1. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa snochjel ja smodo ja kala Tatik Dyos Jyoba?

JA KALA Tatik Jyoba, jel skʼanawotik juntiro (Juan 3:16). Yuja wa xkʼanatik snochjel ja smodo, wa xkʼujolantik bʼa yabʼjel syajal ja jas wan ekʼel sbʼaj ja tuk, sjejel yajtanel jastal mero jmoj-aljel jbʼajtik sok stalnajel syajulale, pe mas sbʼaja matik «janecʼ quermano xa ni jbajtic soqui» (Gál. 6:10; 1 Ped. 3:8). Wa xkʼana oj jkoltaytik ja matik lajan wantik yaʼteltajel ja Dyosi yajni wan ekʼel sbʼaje wokol.

2. ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Yibʼanal ja matik wa xkʼanatik oj ajyukotik ja bʼa spamilya ja Jyoba ojni jtʼaspuntik tuktukil tsatsal wokolik (Mar. 10:29, 30). Bʼobʼta ojni ekʼ jbʼajtik mas wokolik yuja wanxta mojxeljan ja xchʼakelal ja jastik junuk it. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltay jbʼajtik ja keʼntiki? La kiltik bʼajtan ja jas ekʼ sbʼaj ja Lot, ja Job sok ja Noemí. Tsaʼan, ti oj kiltik jujuntik wokol wan ekʼel sbʼaje ja jmoj-aljeltik sok jastal oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa akuchyujile.

3. Jastalni wa xyala ja 2 Pedro 2:7, 8, ¿jasa mi lek stsaʼa skʼulajel ja Lot, sok jastal wajyuj?

³ Ja Lot mini lek wajyuj yajni stsaʼa ti oj wajuk bʼa Sodoma, pes juni chonabʼ bʼa wa skʼulane jastik mi lekuk (kʼuman ja 2 Pedro 2:7, 8). Ja chonabʼi jel chapan, pe jelni chaʼan stupu yuja ti stsaʼa wajel ja bʼa lugar jaw (Gén. 13: 8-13; 14:12). Lajansok ja xcheʼumi jel kʼot syajtay ja chonabʼi ma jujuntik kristyano bʼa ti sbʼaje ja bʼa lugar jaw bʼa iji och skʼokjel ja smandar ja Jyoba. Ti cham yajni ja Dyos ya koʼuk kʼakʼ sok azufre sbʼaja chonabʼ jaw. Sok la jpensaraʼuktik sbʼaja chabʼ yakʼix ja Lot, bʼa ojxta nupanuke sok winike bʼa Sodoma bʼa tini chamye tiw. Ja yuj, ja Lot xchʼaya ja snaji, ja sjastik sbʼaji, pe ja mas triste, cham ja xcheʼumi (Gén. 19:12-14, 17, 26). Pe ja bʼa tyempo jaw jel wokoli, ja Jyoba jelni ajyi spasensya soka yeʼn.

4. ¿Jastal jejiyi ja Lot yuja Jyoba ja janekʼto spasensya yiʼoj? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatiki).

⁴ Ama ja Lot jaʼ stsaʼa ja Sodoma, ja Jyoba sjeʼayi syajulal skʼujol sok sjekayi jujuntik anjel bʼa oj koltajuk ja yeʼn sok ja spamilya. Pe mi wegoxta skʼuʼan bʼa oj eluk ja bʼa chonabʼi, ja Lot ‹jeltoni albʼi›. Ja anjelik stokʼo ja skʼabʼ ja yeʼn, ja bʼa xcheʼumi sok ja bʼa chabʼ yakʼixi bʼa oj eluke sok mi oj chamuke ja bʼa Sodoma (Gén. 19:15, 16). Anto, ja anjeliki yalawe yabʼ a-spak-e ajnel man wits. Pe jaʼukto maʼ oj skʼuluke ja jaw, ja Lot skʼanayi ja Jyoba bʼa oj spak ajnel bʼa pilan chonabʼ mas mojan (Gén. 19:17-20). Ja Jyoba tsamalxta smaklay sok yaʼakan awajuk. Tsaʼan, ja Lot xiw ja ti oj kanuk tiw sok tixa waj bʼa wits, jastalni aljiyabʼ bʼajtan yuja Jyoba (Gén. 19:30). Ti wa xkilatika, ja Jyoba sjeʼa janekʼto ja spasensya yiʼoji. La kiltik jastal oj bʼobʼ jnochtik.

5, 6. ¿Jastal wa skoltayotik ja 1 Tesalonicenses 5:14 bʼa oj jnochtik ja smodo ja Jyoba?

⁵ Junxta jastal Lot, bʼobʼta jun jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon skʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk sok yila ja swokolil. Ta jach ekʼi, ¿jas oj jkʼuluktik? Bʼobʼta xkʼankʼuni oj kaltik yabʼ wana stupjel ja jas akʼulani, pes meraniʼa (Gál. 6:7). Pe ayni jun jasunuk mas lek oj jkʼuluktik: la jnochtik ja jastal ja Jyoba skoltay ja Lot. ¿Jastal?

⁶ Ja Jyoba mi kechan sjeka ja anjelik bʼa oj yalyabʼ ja Lot soka spamilya oj ajuk chʼayuk snajel ja Sodoma, cha koltaniye bʼa oj spak-e ajnel sok mi oj chamuke. Cha junxta jastal it, bʼobʼta tʼilani oj kaltik yabʼ jun jmoj-aljeltik ta jnaʼatik kʼinal bʼa wan skʼulajel jun jasunuk oj ijukjanyi wokol, pe bʼobʼta ojni bʼobʼuk skoltajel. Ama xyiʼajyuj tʼun tyempo skʼuʼajel ja rasonik bʼa Biblia, la ajyukujtik pasensya. La jeʼ ja jmodotik jastal ja chabʼ anjelik. Jaʼukto maʼ oj pil jbʼajtik sok oj el jganatik soka jmoj-aljeltiki, la jletik modo skoltajel (1 Juan 3:18). Bʼobʼta tʼilani oj joktik ja skʼabʼ, la kaltik jachuk, sok skoltajel bʼa oj skʼuluk ja jas wa xyala ja Biblia (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:14).

7. Ja jastalni kʼulajiyi ja Lot yuja Jyoba, ¿jasa mas tʼilan oj waj jkʼujoltiki?

⁷ Ja Jyoba kechanta oj bʼobʼ waj skʼujol ajyi skʼeljel ja jastik mi lek skʼulan ja Lot, pe mi jachukuk ja yeʼn. Mas tsaʼan, ya ekʼyi ja jekabʼanum Pedro bʼa stsʼijbʼajel ja Lot waj jun tojil winik. ¡Janekʼto wa xya gustoʼaxukotik snajel ja Jyoba mi jaʼ wa xwaj skʼujol ja yajni wa xkʼojchin koktiki! (Sal. 130:3). La jnochtik ja smodo sok jaʼ la waj jkʼujoltik ja jastik lek wa skʼulane ja jmoj-aljeltiki. Ta jach wa xkʼulantik, ojni ajyuk jpasensyatik soka yeʼnle, sok bʼobʼta ojni skʼan-e oj jkoltaytik.

8. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj kabʼtik syajal ja tuk?

⁸ Ja Job cha ekʼ sbʼaj tsatsal wokolik, pe ja stukil soka jas ekʼ sbʼaj ja Lot, mi  yuj smul jun jasunuk bʼa stsaʼa skʼulajel. Jastalni wa xnaʼatik, xchʼaya ja sjastik sbʼaji, ja jastal jel tʼilan x-ilji ja bʼa skomoni sok koʼ chamel. Pe ja mas triste, yibʼanal ja yuntikil chamye. Sok oxe bʼa wa xyalawe yamigoʼe ja Job leji smul sok mi aji kulan skʼujol. ¿Jas yuj mi snaʼawe syajulal? Jun rason jani yuja mi sleʼawe modo yabʼjel stojol ja jas wan ekʼel sbʼaji. Yuja jaw, yalawe jastik mi jachukuk sok jel yaj. ¿Jas oj skoltayotik bʼa mi oj jkʼuluktik jachuk ja keʼntiki? Pes bʼajtan, la jnatik ja Jyoba kechantani yeʼn wa snaʼa yibʼanal ja jas mero wan ekʼel sbʼaj june. Chomajkil, la jmaklaytik lek ja jas wa xyala kabʼtik jun jmoj-aljeltik bʼa wan yijel wokol. Mi kechanta la jmaklaytik, la kabʼtik ja syajalil. Kechanta jachuk oj bʼobʼ jetik meran wa xcham jkʼujoltik.

9. ¿Jas oj jkʼuluktik ta wa xkabʼtik syajal ja tuk, sok jas yuj?

⁹ Ta wa xkabʼtik syajal ja tuk, mi oj jpuktik jastik sbʼaja jas wan ekʼel sbʼaj ja jmoj-aljeltiki. Ja kristyano wa xloʼiltani wa spila ja kongregasyon, mi wa xkoltani (Prov. 20:19; Rom. 14:19). Mi lekil modoʼuk, mi xnawani syajal, sok ja jas wa xyala wa xbʼobʼ syajbʼes ja maʼ wan yijel wokoli (Prov. 12:18; Efes. 4:31, 32). Ja yuj, masni lek jaʼ awaj jkʼujoltik ja lekil smodoʼik sok la jpensaraʼuktik jastal skoltajel.

10. ¿Jas wa sjeʼakitik ja jas wa xyala ja Job 6:2, 3?

¹⁰ (Kʼuman ja Job 6:2, 3). Bʼa jujuntik ekʼele ja Job ‹mi spensaraʼan› ja jas yala. Pe tsaʼan ya jitsuk jujuntik sbʼaja jas yala (Job 42:6). Junxta jastal Job, ja maʼ wan ekʼel sbʼaj wokol bʼobʼta oj yal jastik bʼa mi spensaraʼan sok tsaʼan oj snaʼ malaya.  ¿Jas oj jkʼuluktik ja keʼntiki? Bʼajtantoyuj oj kiltik ja jas mi lek skʼulani, la kabʼtik syajal. La juljkʼujoltik ja Jyoba mini skʼana oj kitik wokol ajyi sok chamkʼujolik ja bʼa jtyempotiki. Ja yuj, sbʼejni oj kabʼtik stojol yajni jun jmoj-aljeltik wan ekʼel sbʼaj wokol oj bʼobʼ yal jastik mi stojoluk. Ama xyala jastik bʼa Jyoba ma sbʼaja keʼntik bʼa mi meranuk, mok wego la tajkukotik sok jaʼita wajel jkʼujoltik ja jas mi lek yala ma skʼulani (Prov. 19:11).

11. ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja ansyanoʼik ja sjejel bʼa Elihú yajni wa xyaʼawe jun rason?

¹¹ Cha ayni ekʼele wani skʼana stojel ma yajelyi rason jun jmoj-aljeltik bʼa wan ekʼel sbʼaj wokol (Gál. 6:1). ¿Jastal oj bʼobʼ koltanuk ja ansyanoʼik? Snochjel ja jas skʼulan ja Elihú, bʼa snaʼa syajal ja jas alji yabʼ yuja Job (Job 33:6, 7). Ja Elihú bʼajtan yabʼ stojol ja jas wa spensaraʼan ja Job sok tixa yayi rason. Ja ansyanoʼik wani xbʼobʼ snoch-e ja jas skʼulan ja Elihú bʼa smaklajel bʼajtan sok slejel modo yabʼjel stojol ja jas wan ekʼel sbʼaj ja jmoj-aljeltiki. Jachuk, ja rasoniki oj kʼot man skʼujol.

12. ¿Jastal yabʼ ja Noemí yajni cham ja statami sok ja chabʼ skeremi?

¹² Ja Noemí waj jun tojil ixuk bʼa jel syajtay ja Jyoba. Pe yajni cham ja statami sok ja chabʼ skeremi, skʼana aʼaljuk yabʼ Mará, bʼa wa stojolan ‹chʼinajxta ay› (Rut 1:3, 5, 20, nota, 21). Ja Rut, june ja bʼa yalibʼik ja Noemí, tini ajyisok ja bʼa swokoliki. Ja Rut mi kechan sleʼa modo skoltajel, cha yaʼa kulan skʼujol soka jas yala yabʼi. Sjeʼayi wa syajtay sok tʼusan yaljelik sok man skʼujol yala yabʼ oj skoltay (Rut 1:16, 17).

13. ¿Jas yuj wa skʼanawe oj jkoltaytik ja matik chamel ja snupeʼi?

¹³ Yajni jun jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon xcham ja snupi, wa skʼana skoltajel. Jun nupanum oj slajtik jastal chabʼ niwak teʼ bʼa lajan wa xkʼiyejan. Soka tyempo, ja yechiki wa sbʼechʼa sbʼaje. Ta jots june bʼa yeʼnle sok xtaki, ja juni jel wa xkan yiʼ wokol. Cha jachtik junxta, jeltoni yaj juntiro yajni wa xcham ja snup june maʼ nupanel jach junta chʼaykʼujol. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Paula, * bʼa junta chʼaykʼujol cham ja statami. Wa xyala: «Junta chʼaykʼujol tukbʼi ja jsakʼanili, sok jel jtuchʼil kanyon. Cham ja kala moji. Wani xkalyabʼ yibʼanal ajyi. Yeʼn wa xya gustoʼaxukon, sok wa skoltayon ja bʼa jwokoliki. Yeʼn wala okʼyon sok ajyi. Lajansok ay jas jotsji elki».

14, 15. ¿Jastal oj bʼobʼ katik kulan skʼujol june maʼ chamel ja snupi?

¹⁴ ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja maʼ chamta ja snupi? Ja jas bʼajtan oj jkʼuluktiki jani ochel loʼilsok, ama mi jel gusto la ajyitik ma mi xnaʼatik jas oj kaltik. Ja Paula wa xcha xyala: «Wani xyaʼa tristeʼil loʼilanel sbʼaja chamelali. Wa xcham skʼujole ay jas mi lek oj yal-e. Pe kanel chʼabʼan mi jel xkoltani, masni lek kʼumanel ama mi jel stojoluk». Bʼobʼta ja maʼ chamel ja snupi mi wanuk smajlajel ay jas jel chaʼanyabʼal oj kaltikyabʼ. Ja Paula wa xyala: «Wani xkayile tsʼakatal yuja wa xyalawe kabʼ jel ajulabʼaji».

¹⁵ Ja William, bʼa ayxa jujuntik jabʼil chamel ja xcheʼumi, yala: «Jel xkiʼaj gusto ja wa xjul skʼujole ja tuk sbʼaja jastik lek skʼulan ja jcheʼumi. Ja jaw wa sjeʼaweki jel syajtaye ajyi. Sok jel skoltayon ja jaw. Ja  jastik wa xyalawe kabʼ jel stsatsankʼujolanon, pes jelni xkʼana juntiro ajyi sok jelni tʼilan ja bʼa jsakʼanil ajyi». Ja Bianca wa xcholo: «Jel xya kulan jkʼujol ja wa xyaweyi orasyon lajan jmoki sok ja wa xkʼumajiki june ma chabʼ tekstoʼik bʼa Biblia. Jel skoltayon ja wa staʼaweki tiʼal ja jtatami sok ja wa smaklayone yajni wa xkʼana oj taʼ tiʼal bʼa yeʼn».

16. a) ¿Jasa tʼilan mok katikan skʼulajel yuja matik chamel ja snupeʼi? b) Jastalni wa xyala ja Santiago 1:27, ¿jasa cholal akʼubʼalkitik?

¹⁶ Jastalni ja Rut bʼa mi yaʼakan ja Noemí, cha jel tʼilan mi oj katikan skoltajel ja matik chamel ja snupi. Ja Paula, bʼa kilatiktakoni, wa xyala: «Jel koltajiyon ja yajni cham ja kala tatami. Soka tyempo, ja kristyano cha kumxiye soka jas kʼajyel wa skʼulane ja bʼa sakʼanile. Pe ja keʼn mixa junukxta ja jsakʼanili. Jelni xkoltani yajni ja tuk wa xyabʼye stojol wa skʼana skoltajel jitsan ixaw ja maʼ ay maʼ chamelyuji, ma bʼobʼta ojni yi jabʼilik». Pe tuktukilotik ja jastal wa xkabʼtik ja syajali. Bʼa jujuntik wego wa xyaʼawe kulan. Pe tuk, mas wa x-ipaxiʼel ja yajni wa skʼulane jun jasunuk bʼa kʼajyel wa skʼulan ajyi soka snup. Mokni chʼay jkʼujoltik ja Jyoba yaʼunejkitik ja chaʼan cholal bʼa stalnajel ja matik chamel ja snupeʼi (kʼuman ja Santiago 1:27).

17. ¿Jas yuj wa skʼanawe oj jkoltaytik ja matik jipubʼalkan yuja snupe?

¹⁷ Pilan jasunuk wa xyaʼa chamkʼujolik sok yabʼjel jel tʼenan ay ja maʼ nupaneli jani ja yajni wa xjipjikani. Jun sjejel, ja  statami, ja Joyce, jipjikan yuja xcheʼumi. Ja yeʼn wa xyala: «Jeltoni yaj kabʼ ja jkʼutsutikon ja jnupaneltikoni, jach jastal ay maʼ chamkuj. Pe lek ti cham bʼa jun desgrasya ma yuj jun chamelal, mini yeʼn smuluk. Pe ja it, yeʼn stsaʼa oj yaʼonkani. Jelni kʼixwela jbʼaja».

18. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa skoltajel ja matik mixa teyuke soka snupeʼi?

¹⁸ Ja matik mixa teyuke soka snupe wani skʼanawe oj ajyuk lekil yamigoʼe (Prov. 17:17). ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xkʼanatik oj kamigoʼuktik? Bʼobʼta oj jloktike bʼa jun waʼelal. Skʼapjel jbʼajtik bʼa oj katik ekʼ gusto jutsʼin soka yeʼnle ma elel lajan xcholjel. Cha oj bʼobʼ jloktike jujuntik ekʼele bʼa oj ajyuke ja bʼa jtsomjeltik bʼa pamilya. Ta jach wa xkʼulantik, wa xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba, pes ja yeʼn mojani wa x-ajyi soka matik jel yaj ja jas wan ekʼel sbʼajeʼi sok wa skoltay ja matik chamel ja snupeʼi (Sal. 34:18; 68:5).

19. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 3:8, ¿jasa pwesto aytik skʼulajel?

¹⁹ Mojanxa, yajni xyaʼa mandar ja sGobyerno ja Dyos ja bʼa Luʼumi, oj jchʼay jkʼujoltik yibʼanal ja chamkʼujoliki. Janekʼto wa xkʼanatik oj kʼotuk ja tyempo bʼa «mixa maʼ oj jak spensar sok mixa oj yajbʼesnuk» ja jastik ekʼta (Is. 65:16, 17). Pe malan xkʼot ja jaw, la jkoltay jbʼajtik sok la jetik soka jas wa xkalatik sok ja jmodotik bʼa meran wa xyajtaytik yibʼanal ja jmoj-aljeltik wa xyaʼteltaye ja Jyoba (kʼuman ja 1 Pedro 3:8).