1. ¿Jas rason ajiyile ja matik tsaʼubʼale yuja yip ja Dyos yuja jekabʼanum Pablo?

JA JEKABʼANUM Pablo yala yabʼ ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo ja rason it: «Moka waʼexkan a-swotsʼ-ex ja luʼumkʼinal it» (Rom. 12:2, TNM). ¿Jas yuj ajiyile jaman lek ja rason it ja kristyano matik wane yaʼteltajel ja Jyoba sok tsaʼubʼale yuja yip ja Dyos? (Rom. 1:7).

2, 3. a) ¿Jas wa skʼulan ja Satanás bʼa oj katikan ja Jyoba? b) ¿Jastal oj bʼobʼ katik eluk ja bʼa jpensartik ja jastik «jel tsats tsʼunankujtiki»?

² Ja Pablo wani xcham skʼujol yujni lajansok ja pensarik bʼa ixuk winik sok ja pensarik wa xjomwani yiʼoj ja luʼumkʼinal bʼa Satanás loʼlajiyeta jujuntik nochumanik (Efes. 4:17-19). Ja it ojni bʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki. Ja Satanás, ja sdyosil ja luʼumkʼinal it, wa xya makunuk tuktukil jasunuk bʼa oj ya katikan ja Jyoba. June ja bʼa jaw, jani wa snikawotik skʼulajel chikan jas kʼankʼunel kiʼojtik ma skʼanjel jel oj najuk jbʼajtik ja bʼa luʼumkʼinal it. Cha wani xbʼobʼ ya makunuk ja bʼa jastal kʼiʼelotik, ja jkostumbretik sok ja chapjel kiʼojtik bʼa oj ya jpensaraʼuktik jastal wa skʼana ja yeʼn.

³ ¿Oj maʼ bʼobʼ katik eluk ja bʼa jpensartik ja jastik «jel tsats tsʼunankujtiki»? (2 Cor. 10:4, TNM). La kiltik ja sjakʼjel yaʼa ja Pablo: «Wantik sjemjel ja pensarik sok yibʼanal ja jastik chaʼan bʼa kontra ay soka snajel bʼa Dyosi; sok wa xkatik och preso yibʼanal ja pensarik bʼa oj skʼuʼuk ja Kristo» (2 Cor. 10:5, TNM). Ja yuj, soka skoltanel ja Jyoba  oj bʼobʼ komtik ja pensarik mi stojoluk. Jastalni jun aʼan wa skʼutsu ja yip jun veneno, ja Yabʼal ja Dyos wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa skomjel ja ipal mi lekuk yiʼoj ja luʼumkʼinal bʼa Satanás.

4. Yajni kʼe jnebʼtik ja smeranil, ¿jastik tʼilan jtukbʼestik?

⁴ La ka juljkʼujoltik ja jastik jtukbʼestik ja yajni kʼe jnebʼtik ja smeranil bʼa Yabʼal ja Dyos sok jtsaʼatik oj kaʼteltaytik ja Jyoba. Jitsan bʼa keʼntik tʼilani kaʼatikan skʼulajel jastik bʼa mi lekuk (1 Cor. 6:9-11). Janekʼto wa xkatikyi tsʼakatal ja Dyos yuja skoltayotik bʼa sjipjelkan ja jastik mi lekuk wa xkʼulantiki.

5. ¿Jas chabʼ jasunuk wa xyala oj jkʼuluktik ja Romanos 12:2?

⁵ Pe mokni kechan kan telan jkʼabʼtik. Ama kaʼatiktakan skʼulajel ja mulalik wa xkʼulantik ja mito xkiʼajtik jaʼ, tʼilani oj jkʼujoluktik yajelkan chikan jasunuk bʼa oj cha snikotik skʼulajel ja jaw. ¿Jastal wa xkʼulantik? Ja Pablo yala: «Moka waʼexkan a-swotsʼ-ex ja luʼumkʼinal it, tukbʼes abʼajex yuja wan tukbʼel jawa pensarexi» (Rom. 12:2, TNM). Ja yuj, tʼilani oj jkʼuluktik chabʼ jasunuk. Bʼajtan, tʼilani mok katikan a-swotsʼ-otik ja luʼumkʼinali. Xchabʼil, tʼilani oj jtukbʼes jbʼajtik ma yajel ajkʼachbʼuk ja jpensartiki.

6. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel yaʼa ja Jesús ja bʼa Mateo 12:43-45?

⁶ Ja stukbʼesel jbʼajtik wan yaljel ja Pablo mini kechanta jaʼuk ja jplantatik. Tini chʼikan spetsanil ja jastalotik (kʼela ja rekwagro « ¿Stukbʼesel abʼaj meran, ma kechanta senya?». Tʼilan oj jtukbʼestik ja jpensartik, ja it jani ja jas wa xwaj jkʼujoltik, ja jmodotik soka jpensartik mas nakʼani. Ja yuj, tʼilan jpetsaniltik oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jastik junuk wanon stukbʼesel bʼa oj jnoch jastal ja Kristo? ¿Ja ita maʼ ja jplanta wanon stukbʼesel? ¿Ma wanon kʼotel jun meran  yaʼtijum Dyos sok spetsanil jkʼujol soka bʼa jpensari?». Ja it jelni tʼilan. Ja bʼa Mateo 12:43-45, wa xtaʼatik bʼa jun sjejel yaʼa ja Jesús sok bʼa wa sjeʼa ja jasa tʼilan oj jkʼuluktiki (kʼuman). Ja sjejel it wa xchiktes jun smeranil jel tʼilan: mini malanukta ja oj chʼaytik ja pensarik mi lekuki; tʼilani oj jbʼutik ja jpensartik soka jastik lek xyila ja Dyos.

7. ¿Jastal oj bʼobʼ jtukbʼestik ja jastal kʼotelotik ja bʼa kojoltik?

⁷ ¿Wan maʼ xbʼobʼ jtukbʼestik meran ja jastal kʼotelotik ja bʼa kojoltik? Ja Yabʼal ja Dyos wa sjakʼa: «La jtucbestic ja jpensartiqui. Sbej xa oj tultic ja yajcʼachil modo. La xa ajyucotic toj tʼusan, pero meran. La xa jnebtic tʼusan ja smodo ja Diosi. Ja jastal jahui, jach ni mero huas scʼana ja Diosi» (Efes. 4:23, 24). Jastalni wa xkilatik wani xbʼobʼ jtukbʼestik, pe mini pasiluk skʼulajel. Mi malanuk ita oj komtik ja kʼankʼunelik mi lekuki sok ja jastik wa xkʼulantiki. Tʼilan oj jtukbʼestik ja ipal wa snika «ja jpensartiqui». Ja it wa xkʼan kaltik oj jtukbʼestik ja kʼankʼunel kiʼojtik, ja jas wa xkʼulantik sok ja jas wa snikawotik skʼulajel. Bʼa oj bʼobʼuk ja jaw tʼilani tikʼan oj jkʼujoluktik.

8, 9. ¿Jastal wa xchiktes ja jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ja stʼilanil stukbʼesel ja jastal mero wa xtax ja kojoltik?

⁸ La kiltik ja sjejel bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa jel kʼakʼ, jel xyuʼaj sok jel xchʼika sbʼaj bʼa tiroʼanel. Yajni stukbʼes ja jas mas tʼilani sok ajiyi ja sjobʼjelik bʼa yijel jaʼ sjeʼani jun lekil sjejel ja bʼa komon bʼayi. Pe jun och kʼakʼu, tsaʼan ja yiʼajta jaʼ, ja jmoj-aljeltiki stʼaspun jun preba bʼa mi wa smajla: jun yakbʼum waj lejukyuj bʼa snaj bʼa oj tiroʼanuke. Ja bʼajtani, ja jmoj-aljeltiki kuchyuj ja mi oj tiroʼanuki. Pe mini kuchyuj yajni ja winiki staʼa tiʼal malo ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja yuj el ja bʼa snaji sok smakʼa. ¿Jas yuj skʼulan? Pes ama ja spaklajel bʼa Biblia koltubʼal bʼa mi oj makʼwanuk, mitoni lajxeluk stukbʼesel ja ipal wa snika ja spensari. Bʼa tuk yaljelik, mito stukbʼusnejuk ja jastal meran wa xtax ja bʼa yojoli.

⁹ Ama jach ekʼi, ja yeʼn mini el sgana (Prov. 24:16). Soka skoltanel ja ansyanoʼik, mini yaʼakan skʼujolajel, soka tyempo och ansyano. Pe jun och kʼakʼu, yajni tey bʼa jwera ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjel, stʼaspun jun preba bʼa oj slajtik ja jas ekʼ sbʼaj ayxa jujuntik jabʼil: jun yakbʼum sleʼa oj smakʼ jun ansyano. ¿Jasa skʼulan ja jmoj-aljeltik? Lamanxta sok tsamalxta ya kʼokxuk ja yakbʼumi, ya kulanyi skʼujol sok skoltay bʼa oj kʼotuk ja bʼa snaj. ¿Jas yuj jach skʼulan? Yujni stukbʼesta ja ipal wa xnikjiyuj ja spensari. Stukbʼestani sbʼaj bʼa kʼotelxani jun kristyano bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok laman. Ja jaw yayi stoyjel ja Jyoba.

10. ¿Jasa ti chʼikan ja stukbʼesel ja jastal wa xtax ja bʼa kojoltik?

¹⁰ Ja stukbʼesel jbʼajtik mi wegoxta wa xkʼulaxi sok mi stuchʼiluk wa skʼulan. Bʼobʼta tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa jitsan jabʼil (2 Ped. 1:5). Mini malanuk ita, ama jitsanxa tyempo teya ja bʼa smeranili. Tʼilan oj jkʼujoluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa stukbʼesel ja jastal mero wa xtax ja bʼa kojoltiki. ¿Jasa oj skoltayotik? La kiltik jujuntik jasunuk bʼa tʼilan oj jkʼuluktik.

11. ¿Jastal wa skoltayotik ja orasyon bʼa stukbʼesel ja ipal wa snika ja jpensartik?

¹¹ Ja jasa tʼilan bʼajtan oj jkʼuluktik jani yajelyi orasyon. Tʼilan oj jkʼantik ja jastal  skʼana ja tsʼijbʼanum bʼa salmo bʼa yala: «Kʼulan ja bʼa keʼn jun kʼujolal bʼa toj, ah kala Dyos, sok aʼochuk ja bʼa keʼn jun yajkʼachil ipal, june bʼa yij lek» (Sal. 51:10). Tʼilan oj jnatik ay kiʼojtik ja nesesida bʼa stukbʼesel ja ipal wa snika ja jpensartiki sok skʼanjelyi ja skoltanel ja Jyoba. ¿Jas yuj wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ojni skoltayotik? La kiltik ja kʼapjelal yayi ja israʼelenyoʼik yuja jel kaprechudo wajye ja bʼa styempo ja Ezequiel: «Oj kawilex jun ita akʼujolex, sok oj kayi jun yajkʼachil yipil, [...] sok oj kawilex jun kʼujolal bʼa bʼakʼet», wa xkʼan kaltik, skisjel ja stojelal ja Dyos (Ezeq. 11:19). Ja yaljelik jaw wa stsatsankʼujolanotik. Ja Jyoba pwestoni ajyi bʼa skoltajel ja israʼelenyoʼik bʼa stukbʼesel sbʼaje sok cha pwestoni ay bʼa oj skoltayotik ja keʼntik.

12, 13. a) Jastalni wa xyala ja Salmo 119:59, ¿jasa tʼilan oj jpensaraʼuktik? b) ¿Jastik sjobʼjelik tʼilan oj ka jbʼajtik?

¹² Ja bʼa xchabʼil jasunuk oj jkʼuluktiki, jelni tʼilan oj jpensaraʼuktik. Spetsanil ja kʼakʼu, tʼilan oj jkʼumuktik jaʼankʼujol ja Biblia sok spiljel tyempo bʼa spensarajel jastik junuk tʼilan oj jtukbʼestik (kʼuman ja Salmo 119:59; Heb. 4:12; Sant. 1:25). La jpaklaytik ta ayto kiʼojtik ja bʼa jpensartik ja jastik ti chʼikan soka pensarik bʼa ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinal it. Tʼilan la jnatik jaman lek ja jastik wa xya wokolanukotik sok skʼujolajel bʼa mi oj skʼulukotik ganar.

¹³ Sbʼaja jaw, oj bʼobʼ ka jbʼajtik sjobʼjelik jastal it: «¿Ay maʼ kiʼoj tʼun ilkʼujol ma tajkel ja bʼa jkʼujoli?» (1 Ped. 2:1). «¿Jel maʼ niwan xkaʼa jbʼaj yuja jastal kʼiʼelon, ja chapjelal kiʼoj ma yuja jastik jbʼaji?» (Prov. 16:5). «¿Jel maʼ skoʼelal wa xkilawe ja matik mey yiʼoje ja jastik kiʼoj ja keʼn ma ja matik bʼa pilan rasa?» (Sant. 2:2-4). «¿Wan maʼ spayawon ja jas wa skʼapa ja sluʼumkʼinal ja Satanás?» (1 Juan 2:15-17). «¿Wan maʼ xkiʼaj gusto skʼeljel jastik bʼa kux sok bʼa spekʼjel chikʼ?» (Sal. 97:10; 101:3; Amós 5:15). Bʼobʼta ja sjakʼjelik ja sjobʼjelik it oj xchiktes bʼaya tʼilan oj aʼtijukotik. Ta wa xkʼulantik ganar ja pensarik «jel tsats tsʼunankujtiki», ojni katik gustoʼaxuk ja jTatik tey bʼa satkʼinali (Sal. 19:14).

14. ¿Jas yuj jel tʼilan stsajel lekil kamigotik?

¹⁴ Ja bʼa yoxil jasunuk oj jkʼuluktiki, tʼilan oj jtsatik lekil kamigotik. Ama wa xkaʼa jbʼajtik kwenta ma miyuk, ja matik wa xmojtay jbʼajtiksoki jani wa xnochotik ja jas wa skʼulaneʼi (Prov. 13:20). Ja bʼa eskwela ma ja bʼa aʼteli, joybʼanubʼalotik yuj kristyanoʼik bʼa mi skoltayotik spensarajel jastal ja Jyoba. Pe ja bʼa tsomjeliki oj bʼobʼ jtatik lekil kamigotik, bʼa oj snikotik sjejel yajtanel sok skʼulajel jastik junuk bʼa lek (Heb. 10:24, 25).

15, 16. ¿Jastal wa sleʼa modo ja Satanás bʼa stukbʼesel ja jastal wa xpensaraʼantiki?

¹⁵ La juljkʼujoltik ja Satanás kongana wa skʼana oj stukbʼes ja jastal wa xpensaraʼantik. Wani xya makunuk chikan jas tikʼe pensarik bʼa wa sjomo ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyos.

¹⁶ Ja Satanás wantoni yajel ja junxta sjobʼjel yayi ja Eva ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén: «¿Meran maʼ lek ja Dyos yalunej awabʼyex...?» (Gén. 3:1). Ja bʼa luʼumkʼinal yeʼn yamanyuji, wa x-ajikitik jitsan sjobʼjelik bʼa wa xbʼobʼ ya jkʼuluktik dudar, jastalik it: «¿Meran maʼ ja Dyos mi lek xyila ja nupanel jun winik sok smoj winikil ma ixuk sok smoj ixukil? ¿Meran maʼ ja Dyos mi skʼana oja kʼintayex ja Navidad sok ja  cumpleañoʼik? ¿Meran maʼ jawa Dyosex mi skʼana oja wiʼex chikʼ? ¿Meran maʼ wa stimawex mi oj ajyanik lajan soka wa pamilyaʼex bʼa expulsado aye ta jun Dyos jel xyajtani?».

17. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja yajni ay maʼ wa xyakitik sjobʼjelik bʼa kechanta wa xya och jdudatik? b) Jastalni wa xyala ja Colosenses 2:6, 7, ¿jastik slekil oj kiltik ta jach wa xkʼulantiki?

¹⁷ Tʼilani seguro oj ajyukotik soka jastik wa xkʼuʼantiki. Ja sjobʼjelik bʼa mi xleʼatik ja sjakʼjeli wani xbʼobʼ ya jkʼultik lek dudar, sjomjel ja jastal wa xpensaraʼantiki sok xchʼayjel ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Anto, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki? Ja Yabʼal ja Dyos wa xyalakabʼtik la jtukbʼestik ja jpensartiki bʼa jachuk keʼntikni oj jnatik «ja jas wa skʼana ja Dyos bʼa jani ja bʼa lek sok ja bʼa toji» (Rom. 12:2, TNM). Spaklajel tikʼan ojni skoltayotik bʼa seguro oj ajyukotik soka jas jnebʼunejtik bʼa Biblia jani ja smeranil. Chomajkil, seguroni lek oj ajyukotik sbʼaja jastik yaʼunej kulan ja Jyoba stojolniʼa. Yuja jaw, oj ajyukotik jastal jun teʼ bʼa tsats ay lek ja yechiki, tsʼapan sok «tzʼunan» lek ja bʼa skʼuʼajeli (kʼuman ja Colosenses 2:6, 7 *).

18. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa skomjel ja ipal mi lekuk yiʼoj ja sluʼumkʼinal ja Satanás?

¹⁸ Mini maʼ pilan oj ya ajyan tsʼunan ja bʼa skʼuʼajeli; tʼilani keʼn oj jkʼuluktik. Ja yuj, mokni katikan stukbʼesel ja ipal wa snika ja jpensartiki. Mok katikan skʼumajel ja Jyoba bʼa orasyon sok la jkʼantikyi aya kitik ja yipi. La jpensaraʼuktik jaʼankʼujol lek, spaklajel tolabida ja jastal wa xpensaraʼantiki soka jastik wa snikawotik skʼulajeli. La jletik lekil kamigotik; la ajyukotik soka matik oj skoltayotike bʼa stukbʼesel ja jastal wa xpensaraʼantiki. Skʼulajel yibʼanal ja it, oj bʼobʼ jkomtik ja ipal mi lekuk yiʼoj ja sluʼumkʼinal ja Satanás sok ojni jkʼultik ganar ja «pensarik sok yibʼanal ja jastik chaʼan bʼa kontra ay soka snajel bʼa Dyosi» (2 Cor. 10:5, TNM).