1, 2. a) ¿Jasa skʼana ja Jesús ja bʼa tsaʼanxta orasyon skʼulan sok ja snebʼumaniki? b) ¿Jas yuj chamkʼujol ajyi ja Jesús sbʼaja ajyel tsomani?

JA BʼA tsaʼanxta ekʼele waʼye lajani, ja Jesús jelni chamkʼujol ajyi yuja ajyel tsomani. Yajni wan yajelyi orasyon soka snebʼumaniki, xchiktes bʼa wani skʼana kechan june aʼajyuke ma tsoman aʼajyuke, jastalni ay ja yeʼn soka sTati (kʼuman ja Juan 17:20, 21 *). Ja jastal tsoman oj ajyuke ja snebʼumaniki ojni xchiktes jaman lek yeʼnani ja Jyoba ja maʼ sjeka ja Jesús ja bʼa Luʼumi. Ja yajtaneli ojni xchiktes ja meran snochumanik ja Jesús sok oj koltanuke bʼa ajyel tsoman (Juan 13:34, 35).

² Ja Jesús xchiktes ja akwal jaw ja stʼilanil ja ajyel tsoman, yujni yila mi jel tsomanuk ay ja snebʼumaniki. Pes kʼeye kʼumal sbʼaja «¿machuncʼa ja mas nihuani?», sok mini jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele (Luc. 22:24-27; Mar. 9:33, 34). Bʼa pilan ekʼele, ja Santiago soka Juan skʼanaweyi ja Jesús bʼa oj ajukyile lugarik mas  tʼilanik ja bʼa sMandaraneli (Mar. 10:35-40).

3. a) ¿Jastik junuk bʼobʼta xiwela sbʼaj oj sjom ajyi ja jastal tsoman ay ja snebʼumanik ja Kristo? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Pe ja kʼankʼunel bʼa yajel sbʼaje mas tʼilani mini jaʼukta ja jas xiwela sbʼaj oj sjom ja jastal tsoman aye ja snebʼumanik ja Kristo. Ja ixuk winik bʼa joybʼanubʼale yuji pilpil aye yuja ilkʼujoli sok ja mi lek wa xyilawe ja matik tuki. Ja yuj, ja yeʼnle tʼilani oj skʼuluke luchar soka pensarik jaw. Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jastal skʼulan luchar ja Jesús soka mi lek yiljel ja matik tuki? ¿Jastal sjeʼayi ja snebʼumaniki bʼa mi tsaʼubʼalta ja maʼ lek oj yil-e sok ja ajyel tsomani? Sok ¿jastal wa skoltayotik ja jas sjeʼakan bʼa oj ajyukotik tsoman?

4. Ala jujuntik modo bʼa mini cha lek ilji ja Jesús.

⁴ Ja Jesús mini lek ilji. Yajni ja Felipe yala yabʼ ja Natanael staʼata ja Mesías, ja yeʼn yala: «¿Yuj ama ay jas oj bob el lec ja ba Nazaret ba?» (Juan 1:46). ¿Jas yuj jach yala ja Natanael? Bʼobʼta ja Natanael snaʼunejxani ja jas alubʼalkan ja bʼa Miqueas 5:2 sok bʼobʼta spensaraʼan ja bʼa Nazaret mini jel tʼilan ti oj manxuk ja Mesías. Bʼa juntikxta, jujuntik ixuk winik bʼa jel naʼubʼal sbʼaje bʼa Judea mini lek yilawe ja Jesús yuja ti sbʼaj bʼa Galilea (Juan 7:52). Jitsan swinkil ja Judea jelni koʼel wa xyilawe ja galileoʼiki. Tuk judío yawe makunuk ja yaljel samaritano bʼa oj kʼumanuke mi lekuk sbʼaja Jesús (Juan 8:48, TNM). Ja samaritanoʼik sok ja judíoʼik mini junukxta chonabʼ sok relijyon aye. Jastalni bʼa Judea soka bʼa Galilea, ja judíoʼik wa xyijnaye sok mi skʼana oj yile ja samaritanoʼik (Juan 4:9).

5. ¿Jastik modo mi lek ilji ja snebʼumanik ja Jesús?

⁵ Ja olomalik bʼa relijyon judío cha yilkʼujolane ja snochumanik ja Jesús. Sbʼaja fariseoʼik «¡ti ni aye ja ba yojol ja scastigo ja Diosi!» (Juan 7:47-49). Jachukniʼa, mini chaʼanyabʼalil yilawe sok yilkʼujolane spetsanil ja maʼ mi ocheluk ja bʼa eskwela bʼa judíoʼik ma ja maʼ mi snocho ja skostumbreʼe (Hech. 4:13). Ja jastal mi lek ilji ja Jesús soka snebʼumaniki tini eljan ja bʼa jastal mi lek yila sbʼaje ja relijyoni, ja ixuk winiki soka bʼa tuktukil lugarik. Bʼa oj ajyuke tsoman, ja snebʼumaniki tʼilan oj stukbʼese ja jastal wa spensaraneʼi.

6. Cholo jujuntik sjejel bʼa wa xchiktes jastal ja mi lek yiljel ja tuki ojni bʼobʼ sjom-otik.

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, ja mi lek yiljel ja matik tuki jelxani pojxel. Bʼobʼta mi lek oj iljukotik ma keʼn mi lek oj kiltik ja tuki. Jun precursora bʼa Australia wa xcholo: «Ja ilkʼujol ajyikuj yuja matik sak yelawe och kʼiʼuk yajni jaʼ waj jkʼujol ja jastik mi sbʼejuk wa xkʼulajiyi ja matik mero sbʼaje bʼa lugari sok wanetoni yijel wokol. Sok ja jastal mi lek iljiyon ja keʼn ya tsatsbʼuk ja ilkʼujol kiʼoji». Ja bʼa Canadá, jun jmoj-aljeltik wa xyala ja jasa mi lek yila sbʼaja tuk kʼumali: «Jpensaraʼan ja ixuk winik bʼa wa xkʼumaniye francés masni tʼilane sok mini tʼun lek xkilawe ja matik wa xkʼumaniye inglés».

7. ¿Jastal skʼulan luchar ja Jesús ja mi lek ilji?

⁷ Jastalni ekʼ bʼa styempo ja Jesús, ja mi lek yiljel ja tuki ja bʼa jtyempotik bʼobʼta jelni tsats oj ajyuk sok wokol stukbʼesel. ¿Jastal bʼobʼ yuj skʼulajel luchar ja Jesús soka jawi? Bʼajtan, ja yeʼn lek yila ja tuki sok mini stsaʼa ja ixuk winiki. Xcholo yabʼ ja maʼ riko soka pobreʼik, ja fariseo soka samaritanoʼik, jachuk ja maʼ wa stsomo kontribusyoni soka mulanumiki. Xchabʼil, soka jasa sjeʼa sok ja lekil sjejeli sjeʼayi ja snebʼumaniki  ja stʼilanil oj sjip skʼujole ja ixuk winik sok lek oj yil-e.

8. Cholo jun rason jel tʼilan sbʼaja skujlayubʼil ja jastal tsoman ay ja yaʼtijumik Dyosi.

⁸ Ja Jesús sjeʼa jun rason jel tʼilan sbʼaja skujlayubʼil ja jastal tsoman ay ja yaʼtijumik Dyosi. Yala: «Jaxa huenlexi, puro ahuermano abajex» (kʼuman ja Mateo 23:8, 9). ¿Jas modo jmoj-aljel jbʼajtik? Jani bʼa jun modo yuja naka yintilotik ja Adán (Hech. 17:26). Bʼa pilan modo, jastalni xcholo ja Jesús, ja snebʼumaniki smoj-aljel sbʼaje yujni wa xyilawe ja Jyoba jastal sTate (Mat. 12:50). Pe mi kechanuk, kʼotele jastal jun pamilya wa skʼuʼane ja Dyos bʼa tsoman aye yuja yajtanel sok ja skʼuʼajel. Ja yuj, ja bʼa skartaʼe ja jekabʼanumik tikʼanxta staʼawe tiʼal ja smoje nebʼumanil jastal smoj-aljel sbʼaje (Rom. 1:13; 1 Ped. 2:17; 1 Juan 3:13).

9, 10. a) ¿Jas yuj mi ajyiyujile rason ja judíoʼik bʼa oj ya sbʼaje niwan yuja srasaʼe? b) ¿Jastal sjeʼa ja Jesús mini lek yilkʼujolajel ja tuk rasa? (Kʼela ja bʼajtan dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁹ Tsaʼan yajni yala oj kil jbʼajtik jastal jmoj-aljel jbʼajtik, ja Jesús yala ja stʼilanil chʼin oj kaʼ jbʼajtik (kʼuman ja Mateo 23:11, 12). Jastalni kilatikta, ja yajel sbʼaje chaʼanyabʼalili ayni ekʼele spiltalan ja nebʼumaniki. Chomajkil, ja bʼa styempo ja Jesús, ja ixuk winik chaʼan wa xyaʼa sbʼaje yuja srasaʼe. Jitsan judíoʼik jelni chaʼan yaʼa sbʼaje yuja yintile bʼa Abrahán. Pe mini sbʼejuk oj ya sbʼaje niwanil yuja jaw, pes ja Juan ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi yala yabʼye: «Ja Diosi ta huan cʼa scʼana, oj ya pax yintilil ja Abraham ja ton jumasa iti» (Luc. 3:8).

¹⁰ Ja Jesús yala mini lekuk yajel jbʼajtik niwan yuja rasa. Bʼa jun ekʼele xchiktes ja it yajni jobʼjiyi yuj jun escriba: «¿Machuncʼa ja jmojtic ba?». Ja Jesús xcholoyabʼ jun loʼil bʼa jun samaritano, ja winik it snaʼa syajulal jun judío bʼa wajum bʼa jun lugar bʼa japjiyi ja jas yiʼoji sok makʼji yuja elkʼanumiki. Bʼajtanto, jitsan judío ekʼye ja bʼa stsʼeʼeli pe mini skoltaye. Pe ja samaritano kʼot tekʼan sok skoltay. Ja Jesús xchʼakakan ja sloʼili bʼa yalyabʼ ja escriba bʼa tʼilan oj skʼuluk jastal ja samaritano (Luc. 10:25-37). Jastalni jaw, ja Jesús sjeʼa jun samaritano wani xbʼobʼ sjeyi ja judíoʼik jastal ja syajtajel meran ja jmojtiki.

11. a) ¿Jas yuj ja nebʼumanik mi tuk oj yil-e ja maʼ mi judíoʼuki? b) ¿Jastal skoltay ja snebʼumanik ja Jesús bʼa ayabʼye stojol?

¹¹ Bʼajtanto oj waj bʼa satkʼinal, ja Jesús sjeka ja snebʼumanik a-xchol-e bʼa «sutanal ja Judea soc ja ba Samaria soc ja ba spetzanil ja najtil lugar jumasa» (Hech. 1:8). Pe bʼa oj bʼobʼyujile, tʼilan oj yawe eluk ja mi lek yiljel ja tuk sok ja yajel sbʼaje niwan. Ekʼeleʼik bʼajtanto, ja Jesús staʼa tiʼal ja lekil modo yiʼoje ja matik mi judíoʼuki sok jachuk xchapa bʼa oj xchole bʼa spetsanil ja chonabʼik. Jun sjejel, stoyo ja niwan skʼuʼajel ajyiyuj jun olomal bʼa kʼakʼanum bʼa pilan chonabʼ (Mat. 8:5-10). Jaxa bʼa Nazaret, ja Jesús xcholo ja Jyoba lekni yila ja matik mi judíoʼuke, jastal ja biguda bʼa Fenicia bʼa Sarepta sok ja winik bʼa Siria bʼa ajyiyuj lepra, ja Naamán (Luc. 4:25-27). Ja Jesús mini kechan xcholo yabʼ jun ixuk bʼa Samaria, pes kan chabʼ kʼakʼu ja bʼa ja tiw yujni skʼanawe snajel mas sbʼaja rason sjeʼa (Juan 4:21-24, 40).

12, 13. a) ¿Jastal yilawe ja jekabʼanumik yajni ja Jesús xcholoyabʼ jun ixuk bʼa Samaria? (Kʼela ja xchabʼil dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jastal wa xnaxi ja Santiago soka Juan mi yabʼye stojol ja jas kʼan jejukyile yuja Jesús?

¹² Pe ja jekabʼanumik mini pasil waj bʼa yeʼnle yiljel lek ja tuki. Jun sjejel, chamto yilawe  yajni ja Jesús xcholoyabʼ jun ixuk bʼa Samaria (Juan 4:9, 27). Ja olomalik judío mini wa skʼumane ja ixuke yajni jel ja ixuk winiki, jaʼukto maʼ sok jun ixuk bʼa Samaria bʼa mi jel lek xtaji tiʼal. Yajni ja Jesús junxa rato wan loʼil soka ixuki, ja jekabʼanumiki yalawe yabʼ awaʼuk tʼunuk. Pe ja yeʼn wajelni lek skʼujol ja bʼa loʼili bʼa mini cham skʼujol ta oj waʼuk ma miyuk. Pes jani swaʼel skʼulajel ja jasa wa skʼana ja sTati sok xcholjel, ama sok jun ixuk bʼa Samaria (Juan 4:31-34).

¹³ Ja Santiago sok ja Juan mini yabʼye stojol ja jas kʼan jejukyile yuja Jesús. Yajni ekʼume ja bʼa Samaria, ja nebʼumanik sleʼawe jun lugar bʼa oj kanuke ja akwal jaw. Ja samaritanoʼik mini skʼanawe oj yawe och bʼa snaje. Ja yuj, ja Santiago sok ja Juan yalawe lekni oj koʼkon kʼakʼ bʼa satkʼinal sok a-xchʼaysnajel ja yal lugar jaw. Pe tsatsni tojiye yuja Jesús (Luc. 9:51-56). ¿Ojni maʼ tajkuke ja Santiago sok ja Juan ja lek tiʼuk bʼa Galilea yuja jani mero xchonabʼe? Bʼobʼta jachni sjeʼa ja smodoʼe yuja mi lek wa xyila sbʼajeʼi. Tʼusan tsaʼan, ja jekabʼanum Juan waj xcholyabʼ ja samaritanoʼik sok jitsan maklajiyuj. Bʼobʼta kʼixwini ja julskʼujol ja jastal sjeʼa ja smodo ja bʼajtanto (Hech. 8:14, 25).

14. ¿Jastal tojbʼi jun wokol ekʼ sbʼaje chabʼ kʼole bʼa tuktukil kʼumal?

¹⁴ Tʼusan tsaʼan ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, ajyi jun wokol yuja mi jel lek xyila sbʼaje ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Yajni skʼepaweyi waʼelalik ja bigudaʼik bʼa wa skʼana skoltajele, mini kisjiye ja matik wa xkʼumaniye griego (Hech. 6:1). Bʼobʼta june ja bʼa rasonik ja mi lek xyila sbʼaje jani yuja mi junxta xkʼumaniye. Ja jekabʼanumik wegoni stojbʼese ja wokol jaw bʼa stʼojowe winike bʼa chapane bʼa jachuk oj skʼep-e ja waʼelaliki. Spetsanile ayiʼoje sbʼiʼile bʼa griego, bʼa jachuk ja nebʼumanik bigudaʼik bʼa mi kisjiye masxa lek oj ajyuke.

15. ¿Jastal snebʼa ja Pedro bʼa mi tsaʼubʼalta ja matik lek oj yili? (Kʼela ja yoxil dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁵ Ja bʼa jabʼil 36, ja xcholjeli mastoni kʼe pukxuk bʼa tuktukil lugar. Ja jekabʼanum Pedro kʼajyelni kechan wa x-ajyi soka judíoʼik. Pe yajni ja Dyos xchiktes ja yaʼtijumiki tʼilan mi tsaʼubʼalta ja maʼ lek oj yileʼi, ja Pedro xcholoyabʼ jun kʼakʼanum bʼa Roma sbʼiʼil Cornelio (kʼuman ja Hechos 10:28, 34, 35). Man tyempo jaw, kʼe waʼuk soka nebʼumanik matik mi judíoʼuki sok yajel ekʼ tyempo soke. Pe jabʼilik tsaʼan, mixani xwaʼsok jujuntik nebʼumanik bʼa mi judíoʼuk ja bʼa chonabʼ bʼa Antioquía (Gál. 2:11-14). Ja bʼa ekʼele jaw, ja Pablo stojo ja Pedro sok skisani ja tojelal ajiyi. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Yujni ja yajni stsʼijbʼanyi ja bʼajtan skarta ja nebʼumanik judíoʼik sok ja matik mi judíoʼuk bʼa Asia Menor, tsamalxta yala sbʼaja «spetzanil ja [...] quermanotiqui» (1 Ped. 1:1; 2:17).

16. ¿Jastal kʼot najuk sbʼaje ja bʼajtan nebʼumaniki?

¹⁶ Tini wa xchiknaji lek, stsʼakatal ja lekil sjejel ja Jesús, ja jekabʼanumiki snebʼawe syajtajel «spetzanil ja cristiano» (Juan 12:32; 1 Tim. 4:10). Anima yiʼajyujile tyempo, pe stukbʼese ja jastal wa spensaraʼane ajyi. Chomajkil, ja bʼajtan nebʼumaniki naji sbʼaje bʼa wani syajtay sbʼaje. Ja Tertuliano, bʼa xchabʼil siglo, stsʼijbʼan ja jasa yalawe ja matik mi nebʼumaniki: «Kʼela jastal wa syajtay sbʼaje sok jastal pwesto aye bʼa oj chamuke yuja tuki». Yajni ajyiyujile ja «yajcʼachil» modoʼal, ja bʼajtan nebʼumanik kʼot yil-e spetsanil ja ixuk winik jastalni wa xyila ja Dyosi: bʼa junexta (Col. 3:10, 11).

17. Cholo sok jujuntik sjejel jastal oj bʼobʼ katik elkan ja jastal mi lek wa xkilatik ja tuk.

¹⁷ Ja bʼa jtyempotiki, bʼobʼta ojni yiʼ tyempo yajel elkan ja mi lek yiljel ja matik tuki. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Francia wa  xyala jastal wa skʼulan luchar soka jawi: «Ja Jyoba sjeʼunejki jastal ja yajtanel, ja skʼepjel, sok jas wa stojolan syajtajel spetsanil tikʼe ixuk winik. Pe wanontoni snebʼjel jastal skʼulajel ganar ja mi lek yiljel ja tuki sok mini tolabida pasiluk. Ja yuj mini xkaʼakan yajel orasyon sbʼaja it». Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa España jach wa xtax jastaltik jaw. Wa xyala: «Wa xkʼulan luchar ja ilkʼujolanel wa xkabʼ bʼa jun rasa. Tʼusan mi spetsanil ekʼele wa xbʼobʼkuj, pe tʼilani mi oj kakan skʼulajel luchar. Jel gustoʼayon ajyel bʼa jun pamilya tsoman ay, stsʼakatal ja Jyoba». Jujune bʼa keʼntik tʼilan oj jpaklay jbʼajtik jastal mero ayotik. ¿Wanto maʼ skʼana kujtik yajel elkan ja jastal mi lek xkilatik ja tuk, jastalni ja jmoj-aljeltik ixuke it?

18, 19. a) ¿Jas rasonik kiʼojtik bʼa gustoxta oj kiltik ja tuki? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik ja it ja keʼntik?

¹⁸ Tʼilani oj juljkʼujoltik ja ajyi jpetsaniltik jel najat kiʼojtik ja Dyosi (Efes. 2:12). Pe ja Jyoba spayawotik sok ja ‹yakʼilik bʼa yajalkʼujoli› (Os. 11:4; Juan 6:44). Jaxa Kristo gustoxta yilawotik. Sjamakitik ja pwerta bʼa ochel ja bʼa spamilya ja Dyos (kʼuman ja Romanos 15:7). Ta ja Jesús jach yilawotik ama mulanumotik, mini sbʼejuk ja mi oj jkistik ja tuki (Col. 3:14).

¹⁹ Yajni wan mojxeljan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it, ojni ipaxuk ja pilpil ajyeli, ja mi lek ilwanel sok ja ilkʼujoli (Gál. 5:19-21; 2 Tim. 3:13). Pe ja yaʼtijumik ja Jyoba wa xleʼatik «ja svivoil [...] ja Diosi», bʼa mi xpilwani sok wa xya ajyuk ja lamanili (Sant. 3:17, 18). Jel gusto ayotik yamigoʼajel ixuk winik bʼa tuk lugarik, skisjel ja skostumbreʼe sok bʼobʼta snebʼjel ja skʼumale. Ta jach jkʼulantik, oj ajyukujtik lamanil «jastal jun yok jaʼ» sok ja stojolili «jastal ja spukʼtsinel ja mari» (Is. 48:17, 18).

20. ¿Jasa wa x-ekʼ yajni ja yajalkʼujol wa stojbʼes ja jpensartik soka jkʼujoltiki?

²⁰ Ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa Australia jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 6, wa xcholo jastal koltajiyuj spaklajel ja Biblia: «Sjama sbʼaj bʼa keʼna ja niwan spwertaʼil bʼa meran snajeli. Ja bʼa kojoli, kʼe kujlajuk jun yajkʼachil kʼujolal sok jun yajkʼachil pensar. Kila jastal och chʼayuk ja ilkʼujoli soka mi lek xkila ja tuk bʼa tsʼunan lek kiʼoj ajyi». Ja jmoj-aljeltik bʼa Canadá wanxa snaʼa «ja mey kiʼojtik snajeli jani mero yechalil bʼa yilkʼujolajel ja rasaʼiki» sok jaxa «modoʼalik yiʼoj ja ixuk winiki mini jaʼuk yuj ja bʼa lugar manxiyeʼi». Ja yeʼn nupanisok jun jmoj-aljeltik bʼa wa xkʼumani inglés. Ja jastal tukbʼiyeʼi wa sjeʼa ja yajtanel bʼa jun kʼuʼuman Dyos juni jasunuk bʼa oj bʼobʼ skʼul ganar ja mi lek yiljel ja tuki.