«¿JA XCHI? ¿Jastal aya?».

Bʼobʼta jitsan ekʼele jach kʼulwanela saludar, bʼobʼta cha ayamayi tsats lek ja skʼabʼi ma awayi jun stelbʼech. Ama mi junukxta ja kostumbreʼik sok ja jastal wa x-alxi, ja kʼulwanel saludar junxta ja xcholi. Chomajkil, ja mi la kʼulwanitik saludar ma mi xjakʼatik ojni yal-e yuj mi la kiswanitik ma yuj jel kalaxotik.

Mi kibʼanaluktik pasil wa xkabʼtik kʼulwanel saludar. Jujuntik wa xkʼixwiye ma mi snaʼawe lek jas oj yale sok ja yuj wokol xyabʼye kʼulwanel saludar. Jaxa tuki jel wokol xyabʼye skʼulajel saludar ja tuk rasa, pilan kostumbre ma ja cholal yiʼoje. Pe ama jun yal saludoʼuk, wani xbʼobʼ tulwanuk.

Jobʼo abʼaj: «¿Jasa slekilal wa x-ilxi ja kʼulwanel saludar? ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja saludoʼik?».

«Ja Diosi, mi ni jun maʼ menos huax yilaa» (Hech. 10:34). Ja jaw ja jas yala ja jekabʼanum Pedro yajni yayi lekil sjulelal ja Cornelio, ja bʼajtan winik mi judíoʼuk och ja bʼa kongregasyon bʼa bʼajtan siglo. Mas tsaʼan, cha stsʼijbʼan ja jas wa skʼana ja Dyosi: «Ja sgusto [...], que spetzanil ja cristiano oj suchuc ja scʼujolei» (2 Ped. 3:9). Bʼajtanto, bʼobʼta oj jpensaraʼuktik jata wa xkʼot sbʼaj ja matik wane kʼeʼel snebʼjel bʼa Biblia. Pe ja Pedro cha yala yabʼ ja nochumanik bʼa Kristo: «La xa jyajtatic spetzanil ja cristiano, jaxa quermanotiqui, sbej ni yaj oj cab jbajtic soca» (1 Ped. 2:17). Jastalni wa xkilatik, jelni lek ja skʼulajel saludar chikan bʼa sbʼajeʼa, jas rasaʼil ma jas kostumbreʼil. Juni modo bʼa sjejel kiswanel sok syajtajel ja tuk.

Ja Pablo yala yabʼ ja nochumanik: «Cʼulan recibir abajex como jastal scʼulanotic recibir ja Cristo» (Rom. 15:7). Staʼa tiʼal bʼa jun modo chaʼanyabʼal ja smoj-aljelik bʼa ‹tsatsankʼujolaji›. Ja bʼa jtyempotiki, mastoni jel tʼilan oj tsatsankʼujoluktik ja jmoj-aljeltiki, pes ja Satanás jel wan yixtalajel ja xchonabʼil ja Dyos (Col. 4:10, 11, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]; Apoc. 12:12, 17).

Ja Biblia wa sjeʼa ja saludo wa xmakuni bʼa tuk jasunuk bʼa mi kechanuk yajel jun lekil julelal. La kiltik jujuntik sjejel.

Yajni ja Jyoba oj ya ekʼuk ja sakʼanil ja Yunin ja bʼa slukum ja María, sjeka jun anjel bʼa yaljel yabʼ: «Tzamalxa la‘ajyi kala nana. tza‘ubʼalani‘a. ja kajwaltiki tixani aya amoka». Ja María mini yabʼ stojol jas yuj jun anjel wansok loʼil, ja yuj mini snaʼa jas oj skʼuluk. Yajni ja anjel yila ja jastal yabʼi, yala yabʼ: «Mi laxiwi. kala akʼix mariya. tza‘ubʼalaxa yuj ja dyosi». Cha xcholo yabʼ yeʼnani ja Jyoba ja maʼ skʼana yeʼn oj ya manxuk ja Mesías. Ja it jelni aji kulan skʼujol ja María, sok skʼana oj skʼuluk ja jas yala ja Dyosi, yala: «Itulon ya‘tijumon ja kajwaltiki. oj ekʼ kujil ja jas chʼak awal kabʼi» (Luc. 1:26-38, YD).

Jun niwan cholal ajyi yuj ja anjel yajel ekʼuk ja rason bʼa Jyoba. Pe ja yeʼn mini spensaran ta mas koʼel xchol yuja oj staʼ loʼil jun ixuk mulanum, ja bʼajtan skʼulani jani skʼulan saludar ja María. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja it? Tʼilan pwesto oj ajyukotik bʼa skʼuljel saludar ja tuk sok stsatsankʼujolajele. Bʼa tʼusanta yaljel, wani xbʼobʼ jkoltaytik ja tuk nochumanik sok ayabʼye jel chaʼanyabʼalile ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba.

Ja Pablo snaʼa sbʼaj jitsan nochumanik ja bʼa kongregasyonik bʼa Asia Menor sok Europa. Ja karta stsʼijbʼani jel yiʼoj saludoʼik bʼa sjekayi ixuk winike bʼa ti jakel ja sbʼiʼile. Wa xkilatik ja it ja bʼa kapitulo 16 ja bʼa skarta bʼa Romanos. Jun sjejel, ja Pablo staʼa tiʼal  ja Febe bʼa yala «ja quermanatic» sok yayi ja mandar it ja tuk nochumanik: «Como puro ni quermano xa jbajtic yuj ja Cajualtiqui, sbej ni oja cʼuluquex recibir leca. Chican ja jas huas scʼulan nesesitari». Chomajkil, wa xyala: «Jaxa quermanotic Aquil[a] soc ja xcheum Priscila, ti xa hualahuex yab oj coltanuc lec [...]. Huax caa yile lec stzʼacatal [...] spetzanil ja quermanotic ja maʼ mi judiouqui». Cha sjekayi saludo ja tuk nochumanik bʼa mi jel xnaʼatik sbʼaje. Jun sjejel, tsamalxta staʼa tiʼal bʼa Epéneto, bʼa Trifena sok bʼa Trifosa, bʼa kʼotye nochumanik bʼa jel x-aʼtijiye. Jastalni wa xkilatik, ja Pablo mini tʼabʼtʼuni skʼujol bʼa sjekjelyi saludo ja smoj-aljeliki (Rom. 16:1-16).

Pensaraʼan janekʼto gustoʼaxiye ja nochumanik jaw yajni yabʼye wa xjul skʼujol bʼa yeʼnle ja Pablo. Tsatsbʼini maʼ ja yajtanel yiʼoje bʼa Pablo sok sbʼaja tuk nochumaniki. Chomajkil, smaklajel ja saludo jekjiyile, koltajiye bʼa oj ajyuke tsats ja bʼa skʼuʼajeli. Jachukniʼa, ja saludoʼik bʼa wa sjeʼa wa xcham jkʼujoltik ja tuk sok ja toywanel wa x-el man bʼa jkʼujoltik wa xya yijbʼuk ja jastal jel lek xkila jbʼajtiki sok wa stsomo ja yaʼtijumik Dyosi.

Yajni ja Pablo koʼ ja bʼa barko bʼa Puteoli sok waj bʼa Roma, ja nebʼumaniki waj staʼe. Yajni najato iljiye yuja Pablo, «ti scʼana yi stzʼacatal ja Diosi. Jel juntiro ja sgusto» ma stsatsankʼujolan sbʼaj (Hech. 28:13-15). Ayni ekʼele, bʼobʼta ayni kechan oj tsetsunukotik ma sjejel ja jkʼabʼtiki. Sok ja jastik jaw bʼa lajansok mey stʼilanili ayni ay maʼ oj stsatsankʼujoluk, bʼobʼta june maʼ tristeʼay.

La kiltik sbʼaja nebʼuman Santiago. Ja yeʼn tʼilani tsats stojo jujuntik nebʼumanik bʼa koʼele mulal soka luʼumkʼinal bʼa yamigoʼajel (Sant. 4:4). Pe la kiltik jastal kʼe stulyi ja skarta:

«Lec ay quermano jumasa, apetzanil ja janecʼ sactantan ayex ja ba spetzanil ja lugari. Ja queni Santiagoon nia. Yatjumon ni ja Diosi soc ja Cajualtic Jesucristo. Huax jeca jitzan spatulabil ja hua cʼujolexi [saludo]» (Sant. 1:1). Wani xkʼuʼantik lek ja jastik yala koltajiye ja jmoj-aljeltik skʼuʼajel ja rason it, pes ja yaljelik yala sjeʼa mi skʼuʼan sbʼaj mas niwan yuja yeʼnle. Ja yuj jun yal saludo wani xbʼobʼ koltanuk bʼa kʼotel loʼilanel bʼa jastik xiwela sbʼaj.

Mini yajnaluk jel albʼel jun saludo, pe bʼa oj kʼot man kʼujolal tʼilani meran ja jas oj alxuki sok sjejel meran yajtanel, ama wa xkʼuʼantik mi maʼ oj yil (Mat. 22:39). Bʼa jun ekʼele, jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Irlanda kʼot ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal yajni kʼeʼumxa ja tsomjeli. Ajnelxa ochi, sok jun jmoj-aljeltik sutu sbʼaj, tsetsuni sok yala yabʼ: «¿Ja xchi? Jel xyaki gusto ja wa xkilawa». Ja jmoj-aljeltik ixuki mi jas yala sok kulani.

Jujuntik semana tsaʼan, ja jmoj-aljeltik ixuki mojxi soka jmoj-aljeltiki sok yala yabʼ wan ekʼel sbʼaj ajyi jun tsatsal wokol ja bʼa spamilya. Yala: «Jel triste ajyiyon ja och kʼakʼu jaw bʼa mixani oj jakon ajyi ja bʼa tsomjeli. Mixani xjul lek jkʼujol ja jas alxi ja bʼa tsomjeli, pe wanto xjul jkʼujol jawa saludo. Jelni yaki kulan jkʼujol. Tsʼakatal».

Ja jmoj-aljeltiki mini snaʼa ta ja yal saludo jel koltani. Wa xyala: «Yajni yala kabʼ jel koltaji ja tʼusanta yaljelik kala, jel gustoʼaxiyon yuja jkʼulan saludari. Jelni lek kabʼ ja jawi».

Ja mandaranum Salomón stsʼijbʼan: «Jeka jawa pan ja bʼa sat jaʼiki, pes yajni x-ekʼ jitsan kʼakʼu cha ojni ataʼ yajkʼachil ekʼele» (Ecl. 11:1). Ta wa xkʼulantik saludar ja tuki, pe masto ja jmoj-aljeltiki, ojni jtsatsankʼujoluk jbʼajtik. Ja yuj, mokni chʼay jkʼujoltik janekʼto wa xkoltani jun saludo.