1, 2. a) ¿Jas yuj mi cham xkabʼtik jaʼ oj timjuk ja kaʼteltiki? b) ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

JA BʼA jabʼil 2018, mas ja 223,000 cholumanik tini ajyiye kulane bʼa lugarik timubʼal ja kaʼteltiki. Ja it mi cham xkabʼtik, pes jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta ja meran kʼuʼumaniki wa xnaʼatik ojni ijuk jpatiktik (2 Tim. 3:12). Chikan bʼayotika, ja matik ay xcholi bʼobʼta junta chʼaykʼujol oj stim-e ja kaʼteltik bʼa mixa oj jtoytik ja Jyoba.

² Ta ja gobyerno stima ja kaʼteltiki, bʼobʼta oj kaʼ jbʼajtik ja sjobʼjelik it: «¿Wan maʼ stojolan ja wa x-iji jpatiktik mixa lek xyilawotik ja Dyos? ¿Tixa maʼ oj kʼot tikʼan ja yaʼteltajel ja Jyoba? ¿Tʼilan maʼ oj wajkon bʼa pilan lugar bʼa oj bʼobʼ kaʼteltay ja Dyos yuja mi timubʼaluki?». Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it. Cha oj kiltik jastal oj kaʼteltaytik ja Jyoba ama timubʼal ja kaʼteltiki sok jasa mok jkʼuluktik.

3. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 11:23-27, ¿jasa ekʼ sbʼaj ja tojil jekabʼanum Pablo, sok jasa wa sjeʼakitik?

³ Ta xtimji ja kaʼteltiki, bʼobʼta oj jpensaraʼuktik mixa lek xyilawotik ja Dyos. Pe ja jaw mini meranuk. La jpensaraʼuktik ja bʼa jekabʼanum Pablo. Wani xkʼuʼantik lek ja yeʼn lek ilji yuja Jyoba. Ajiyi ja cholal bʼa stsʼijbʼajel 14 karta ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego sok waj jun jekabʼanum bʼa xcholoyabʼ ja matik mi judíoʼuk. Ama jachuk,  iji spatik (kʼuman ja 2 Corintios 11:23-27). Ja jas ekʼ sbʼaji wa sjeʼakitik ja Jyoba wa xyaʼakan aʼijuk spatike ja yaʼtijumik toji.

4. ¿Jas yuj wa xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali?

⁴ Ja Jesús xcholo jas yuj ja oj ijuk jpatiktik. Yala lomni oj iljukotik kontra yuja mi sbʼajukotik ja luʼumkʼinal it (Juan 15:18, 19). Ja wa x-iji jpatiktik mi wa stojolan mixa lek xyilawotik ja Dyos. Jaʼukto maʼ jaw, wa sjeʼa wantik skʼulajel ja bʼa toji.

5. ¿Oj maʼ bʼobʼ yujile ja kristyanoʼik xchʼayjel snajel ja stoyjel ja Jyoba? Aʼa jun sjejel.

⁵ Ja kristyanoʼik mi xbʼobʼ xchʼaye snajel ja stoyjel ja Dyos jel juntiro ja yipi. Jitsan ja skontraʼik ja Jyoba sleʼuneje modo, pe mi bʼobʼel yujile. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ ja bʼa xchabʼil kʼakʼanel ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi. Ja gobyernoʼik bʼa jitsan país yiʼaje spatik ja xchonabʼ ja Dyos. Ja nazi bʼa Alemania mi kechan stimawe ja yaʼtele ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, cha jachuk skʼulane ja gobyernoʼik bʼa Australia, Canadá sok bʼa tuk paisik. Pe ayni jas ekʼi jel chamyabʼjel stsʼakatal ja skoltanel ja Jyoba. Ja bʼa 1939, yajni kʼe ja guerra, ayxani 72,475 cholumanik bʼa sutanal ja luʼumi. Ja inpormeʼik wa xchiktes ja bʼa xchʼakulabʼil ja guerra, ja bʼa 1945, ja janekʼ cholumanik ajyi ekʼxi chabʼ ekʼele mas ja 156,299.

6. ¿Jasa slekilal wa x-ilxi yajni wa x-iji jpatiktik? Aʼa jun sjejel.

⁶ Jaʼukto maʼ oj xiwkotik, ja wa x-iji jpatiktik masto oj snikotik yaʼteltajel ja Jyoba. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun nupanum bʼa ayni jun yal skereme sok ja bʼa país kulane, ja gobyerno stima ja kaʼteltiki. Ja nupanum it mi yaʼawekan ja xiwel oj ajuk koʼuke luʼum, kʼeni aʼtijuke jastal precursor regular. Sok ja it, ja cheʼumali yaʼakan jun yaʼtel bʼa jel lek wan tupjel. Ja tatamali yala yuja jas ekʼi jitsan kristyano skʼanawe snajel sbʼaje ja Taʼumantiʼik. Ja yuj mini wokoluk yabʼjel yajel kʼeʼuk estudioʼik Biblia. Yuja timji ja kaʼteltiki, yawe eluk slekilal ja tuk. Jun ansyano ja bʼa país jaw yala ja matik yaʼunejekan ja yaʼteltajel ja Jyoba cha kʼe wajuke ja bʼa tsomjelal soka bʼa xcholjeli.

7. a) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Levítico 26:36, 37? b) ¿Jas oja kʼuluk ja weʼn ta timji ja kaʼteltiki?

 ⁷ Yajni ja jkontratik wa stima ja kaʼteltiki, wani skʼanawe oj ya xiwkotike. Bʼobʼta ojni spuke loʼilik mi meranuk, oj sjek-e policía bʼa oj skʼel-e ja jnajtiki, sok oj yiʼotik bʼa jwesik ma oj lutjukotik preso jujuntik bʼa keʼntik. Wani skʼanawe oj xiwkotik yajni xkilatik xlutjiye jujuntik jmoj-aljeltik. Ta wala xiwtik yuja jas wa skʼulane, keʼntiktani wa xtima jbʼajtik. Pe mokni ekʼ jbʼajtik ja jastal ekʼ sbʼaje ja kristyano wa xyala ja bʼa Levítico 26:36, 37 (kʼuman). Mokni katikan ja xiwel oj stim-otik yajelkan yaʼteltajel ja Jyoba ma sjipjelkan. La jipjkʼujoltik bʼa yeʼn sok mokni ya kokotik luʼum ja xiweli (Is. 28:16). La jkʼantikyi ja Jyoba a-stojotik. Wani xnaʼatik soka skoltanel, mini ja gobyernoʼik mas jel ja yipe oj stim-otik yaʼteltajel toj lek ja jDyostiki (Heb. 13:6).

8, 9. a) ¿Jasa kajan sbʼaj ja olomal bʼa pamilya? b) ¿Jasa oj skoltayotik stsajel skʼulajel?

⁸ Ta ay kʼa bʼa timji ja kaʼteltiki, bʼobʼta jobʼ jbʼajtik ta tʼilan oj wajkotik bʼa pilan país bʼa mi timubʼaluk bʼa oj kaʼteltaytik ja Jyoba. Ja it keʼnxani oj kiltik. Jujuntik jmoj-aljeltik bʼobʼta oj koltajuke spaklajel ja jas skʼulane ja kʼuʼumanik bʼa bʼajtan siglo yajni iji spatike. Tsaʼan yajni ja kontraʼalik xchʼojowe ton ja Esteban man chami, ja nebʼumanik bʼa Jerusalén wajye bʼa tuktukil lugar bʼa Judea sok Samaria, sok man Fenicia, Chipre sok Antioquía (Mat. 10:23; Hech. 8:1; 11:19). Pe bʼobʼta tuk yaʼtijumik Dyos jani oj snoch-e ja jas skʼulan ja jekabʼanum Pablo bʼa tini kan ja bʼa lugar ay ja tsatsal wokoli. Ja yeʼn mini tʼun xiw bʼa oj xchol ja lekil notisya sok stsatsankʼujolajel ja smoj-aljelik ja bʼa chonabʼik ja bʼa jel tsats timubʼal ja kaʼteltik (Hech. 14:19-23).

⁹ ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa loʼilik it? Yeʼnxani ja olomal bʼa pamilya oj stsaʼ ja jas oj skʼuluki. Bʼajtanto oj skʼuluk, tʼilan oj yayi orasyon ja Jyoba sok oj yil ja jastal wa xtax ja spamilya, ja slekilal ja wajel ja bʼa pilan lugar soka miyuki. Ja bʼa it, ja winik kʼuʼuman Dyosi ‹yeʼn kajan sbʼaj› (Gál. 6:5, TNM). Mokni ka kocheltik ja jas wa stsaʼawe skʼulajel ja tuk.

10. ¿Jastik rasonik oj yakitik ja naʼits Betel soka ansyanoʼik?

¹⁰ ¿Jastal oj jtoytik ja Jyoba yajni timubʼal ja kaʼteltiki? Ja naʼits Betel oj ya ekʼi yi rasonik ja ansyanoʼik soka jastik oj kʼulaxuk bʼa jastal oj ajukitik ja waʼelal bʼa Dyos, jastal xchapjel ja tsomjelalik soka bʼa xcholjeli. ¿Ta ja naʼits bʼa Betel mi xbʼobʼ staʼ kʼumajel ja ansyanoʼik? Anto, ja yeʼnle ojni yalkabʼtik jastik oj jkʼuluktik bʼa ti elel bʼa Biblia soka bʼa juʼuntik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Dyos (Mat. 28:19, 20; Hech. 5:29; Heb. 10:24, 25).

11. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik ojni ajukitik ja jas oj makunukujtik, sok jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa stalnajel?

¹¹ Ja Jyoba oj yakitik ja jas wa xmakuni kujtik bʼa tsats oj ajyuk ja skʼuʼajel kiʼojtik (Is. 65:13, 14; Luc. 12:42-44). Ja yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja xchonabʼ ja Dyos oj skʼuluk ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa oj yakitik ja jastik wa xmakunikujtik bʼa toj oj ajyukotik. Pe ja keʼntik cha ayni jas oj bʼobʼ jkʼuluktik. Yajni xtimji ja kaʼteltik,  la jletik jun lugar bʼa oj jnakʼtik ja Biblia soka juʼunik. La ka jkwidadotik bʼa mok katikan juʼunuk ma bʼa aparatoʼik bʼa pasil oj staʼe. Jpetsaniltik tʼilan ay jas oj jkʼultik bʼa tsats oj ajyukotik soka Jyoba.

12. ¿Jastal oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik ja tsomjeliki?

¹² ¿Ojto maʼ kʼulaxuk ja tsomjelal bʼa semana? Ojo. Ja ansyanoʼik nakʼantik oj skʼuluke. Bʼobʼta oj yal-e kabʼtik oj jtsom jbʼajtik jach tʼusan sok bʼobʼta tikʼanxta oj stukbʼese ja lugar sok ja ora. ¿Jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa stalnajel ja matik tsoman ay jmoktiki? Chʼabʼanxta oj kʼumanukotik ja wala kʼotik sok ja yajni wala eltik ja bʼa tsomjelal sok mok jetik jkʼutesnej jbʼajtik bʼa wajumotik bʼa tsomjelal.

13. ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jmoj-aljeltik ja bʼa poko Unión Soviética?

¹³ ¿Jaxa xcholjeli? Tuktukilni oj ekʼuk bʼa kada lugar. Pe yuja wa xyajtaytik ja Jyoba soka wa xyakitik gusto stajel tiʼal ja sGobyerno, ojni jletik modo bʼa xcholjel (Luc. 8:1; Hech. 4:29). Ja ixuk pakluman Emily Baran yala sbʼaja xcholjel wa skʼulane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa poko Unión Soviética: «Yajni ja gobyerno yalayabʼ ja kʼuʼuman dyosik mok spuke ja skʼuʼajel yiʼoje, ja Taʼumantiʼik kʼe xchol-e yabʼ ja sbesinoʼe, ja smoje aʼteli sok ja yamigoʼe. Yuja xcholjeli, ijiye och ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi bʼa ay presoʼanumik, soka tiw xcholowe yabʼ ja tuk presoʼanumiki». Ja jmoj-aljeltik ja bʼa poko Unión Soviética mi yaʼawekan ja xcholjel ama timubʼal ja kaʼteltiki. Junxtani la jkʼuluktik ta timji ja kaʼteltik bʼa xcholjel ja bʼaytiki.

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja Salmo 39:1 bʼa mok jkʼuluktik?

¹⁴ La jtalnay jbʼajtik soka jas wa xkalatik yabʼ ja tuk. Yajni timubʼal ja kaʼteltiki, tʼilan oj jnatik jas «tyempo bʼa ajyel chʼabʼan» (Ecl. 3:7). Tʼilan mok kaltik jastik delikado, jastal ja sbʼiʼile ja jmoj-aljeltik, ja lugarik bʼa wa stsomo jbʼajtik, jastal wa xcholotik sok jastal wa x-ajikitik juʼuniki. Mokni kaltik yabʼ ja jastik it ja matik ay xcholi mini yaljelyabʼ ja kamigotik ma jpamilyatik ja bʼa país ma bʼa pilan paisik. Ta kalatik, xiwelani sbʼaj ay jas oj ekʼ sbʼaje ja jmoj-aljeltiki (kʼuman ja Salmo 39:1).

15. ¿Jasa oj sleʼ oj skʼulkitik ja Satanás, sok jas oj jkʼuluktik bʼa mok kokotik?

¹⁵ Mokni katikan yal kʼumalik a-spil-otik. Ja Satanás wani snaʼa ta ja swinkil jun chonabʼ pilan aye mi xbʼobʼ ajyuk tsoman (Mar. 3:24, 25, Ja yajkʼachil sju‘unil  ja dyosi). Ja yuj, tolabida wa sleʼa modo bʼa oj spil-otik. Jachuk wani sleʼa modo keʼnta oj kʼekotik kʼumal mi sok yeʼnuk.

16. ¿Jas lekil sjejel yaʼa ja jmoj-aljeltik Gertrud Potzinger?

¹⁶ Cha jachuk ja kʼuʼumanik matik takʼanexa tʼilani oj ya skwidadoʼe ja bʼa trampa it. La kiltik jas ekʼ sbʼaj ja Gertrud Potzinger sok ja Elfriede Löhr. Ja chawane jmoj-aljeltik ixuke it bʼa tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal ti ajyiye lajan ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi bʼa ay presoʼanumik sok tuk jmoj-aljeltik ixuk. Ja Gertrud kʼe yil kʼujoluk ja Elfriede yujni jel xnikwani ja sloʼil wa xya ekʼuk yi ja tuk jmoj-aljeltik ixuk teye bʼa preso. Tyempo tsaʼan, jelni snaʼa malaya sok skʼanayi skoltajel ja Jyoba. Stsʼijbʼan: «Tʼilan la jnatik ayni mas wa snaʼawe ja jmoj-aljeltik yuja keʼntiki ma ayiʼoje mas cholal». ¿Jastal yaʼakan ja ilkʼujoli? Jani waj skʼujol ja tsamal sok lekil smodo ja Elfriede. Jachuk lekxani kʼe yil sbʼaje. Xchawanile kuchyujile ja ajyel bʼa preso sok yaʼteltaye toj lek ja Jyoba man chʼak ja sakʼanile ja bʼa luʼumi. Ta wa xwaj kʼujoltik stojbʼesel ja chʼin wokol wa x-ajyi kujtik soka jmoj-aljeltik, mini oj spil-otik ja trampa it (Col. 3:13, 14).

17. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼuʼuktik ja jas wa x-aljikabʼtik?

¹⁷ La jkʼuʼuktik ja jastik wa x-alji kabʼtik. Ta wa xkʼuʼantik ja jas wa xyalawe ja jmoj-aljeltik matik ay xchole sok wa xjipa jkʼujoltik, mini jel oj kitik wokol (1 Ped. 5:5). La kiltik jun sjejel. Bʼa jun país bʼa timubʼal ja kaʼteltiki, ja jmoj-aljeltik aljiyabʼye mok yaʼekan juʼunik ja bʼa xcholjeli. Pe jun precursor bʼa skʼuʼan jel snaʼa skʼulajel yuja tuki mi skisa. ¿Jasa ekʼi? Jun kʼakʼu, yajni chʼakyeta ja xcholjeli, ja yeʼn soka tuk jmoj-aljeltik ajiyile sjobʼjelik yuja policía. Yujni ja swinik ja gobyerno wane tsajlanel sok staʼawe ja juʼunik yaʼunejekani. ¿Jasa wa xnebʼatik? Tʼilani oj jkʼuʼuktik ja jastik wa x-aljikabʼtik ama wa xkʼuʼantik mas jel xnaʼatik skʼulajel. Ja Jyoba tolabida oj ya koʼ jlekilaltik ta wa xkʼuʼantik ja jmoj-aljeltik matik wane tojwaneli (Heb. 13:7, 17, TNM).

18. ¿Jas yuj mok jtʼentike sok jastik mey stʼilanil ja jmoj-aljeltik?

¹⁸ Mok jtʼentike sok jastik mey stʼilanil. Ta ja ansyanoʼik wa skʼulane ja it, jelxani tʼenan oj yabʼ oj ajyuke ja tuki. Ja jmoj-aljeltik Juraj Kaminský xcholo ja jas ekʼ ja yajni timji ja kaʼteltiki ja bʼa poko Checoslovaquia: «Yajni yamjiye ja jmoj-aljeltik matik wane stojel sok jitsan ansyanoʼik, jujuntik ja matik wane stojel ja  kongregasyon soka biajanteʼik kʼe stʼen-e ja cholumaniki. Kʼe xchap-e jun lista sbʼaja jastik oj skʼuluke soka bʼa miyuki». Ja Jyoba mi yaʼunejkitik ja cholal bʼa keʼn oj kaltik yabʼye ja jas oj skʼuluke ja tuk. Ja maʼ wa xtʼenwani sok jastik mey stʼilanil mi wanuk stalnajel ja jmoj-aljeltik, wani kʼotel mandaranum ja bʼa skʼuʼajel yiʼoje ja jmoj-aljeltiki (2 Cor. 1:24).

19. Jastalni wa xyala ja 2 Crónicas 32:7, 8, ¿jas yuj mi la xiwtik ama chikan ja skʼulan ja Satanás?

¹⁹ Ja mero jkontratik, ja Satanás, mini oj yakan yijel spatik ja jmoj-aljeltike toji (1 Ped. 5:8; Apoc. 2:10). Ja yeʼn soka matik wa xkoltaji yuji ojni sleʼe modo oj stim-e ja kaʼteltiki. Pe mok katikan ja xiweli oj ya katikan yaʼteltajel ja Jyoba (Deut. 7:21). Ja Jyoba tey jmoktik sok tolabida oj skoltayotik anima xtimji ja kaʼteltiki (kʼuman ja 2 Crónicas 32:7, 8).

20. ¿Jasa pwesto aya skʼulajel?

²⁰ La jnochtik ja smodo ajyiyujile ja jmoj-aljeltik bʼa bʼajtan siglo, bʼa yalawe yabʼ ja gobyernoʼik: «¿Jasuncʼa huaxa cʼanahuex ba? ¿Mas ma lec oj cʼuucaticon ja huenlexi ma mas lec oj cʼuucticon ja Diosi? ¿Baya mas lec oj yil ja Dios ba? Ja quenticoni mi nix bob jmac ja jtiiticon ja jas quilunejticoni soc ja jastic cabunejticoni» (Hech. 4:19, 20).