La katik makunuk ja leyik sok ja rasonik bʼa Dyos bʼa stojel ja conciencia
«Wa xpensaraʼan ja jastik awaluneji» (Sal. 119:99).
1. ¿Jas yuj mas chaʼanyabʼalilotik ja keʼntik yuja chanteʼiki?
JA Jyoba yakitik jun jasunuk mas chaʼanyabʼal yuja chanteʼiki: ja conciencia. Ja Adán soka Eva ajyi sconcienciaʼe. ¿Jas yuj wa xnaʼatik? Yujni tsaʼan ja yajni skʼokoweta ja sley ja Dyos, snakʼa sbʼaje. Ja it wa xchiktes wani xtʼabʼtʼuni ja sconcienciaʼe.
2. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja conciencia bʼa jun bolante? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).
2 Ja conciencia jun jasunuk tey bʼa kojoltik bʼa snajel ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki bʼa wa stojo ja jsakʼaniltik. Wa xbʼobʼ katik slaj sbʼaj jastal jun bolante. Jun bolante tojbʼel lek wa skoltay ja maʼ syama ja barko bʼa tojxta oj wajuk. ¿Pe jasa oj ekʼuk ta mi tojbʼesnubʼal lek? Ja ikʼ sok ja spukʼtsinel ja mari wani xbʼobʼ stukbʼes ja bʼa wajumi. Jach junxta, jun conciencia bʼa tojubʼal lek wani stojowotik ja bʼa tojil bʼeji, pe jun conciencia mi tojubʼaluk lek jelni xiwela sbʼaj.
3. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta mi tojubʼaluk lek ja conciencia?
3 Ja conciencia bʼa mi tojubʼaluk lek mini xyala kabʼtik ja bʼa jas mi lekuki sok bʼa mok jkʼuluktik (1 Tim. 4:1, 2). Sok wani xbʼobʼ ya jkʼuʼuktik ja «bʼa mi lekuki ja kʼotel lek» (Is. 5:20). Ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumiki: «Oj cʼot ja cʼacʼu ta ay maʼ huas smilahuex june ja huenlexi, oj stoy sbaje que huane ni yateltajel ja Dios» (Juan 16:2). Jachni spensarane ja matik smilawe ja nebʼuman Esteban sok jachni spensaraʼuneje ja matik skʼuluneje jastal yeʼnle (Hech. 6:8, 12; 7:54-60). Ja ixuk winike bʼa relijyon bʼa jelxa jelxele bʼa skʼulajel ja jastik mi lekuki yaluneje jachni wa skʼana ja Dyosi. Pe ja smeranili, waneni skʼokjel ja sleyik ja Dyos (Éx. 20:13). Tini wa x-ilxi wane loʼlajel yuja sconcienciaʼe.
4. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj sloʼlayotik ja conciencia?
4 ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj sloʼlayotik ja conciencia? Ja leyik sok ja rasonik bʼa Yabʼal ja Dyos jelni xmakuni bʼa oj «jeetica. Ta mi cʼa tojuc ayotic, huas scomohuotic. Huas see quitic ja ba lequi ba oj quiitic jun jvidatic ba mas toj» (2 Tim. 3:16). Ja yuj, bʼa oj jtojtik ja jconcienciatik bʼa oj kʼotuk junxta jastal ja spensar ja Dyos sok oj stojotik lek, tʼilan oj kʼotkotik jun lekil paklanum bʼa Biblia, spensarajel ja jas wa xyala sok yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltik. Ja yuj la kiltik jastal wa skoltayotik ja leyik sok ja rasonik bʼa Dyos bʼa stojel ja jconcienciatik.
JA SLEYIK JA DYOS SOK JA CONCIENCIA
5, 6. ¿Jasa slekilal wa xkilatik skʼuʼajel ja sleyik ja Dyos?
5 Bʼa oj katik el slekil ja leyik bʼa Dyos, mini malanukta oj jkʼumuktik ma oj jnatik sbʼaj. Tʼilani oj kʼot jyajtaytik sok oj jkistik. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Ijnayik ja jas mi lekuki, sok yajtayik ja jas leki» (Amós 5:15). Bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik tʼilani oj jnebʼtik yiljel ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba. La kaltik mixa jel x-och jwayeltik. Anto ja loktori oj yal kabʼtik tʼilan oj katikan yabʼjel jujuntik jasunuk, oj jkʼuluktik ejercicio sok stukbʼesel jujuntik jasunuk wa xkʼulantik. Ta kilatik kaʼatik kulan yuj skʼulajel ja jas aljikabʼtik oj jkʼuluktiki, ¿anke jelni chaʼanyabʼal oj kiltik ja loktor jaw sok ja srasoniki?
6 Jastaltik jaw, ja jKʼulumantiki yaʼunejkitik leyik bʼa wa stalnayotik ja jastik mi lekuk wa xyiʼajan ja mulali sok mas lek wa xya ajyuk ja jsakʼaniltiki. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik janekʼto slekilal wa xkilatik ja skʼuʼajel ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja slejel abʼal, ja loʼlanel, ja elkʼanel, ja koʼel mulal sok ixuk winik, ja spekʼjel chikʼ sok ja jastik nakʼan ayi (kʼuman ja Proverbios 6:16-19; Apoc. 21:8). Yajni wa xkilatik ja jitsan slekilal ja ajyel kʼuʼabʼal soka Jyoba, wa xkʼi ja yajtanel soka janekʼto wa xkisatik ja yeʼn soka jas yaʼunejkan kulani.
7. ¿Jastal wa skoltayotik ja skʼumajel sok spensarajel ja loʼilik bʼa Biblia?
7 Mini yajnaluk oj kitik ja swokolil wa xyiʼajan ja skʼokjel ja yabʼal ja Dyos bʼa snajel jastik chaʼanyabʼal. Wani xbʼobʼ jnebʼtik skʼumajel ja bʼa Biblia ja jastik mi lekuk skʼulane tuk ixuk winik sok spensarajel bʼa yeʼnle. Ja Proverbios 1:5 wa xyala: «June maʼ bibo wa smaklay sok wa xyiʼaj mas xchapjelal». Ja chapjelal ma rason it tini jakel bʼa Dyos, sok jani ja mas lek kiʼojtiki. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik janekʼto yiʼaj wokol ja David yuja mi kʼuʼabʼal ajyi sok ja koʼ mulal soka Bat-seba (2 Sam. 12:7-14). Yajni xkʼumantik ja loʼil it, wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik sjobʼjelik jastal it: «¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ajyi ja David bʼa mi oj yiʼ ja wokol jaw? Lekbʼi jach wala taxyon jastaltik jaw, ¿jasa oj jkʼuluk? ¿Oj maʼ jpak ajnel jastal José ma mi oj kuchkuj ja preba jastal David?» (Gén. 39:11-15). Ta jpensaraʼantik ja swokolil ja mulali, ojni kijnaytik mas ja bʼa mi lekuki.
8, 9. a) ¿Jastal wa xmakunikujtik ja conciencia? b) ¿Jastal wa skoltay ja jconcienciatik ja rasonik bʼa Dyos?
8 Bʼobʼta wani xkijnaytik ja jastik wa xyijnay ja Dyosi. ¿Pe jasa wa xkʼulantik bʼa jun jasunuk bʼa mi xyala jasa mero oj jkʼuluktik ja Biblia? ¿Jastal wa xnaʼatik ja jas wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba? Ta jtojunejtik lek ja jconcienciatik soka Biblia, ojni jnatik lek stsajel ja jas oj jkʼuluktiki.
9 Ja Jyoba wa syajtayotik ja yuj yaʼunejkitik rasonik bʼa wa stojo ja jconcienciatik. Ja yeʼn wa xyala: «Keʼnon ja Jyoba wa Dyosi, ja Maʼ wa sjeʼawi bʼa wa lekilal weʼna, ja Maʼ wa sjeʼawi ja bʼej bʼa tʼilan oj bʼejyani» (Is. 48:17, 18). Yajni wa xpensarantik ja rasonik bʼa Biblia sok wa xkatikan akʼot man jkʼujoltik, wanotik swotsʼjel, stojel sok xchapjel ja jconcienciatiki. Sok ja it, oj skoltayotik bʼa oj jtsatik lek ja jas oj jkʼuluktiki.
JA SRASONIK JA DYOS SOK JA CONCIENCIA
10. a) ¿Jastal wa xkoltani ja rasonik bʼa Biblia? b) ¿Jastal ya makunuk ja Jesús ja rasoniki?
10 Ja rasonik bʼa Biblia jun smeranil bʼa mi xtukbʼi bʼa wa stojo ja jpensartik sok ja jas oj jkʼuluktiki. Yabʼjel stojolil ja rasonik bʼa Biblia wa skoltayotik snajel ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba sok jas yuj yaʼakan jujuntik leyik. Ja janekʼ tyempo xcholo ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik jastik jel tʼilan bʼa oj yil-e ja swokolil oj yijan ja jasa wa skʼulane soka jastaleʼi. Jun sjejel, yala yabʼye ja snoljel tajkeli wa x-ikʼwani bʼa spekʼjel chikʼ sok ja pensarik bʼa kux wa x-ikʼwani bʼa koʼel mulal sok ixuk winik (Mat. 5:21, 22, 27, 28). Ta wa xkaʼatikan oj stojotik ja rasonik bʼa Dyosi, wantikni xchapjel lek ja jconcienciatik sok oj jtsatik skʼulajel jastik junuk bʼa yajelyi stoyjel ja Dyos (1 Cor. 10:31).
11. ¿Junxta maʼ wa xtax ja jconcienciatiki?
11 ¿Wan maʼ xkʼan yal junxta ja jas oj jkʼuluktiki? Miyuk. Bʼobʼta chabʼ kʼuʼuman Dyos bʼa stojuneje ja sconcienciaʼe soka Biblia mini junukxta ja jas oj skʼuluke bʼa jujuntik jasunuk. La katik jun sjejel sbʼaja yujel trago. Ja Biblia wa xyala mini lekuk ja yakbʼeli soka jelxelxa yujeli, pe mi wa xyala mi lekuk ja yujel tʼusani (Prov. 20:1; 1 Tim. 3:8). Pe yajni oj jpensaraʼuktik ta oj kuʼtik ma miyuk, ¿jaʼita maʼ ja yujel tʼusan ja jas oj waj jkʼujoltiki? Miniʼa. Mini malanukta oj ajyuk laman ja jconcienciatiki, tʼilani oj cha jpensaraʼuktik ja jastal wa xtax ja sconcienciaʼe ja jmoj-aljeltiki.
12. ¿Jastal oj skoltayotik ja jas wa xyala ja Romanos 14:21?
12 Ja Pablo sjeʼa jelni tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja sconciencia ja tuk. Yala: «Ta mi lec huax yabye ja baqʼueti, pues actayic cani. Soc mi nix cho huuajex ja yaalel tzʼusubi. Chican ja jas huaxa huabyex que mi lecuc huax yabye ja quermanotic jumasa, pues actayic cani» (Rom. 14:21). Ta jun jmoj-aljeltik mi xyuʼaj yuj wa xtimji yuja sconciencia, ¿anke gustoxtani oj kaltik mi oj kuʼtik bʼa mi oj jloktik yok? Ojniʼa. Ay jmoj-aljeltik bʼa jelni xyuʼaje ajyi bʼajtanto oj ochuke Taʼumantiʼ, pe ja wego yaʼawetanikan ja yujeli. Wani xkʼanatik mixa oj cha kʼe yuʼe sok oj yiʼe ja swokolil (1 Cor. 6:9, 10). Ja yuj, ta jkʼapatikyi tʼusan jun jmoj-aljeltik sok yala miyuk, mini wa xjeʼatik wa xyajtaytik ta tʼilan wa xkatik yuʼi.
13. ¿Jasa skʼulan ja Timoteo bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa oj skis-e ja lekil rasoni?
13 La kiltik ja sjejel bʼa Timoteo. Yajni ayto yiʼoj junuk 20 jabʼil, pwesto ajyi bʼa Hech. 16:3; 1 Cor. 9:19-23). ¿Jaxa keʼntiki? ¿Pwesto maʼ aytik bʼa oj katikan skʼulajel ja jas wa xkʼanatik bʼa slekilal ja tuk?
oj yayi senya ja skwerpo, jun operación bʼa jelni yaj, jani bʼa mi oj slok yok ja judíoʼik oj xchol yabʼi. Jachuk snocho ja smodo ja jekabʼanum Pablo («LA JKʼUJOLUKTIK BʼA OJ TAKʼANBʼUKOTIK»
14, 15. a) Bʼa oj takʼanbʼuk jun yaʼtijum Dyos, ¿jastik junuk ti chʼikan? b) ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja ajyel takʼan sok sjejel yajalkʼujol?
14 Spetsanil ja yaʼtijumotik ja Dyosi tʼilani oj jnochtik «ja bʼa jasa mas tʼilanik jnebʼatik sbʼaja Kristo» sok «la jkʼujoluktik bʼa oj takʼanbʼukotik» (Heb. 6:1). Pe ja it mini stuchʼiluk wa x-ajyi. Tʼilani keʼntik mi oj katikan skʼujolajel. Bʼa oj kʼotkotik jun yaʼtijum Dyos bʼa mas takʼan, tʼilani oj katik kʼi mas ja snajel kiʼojtiki soka yabʼjel stojolil. Ja yuj tikʼanxta wala lokjitik bʼa skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia (Sal. 1:1-3). ¿Ja maʼ jkʼelsatik ja jaw? Skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia oj skoltayotik yabʼjel mas stojolil ja sleyik sok ja srasonik ja Dyos.
15 Ja ley mas tʼilan bʼa yaʼtijumik Dyos jani ja yajtaneli. Ja Jesús yala yabʼ ja snochumanik: «Ta yaj cʼa huaxa huab abajex, entonces ti oj aljuca: Ja jau jumasa, seguro jaʼ snebuman ja Cristo porque jel juntiro yaj huax yab sbaje» (Juan 13:35). Ja Santiago, smajan smoj-alijel ja Jesús, ya sbʼiʼiluk ‹ja meran mandari› (Sant. 2:8). Jaxa Pablo yala: «Ta meran cʼa yaj huax cabtic, entonces jaʼ ni huantic scʼulajel ja smandar ja Diosi» (Rom. 13:10). Ayni sbʼej yuja Biblia jel xyayi stʼilanil ja yajtaneli, pes yujni «ja Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujoli» (1 Juan 4:8). Bʼa Jyoba, ja yajtaneli mi kechanukta jun jasunuk wa xyabʼ, jani wa xchiktes soka jas wa skʼulani. Ja Juan stsʼijbʼan: «Jayuj seca ba mundo ja mero yunini ba oj yaa quitic jun vida yajcʼachil. Soc ja jastal seca ja Cajualtiqui, jayuj huax naatic que jel ja syajal scʼujol ja Diosi» (1 Juan 4:9). Jachukniʼa, yajni wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Jyoba soka Yunini, ja jmoj-aljeltik sok ja ixuk winik, tini wa xchiktestik takʼanotikxa (Mat. 22:37-39).
16. Yajni wantik takʼanbʼeli, ¿jas yuj wa xkʼe kiltik mas tʼilan ja rasoniki?
16 Bʼa tʼusan mi spetsaniluk ekʼele ja 1 Cor. 15:33). Pe yajni wane takʼanbʼel, takal takal wa xkʼe yabʼye stojol yajel tʼabʼan skʼujole ja rasonik bʼa Biblia sok stsajel lek ja yamigoʼe (kʼuman ja 1 Corintios 13:11; 14:20). Jach juntikxta, yajni wa xpensaraʼantik ja rasonik bʼa Dyosi, ja jconcienciatik wa x-och slaj sbʼaj soka jastal wa spensaraʼan ja Dyosi sok wa xpax jun tojelal bʼa mas wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik.
leyik kechantani wa xmakuni bʼa jun jasunuk, jaxa rasonik bʼa Biblia wa xmakuni bʼa tuktukil jasunuk. Ja yuj, yajni wantik takʼanbʼel, ja rasonik wani xkʼe kiltik mas stʼilanil. Wani xbʼobʼ katik slaj sbʼaj soka jas wa x-ekʼ sbʼaj ja yal untik. Yajni yal chʼineto, mitoni xyabʼye lek stojolil jas yuj xiwela sbʼaj ajyel yamigoʼe bʼa mi lekuk, sok ja snan stateʼi wani xyaʼawe mandarik bʼa oj stalnaye (17. ¿Jas yuj wa xkalatik ay kiʼojtik ja jas tʼilan bʼa stsajel jas oj jkʼuluktik?
17 Ay kiʼojtik spetsanil ja jas wa xmakunikujtik bʼa stsajel jas oj jkʼuluktik bʼa lek wa xyila ja Jyoba. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Yujni ja leyik soka rasonik wa xtaʼatik bʼa Biblia wa skoltayotik bʼa «mi jas oj scʼul quitic palta» sok bʼa «chapan ni oj ajyucotic ba oj cʼultic spetzanil ja ba lequi» (2 Tim. 3:16, 17). Pe ta wa xkʼanatik oj jnatik «ja jas huas scʼana ja Cajualtiqui [ja Jyoba]», jelni tʼilan oj jkʼujoluktik (Efes. 5:17). Tʼilani oj katik makunuk lek ja yamkʼabʼalik wa x-ajikitiki, jastal ja Juʼun bʼa koltanel spaklajel, ja BIBLIOTECA BʼA INTERNET Watchtower sok ja aplikasyon JW Library. Spetsanil ja jaw oj skoltayotik bʼa oj katik el slekilal ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik ja bʼa spaklajel jtuchʼiltik sok ja bʼa pamilya.
LEKILALIK BʼA AJYELKUJTIK JUN CONCIENCIA TOJUBʼAL YUJA BIBLIA
18. ¿Jastik slekilal oj kiltik skʼulajel ja jastal wa xyala ja sleyik sok ja srasonik ja Dyosi?
18 Ta wa xkisatik ja leyik sok ja rasonik bʼa Jyoba, ojni kiltik jitsan slekilalik. Ja Salmo 119:97-100 wa xyala: «¡Janekʼto wa xyajtay jawa leyi! Wani xpensaran lek ja it snajtil ja kʼakʼu. Jawa mandari mas wa xya bibo axukon yuja jkontraʼiki, yujni tey jmok bʼa tolabida. Masni bibo kʼotelon yuj spetsanil ja jmaestroʼiki, yujni wa xpensaraʼan ja jastik awaluneji. Ja jastik wa xkʼulani wa xjeʼa mas wa xkabʼ stojol yuja winik bʼa ayxa skʼujole, yujni wa xkʼuʼan jawa mandariki». Spiljel tyempo bʼa ‹spensarajel lek› ja bʼa leyik sok ja srasonik ja Dyos ojni ajyukujtik mas biboʼil, yabʼjel stojolil sok snajel. Sok ta wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa stojel ja jconcienciatik sbʼaja jastik jaw, ojni lajxukujtik stajel «ja jastal ay ja Cajualtic Jesucristo» (Efes. 4:13).