JA LIBROʼIK jaw yawe sbʼiʼiluk yelaw kʼintum. Ja dibujoʼik kila bʼa jel xpaywani jel och ya jpensaraʼuk. Ja yuj man jchʼinil, ajyikuj ja kʼankʼunel bʼa snajel sbʼaja Biblia, jastalni wa xcholo ja tsamal libroʼik jaw.

Yajni wan ekʼel ja xchabʼil kʼakʼanel bʼa spetsanil ja Luʼumi, ja India och yiʼ wokol yuja jaw, lajansok kabʼ mini oj jtaʼ jkoltajel. Ja jnantati spila sbʼaje sok skʼutsu ja snupanele. Mini xkabʼ stojol jas yuj jun ixuk sok jun winik bʼa jel xyajtaye mi skʼanawe oj ajyuke lajan. Kabʼ jel jtuchʼil juntiro. Kechantani keʼn uninalon sok mi xtaʼa maʼ oj ya kulan jkʼujol sok maʼ oj skoltayon.

Ja keʼn soka jnan ti ajyitikon kulan bʼa Karachi, ja bʼa mero chonabʼ. Jun kʼakʼu ja Fred Hardaker skʼojtsin ja jnajtikoni, jun loktor bʼa ayxa skʼujol bʼa taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Junxta srelijyon soka misionero bʼa yayi ja libroʼik ja jpamilya. Skʼapayi ja jnan jun estudio bʼa Biblia. Ja yeʼn yala mi skʼana, pe bʼobʼta wanbʼi ja keʼn. Jun semana tsaʼan,  ja jmoj-aljeltik Hardaker kʼe yaki estudio bʼa Biblia.

Jujuntik semana tsaʼan, kʼe wajkon ja bʼa tsomjelik wa skʼulane ja bʼa sclínica ja jmoj-aljeltik Hardaker. Ja tiw wa tsomo sbʼaje junuk 12 Taʼumantiʼ bʼa awelexa bʼa yaweki kulan jkʼujol sok stalnayone jastal jun skereme. Tsamalxta wa xjuljkʼujol ja wa xkulaniye jmoki sok wa xkoye tinan bʼa oj bʼobʼ skʼel-one sok oj skʼumukone jastal meran kamigo jbʼajtikon. Jani jaw ja jasa mero wa xmakunikuji.

Tʼusan tsaʼan, ja jmoj-aljeltik Hardaker slokowon xcholjel. Sjeʼaki jastal yajel makunuk ja gramófono bʼa yajel och jun loʼil bʼa Biblia bʼa mi albʼeluk. Ay ekʼele ja loʼiliki jel yaj xyala, sok jujuntik mi skʼulane gusto ja rasoniki. Pe ja keʼn jelni jkʼulan gusto ja xcholjeli. Jel tsamal kabʼ ja smeranili sok jel yaki gusto loʼilanel soka tuki.

Yajni wan xchapjel sbʼaj ja soldadoʼik bʼa Japón bʼa oj yiʼekan ja India, ja gobyerno bʼa Gran Bretaña stʼenawe mas ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Ja bʼa julio bʼa 1943, ja jaw cha ya wokolanukon ja keʼn. Ja director bʼa keskwela, jun sacerdote bʼa relijyon anglicana, snutsuwon el yuj bʼi mi «lekukon». Yala yabʼ ja jnani mi bʼi jun lekil sjejelukon sbʼaja jmojiki yuja wa xmojtay ja Taʼumantiʼiki. Ja jas alji yabʼi jel tajki sok yala mixa oj jtsom jbʼaj soka Taʼumantiʼiki. Tsaʼan sjekawon soka jtati ja bʼa Peshawar, jun chonabʼ wa xkan junuk 1,370 kilometro bʼa norte. Ja tiw mey jwaʼel bʼa Dyos sok mini ay tsomjelik, ja jastal wala taxyon soka Jyoba yopiji.

Ja bʼa 1947, kumxiyon bʼa Karachi bʼa slejel kaʼtel. Yajni tixa ayon tiw, wajyon ja bʼa sclínica ja loktor Hardaker, sok jelni gustoʼaxi ja yilawoni.

Ja yeʼn sjobʼoki: «¿Jasa yaja wuji?», spensaran yuj maloʼayon.

Ja keʼn jakʼayi: «Loktor, lek ayon. Pe mi lek ayukon ja jastal wala taxyon soka Dyosi. Wa xkʼana oj jkʼul estudiar ja Biblia».

«¿Sok jas ora oj kʼe akʼul estudiar?».

«Ta oj bʼobʼuk, ama wegoʼuk».

Jel lek ekujtikon ja och kʼakʼu jaw yuja jpaklaytikon ja Biblia. Kabʼ cha kumxiyon sok ja jpamilya wa xyaʼteltay ja Dyos. Ja jnani sleʼa modo oj spil-on soka Taʼumantiʼiki, pe ja keʼn pwesto ajyiyon bʼa oj kaʼteltay ja Jyoba. Kiʼaj jaʼ bʼa 31 bʼa agosto bʼa 1947, sok tʼusan tsaʼan yajni ay kiʼoj 17 jabʼil, ochyon precursor regular.

Ja bʼajtan lugar jekjiyon ja yajni precursoroni, ti bʼa Quetta. Jun poko lugar bʼa ajyi ja soldadoʼik bʼa Gran Bretaña. Ja bʼa 1947, spila sbʼaje ja India soka Pakistán. * Ja it yiʼajan tsatsal wokolik sbʼaja relijyon sok jani ja ekʼele jaw mas jel jitsan spakawe ajnel, junuk 14 miyon repujyadoʼik. Ja musulmanik bʼa India wajye bʼa Pakistán, sok jaxa hinduʼik sok ja sijeʼik bʼa Pakistán, wajye bʼa India. Yojol ja bʼa wokol jaw, bʼobʼ kʼekon bʼa jun tren bʼutʼel ixuk winik bʼa Karachi sok tʼusan mi snajtiluk ja bʼa bʼej bʼa Quetta lotsan wajyon.

Ja bʼa Quetta, jnaʼa sbʼaja George Singh, jun precursor especial bʼa masxa ja 20 sjabʼili. Ja George yaki jun poko bicicleta bʼa oj wajkon ja bʼa territorio bʼa witsi, ama ayni ekʼele wa xjutbʼin. Tʼusan mi tolabidaʼuk jtuchʼil wa xcholo. Kechanta ekʼ wake ixaw, wanonxa yajel 17 estudio bʼa Biblia, sok jujuntik kʼotye Taʼumantiʼ. June bʼa yeʼnle, jun olomal bʼa soldado sbʼiʼil Sadiq Masih. Ja yeʼn skoltayotikon sok ja George bʼa sutjel jujuntik juʼunik elel bʼa Biblia bʼa kʼumal urdu, ja mero kʼumal wa xkʼumaniye bʼa Pakistán. Soka tyempo, ja Sadiq kʼot jun choluman bʼa jel skʼulan gusto xcholjel.

Soka tyempo, cha kumxiyon bʼa Karachi sok lajan aʼtijiyon soka Henry Finch soka Harry Forrest, misioneroʼik bʼa ajkʼachto wajele bʼa Eskwela bʼa Galaad. ¡Janekʼto chaʼanyabʼalil kila ja chapjelal yaweki! Jun ekʼele wajyon sok xcholjel ja jmoj-aljeltik Finch bʼa norte bʼa Pakistán. Yajni teyotikon ja bʼa niwakik wits ja bʼa lugar jaw, jtaʼa jitsan ixuk winik bʼa kʼumal urdu bʼa meran wa skʼanawe snajel ja smeranili. Chabʼ jabʼil tsaʼan, ja keʼn cha wajyon ja bʼa Eskwela bʼa Galaad sok kumxiyon bʼa Pakistán  bʼa yulatajel jujuntik ekʼele ja kongregasyonik jastal biajante. Ti ajyiyon bʼa naʼits bʼa misioneroʼik bʼa Lahore sok oxe misionero.

Ja bʼa 1954, jelni triste ja jas ekʼi, ja misioneroʼik ajyiye ja bʼa Lahore ajyiyujile jun kʼumal, ja yuj jujuntik bʼa yeʼnle tukbʼesji ja xchole yuja naʼits Betel. Ja keʼn mini bibo wajyon sok jchʼika jbʼaj ja bʼa kʼumal jaw, ja yuj jelni tsats tojiyon. Jel och jtristeʼil, kabʼ mixani la makuniyon bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Kumxiyon bʼa Karachi sok tsaʼan wajyon bʼa Londres (Inglaterra) bʼa oj cha kʼekon yajkʼachil ekʼele.

Ja bʼa kongregasyon ajyiyoni jel jitsan ja matik ti wane aʼtel bʼa Betel bʼa Londres. Ja Pryce Hughes, ja olomal bʼa naʼits Betel, juni jmoj-aljeltik bʼa jel lek smodo bʼa jel cham skʼujol bʼa keʼna. Jun kʼakʼu xcholo kabʼ ajiyi jun tsatsal tojelal yuja Joseph Rutherford, ja maʼ wa skʼela ja xcholjel bʼa sutanal ja luʼumi. Ja jmoj-aljeltik Hughes sleʼa modo skoltajel sbʼaj, pe utji tsats lek yuja jmoj-aljeltik Rutherford. Jel cham kila yuja wa xtsetsuni ja jmoj-aljeltik Hughes ja yajni wa xjul skʼujol ja jaw. Ja yeʼn snaʼa mi jel lek yabʼi, pe tsaʼan snaʼa wani skʼana ajyi ja rason jaw sok juni sjejel sbʼaja syajal skʼujol ja Jyoba (Heb. 12:6). Ja jas yala kabʼi kʼot man bʼa jkʼujol sok skoltayon bʼa oj cha kʼe kaʼteltay gusto lek ja Jyoba.

Ja bʼa tyempo jaw, ja jnani waj kulan bʼa Londres sok skʼana jun estudio bʼa Biblia kʼapjiyi yuj ja John Barr, bʼa mas tsaʼan kʼot june ja bʼa Tsome Tojwanumi. Ja yeʼn wego snebʼa sok yiʼaj jaʼ bʼa 1957. Mas tsaʼan, kabʼ ja jtat cha skʼulan estudiar ja Biblia soka Taʼumantiʼik bʼajtanto oj chamuk.

Ja bʼa 1958, nupaniyon soka Lene, jun jmoj-aljeltik bʼa Dinamarca bʼa ti ajyi kulan bʼa Londres. Jun jabʼil tsaʼan, manxi ja Jane, ja sbʼajtanil bʼa joʼe kuntikiltikoni. Cha ajiki jujuntik cholal ja bʼa kongregasyon bʼa Fulham. Pe yuja jastal wa xtax ja sakʼanil ja Lene tʼilan wajtikon bʼa kʼixin kʼinal. Ja yuj, ja bʼa 1967, wajtikon bʼa Adelaida (Australia).

Ja bʼa kongregasyon bʼa Adelaida ajyi 12 jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujole oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa juni lekil sjejele ja bʼa xcholjeli. Ja yuj wego kʼe kiltikon jastal oj aʼtijukotikon soka kongregasyoni.

Ja bʼa 1979, manxi ja sjoʼil kuntikiltikoni, ja Daniel. Yuja ajyi yuj ja chamel sbʼiʼil síndrome de Down * sok jitsan wokolik ja bʼa sakʼanili, ja loktoriki  yalawe mi oj albʼuk mas. Jelto wokol xkabʼ xcholjel ja jas ekʼi. Jkʼulantikon ja janekʼ bʼobʼkujtikon bʼa stalnajel sok cha jachuk ja tuk kuntikiltikoni. Ja Daniel ajyi chabʼ sjotol ja bʼa yaltsili; ayni ekʼele wa xmoradoʼaxi el yuja mi xbʼobʼ yi lek ikʼi sok ajnel wala wajtikon bʼa ospital. Pe ama mini jel lek wa xtaxi, juni yal kerem jel bibo, jel tsamal smodo sok jel tsats wa xtax soka Dyosi. Yajni wa xkatikon orasyon bʼajtanto oj waʼkotikon, ja yeʼn wa xya staʼ sbʼaj ja skʼabʼi, wa xkoʼ tinan sok wa xyalakan «amén». Kechantani jachuk wa xkʼe waʼuk.

Ja Daniel taji cáncer bʼa chikʼ ja yajni chane jabʼil yiʼoji. Ja keʼn soka Lene jel xchʼakawotikon sok cha jachuk ja jastal wa xkabʼ ayotikoni. Xkala ta mini oj kuchkuj. Yajni wan ekʼel jbʼajtikon ja wokol jaw, waj yulatayotikon ja biajante, ja Neville Bromwich. Ja akwal jaw, jak pamamuk yalel sat sok stelawotikon. Och okotikon lajan. Ja jastik yalakabʼtikoni jel yaʼa kulan jkʼujoltikon. Ja akwal jaw waj xa maʼ jun laʼuna. Tʼusan tsaʼan, ja Daniel chami. Ja jaw jani ja wokol mas jel tsats ekʼ jbʼajtikoni. Anima, kuchelni kujtikon ja wokol jaw bʼa wa xkʼuʼantikon lek bʼa mini ja chamel chʼakeli oj spil ja Daniel ja yajtanel yiʼoj ja Jyoba (Rom. 8:38, 39). ¡Janekʼto wa xkʼanatikon yiljel ja yajni oj sakʼwuk ja bʼa yajkʼachil Luʼumi! (Juan 5:28, 29).

Ama chabʼ ekʼele yaʼunejki ja chamel wa xpekʼ chikʼ bʼa chijnakʼal (derrame cerebral), wanonto aʼtel ansyano bʼa kongregasyon. Ja jastik ekʼel jbʼaji skoltunejon bʼa skoltajel sok snajel syajulale, pe mastoni ja matik wan ekʼel sbʼaje wokol. Mini xkala mi lekuk ja jas wa x-ekʼ sbʼaje. Bʼajtanto wa xpensaraʼan: «Ja jas ekʼel sbʼaji, ¿jastal tukbʼesnubʼal ja spensar sok ja jastal ay xyabʼi? ¿Jastal oj bʼobʼ jeyile wa xcham jkʼujol bʼa yeʼnle? ¿Jastal oj bʼobʼ jtsatsankʼujoluke bʼa oj skʼuʼukeyi ja Jyoba?». Jelni xkʼulan gusto yulatajel ja jmoj-aljeltiki bʼa stsatsankʼujolajele. Ja smeranili, yajni wa xkaʼ kulan skʼujole sok wa xtsatsankʼujolane, ja keʼn wani xcha ya kulan jkʼujol sok wa stsatsankʼujolanon.

Jach wa xkabʼ ayon jastal yala ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo: «Yajni ja chamkʼujolik och jitsanbʼuk bʼa keʼna, ja weʼn awaki kulan jkʼujol sok wa lamxukon» (Sal. 94:19). Ja Jyoba stalnunejon ja yajni ekʼel jbʼaj wokolik bʼa pamilya, ja kontraʼal bʼa relijyon, ja jastik bʼa mi stojoluk jkʼulan sok ja jitsan chamkʼujoliki. Ja smeranili, bʼa keʼna ja Jyoba kʼotelni jun meran jTat.