʼa gustoxta ayeʼi? Nebʼawik syajtajel ja kristyanoʼiki». Jun kʼakʼu, yajni ja jmoj-aljeltik Swingle wan xcholjelkabʼtikon jas yuj jujuntik jmoj-aljeltik wego el sganaʼe, kolxani okʼuk. Tʼilan ya kʼot tekʼan ja sloʼili man yaʼa kulan. Ja jaw kʼot man jkʼujol, sok kala jbʼaj mini oj ka tristeʼaxuk ja Kristo sok ja smojik bʼa toj ayeʼi (Mat. 25:40).

Yajni aljikabʼtikon bʼa oj wajkotikona, oxe betelitaʼik gustoxta sjobʼowekitikon jujune bʼa keʼntikon bʼa jekjitikona. Yibʼanal ja jas yalawe lekniʼa, man kala ja keʼn ti jekjiyon bʼa República del Congo. Anto, xchʼabʼabʼi waj jun jutsʼin sok kechan yalawe: «Ah, ti bʼa Congo. A-skoltaya ja Jyoba». Ja bʼa tyempo jaw, jel ja notisyaʼik yuja guerra, ja milwanel sok ja matik wa skʼulane ja jastik malo yuj takʼin. Pe kaʼani tʼabʼan jkʼujol jujuntik jasunuk jnebʼunej. Tʼusan tsaʼan ja jkʼulan jbʼaj graduari, bʼa septiembre bʼa 1967, wajyon lajan sok ja Heinrich Dehnbostel sok Claude Lindsay man kapital bʼa país, Kinsasa.

Yajni kʼotikon ja bʼa Kinsasa, jnebʼa ja francés bʼa junuk oxe ixaw. Tsaʼan, wajtikon sok abyon man bʼa sur bʼa país, man Lubumbashi (bʼajtanto wa sbʼiʼilan Elisabethville), mojan ja frontera soka Zambia. Ti jijlitikon bʼa jun naʼits teye ja misioneroʼik bʼa tey mero yoj snalan chonabʼ.

Tʼusan mi spetsaniluk ja bʼa Lubumbashi mini cholubʼaluk, jel yakitikon gusto keʼn bʼajtan jcholotikon yabʼ ja kristyanoʼik bʼa tiw ja lekil rasoni. Mi ekʼ jitsan tyempo, kʼe katikon jitsan estudioʼik bʼa mixa lajxikujtikon skʼuʼajel. Chomajkil jcholotikon yabʼ ja matik ay xchol bʼa gobyerno sok ja policíaʼik. Jel jitsan ja matik wa skisawe ja Yabʼal ja Dyosi sok ja xcholjeli. Yuja kristyanoʼik wa xkʼumaniye ja suajili, ja Claude Lindsay sok ja keʼn tʼilan jnebʼatikon ja kʼumal jaw. Tʼusan tsaʼan, ti jekjitikon bʼa jun kongregasyon bʼa kʼumal suajili.

Jelni tsamal ja jas ekʼ jbʼajtikoni, pe chomajkil jtʼaspuntikon wokol. Jitsan ekʼele kuchkujtikon ja abʼalik yalawe ja soldadoʼik bʼa ayni syamkʼabʼe bʼa yakbʼel aye ma ja policiaʼik jel kʼakʼe. Bʼa jun ekʼele, jun kʼole policíaʼik bʼa ay syamkʼabʼe ochye bʼa jun tsomjelal ajyikujtikon ja bʼa naʼits teye ja misioneroʼiki sok ijitikon man yopisina ja policíaʼik. Ti ajitikon kulan bʼa piso mojantik man las 10 bʼa akwal sok tixa aji elkotikon.

Ja bʼa 1969, aji ochkon biajante. Ja bʼa kongregasyonik kulatayi jnaʼa jastal ja lugarik bʼa sabana africana, sok wala bʼejyiyon najat lek bʼa jel ja kʼuliki soka lokok. Bʼa jun yal komon kanyon, jun gayina soka yal yaliki ti  wa xkanye bʼa yibʼ jchʼat. Mini oj chʼay jkʼujol ja jastal jel tsats xkejkuni ja gayina ja wa x-elkʼen ja Kʼaʼuj ja bʼa saʼan sakbʼeli. Pe cha wa xjul jkʼujol ja bʼa akwalik wala ochyon kulan soka jmoj-aljeltik bʼa sjoyanal ja kʼakʼi bʼa wa xtaʼatikon tiʼal ja smeranil bʼa Biblia.

June ja bʼa wokolik jtʼaspuntikoni jani jas skʼulajel soka matik akwerdo aye soka Kitawala. * Jujuntik ja bʼa jmoj-aljeltik it bʼa lomta wa sjeʼa sbʼaje teye ja bʼa kongregasyonik sok ayiʼoje chaʼan xchole. Jitsan ja bʼa ‹patakʼ tonik it nakʼan aye› mini bʼobʼyujile sloʼlajel ja jmoj-aljeltik bʼa toj ayeʼi (Jud. 12, TNM). Soka tyempo, ja Jyoba ya eluk ja bʼa kongregasyoniki sok jitsan mas kristyano kʼe snebʼe ja smeranili.

Bʼa 1971, ti jekjiyon man Betel bʼa Kinsasa. Ja tiw, tuktukil ja kaʼtel ajyikuji, jastal aʼtel bʼa correo, ja juʼunik wa skʼanawe ja kongregasyonik sok aʼtel ja bʼa opisina bʼa wa xkʼelxi ja xcholjeli. Ja bʼa Betel, jnebʼa xchapjel ja kaʼteltik bʼa jun niwan país bʼa mi jel chapanuk. Bʼa jujuntik ekʼele, ja correo wa xjak bʼa jun yal abyon bʼa wa x-albʼi ixawik bʼa oj kʼotuk ja bʼa kongregasyoniki. Tixa wa xcha iji och bʼa canoaʼik, bʼa tini wa xkan lapan jitsan semanaʼik bʼa yoj pimil spoʼowil jacintoʼik bʼa yoj jaʼ. Pe ja aʼteli bʼobʼ kʼulaxuk ama ay tuk wokolik.

Jelto cham kila ja jastal wa xchapawe ja niwak tsomjelik sok tʼusan takʼin. Wa stojbʼese ja platapormaʼik ja bʼa bʼay ja sbʼul ja termita [jastal bʼaj teʼ], wa xyawe makunuk niwak spoʼowil kʼul ma saka ton bʼa stojbʼesel ja sat naʼitsi sok ja spoʼowil it wa sbʼechʼawe bʼa oj bʼobʼ kulanuke. Soka bambú wa xyaʼawe kulan ja naʼitsi sok wa smochowe ja juncoʼik bʼa yajel ochuk ja bʼa yolomi soka mesaʼik. Yuja mey yiʼoje klaboʼik, ja wa sjosowe ja spatik ja teʼiki. Mini bʼobʼ jkoltaye, pe jelni cham kila ja jel snaʼawe aʼteli sok yuja mi x-el sganaʼe. Jelni kʼot jyajtaye. Jelni jnaʼawekan ja yajni jekjiyon bʼa pilan cholal.

Ja bʼa 1974, jekjiyon ja bʼa naʼits Betel bʼa Nairobi (Kenia). Jelni ja aʼteli, pes ja Betel bʼa tiw yeʼnani wa skʼela ja xcholjel bʼa 10 país mojan yiʼoji, bʼa jujuntik timubʼal ja kaʼteltik. Tikʼan wala jekjiyon yulatajel ja bʼa paisik jaw, masto ja bʼa Etiopía. Ja bʼa tiw, ja jmoj-aljeltik wan ijel spatike sok wani xkuchyujile tsatsal wokolik. Jitsan bʼa yeʼnle ixtani iljiye sok lutjiye preso: jujuntik miljiye. Pe tojni ajyiye yujni lek wa xtaxye soka Jyoba soka tuk.

Ja bʼa 1980, ekʼ jun jasunuk jel tsamal ja bʼa jsakʼanili: nupaniyon soka Gail Matheson, bʼa Canadá. Ti ajyitikon lajan ja bʼa eskwela bʼa Galaad sok och jek jbʼajtikon karta. Ja yeʼn misionera ajyi bʼa Bolivia. Yajni ekʼ 12 jabʼil, ti jtaʼa jbʼajtikon bʼa Nueva York, sok mixa ekʼ mas tyempo ti nupanitikon bʼa Kenia. Jelni xkayi tsʼakatal ja Gail yuja tolabida wa xyila ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba sok gusto wa x-ajyi ja janekʼta yiʼoji. Yeʼntoni ja maʼ wa skoltayoni soka jmoj maʼ jel xkʼana.

Ja bʼa 1986, ochyon biajante cha keʼnon june ja Olomal bʼa Naʼits Betel. Ja keʼn soka Gail kulataytikon kongregasyonik bʼa jitsan país yeʼn wa skʼela ja Betel bʼa Kenia.

Wantoni xjul jkʼujol ja bʼa xchapjel kʼulaxi jun niwan tsomjelal ja bʼa Asmara (Eritrea) bʼa 1992, yajni mito timubʼaluk ja kaʼteltik. Pe kechan jtaʼatikon jun naʼits bʼa wa snolowe jastik junuk bʼa mastoni jel pyero ja yojoli yuja jwera. Pe jelni chamkila ja yajni eljul ja skʼakʼuʼil ja niwan tsomjeli yujni jmoj-aljeltik jelni tsamal stojbʼese ja lugar jaw bʼa stoyjel ja Jyoba. Jitsan pamilyaʼik yiʼaje och kʼuʼutsik bʼa tuktukil yelaw sok smusuwe ja bʼa mi tsamaluk skʼeljeli. Jelni katikon el slekilal ja tsomjelal jaw sok jel gusto ajyitikon, bʼa ajyiye 1,279 kristyano.

 Tuktukil lugar wala kantikon ja yajni wa xkulataytikon ja kongregasyoniki, sok yuja it wani xtʼaspuntikon jujuntik wokol. Wani la kantikon bʼa jun naʼits jel chapan bʼa wa xbʼobʼa wil ja mar sok bʼa pilan semana bʼa jun lejchupat bʼa lamina bʼa ti wa xkanye ja aʼtijumiki sok jaxa letrina mas ja 100 metro wa xkan ja snajtil ja bʼayi. Pe ama chikan bʼa wala koltanitikon, jani mas wa xjul jkʼujoltikon ja jel latsan wala ajyitikon ja bʼa xcholjel soka precursoriki soka cholumaniki. Yajni cha jekjitikon bʼa pilan cholal, jelni ja kamigotikon bʼa jel wokol xkabʼtikon yajelkan.

Ja bʼa jabʼilik 1987 soka 1992, ja kaʼteltiki ajyi xa sjuʼunil bʼa libre xa oj kʼulaxuk bʼa jitsan país bʼa ja wa skʼela ja Betel bʼa Kenia. Ja yuj ajyixa opisinaʼik bʼa Betel bʼa tuk paisik sok opisina bʼa país. Ja bʼa 1993, jekjitikon bʼa Betel bʼa Adís Abeba (Etiopía). Ja bʼa país it, ja kaʼteltiki nakʼul kʼulaxi bʼa jitsan jabʼil, pe ja wego librexa.

Ja Jyoba yaʼunejni koʼ slekilal ja xcholjel ja bʼa Etiopía. Jitsan jmoj-aljeltik ochelexa precursor. Man bʼa 2012, bʼa kada jabʼil, mas ja 20% ja cholumaniki ochele precursor regular. Chomajkil, ja Eskwelaʼik bʼa Biblia jelni xchapunej ja jmoj-aljeltik, sok axel kʼeʼuk mas ja 120 Naʼits bʼa Tsomjelal. Ja bʼa 2004, ja pamilya Betel jekjiye bʼa pilan yajkʼachil naʼitsik. Ja bʼa slujmalil ja tiw, ay jun niwan Naʼits bʼa Taʼumantiʼik bʼa wa tsomo sbʼaje, bʼa jelni wa xyawe el slekilal.

Ja bʼa jabʼilik ekʼeljani, ja keʼn soka Gail ajyelni kamigotikon bʼa jel xyajtaytikone ja bʼa Etiopía. Jelni xkʼanatikone yuja lekil skʼujole soka tsamal smodoʼe. Pe tixta cha jekjitikon bʼa Betel bʼa Europa central yuja chamelik. Ja tiw jel yajtajitikon, pe jelni xnaʼatikone ja jmoj-aljeltik bʼa Etiopía.

Kilunejtikon jastal ja Jyoba yaʼunej kʼiʼuk ja aʼtel sbʼaja sGobyerno (1 Cor. 3:6, 9). Jun sjejel, yajni jcholo yabʼye sbʼajtanil ekʼele ja aʼtijumik ja bʼa mina bʼa cinturón de cobre ja bʼa Congo, mini jun choluman ay ja bʼa Ruanda, pe ja wego ayxa mas ja 30,000 jmoj-aljeltik. Ja bʼa 1967, ay ajyi junuk 6,000 cholumanik ja bʼa República del Congo, jaxa wego ayxa junuk 230,000, soka bʼa 2018 mas ja 1,000,000 kristyano wajye ja bʼa Conmemoración. Spetsanil ja país skʼela ja Betel bʼa Kenia, ekʼelxa mas ja 100,000 cholumanik.

Ekʼelxa 50 jabʼil, ja Jyoba yaʼ makunuk tuktukil jmoj-aljeltik bʼa skoltayone ja ochel aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ama wanonto wokolanel soka kʼixweli, jnebʼunej bʼa kechantani yeʼn oj jipjkʼujol bʼa Jyoba. Ja jsakʼanil ja bʼa África skoltayon bʼa ajyelkuj pasensya sok bʼa gusto ajyel soka janekʼta kiʼoji. Ja keʼn soka Gail jelni cham xkilatikon ja jastal jel jaman skʼujole jmoj-aljeltik, ja wa xkuchyujile ja wokolik soka wa sjipa skʼujole bʼa Jyoba. Jelni xkayi tsʼakatal ja yeʼn yuja jel sjeʼunej kiʼ ja syajal skʼujol mi xbʼajintiki. ¡Ja Jyoba jeltoni yaʼunej koʼ jlekilal! (Sal. 37:4).