YAJNI ja israʼelenyoʼik ojxta skʼuts-e ja yok jaʼ Jordán sok oj ochuke ja bʼa luʼum kʼapubʼal yile yuja Dyosi, kʼotye jujuntik ixuke bʼa pilan país bʼa lokjiye ja winike bʼa jun kʼin. Bʼobʼta lajansok juni ekʼele bʼa stajel yajkʼachil yamigoʼe, bʼa oj chanuke sok oj waʼuke lek. Anima ja skostumbreʼe sok ja sakʼanile ja ixuke jaw mini akwerdo ay soka sLey ja Dyos yaʼunejyi ja Israel, jujuntik winik bʼobʼta spensarane oj ya skwidadoʼe sok mi jas oj ekʼ sbʼaje.

 Pe ¿jasa ekʼi? Ja Biblia wa xyala kabʼtik: «Ja chonabʼi kʼe sleʼ smule soka ixuke bʼa Moab». Ja smeranili, ja ixuke it wa skʼanawe ja israʼelenyoʼik oj yaʼteltay ja sdyose. Sok jachni skʼulane. Ja yuj, ja Jyoba tajki soka Israel (Núm. 25:1-3).

Ja Israel skʼoko ja sLey ja Dyos bʼa chabʼ modo: koʼye sbʼaj mekʼan ja kʼulubʼal dyos sok koʼye mulal soka ixukeʼi. Jitsan lek chamye yuja skʼokowe abʼali (Éx. 20:4, 5, 14; Deut. 13:6-9). ¿Jas yuj jelni triste yabʼjel ja jas skʼulane? Jani yuja ojxta ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Lekukxta ja jitsan winike it skʼuʼane ja sLey ja Dyos, bʼa tʼusanxta tyempo ojxa skʼuts-e ajyi ja Jordán sok oj ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Núm. 25:5, 9).

Yajel juljkʼujoltik ja jas ekʼi, ja jekabʼanum Pablo yaʼa ja rason it: «Pero mi lomuc ja jastal chʼac ecʼ yujile ja israeleño jumasa. Jach eqʼui ba oj nebtic tʼusan ja quentiqui. Ti can tzʼijbanubal ba oj bob jqʼueltic ja quentic ja maʼ ti ayotic ja ba mundo ja tiempo iti porque mas mojan xa oj jacuc ja Cristo ja huego» (1 Cor. 10:7-11). Ja Satanás jel gustoʼaxi yuja israʼelenyoʼik koʼye mulal bʼa jachuk mi oj ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ja it wa sjeʼakitik mok jkʼuluktik ja jas skʼulane, pes wa xnaʼatik ja Satanás jel oj gustoʼaxuk ja mi oj ochkotik ja bʼa yajkʼachil luʼum skʼapunej ja Dyos.

Bʼa oj ya koʼ luʼum ja yaʼtijumik Dyos, ja Satanás wa xyaʼa makunuk trampaʼik bʼa wa snaʼa lek sok jel koʼel yuj luʼum jitsan. Jastalni wantik yiljel, ja Satanás yaʼ makunuk ja ixuke it bʼa yajel koʼ luʼum ja israʼelenyoʼik. Ja bʼa jtyempotik, jeltoni xiwela sbʼaj ja trampa it. ¿Jasa oj yiʼotik och bʼa koʼel luʼum ja bʼa trampa it? Jani skʼeljel ixuk winik bʼasane.

Ja bʼa jtyempotik, ja kristyano tikʼanxta wa skʼelawe ixuk winik bʼasane sok mi maʼ wa snaʼa. Ja bʼa najate, ta ay maʼ wa skʼana oj skʼel, tʼilan oj wajuk bʼa jun cine bʼa oj yil jun pelikula, smanjel rebistaʼik ma libroʼik. Bʼobʼta jitsan mi xwajye ja bʼa lugarik jaw yuja wa xkʼixwiye oj iljuke teye tiw. Pe ja bʼa jtyempotik, ja matik ayiʼoje Internet wa xbʼobʼ skʼel-e ixuk winik bʼasan jach bʼa yaʼtele ma ja yajni wa xkʼotye tekʼan soka skarroʼe. Sok bʼa jitsan país, ja ixuke soka winike mixa tʼilanuk oj eluke ja bʼa snaje bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasane.

Pe mi kechanukta ja it. Sok ja aparatoʼik, maxani pasil skʼeljel. Bʼobʼta june wan bʼejyel bʼa calle, wajum bʼa autobús ma bʼa taksi, bʼa wani skʼeljel potoʼik bʼa jel kistal ja bʼa stelepono ma tableta.

Yuja wego maxa jel pasil skʼeljel ixuk winik bʼasan sok mi maʼ wa snaʼa, ja trampa it ipaxita el skʼeljel sok jel xjomwani. Yuj smul ja it, jitsan wa sjomo ja snupanele soka jastal wa xtax ja sconcienciaʼe. Pe ja mas triste, jani wa xchʼaya ja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyos. Wani xnaʼatik ja skʼeljel ixuk winik bʼasane wa sjomo ja maʼ wa skʼela. Bʼa jitsan ekʼele, wokol xchʼayjel akʼujol. Bʼobʼta takal takal oj eluk ja bʼa wa pensar, ma ojni yi jitsan jabʼil.

Ja yuj, mokni chʼay jkʼujoltik ja Jyoba wa skoltayotik ja bʼa strampa it ja Satanás. Ta wa xkʼanatik oj skoltayotik, tʼilani mok jkʼuluktik ja jas skʼulane ja israʼelenyoʼik: mi skʼuʼane yibʼanal ja jas aljiyabʼye (Éx. 19:5). Tʼilani oj kabʼtik stojol ja Dyos wa xyijnay ja skʼeljel ixuk winik bʼasan. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it?

La jpensaraʼuktik ja it: ja leyik ajiyile ja chonabʼ Israel yuja Dyosi mini tʼun oj slaj ja bʼa tuk chonabʼi ja bʼa tyempo jaw. Ja leyik it jach jastal jun barda bʼa pilan aye sok mok waj skʼuluke ja jastik jel kistal wa skʼulane ja chonabʼik joybʼanubʼal yujile (Deut. 4:6-8). Ja leyik it wa xchiktes jun jasunuk jel tʼilan: ja Jyoba wa xyijnay ja koʼel mulal sok ixuk winik.

 Yajni ja Jyoba yala yabʼ ja chonabʼ Israel jel kistal ja jas wa skʼulane ja tuk chonabʼik joybʼanubʼal yujile, yala: «Sok mokni kʼulukex ja jas wa skʼulane ja matik ti ajyiye ja bʼa Canaán, [...] sok oj kayi kastigo yuja smuli». Sbʼaja Dyos jel sak bʼa Israel, ja jastal wa xyiʼaj ja sakʼanile ja cananeoʼik jelxani kistal, ja yuj ja Jyoba yalani ja luʼum bʼa kulane jelxani kux (Lev. 18:3, 25).

Anima ja Jyoba yayi kastigo ja cananeoʼik, pe mini chʼay ja koʼel mulal sok ixuk winik. Ekʼ mas ja 1,500 jabʼil, ja Pablo yala sbʼaj ja chonabʼik ja bʼa wa xtaxye kulan ja snochumanik Kristo bʼa mixani «tʼun huas scʼulan pensar jastal huas scʼocohue ja smandar ja Diosi». Ja yuj, ja jas wa skʼulane «mi xa ay sqʼuixhuele. [...] Chican jas mulalil ba jel piero, jex cʼancʼoni yujile juntiro» (Efes. 4:17-19). Cha jachuk ja wego, mixani tʼun xkʼixwiye skʼulajel ja jastik jel kistali. Ja meran kʼumanik Dyosi tʼilani oj skʼuluke pwersa bʼa mok skʼel-e chikan jastik jel kux wa skʼulane ja kristyano.

Ja matik wa skʼelawe ixuk winik bʼasan wani sjeʼawe mini tʼun kisawe ja Dyosi. Ja Dyos skʼulanotik bʼa oj lajtik ja smodo, ja yuj wa xkabʼtik bʼay ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki. Ja Dyos sjeʼa ja sbiboʼili yajni yala kechanta jun winik sok jun ixuk bʼa nupanele oj bʼobʼ staʼa sbʼaje sok yabʼjel stsamalil (Gén. 1:26-28; Prov. 5:18, 19). Pe ja matik wa xyawe eluk sok wa spukuwe ja skʼeljel ixuk winik bʼasan wani sjeʼawe mini tʼun skisawe ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ja yuj, ja Dyos ojni yayi kastigo ja kristyanoʼik it (Rom. 1:24-27).

¿Jaxa maʼ gana wa skʼuman ma wa skʼela ixuk winik bʼasan? Bʼobʼta jujuntik wa xyalawe kechanta jutsʼin bʼa mi maloʼuk. Pe ja smeranili, wane sjejel teye bʼa sparte ja matik wa xyijnaye ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos. Bʼobʼta mi jaʼuk wajel skʼujole skʼeljel ja kʼeyejani. Tini wa xchiknaji ja yaʼtijumik ja Dyos tʼilani oj yijnaye. Ja Biblia wa xyakitik ja mandar it: «Ja weʼnlex matik waxa yajtayex ja Jyoba, ilkʼujolanik ja bʼa mi lekuki» (Sal. 97:10).

Soka matik mi skʼanawe oj koʼuke skʼeljel ixuk winik bʼasan wa snaʼawe jel wokol yajelkan skʼeljel ta koʼye ja bʼa trampa jaw. Yuja mulanumotik, bʼobʼta wantik wokolanel bʼa mi oj kʼankʼunukujtik  skʼulajel jastik kux. Chomajkil, ja jkʼujoltik wa xchʼaykʼujolani sok oj yiʼotik och spensarajel mey smaloʼil skʼokjel ja smandarik ja Dyosi (Jer. 17:9). Pe jitsan yaʼtijum Dyos skʼuluneje ganar ja trampa it. Snajel ja it wani xbʼobʼ stsatsankʼujoluk ja matik wane wokolanel yajelkan ja jastik it. La jkʼeltik ja Yabʼal Dyos jastal oj skoltayotik bʼa mok kokotik ja bʼa trampa it.

Jastalni kilatik ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo, jitsan israʼelenyo koʼye mulal yuja mi skomowe ja kʼankʼunel yiʼoje. Junxtani wa xbʼobʼ ekʼuk ja bʼa jtyempotiki. Ja Santiago, ja smajan yijtsʼin ja Jesús, xcholo ja trampa it: «Ja quentiqui, malootic nia. Jaʼ mismo ja jcʼujoltiqui huas scʼana oj slee ja jmultiqui. Jex cʼancʼoni juntiro. Jayuj cuando huax lea jmultiqui, yuj ni ti ni ay ja ba jcʼujoltica. Y ta huan cʼax cʼulantic seguir ja huax lea jmultiqui, toj jchʼayelaltic ni juntiro huax leatica» (Sant. 1:14, 15). Yajni june wa xya kʼi jun kʼankʼunel mi lekuk ja bʼa skʼujoli, bʼobʼta ojni ijuk bʼa oj koʼ mulal. Ja yuj, mokni jpensaraʼuktik jastik kux; la kijnaytik ja pensarik bʼa mi lekuk.

Ta mi xchʼay ja bʼa jpensartik ja jastik kuxi, mok kan telan jkʼabʼtik. Ja Jesús yala: «Jaʼ cʼa hua cʼab ma jaʼ hua huoqui huax ya lee ja hua muli, pues mas lec, a chʼay snaajel junuc. [...] Jaʼ cʼa june ja hua sat huax ya lee ja hua muli, mas lec a chʼay snaajel junuc» (Mat. 18:8, 9). Ja it kechanta jun senya bʼa wan sjejel ja Jesús ja stʼilanil bʼa wegoxta oj katik eluk ja jas oj ya kokotik mulali. ¿Jastal yajel makunuk ja rason it ja bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasan?

La jpensaraʼuktik lekbʼi junta chʼaykʼujol xkilatik jun poto bʼa ixuk winik bʼasan. Mokni jpensaraʼuktik mi jas oj ekʼuk. La jsutik wego ja jsatiki. La jtuptik wego ja telebisyon, ja computadora ma ja aparatoʼik. La jpensaraʼuktik jastik bʼa lek. Skʼulajel ja it oj skoltayotik bʼa skomjel ja jpensartik, bʼa mini oj katik ochuk pensarik bʼa mi lekuk.

Ja potoʼik soka pensarik bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasan wani xbʼobʼ kanuk nolan ja bʼa  jpensartik jitsan jabʼil sok ayni chʼaykʼujol wa xjuljkʼujoltik. Yajni wa x-ekʼ ja it, june ojni bʼobʼ kʼankʼunuk yuj bʼa oj yixtalaʼuk ja swinkili. Ta ja weʼn awatakan skʼeljel ixuk winik bʼasan, bʼobʼta ayni ekʼeleʼik oj ekʼ bʼa wa pensar, snajel oj ekabʼaj ja it oj skoltaya bʼa chapanxa oj ajyan bʼa oja kʼul ganar ja pensarik bʼa mi lekuki.

Akʼokxuk jawa pensar soka jas oja kʼuluki bʼa lek ayil ja Dyos. Nocho ja sjejel bʼa jekabʼanum Pablo, bʼa yala: «Huan nix caa yi huocol ja jcuerpoa. Quen huax cʼulan mandar ba oj scʼuucon» (1 Cor. 9:27). Mokni katikan ja jpensartik bʼa kux oj skʼulukotik ganar. Kʼulan ja jas wa xyala ja Romanos 12:2: «Tukbʼes abʼajex yuja wan tukbʼel jawa pensarexi, bʼa jachuk weʼn oja wilex ja jas wa skʼana ja Dyos bʼa jani ja bʼa lek sok ja bʼa toji». Mokni chʼayuk akʼujol ja spensarajel sok ja skʼulajel ja jastalni mero wa skʼana ja Dyos masni oj yawi gustoʼil yuja koʼel mulal.

Kʼujolan yajel bʼa wa pensar jujuntik tekstoʼik bʼa Biblia. Yajni wa xjak pensarik bʼa kux, pensaraʼan jastal ja Jyoba sok naʼa ja jas wa skʼana oja kʼuluki. Ja yuj, yajni wa xjak ja bʼa wa pensar jastik bʼa kux, ajuluk akʼujol ja bersikuloʼik wa nebʼuneji. Pensaraʼan jastal ja Salmo 119:37, Isaías 52:11, Mateo 5:28, Efesios 5:3, Colosenses 3:5 sok 1 Tesalonicenses 4:4-8.

¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk ta wa xkʼankʼuniwuj skʼeljel jastik kux ma mi x-el ja bʼa wa pensari? Nocho tsʼikan lek ja sjejel bʼa Jesús (1 Ped. 2:21). Tsaʼan yajni yiʼaj jaʼ ja Jesús, ja Satanás sleʼa modo jitsan ekʼele bʼa oj ya koʼ luʼum. ¿Jas skʼulan ja Jesús? Ja yeʼn mini yaʼa sbʼaj. Yani makunuk tekstoʼik ja bʼa ekʼeleʼik jaw ja yajni kʼulaji probari. Yala yabʼ: «¡Elan ja ba jtzʼeel Satanás!», sok ja yeʼn jitsi. Jastalni ja Jesús bʼa mini yaʼa sbʼaj ja yajni aji och probar yuja Dyablo, cha jachuk oja kʼuluk weʼn (Mat. 4:1-11). Ja Satanás sok ja sluʼumkʼinali ojni sleʼ modo bʼa oj ya ochuk ja bʼa jpensartik jastik bʼa kux, pe mok el jganatik. Oj bʼobʼ jkʼuluktik ganar bʼa mi oj jkʼeltik ixuk winik bʼasan. Soka skoltanel ja Jyoba, ojni jkʼultik ganar ja jkontratiki.

Mok katikan yajelyi orasyon ja Jyoba sok la jkʼantikyi ja skoltaneli. Ja Pablo yala: «Mok jas chamuk akʼujolex yuj chikan jasunuk, pe bʼa yibʼanal sok orasyon sok spatjelyi skʼujol lajan sok yajel tsʼakatal, awik snaʼ ja Dyos ja jasa waxa kʼanawex» (Filip. 4:6, 7, TNM). Ja Jyoba oj yakitik ja slamanil ja bʼa jpensartik bʼa mok kokotik skʼulajel ja mulali. Ta wala mojxitik soka Dyosi, «mojan ni oj ajyuc» jmoktik (Sant. 4:8).

Ja koltanel mas lek kiʼojtiki yuj chikan jasa jani ja Mero Mandaranum sbʼaja sutsatkʼinali. Ja Jesús yala sbʼaja Satanás: «Ojxa jakuk ja yajwalil ja luʼumkʼinal iti. mini jas oj bʼobʼ yujil yuj ja ke‘ni» (Juan 14:30, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). ¿Jas yuj wa skʼuʼan lek ja iti? Bʼa jun ekʼele yala: «Ja maʼ secahuon coni, ti ni ay jmoc tola vidaa. Ja jTati mi ni nunca huax yaahuon can jtuchʼil, jaxa queni quechan huax cʼulan ja jas huas scʼana ja yeni» (Juan 8:29). Ta wa xkʼulantik ja jas lek xyila ja Jyoba, mini oj cha yaʼotikan jtuchʼiltik. Mokni la kokotik ja bʼa trampa bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasan, sok ja Satanás mini oj skʼulukotik ganar.