1. ¿Jas rason jel chaʼanyabʼal kiʼojtik bʼa ajyel gusto?

JEL wa xya gustoʼaxukotik snajel janekʼto wan kʼiʼel ja xchonabʼil ja Jyoba. Ja it wani xchiktes ja yaʼtijumik ja Dyos wane yajel ijlabʼanuk ja yijlabʼe. Ja jabʼil ekʼi, kaʼatik mas ja 10 miyon estudioʼik. Chomajkil, jitsan miyon wa skʼanawe snebʼjel ja smeranili wajye ja bʼa Conmemoración sok snebʼawe sbʼaja syajal skʼujol sjeʼa ja Dyos yajni yaʼa ja Yunini bʼa oj skoltayotik (1 Juan 4:9).

2, 3. a) ¿Jasa mi wa stimawotik bʼa yajel ijlabʼanuk ja kijlabʼtik? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba, ay jitsan kʼumalik. Pe ja jaw mi wa stimawotik bʼa oj katikyi stoyjel ja jTatik bʼa satkʼinal jach tsoman (Apoc. 7:9). Chikan jas kʼumal wala kʼumanitik ma bʼa jbʼajtika wani xbʼobʼ ijlabʼanukotik «jastal luz» ja bʼa luʼumkʼinali (Filip. 2:15).

³ Ja jastal wantik jitsanbʼel, ja tsoman ayotiki sok ja ajyel kʼelan jakani wa xkoltani bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok wa xnikjiye ja ixuk winik bʼa a-snebʼe ja smeranili. Ja bʼa artikulo it, oj  kiltik jastal oj katik ijlabʼanuk ja kijlabʼtik ja bʼa oxe modo it (kʼuman ja Mateo 5:14-16).

4, 5. a) ¿Jastik modo oj bʼobʼ ijlabʼanukotik bʼa mi jaʼukta ja bʼa xcholjeli? b) ¿Jas slekilal wa xkilatik ja lek wa xjeʼa ja jmodotiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁴ Ja rebista bʼa inglés bʼa 1 bʼa junio bʼa 1925, ja artikulo «Luz en la oscuridad» yala ja it: «Mini maʼ wa xbʼobʼ ajyuk meran toj soka Kajwaltik ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼuʼik it [...] pe ojni bʼobʼyuj ta ya ijlabʼanuk ja yijlabʼi. Tʼilani oj skʼuluk ja it yijel och ja lekil rason ja bʼa chonabʼik bʼa Luʼumi sok yijel ja sakʼanil jastalni ja sbʼejlal ja ijlabʼi». Tini chikan lek ja xcholjel ja lekil rasoni sok yajel och nebʼumanil juni modo bʼa yajel ijlabʼanuk ja kijlabʼtiki (Mat. 28:19, 20). Cha jachuk ja jmodotik wa xkoltani bʼa oj katikyi stoyjel ja Jyoba. Yajni wa xcholotik, ja ixuk winik jani wa xyilawe jastal wa xjeʼatik ja jmodotik. Yajni wala tsetsunitik sok wa xkatik yile dyos wani la tajitik tiʼal lek cha jachuk ja Dyos maʼ wa xkaʼteltaytiki.

⁵ Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Cuando huala ochyex ja ba naitz jahui, aahuic yi [d]ios» (Mat. 10:12). Ja lugar bʼa xcholoweʼi, ja ixuk winik wani slokowe bʼa snaje ja matik mi wa snaʼawe sbʼaji. Bʼobʼta ja bʼa lugar bʼayotiki meyuk ja kostumbre jaw. Jitsan ixuk winik wa xiwye ma ayni wa xtajkiye yajni wa xwaj ulatajuk yujile june maʼ mi snaʼawe sbʼaj. Pe ta wa xkaʼatik yile dyos sok lek ja jmodotiki, bʼobʼta laman oj ajyuke. Jitsan ekʼele, ja tsamal wa xjeʼatik ja sniʼ jsatiki wa xkoltani ja bʼa xcholjeli. Jachni cha wa x-ekʼ ja bʼa xcholjel soka yal karritoʼik. Ja matik wa xcholowe ja bʼa modo jaw yiluneje jastal jel lek wa smaklaye ja ixuk winik yajni stsetsuniyexta wa xyaʼawe dyosi. Ayni jujuntik wa xmojxiye, wa xyiʼaje jun juʼun sok ayni wa xloʼilaniye jmoktik.

6. ¿Jasa skʼulunej jun nupanum bʼa mi oj yawekan ijlabʼanel?

⁶ Jun nupanum bʼa ayxa skʼujol bʼa Inglaterra mixani jel xbʼobʼyujile xcholjel bʼa naʼits naʼits yuja mixa jel lekuk aye. Pe yuja pwesto aye bʼa mi oj yawekan aʼijlabʼanuk ja yijlabʼe, kʼetani xchole ja lekil rason bʼa stiʼ snaje. Bʼa oj bʼobʼyujile, ja bʼa mero yora wa x-ekʼye ja nantatalik bʼa stajel ja yuntikile ja bʼa eskwela wa xyawe och jun mesa sok jitsan juʼunik. Yuja wa xpayjiye bʼa skʼeljel, jitsan wa xyiʼaje jujuntik poyeto sok ja chabʼ volumen ja bʼa libro Los jóvenes preguntan. Jun precursora ja bʼa kongregasyon kʼe xchol soka nupanum jaw. Stsʼakatal yuja jel lek sjeʼa ja smodo ja jmoj-aljeltik ixuk it soka janekʼ skʼujolane ja nupanumi, jun tatal skʼana oj yi jun estudio bʼa Biblia.

7. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja repugiadoʼik?

⁷ Ja bʼa tsaʼanxta jabʼilik, bʼa jitsan paisik kʼotel jitsan repugiadoʼik. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa a-snaʼe sbʼaj ja Jyoba soka jas wa skʼana oj skʼuluk? Bʼobʼta ja jasa bʼajtan oj jkʼuluktiki jani snebʼjel yajel dyos ja bʼa skʼumale. Bʼa oj bʼobʼuk ja jaw, bʼobʼta jelni oj skoltayotik ja aplikasyon JW Language. Cha oj bʼobʼ jnebʼtik jujuntik yaljel bʼa tsamal oj yabʼye. Tsaʼan, oj bʼobʼ kaltik yabʼye ja bʼa sitio jw.org sok sjejelyile ja bideoʼik soka juʼunik ay ja bʼa skʼumale (Deut. 10:19).

8. ¿Jas koltajel kiʼojtik ja bʼa tsomjelal bʼa yoj semana?

⁸ Ja Jyoba yaʼunejkitik ja tsomjelal Ja Sakʼaniltik soka Kaʼteltik bʼa mas oj jnatik xcholjel. Ja sjejelik bʼa jel xkoltani wa skoltayotik bʼa mas oj jipjkʼujoltik ja yajni wa xkulataytik ja ixuk winik sok jawa xkaʼatik estudio.

9. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile ja nantatalik bʼa oj yawe skomentaryoʼe?

 ⁹ Jitsan ja bʼa ixuk winik wa xwajye ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli jel cham xyilawe yuja wa xyaʼawe skomentaryoʼe ja yal untiki. Ja yuj, jelni lek ja nantatalik jawa sjeʼaweyi ja yuntikile bʼa aya skomentaryoʼe bʼa mi kʼumubʼaluk bʼa jachuk wa xyawe ijlabʼanuk ja yijlabʼe. Jujuntik ixuk winik wa xpayjiye ja bʼa smeranil yajni ja yal untik wa xyaʼawe ja skomentaryo bʼa mi wokoluk sok bʼa wa xyawe el man bʼa skʼujole (1 Cor. 14:25).

10. ¿Jastal wa xkoltani ja tsomjelal bʼa pamilya bʼa tsats oj ajyuk?

¹⁰ Pilan modo bʼa yajel ijlabʼanuk ja kijlabʼtiki jani yajel tsatsbʼuk ja jastal tsoman wa xtax ja pamilya soka kongregasyon. Jun sjejel, jelni tʼilan ja nantatalik mok yaʼekan skʼulajel ja tsomjelal bʼa pamilya. Jitsan ja bʼa ekʼele jaw ja wa skʼelawe ja JW Broadcasting. Yajni chʼakta yil-e, jelni lek ja oj loʼilanuke bʼa jastal oj yawe makunuk ja jas snebʼawe. Ja nanal ma tatal wa stojo ja tsomjel bʼa pamilya tʼilani oj ajyuk tʼabʼan skʼujol tuktukil ja jas wa xmakuniyujile ja yal untik soka matik wanexa solteroʼaxeli. Ja yuj tʼilani oj sleʼ modoʼik bʼa oj ya el slekilal spetsanil ja spamilya (Sal. 148:12, 13).

11. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanukotik jpetsaniltik bʼa mas tsoman oj ajyuk ja kongregasyon sok skoltajel ja tuk bʼa oj yawe ijlabʼanuk ja yijlabʼe?

¹¹ Jpetsaniltik, jastalni ja keremtik akʼixuk, oj bʼobʼ koltanukotik bʼa mas tsoman oj ajyuk ja kongregasyoni sok jachuk oj jtsatsankʼujoluktik ja tuk bʼa oj yawe ijlabʼanuk ja yijlabʼe. Jun sjejel, ja keremtik akʼixuk ojni bʼobʼ yiʼe ja skʼelsate bʼa meran oj chamskʼujole ja jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujole. Oj bʼobʼ yal-e yabʼ acholjuk yabʼye ja jastik ekʼel sbʼaje ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yeʼnle soka matik ayxa skʼujole oj stsatsankʼujoluk sbʼaje sok oj nikjuke bʼa oj yawe ijlabʼanuk ja yijlabʼe bʼa smeranili. Pe jpetsaniltik ojni bʼobʼ katik yile ja lekil sjulele ja matik wa xjakye ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli. Gustoxta la jtatike loʼil, la jkoltaytike slejel jun lugar bʼa oj kulanuke sok la katik snaʼ sbʼaj ja tuki. Jachuk gustoxtani oj ajyuke.

12. ¿Jastik modo oj bʼobʼ koltanuke ja matik wa stojo ja tsomjelal bʼa tsoman oj ajyuk ja kongregasyoni?

¹² Ja matik wa stojo ja tsomjelal bʼa elel xcholjel wani xbʼobʼ koltanuke bʼa jachuk  ja jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujole mi oj yaʼekan yajel ijlabʼanuk ja yijlabʼeʼi. Bʼa oj bʼobʼyujile ja jaw, tʼilani oj yil-e ta ja jmoj-aljeltik jaw ayiʼoje jun territorio bʼa oj bʼobʼ xchol-e yuja jastal wa xtaxyeʼi. Bʼa jujuntik ekʼele, ojni bʼobʼ yale yabʼ june bʼa mito ay skʼujol bʼa oj eluk sok lajan bʼa oj skoltay. Cha tʼilani oj yabʼye stojol ja matik ayiʼoje jun chamel ma tuk wokol bʼa mixa jel xbʼobʼyujile xcholjel. Ta wa xyabʼye stojol, ojni skoltay ja tuk bʼa kongana oj xchol-e, anima keremtik akʼixuk ma ayxa skʼujole, ajkʼacheto ma jitsanxa tyempo wane yaʼteltajel ja Dyos (Lev. 19:32).

13. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ajyuk mas tsoman ja kongregasyon?

¹³ June ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo yala: «¡Jelni lek sok jelni xlikiki yajni ja jmoj-aljeltik tsoman aye junxta lajan!» (kʼuman ja Salmo 133:1, 2). Ja israʼelenyoʼik jelni yawe el slekilal ja yajelyi stoyjel ja Jyoba jach tsoman. Ja tsʼijbʼuman ya slaj sbʼaj ja jastal tsoman aye soka aseyte bʼa tʼojwanel, bʼa xlamami sok bʼa xlikiki. Ja bʼa jtyempotiki, ¿jas yuj mi xkiʼajtik ja jkʼelsatik bʼa oj koltanukotik ja bʼa kongregasyon sok bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja jastal tsoman ay ja kʼuʼumanik Dyosi? Ta wanotik xa skʼulajel, jelni leka. La jkʼujoluktik bʼa snajel sbʼaj mas yibʼanal ja jmoj-aljeltiki (2 Cor. 6:11-13).

14. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel ijlabʼanuk ja smeranil bʼa Biblia soka jbesinotiki?

¹⁴ ¿Oj maʼ bʼobʼ jkʼujoluktik mas bʼa yajel ijlabʼanuk ja smeranil bʼa Biblia ja bʼa lugar ayotiki? Ta lek ja jmodotiki, bʼobʼta ojni nikjuke bʼa snebʼjel ja smeranili. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal wa xyilawone ja jbesinoʼiki? ¿Jastal wa xtax ja jnaj soka stiʼ jnaji? ¿Wan maʼ la koltaniyon bʼa tsamal oj iljuk ja lugar bʼa wala taxyoni? ¿Wan maʼ xkʼapa jbʼaj skoltajel ja tuk?». Yajni la loʼilanitik soke ja jmoj-aljeltiki, la jobʼtik yile jastal ja lekil modo wa sjeʼawe koltubʼale ja sbesinoʼiki, ja spamilyaʼe, ja smojik eskwela ma bʼa aʼtel. Bʼobʼta ojni choljuk kabʼtik loʼilik bʼa wa xnikwani (Efes. 5:9).

15. ¿Jas yuj jel tʼilan ja oj ajyukotik kʼelan jakan?

¹⁵ Ta wa xkʼanatik ja kijlabʼtik aʼijlabʼanuk lek, tʼilani oj jnatik jas tyempo wala taxtik. Ja Jesús tikʼanxta yala yabʼ ja snebʼumaniki aʼajyuke kʼelan jakan (Mat. 24:42; 25:13; 26:41). Pe ta wa xkʼuʼantik wanto skʼana jitsan tyempo ja bʼa «huocol mas tzatz» sok ojni kʼot ja kʼakʼu jaw pe mi oj kiltik ja keʼntiki, mini oj kiltik stʼilanil ja xcholjeli (Mat. 24:21). Ja kijlabʼtiki oj och tupuk sok bʼobʼta oj tup-el juntiro.

16, 17. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa ajyel kʼelan jakan?

¹⁶ Yajni wan ipaxel och ja tyempo ayotik bʼa jel wokol, tʼilan oj ajyukotik mas kʼelan jakan. Ja Dyos ojni skʼuluk ja bʼa mero tyempo lek xyila (Mat. 24:42-44). Pe malan x-ekʼ ja jaw, tʼilani oj ajyuk jpasensyatik sok ajyel kʼelan jakan tolabida. La jkʼumuktik tikʼanxta ja Biblia sok la ajyukotik kʼelan jakan bʼa ‹skʼumajel ja Dyosi› (1 Ped. 4:7). Ojni bʼobʼ jnebʼtik ja sjejelik bʼa jmoj-aljeltik bʼa kʼelan jakan aye sok wa xyawe ijlabʼanuk ja yijlabʼe. Cha ojni bʼobʼ jletik ja bʼa juʼuntiki loʼilik sbʼaja sakʼanile ja jmoj-aljeltiki.

¹⁷ La ajyukotik latsan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, la jkʼuluktik jastik junuk bʼa lek sbʼaja jmoj-aljeltiki sok la katik ekʼ tyempo soke. Jachuk gusto lek oj ajyukotik sok oj kabʼtik wego oj ekʼuk ja tyempo (Efes. 5:16). Ayxa 100 jabʼil, ja jmoj-aljeltik jelni jas skʼulane bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Pe ja bʼa jtyempotiki, ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba wa xya jtatik masto jitsan jastik junuk. Ja kijlabʼtiki mas wan ijlabʼanel  bʼa mini tʼun jkʼuʼantik jach oj ekʼuk.

18, 19. ¿Jastal wa xbʼobʼ koltanuk ja ansyanoʼik bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan sok bʼa mi oj el jganatik? Aʼa jun sjejel.

¹⁸ Anima wa xkʼojchin koktik, ja Jyoba wa xyaʼakan oj kaʼteltaytik. Sok bʼa oj skoltayotik ajyel kʼelan jakan sok tsats, wa xyakitik majtanalik bʼa jani kʼotele ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon (kʼuman ja Efesios 4:11, 12). Ja yuj, yajni xyulatayotik jun ansyano, la katik makunuk ja ekʼele jaw bʼa yajel el slekilal ja rasonik stsaʼunej leki.

¹⁹ Ja bʼa Inglaterra, jun nupanum bʼa ayiʼoje jujuntik wokol ja bʼa snupanele skʼanawe akoltajuke yuj chabʼ ansyano. Ja cheʼumali yala yabʼye wa xyabʼ ‹mi slaja sbʼaje› ja jastal wa xtaxye soka Dyosi. Jaxa tatamali snaʼani mi jun lekil jeʼuman sok bʼa mi wa skʼulan tikʼan ja tsomjelal bʼa pamilya. Ja ansyanoʼik yalawe yabʼ sbʼaja Jesús bʼa stalnay ja snebʼumaniki sok bʼa yaʼa tʼabʼan skʼujol ja jasa wa xmakuniyujile. Ja tatamal ajiyi rason bʼa a-snoch ja sjejel bʼa Jesús sok ja cheʼumali aljiyabʼ aʼajyuk spasensya. Chomajkil aljiyabʼye jujuntik jas oj skʼuluke sbʼaja jastal oj koltajuke bʼa oj ajyukyujile ja tsomjelal bʼa pamilya soka yuntikileʼi (Efes. 5:21-29). Tyempo tsaʼan, toyji ja tatamal yuja jas bʼobʼ skʼuluki. Tsatsankʼujolaji bʼa mok yakan sok bʼa a-sjip skʼujol ja yip ja Dyosi ojni koltajukyuj bʼa oj kʼot jun lekil olomal bʼa pamilya. Ja yajtanel, ja kiswanel soka skoltanele ja ansyanoʼik skoltunej ja pamilya it bʼa mok yaʼekan ijlabʼanel.

20. ¿Jas slekilalik oj kiltik ta wa xkatik ijlabʼanuk ja kijlabʼtiki?

²⁰ Ja Salmo 128:1 wa xyala: «Gusto wa x-ajyi ja matik wa xiwyuj ja Jyoba, ja maʼ wa xbʼejyi ja bʼa sbʼejiki». Ja bʼa artikulo it kilatikta jitsan modo bʼa yajel ijlabʼanuk ja kijlabʼtiki: slokjel ja tuk ixuk winik bʼa ayaʼteltaye ja Dyos, skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa ajyel tsoman sok ajyel kʼelan jakan. Ta jkʼulantik, jelni gusto oj ajyukotik, ja tuk oj yil-e ja jastik lek wa xkʼulantiki sok jitsan ixuk winik oj skʼan-e yajelyi stoyjel ja jTatik tey bʼa satkʼinali (Mat. 5:16).