1, 2. a) ¿Jas pensarik wan pojxel ja bʼa luʼumkʼinal it? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

JUN jmoj-aljeltik ixuk bʼa sur bʼa Europa wa xjulskʼujol: «Man jchʼinil, kechan kila jastik bʼa mi stojoluk wa xkʼulaxi. Ja yuj, mini tʼun lek kila ja jastal wa xtax ja politika ja bʼa jpaisi sok ochyon akwerdo soka pensarik bʼa jelxelxa wa xyilawe ja tuk. Chomajkil, jitsan jabʼil kʼot jmakbʼenuk jun terrorista». Jun jmoj-aljeltik bʼa sur bʼa África cha lekni wa xyila ja jastik mi sbʼejuk bʼajtanto oj och taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Wa xyala: «Wa xkʼuʼan ajyi masni chaʼanyabʼal ja bʼa kʼole bʼayon ja keʼn yuja bʼa tuki sok ochyon bʼa jun partido. Ja bʼa tiw, jejiki bʼa smiljel sok lansa ja jkontratikoni sok ayni jach jkʼulantikonyi ja jmojtikon bʼa wa skoltaye tuk partido». Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Europa central wa xyala: «Mini lek wa xkila ajyi ja matik sbʼaje bʼa tuk país ma relijyon sok jelni jkorajaʼe».

² Ja yaljelik it wa xchiktes jastal ja pensarik it wan pojxel ja bʼa luʼumkʼinal it: wan ajyel kʼoleʼik bʼa wa spekʼawe chikʼ bʼa wa  x-ochye kontra soka gobyerno, ja jastik bʼa politika wanxtani spiljel mas ja ixuk winiki. Jastalni yalunej ja Biblia, ja ixuk winike ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu mini pwesto oj ochuke akwerdo (2 Tim. 3:1, 3). ¿Jastal oj bʼobʼkujtik ja yaʼtijumotik Dyos ajyel tsoman ama teyotik ja bʼa luʼumkʼinal it wanxta spiljel sbʼaj mas? Jelni wa xbʼobʼ jnebʼtik ja jas skʼulan ja Jesús yajni ti ajyi bʼa Luʼumi, yujni ja bʼa lugar ajyi ja yeʼn cha jelni pilpil ajyi yuja politika. Ja bʼa estudio it, oj katikyi sjakʼjel oxe sjobʼjel: ¿Jas yuj mini tʼun skʼana ja Jesús skoltajel ja ixuk winik bʼa wa x-ochye kontra soka gobyerno? ¿Jastal sjeʼa bʼa mokni xchʼik sbʼaje bʼa politika ja yaʼtijumik Dyosi? Sok ¿jastal sjeʼakitik bʼa mokni jchʼik jbʼajtik bʼa spekʼjel chikʼ bʼa stajel jkoltajeltik?

3, 4. a) ¿Jas pensar bʼa politika ajyiyujile ja judíoʼik ja bʼa styempo ja Jesús? b) ¿Jastal jomjiye ja snebʼumanik ja Jesús ja pensarik jaw?

³ Jitsan judíoʼik bʼa xcholo yabʼ ja Jesús wani skʼanawe oj eluke ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Roma. Ja celoteʼik waj jun kʼole judío bʼa smonowe ja tuk bʼa skʼulajel ja it. Jitsan ja bʼa ixuk winike it bʼa jelxa xjelxiye snochowe ja Judas ja Galileo, jun mesías loʼlanum bʼa bʼajtan siglo bʼa sloʼlay jitsan ixuk winik. Ja choluman judío Josefo wa xyala ja winik it «snika skʼujol ja swinkil ja lugari bʼa oj ochuke kontra, pes wani xyala mi winikuke yuja stupjelyi ja kontribusyon ja romanoʼik». Ja romanoʼik smilawe ja Judas (Hech. 5:37). Jujuntik celoteʼik kʼot spekʼ-e chikʼ bʼa stajel ja jasa wa skʼanawe.

⁴ Spetsanil ja judíoʼik wanxa skʼanawe ajyi oj juluk ja Mesías, pes wani smajlaye oj kʼot jun olomal politiko bʼa oj ajuk eluke libre ja bʼa skʼabʼ ja Roma sok oj kumxuk ja sniwanil ja xchonabʼ ja judíoʼik (Luc. 2:38; 3:15). Jitsan wa skʼuʼane ajyi ja Mesías oj ya kujlajuk jun gobyerno ja bʼa Israel. Yajni x-ekʼ ja jaw, ja jitsan miyon judíoʼik aye bʼa tuk lugarik oj bʼobʼ kumxuke ja bʼa slugare. Chomajkil, ja Juan ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi sjobʼoyi jun ekʼele ja Jesús: ‹¿Weʼn maʼ ja maʼ tsaʼubal yuja Dyosi, ma ay pilan maʼ oj jmajlaytikon?› (Mat. 11:2, 3). Bʼobʼta ja yeʼn skʼana snajel ta pilan ja maʼ oj ya kʼot meran ja jas wa skʼana ja judíoʼik. Yajni sakʼwi ja Jesús, chabʼe ja bʼa snebʼumanik staʼawe bʼa bʼej Emaús sok yalawe yabʼ mini skʼulunejuk ja Mesías ja jas wa smajlayeʼi (kʼuman ja Lucas 24:21). Sok tʼusan tsaʼan, ja jekabʼanumik sjobʼoweyi ja Jesús: «Cajual, ¿yuj ama jaʼ xa ora oj hua elcoticon libre ja quenticon ja israeleñooticon ba?» (Hech. 1:6).

5. a) ¿Jas yuj ja galileoʼik skʼanawe oj kʼot smandaranume ja Jesús? b) ¿Jastal tojiye yuja Jesús?

⁵ Ja jasa spensarane ja galileoʼik sbʼaja Mesiasi bʼobʼta jani yuj skʼanawe oj kʼot smandaranume. Yilaweni maʼ jastal ja lekil smandaranume. Bʼa june maʼ jel snaʼa yaljel ja sloʼil, bʼa ayiʼoj ja ipal bʼa stojbʼesel ja matik ayiʼoj chameli sok smakʼlajel ja matik waʼin xyabʼi. Tsaʼan yajni smakʼlay junuk joʼe mil winike, snaʼa ti jakume bʼa «fuerza oj yaahue och reyil, jayuj ti spila sbaj soc ja yenlei. Stuchʼil ni huaj ja ba huitzi» (Juan 6:10-15). Ja bʼa pilan kʼakʼu, ja bʼa skʼaxil ja mar Galilea, bʼobʼta ja gustoʼil yiʼoje mixani jachukuk jastal ajyi. Anto, ja Jesús xcholo yabʼ ja jitsan ixuk winike ja yeʼn jakel ja bʼa Luʼum bʼa oj skoltay ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi sok mi jaʼuk soka jastik junuk. Yala: «Aʼtijananik, mi jaʼuk yuja waʼelal bʼa wa xchʼaki, jani yuja waʼelal wa xyaʼa sakʼanil bʼa tolabida» (Juan 6:25-27, TNM).

6. ¿Jastal xchiktes ja Jesús mini jak ja bʼa Luʼum bʼa oj xchʼik sbʼaj bʼa politika? (Kʼela ja bʼajtan dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁶ Yajni wanxa mojxel ja kʼakʼu oj chamuki,  ja Jesús snaʼani jujuntik ja bʼa snebʼumanik wa smajlaye ajyi ti mero oj ya kujlajuk ja sgobyerno bʼa Jerusalén. Bʼa skoltajele yabʼjel stojol mi jach oj skʼuluk, xcholo yabʼye ja loʼil bʼa jun winik yaʼakan jitsan takʼin. Bʼa ya slaj sbʼaj jastal jun ‹winik jel chaʼanyabʼal› bʼa oj eluk jitsan tyempo (Luc. 19:11-13, 15). Bʼa pilan ekʼele, ja Jesús cha xcholo yabʼ ja matik ay xchol bʼa Roma jas yuj ja mi xchʼika sbʼaj bʼa politika. Ja mandaranum Poncio Pilato sjobʼoyi: «¿Huena ma srey ja judio jumasa?» (Juan 18:33). June jas jel cham skʼujol ja Pilato jani ta ja judíoʼik oj ochuke kontra. Ja yuj bʼobʼta wani xiw bʼa oj och kontra ja Jesús. Pe ja Jesús yala yabʼ: «Ja ba huax cʼulan mandar ja queni, mi jauc ja ba mundo iti» (Juan 18:36). Ja yeʼn mini oj xchʼik sbʼaj bʼa politika, pes ja sGobyerno juni gobyerno bʼa satkʼinal. Chomajkil, yala yabʼ ja Pilato ja yaʼtel jak skʼuluk ja bʼa Luʼumi jani bʼa oj yal «ja smeranili» (kʼuman ja Juan 18:37).

7. ¿Jas yuj ayni wokol oj kiltik ja mi oj jkoltaytik bʼa jkʼujoltik ja kʼoleʼik bʼa politika?

⁷ Ja Jesús snaʼani lek ja aʼtel jak skʼuluk. Ta ja keʼntik jnaʼunejtik lek ja aʼtel tʼilan oj jkʼuluktik, mini oj jkoltaytik ja kʼoleʼik bʼa politika, mini ja bʼa jkʼujoltik. Ja it bʼobʼta ayni wokol oj kiltik. Jun biajante wa xyala: «Ja ixuk winik ja bʼa jlugartikoni masni jelxa maloʼe. Wan kʼiʼel ja pensar bʼa skʼuʼajel mas lek ja spaise yuja bʼa tuki, sok jitsan wa skʼuʼane jani ja spiljel sbʼaje oj ajuk tojbʼuk ja sakʼanile. Pe ja jmoj-aljeltiki stalnuneje ja jastal tsoman aye yuja jani wa xwaj skʼujole xcholjel ja lekil rasoni. Wa skʼuʼane lek yeʼnani ja Dyos ja maʼ oj stojbʼes ja jastik mi stojoluk sok ja tuk wokol wa stʼaspuneʼi».

8. ¿Jastik mi stojoluk ekʼ sbʼaje ja judíoʼik bʼa bʼajtan siglo?

⁸ Ja jastik bʼa mi stojoluki ayni ekʼele ja wa xya pojxuk ja politika. Ja bʼa styempo ja Jesús, ja stupjel kontribusyon jun jasunuk mi skʼulane gusto. Chomajkil, yuja och kontra ja Judas ja Galileo jani yuja censo yalawe oj kʼulaxuk ja romanoʼik bʼa jachuk oj tupxuk ja kontribusyon. Ja chonabʼi tʼilani oj stup-e jitsan kontribusyon yuja jastik sbʼajeʼi, ja sluʼume sok ja snaje. Sok yuja jel x-elkʼaniye ja matik wa stsomowe ja kontribusyon, ja ixuk winike wa xyabʼye lajansok yiʼoje jun yijkatse bʼa jel al. Ayni ekʼele ja matik wa stsomowe ja kontribusyon wa stupuwe ja matik ay xcholi bʼa oj ajukyile ja cholal sok tsaʼan wa xyawe makunuk ja cholal yiʼoje bʼa oj rikoʼaxuke. Ja Zaqueo, ja maʼ mero wa stsomo kontribusyon  bʼa Jericó, rikoʼaxi yuj yelkʼajel ja swinkil ja chonabʼi (Luc. 19:2, 8). Sok wani xkʼuʼaxi bʼa mi kechan yeʼn skʼulan jachuk.

9, 10. a) ¿Jastal sleʼawe modo ja skontraʼik ja Jesús bʼa oj xchʼik sbʼaj soka jastik bʼa politika? b) ¿Jasa wa xnebʼatik ja jastal sjakʼa ja Jesús? (Kʼela ja xchabʼil dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁹ Ja skontraʼik ja Jesús sleʼawe modo bʼa oj xchʼik sbʼaj bʼa jastik ti chʼikan soka kontribusyon. Bʼa yajel och probar, sjobʼoweyi sbʼaja «contribución» bʼa jun denario bʼa tʼilan wa stupuwe ja ixuk winike tey bʼa yibʼ skʼabʼe ja romanoʼik (kʼuman ja Mateo 22:16-18). Ja it jaʼ june ja bʼa kontribusyon mas aji tajkuke ja judíoʼik, yujni jachuk wa sjeʼa aye bʼa yibʼ skʼabʼ ja Roma. Ja preba yaʼawe «ja yamigo jumasa ja rey Herodesi» jaʼa it: ta ja Jesús skʼenay ja kontribusyoni, ojni bʼobʼ lejuk smul bʼa ochel kontra soka Roma, pe ta yala tʼilan oj tupxuk, bʼobʼta ojni jipjukan yuja snochumaniki.

¹⁰ Ja Jesús sleʼani modo jastal oj sjakʼ bʼa jachuk mi oj xchʼik sbʼaj. Yala: «Ta ja cʼa sbaj gobierno Cesari, aahuic yi ja César ja ba sbaji, jaxa jas sbaj ja Diosi, aahuic yi» (Mat. 22:21). Sok wani snaʼa jitsan ja matik wa stsomowe ja kontribusyon wani x-elkʼaniye. Pe mini yaʼakan bʼa oj jomjuk yolom yuja it sbʼaja jas mas tʼilani: ja jas mero oj bʼobʼ stojbʼes ja wokolik yiʼoj ja ixuk winik jani ja sGobyerno ja Dyos. Jachuk yaʼakan ja sjejel bʼa tʼilan jpetsaniltik oj jnochtik. Mokni tʼun jchʼik jbʼajtik bʼa politika ama lajansok jel lek ja jas wa xyala. Ja nochumanik bʼa Kristo wani xleʼatik ja sGobyerno ja Dyos soka stojil bʼa Dyos. Ja yuj mini xchʼika jbʼajtik sok mini xkalatik ja jas lek ma mi lekuk sbʼaja politika (Mat. 6:33).

11. ¿Jas modo bʼa mas lek skʼulajel luchar soka jastik mi stojoluk?

¹¹ Jitsan taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼobʼel yaʼekan ja pensar tsʼunan lek yiʼoje ajyi sbʼaja politika. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Gran Bretaña wa xyala: «Yajni jkʼulan estudiar ja bʼa Universidad ja jastal tsoman ay ja ixuk winik, masni jom ja jastal wa xpensaraʼani. Wani xkʼana skoltajel ja derecho yiʼoje ja matik kʼikʼ yelawi, pes jelni jas ekʼel jbʼajtikon bʼa mi stojoluk. Tʼusan mi spetsanil ekʼele keʼn jkʼulan ganar ja kʼumaliki, pe jelni axwel wala kanyon. Mini wa xnaʼa ajyi ta ja ilkʼujolanel bʼa rasaʼik tey bʼa skʼujol ja ixuk winik, sok tini man tiw oj katik eluk. Pe yajni kʼe jpaklay ja Biblia, kabʼ stojol tʼilan keʼn bʼajtan oj ka eluk ja bʼa jkʼujol. Sok waj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa sak yelaw bʼa jel spasensya ja maʼ skoltayon bʼa oj jkʼuluk. Ja wego precursora ayon bʼa jun kongregasyon bʼa señas. Wanon snebʼjel bʼa skoltajel chikan jas tikʼe ixuk winik».

12. ¿Jasunkiluk ja ‹levadura› tʼilan oj yijnaye ja snebʼumanik ja Jesús?

¹² Ja bʼa styempo ja Jesús, ja relijyon jel sokan ay soka politika. Ja libro La vida cotidiana en Palestina en tiempo de Jesús wa xcholo: «Ja kʼoleʼik relijyon wa spila sbʼaje ja judíoʼik jachuk» jastal «ja wa xkatik sbʼiʼiluk kʼoleʼik politiko». Ja yuj, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik: «Aa cuidadoex soc ja slevadurail ja fariseo jumasa soc ja tan Herodesi» (Mar. 8:15). Yajni staʼa tiʼal ja Herodes, bʼobʼta jani wan stajel tiʼal ja matik wa skoltay ja Herodes. Ja pilan kʼole, bʼa jaʼa fariseoʼik, akwerdoni ay bʼa oj spil sbʼaje ja judíoʼik. Jastalni yala ja Evangelio bʼa Mateo, ja Jesús cha staʼani tiʼal ja bʼa loʼil it ja saduceoʼik. Ja yeʼnle wani skʼanawe ajyel bʼa yibʼ skʼabʼ ja gobyerno bʼa Roma, pes jitsan bʼa yeʼnle wane yajel el slekilal ja cholalik akʼubʼal yile. Ja Jesús cha yala yabʼye toj lek ja snebʼumaniki bʼa mok sok sbʼaje soka «slevaduraʼil», ma ja jas wa sjeʼawe ja oxe tsome it (Mat. 16:6, 12). Ja loʼil it ajyi tʼusan tsaʼan yajni ja galileoʼik skʼanawe yajel och mandaranumil ja Jesús.

13, 14. a) ¿Jasa wa x-ekʼ yajni ja relijyon wa xchʼika sbʼaj ja bʼa politika? b) ¿Jastal sjeʼakitik bʼa mokni jleʼtik jkoltajeltik soka bʼa spekʼjel chikʼ? (Kʼela ja yoxil dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

 ¹³ Yajni ja relijyon wa xchʼika sbʼaj ja bʼa politika, masni pasil wa x-ajyi spekʼjel chikʼ. Yajni jach wan ekʼeli, ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik jelni tʼilan mok xchʼik sbʼaje. Ja yuj, ja olomalik sacerdote soka fariseoʼiki sleʼawe modo smiljel ja Jesús. Yilawe jastal jun kontraʼal bʼa politika sok bʼa relijyon, bʼa xiwela sbʼaj wa xya ajyuk ja xcholeʼi. Wa xyalawe: «Ta huax caatic can jachuc, spetzanil ja cristiano oj cʼuajuc ja yeni. Huan tox huaj naa jbajtic, ti xa ay jul ja tantic maʼ ay yatel ja ba Roma. Oj jac seme el ja jtemplotiqui, jaxa jlugartiqui, oj ni chʼay snaajela» (Juan 11:48). Ja yuj, ja olomal sacerdote Caifás yeʼn sleʼa modo bʼa oj xchʼay el snajel ja Jesús (Juan 11:49-53; 18:14).

¹⁴ Ja Caifás sjeka soldadoʼik bʼa oj syame ja Jesús bʼa yoj akwal. Ja Jesús wani snaʼa lek skʼulane ja it yujni wa xiwye. Ja yuj, ja bʼa tsaʼanxta akwal waʼsok ja sjekabʼanumik, skʼanayile a-sleʼe jujuntik espada. Malanta chabʼe bʼa oj sjeʼ yile jun jasunuk jel tʼilan ja skontraʼiki (Luc. 22:36-38). Ja akwal jaw, ja Pedro jel tajki ja jas mi stojoluk wane skʼulajel ja yuj sjaxayi jun espada, june ja maʼ jak syam ja Jesús (Juan 18:10). Pe ja Kristo yala yabʼ ja Pedro: «A och ba snaj ja hua machiti. Ja maʼ huas syama ja machiti, jach ni oj chamuca» (Mat. 26:52, 53). Ja jas sjeʼa jani junxta soka jas yala tʼusan bʼajtan ja bʼa yorasyon: bʼa mokni xchʼik sbʼaj ja snebʼumanik ja bʼa luʼumkʼinali (kʼuman ja Juan 17:16). Tʼilan oj yaʼekan yeʼn ja Dyos a-stojbʼes ja jastik mi stojoluki.

15, 16. a) ¿Jastal koltubʼale ja yaʼtijumik Dyos yuja Biblia bʼa mi oj xchʼik sbʼaje wokol? b) ¿Jasa stukil wa xyila ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

¹⁵ Ja jmoj-aljeltik jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo jachni skʼulane sok stukbʼes sbʼaje yujni skʼanawe oj kʼotuke jastal ja Kristo. Ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa sur bʼa Europa wa xcholo: «Kilunej ja spekʼjel chikʼi mini xya ajyuk ja jas toji. Ja matik wa skʼulan jachuki ayni wa xchamye, jaxa tuki ayni jel koraja xkanye. Snebʼjel ja bʼa Biblia kechan yeʼn ja Dyos oj bʼobʼ skʼuluk ja jas meran toj ja bʼa Luʼumi jelni xya gustoʼaxukon. Jaʼa rason it jcholunej ja tsaʼanxta 25 jabʼili». Ja jmoj-aljeltik bʼa sur bʼa África yaʼunej paxuk ja slansa bʼa ‹espada bʼa ipal›, wa xkʼan kaltik, ja Yabʼal ja Dyos (Efes. 6:17). Ja wego wa xcholo yabʼ ja rason bʼa lamanil ja ixuk winik bʼa chikan jas kʼoleʼil. Sok ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa Europa central, tsaʼan yajni och Taʼumantiʼ, nupanisok jun jmoj-aljeltik bʼa pilan kʼole bʼa wa xyila kontra ajyi.

¹⁶ ¡Jelni stʼilanil skʼulajel ja jastik it! Ja Biblia wa xya slaj sbʼaj ja ixuk winike ja bʼa luʼumkʼinal it jastal jun mar wanxta spukʼtsijel sbʼaj, bʼa mini tʼun laman wa x-ajyi (Is. 17:12; 57:20, 21; Apoc. 13:1). Ja politika wa spila ja ixuk winik bʼa oj tiroʼanuke sok spekʼjel chikʼ bʼa mey sbʼej. Pe ja keʼntik wa xleʼatik ja lamanil sok ajyel tsoman. Ja yuj ja Jyoba jelni maʼ wa xgustoʼaxi yiljel ja stukil wa xtax ja luʼumkʼinal it sok ja jastal tsoman ay ja xchonabʼi (kʼuman ja Sofonías 3:17).

17. a) ¿Jas oxe modo oj bʼobʼ katik ajyuk ja lamanil? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Ja bʼa artikulo it, kilatik oxe modo bʼa oj katik ajyuk lamanil ja bʼa xchonabʼil ja Dyos. Bʼajtan, skʼuʼajel lek kechan ja sGobyerno ja Dyos bʼa satkʼinal oj stojbʼes ja jastik mi tojuki. Xchabʼil, mi xchʼikjel jbʼajtik jastik bʼa politika. Sok yoxil, yijnajel ja spekʼjel chikʼ. Pes ja mi lek yiljel ja tuki ayni oj bʼobʼ sjom ja jastal tsoman wala taxtiki. Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik jastal oj jkʼultik luchar soka mi lek yiljel ja tuki, jastalni skʼulane ja yaʼtijumik Dyos bʼa bʼajtan siglo.