¿Akʼumanta maʼ jaʼankʼujol ja tsaʼanikxta número bʼa Ja Juʼun Cholumani? Ila ta oj bʼobʼa jakʼ ja sjobʼjelik it:

¿Jas chane modo oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mas lek oj tsʼebʼanukotik?

Tekʼanel toj sjachjel chaʼan ja juʼun bʼa tsʼebʼoji, yijel ikʼ, sjamjel lek ja tiʼali sok tsʼebʼanel tsats. Jachuk, ja jnukʼtiki mas ay yip oj eluk (w17.11, slam 5).

¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa wa xtax ja chonabʼik bʼa koltajel bʼa Israel sok ja jastal wa xtax ja bʼejik wa x-ajyi kʼoteli?

Ajyi wake chonabʼ bʼa koltajel ja bʼa país sok ja sbʼejiki tojbʼel lek wa xtaxi. Stsʼakatal ja jaw, wegoni kʼotel sok mini wokol bʼa jun winik stajel skoltajel bʼa junuk ja jaw (w17.11, slam 14).

¿Jas yuj ja sakʼanil yaʼa ja Jesús jani ja majtanal jel chaʼanyabʼalil?

Yujni wa xyakitik ja jas wa xkʼanatiki bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida sok wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa mulal soka bʼa chamelchʼakel. Yuja Dyos wa syajtay ja yintil ja Adán, yaʼa ja Jesús ja yajni mulanumotikto (wp17.6, slamik 6 sok 7).

¿Jas yuj wa xkalatik ja Salmo 118:22 ja wa staʼa tiʼal ja sakʼwelal ja Jesús?

Mi skisawe ja Jesús jastal ja Mesías sok smilawe. Tʼilani oj ajuk sakʼwuk bʼa oj kʼotuk «ja ton maʼ mero wa xyaʼa yipi» (w17.12, slamik 9 sok 10).

¿Jel maʼ tʼilan ja derecho bʼa bʼajtan uninal bʼa ti tiw oj eljan ja Mesiasi?

Ayni ekʼele, ja bʼa eljan ja Mesías tini bʼa bʼajtan uninalik, pe mi tolabidaʼuk. Ja judíoʼiki wani snaʼawe ja it sok wani skʼuʼane, pes bʼa jun sjejel snaʼaweni ja Kristo tini oj jak bʼa David, ja tsaʼan yunin ja Jesé (w17.12, slamik 14 sok 15).

¿Jastik rason bʼa aʼan wa xtaʼatik ja bʼa Biblia?

Ja Ley wa xyala tʼilan pilan oj ajyuk ja matik ayiʼoj jun chamel, sakʼjel ja skʼabʼe yajni syamawe jun chamwinik sok smukjel ja paxyali. Cha yala oj axukyi senya ja swinkil jun yal kerem ja x-el ja waxake kʼakʼu, jaxani styempoʼil bʼa wanxa xtʼonaxi ja chikʼeli (wp18.1, slam 7).

¿Jas yuj mini ay smaloʼil ja oj jyajtay jbʼajtik tʼunuk keʼntikta?

Tʼilani oj jyajtaytik ja jmojtiki jastalni wa xyajtay jbʼajtik keʼntikta (Mar. 12:31). Jaxa tatamaliki tʼilani «sbej ni ja jastal huas syajta sbaj, jach oj syajta ja xcheum chomajquili» (Efes. 5:28). Meraniʼa, ja syajtajel sbʼaj yeʼn ita wani xbʼobʼ jomuk (w18.01, slam 23).

¿Jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa a-stoj-otik mas ja yip ja Dyosi?

Tʼilani la jpaklaytik lek ja Yabʼal ja Dyosi, la jpensaraʼuktik ja jas wa xkʼumantiki sok la katik makunuk wego ja jas wa xnebʼatiki. La jnochtik ja stojelal ja yip ja Dyosi, la katik tsʼakatal sok la jkistik ja skoltanel ja tuki (w18.02, slam 26).

¿Jas yuj mi xbʼobʼ jkʼintaytik ja jas oj ekʼuki yajel makunuk ja kʼanalik sok tuk kʼintanel?

Ay jitsan rasonik, pe ja mas tʼilani, ja Biblia wa xyala mini lekuk skʼulajel ja jaw (wp18.2, slamik 4 sok 5).

Ta kalatik oj wajkotik bʼa jun lokjelal, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki, sok jas yuj?

Ta wa xjakʼatik bʼa jun lokjel mini sbʼejuk oj cha kaltik mixa oj wajkotik yuj jastik junuk bʼa mey stʼilanil (Sal. 15:4). Ta jach jkʼulantik, spetsanil ja jas xchapunej ja maʼ slokunejotik mini jas oj makunuk (w18.03, slam 18).

¿Jastik wa xbʼobʼ snebʼ-e bʼa Timoteo ja jmoj-aljeltik bʼa tʼojubʼale?

Ja Timoteo chamskʼujol meran ja tuki sok yaʼa bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja Dyos. Aʼtiji tsats bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok ya makunuk ja jas snebʼa. Snochoni xchapjel sbʼaja yaʼteltajel ja Dyos sok sjipa skʼujol ja bʼa tojelal wa xyaʼa ja yip ja Jyoba. Mi kechanuk ja ansyanoʼik, jpetsaniltik wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼa (w18.04, slamik 13 sok 14).