1. Jastalni wa xyala ja Colosenses 2:4, 8, ¿jastal wa sleʼa modo ja Satanás oj stoj ja jpensartiki?

JA Satanás wa skʼana oj katikyi jpatiktik ja Jyoba. Bʼa oj bʼobʼyuj, wa sleʼa modo xchʼikjel sbʼaj ja bʼa jpensartiki. Wa sleʼa modo oj stoj ja jpensartik bʼa spensarajel jastal yeʼn. Jani wa xya makunuk ja kʼankʼunel kiʼojtik bʼa oj sloʼlayotik sok oj jnochtik ja yeʼn (kʼuman ja Colosenses 2:4, 8).

2, 3. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼuʼuktik ja rason wa xtax ja bʼa Colosenses 2:8? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² ¿Meran maʼ jel xiwela sbʼaj ja oj sloʼlayotik ja Satanás? Meraniʼa. La juljkʼujoltik ja Pablo mi jaʼ stsʼijbʼanyi ja matik mi nochumanuk bʼa Kristo ja rason bʼa Colosenses 2:8, jani ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal tʼojubʼale yuja yip ja Dyos (Col. 1:2, 5). Ja bʼa tyempo jaw, ja yeʼnle xiwela sbʼaj oj loʼlajuke ajyi, pe mastoni ja keʼntik ja wego (1 Cor. 10:12). ¿Jas yuj? Yujni ja Satanás jipjikon bʼa Luʼum sok ja jas wa skʼana jani sloʼlajel ja yaʼtijumik toj ja Dyos (Apoc. 12:9, 12, 17). Chomajkil, ayotik sakʼan bʼa jun tyempo bʼa mastoni «pegor juntiro oj huajuque» ja winike (2 Tim. 3:1, 13).

³ Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal ja Satanás wa sleʼa modo xchʼikjel sbʼaj ja bʼa jpensartiki yajel makunuk ‹lolanel bʼa lomni juntiro›, ja jaw, jani pensarik mi meranuk sok mey sbʼej. La kiltik oxe modo «jel chapan bʼa mi lekuk» wa xya makunuk (Efes. 6:11, TNM; nota). Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik jastal stukbʼesel ja jpensartik bʼa mok yiʼotik och ja pensarik mi xtulwani, bʼa jani ja strampa ja Satanás. Pe la kiltik bʼajtan jastal loʼlajiye ja israʼelenyoʼik yuja Satanás  tsaʼan yajni ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal sok ja jas oj bʼobʼ jnebʼtiki.

4-6. Jastalni wa xyala ja Deuteronomio 11:10-15, ¿jas yajkʼachil modo snebʼawe yaʼteltajel ja yalaje ja israʼelenyoʼik yajni ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal?

⁴ Ja Satanás jel snaʼa jastal ya och probar ja israʼelenyoʼik bʼa oj yaʼteltaye kʼulubʼal dyos. Jani ya makunuk ja snesesidaʼe bʼa oj staʼ swaʼele. Yajni ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal, tʼilani oj snebʼe yajkʼachil modo bʼa yaʼteltajel ja luʼumi. Ja bʼa Egipto, jani wa xyawe makunuk ja yok jaʼ Nilo bʼa yulbʼajel ma [yajel koʼ yaʼlel] ja yalaje. Pe ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal mey jun niwan yok jaʼ bʼa yulbʼajel ja yalaje, jatani wa xyawe makunuk ja tsʼujul sok ja jaʼ wa xyaʼa bʼa styempoʼili (kʼuman ja Deuteronomio 11:10-15; Is. 18:4, 5). Ja yuj, ja israʼelenyoʼik tʼilan oj snebʼe yajkʼachil modo bʼa yaʼteltajel ja yalaje. Sok mini pasiluk bʼa yeʼnle, pes tʼusan mi yibʼanaluk ja matik wa snaʼawe ja yaʼteltajel ja alaji ti chʼak chamuke bʼa takinkʼinal.

⁵ Ja Jyoba sjeʼayile tukbʼita ja jastal wa xtaxye. Tsaʼan ajiyile jun rason bʼa lajansok mini ti chʼikanuk soka aʼtel bʼa alaji. Yala: «Talnay jawa kʼujoli bʼa mok sloʼlaya sok oj spila bʼa jachuk oja waʼteltay kʼulubʼal dyosik sok oj koʼanik mekʼan sbʼaj» (Deut. 11:16, 17). Ta wan aljel yabʼye sbʼaja yajkʼachil modo yaʼteltajel ja alaji, ¿jas yuj alji yabʼye mok yaʼteltaye kʼulubʼal dyos?

⁶ Ja Jyoba wani snaʼa ja israʼelenyoʼik ojni kʼankʼunuk yujile snebʼjel jujuntik modo ja jastal wa xyaʼteltaye ja yalaje ja tuk chonabʼik mi xyaʼteltaye ja Dyos. Ja swinkil ja Canaán masni jel snaʼawe yuja yaʼtijumik Dyos sok ojni bʼobʼ snebʼ-e bʼa yeʼnle. Pe ayni jun jasunuk jel xiwela  sbʼaj. Ja jastal wa x-aʼtijiye ja cananeoʼik ti chʼikan ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Baal, bʼa jani wa skʼuʼane yeʼn ja swinkil ja satkʼinali, bʼa yeʼn wa xyaʼa ja jaʼi. Ja Jyoba mini skʼana aloʼlajuke ja israʼelenyoʼik yuja skʼuʼajelik jaw bʼa mi meranuk. Pe bʼa jitsan ekʼele, ja yeʼnle jaʼ stsaʼawe yaʼteltajel ja Baal (Núm. 25:3, 5; Juec. 2:13; 1 Rey. 18:18). ¿Jastal bʼobʼyuj ja Satanás sloʼlajel ja Israel? La kiltik.

7. ¿Jastal aji och probar ja skʼuʼajel yiʼoje ja israʼelenyoʼik yajni ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal?

⁷ Ja jasa bʼajtan skʼulan ja Satanás jani ya makunuk ja jas wa xkʼanxi yujile ja bʼa sakʼanile bʼa oj ya jaʼ sok jachuk yulbʼajel ja yalaje. Ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, mi jel xyaʼa jaʼ ja bʼa xchʼakulabʼil ja abril man septiembre. Bʼa oj bʼaʼalanuk ja alaji, jani wa xyawe makunuk ja jaʼ wa xyaʼa ja bʼa skʼeʼulabʼil och ja ixaw bʼa octubre. Ja chonabʼik mojan yiʼoj ja Israel wa spensaraʼane tʼilan oj skʼuluke jujuntik kostumbre bʼa jachuk ja dyosik wa skʼuʼane oj ajukyile ja jaʼ wa xmakuniyujile. Ja Satanás ya skʼuʼuk ja israʼelenyoʼik tʼilani oj skʼuluke ja kostumbreʼik jaw bʼa lek oj wajyujile ja bʼa sakʼanile. Ja matik mey yiʼoje skʼuʼajel bʼa Jyoba skʼuʼane kechantani skʼulajel ja kostumbre jaw oj bʼobʼ koltajuke bʼa mi oj kan jitsan tyempo mi oj ya jaʼ, ja yuj skʼulane ja kostumbreʼik jaw bʼa stoyjel ja Baal.

8. ¿Jas xchabʼil trampa ya makunuk ja Satanás? Cholo jastal ya makunuk.

⁸ Ja Satanás cha ya makunuk ja kʼankʼunel bʼa bʼakʼtelal yiʼoje ja israʼelenyoʼik. Ja skostumbreʼik ja chonabʼik mi xyaʼteltaye dyos tini chʼikan ja koʼel mulal sok ixuk ma winik, bʼa tey ja xchonjel ja skwerpo ja ixuke sok ja winik ja bʼa temploʼik. Ja chonabʼik jaw mini ay smaloʼil xyilawe ja yijel smoj ixukil ma smoj winikil sok tuk mulalik bʼa jel kistal (Deut. 23:17, 18; 1 Rey. 14:24). Wani skʼuʼane skʼulajel spetsanil ja jaw kechanta jachuk ja sdyose oj ya bʼaʼalanuk ja luʼumi. Jitsan israʼeleny̱oʼik payjiye skʼulajel ja kistal kostumbreʼik jaw sok koʼye sbʼaj mekʼan kʼulubʼal dyosik. Yaʼawekan aloʼlajuke yuja Satanás.

9. Jastalni wa xyala ja Oseas 2:16, 17, ¿jasa skʼulan ja Satanás bʼa snakʼjel ja sbʼiʼil ja Jyoba?

⁹ Ja yoxil trampa ya makunuk ja Satanás jani snakʼjel ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja bʼa styempo ja aluman Jeremías, ja Jyoba xchiktes ja alumanik mi meranuk, bʼa sleʼawe modo oj xchʼay-e skʼujole ja israʼelenyoʼik ja sbʼiʼil ja Jyoba yuja Baal (Jer. 23:27). Lajansok ja israʼelenyoʼik yawekan yajel makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos sok jaxani kʼe yawe makunuk ja bʼa Baal, bʼa wa stojolan «swinkil» ma «ajwalal». Jachuk, ja bʼa spensare ja yaʼtijumik Dyos mixa xyilawe ja stukil ja sbʼiʼil ja Jyoba soka bʼa Baal, ja yuj mixa jas timjiyujile bʼa sokjel ja kostumbreʼik bʼa yaʼteltajel ja Baal soka bʼa Jyoba (kʼuman ja Oseas 2:16, 17 sok ja nota).

10. ¿Jastik trampa wa xya makunuk ja Satanás ja bʼa jtyempotiki?

¹⁰ Ja bʼa jtyempotik, ja Satanás junxtani wa xya makunuk ja trampaʼik. Wa xya makunuk ja kʼankʼunel kiʼojtik ja bʼa jsakʼaniltiki, spukjel ja koʼel mulal sok ixuk ma winik sok snakʼjel ja sbʼiʼil ja Jyoba. La kiltik bʼajtan ja tsaʼanxta trampa jtaʼatikta tiʼali.

11. ¿Jastal snakʼunej ja Satanás ja sbʼiʼil ja Jyoba?

¹¹ Ja Satanás wa snakʼa ja sbʼiʼil ja Jyoba.  Yajni chʼak chamuk ja sjekabʼanumik ja Jesús, jujuntik matik wa xyalawe nochumane bʼa Kristo kʼe spuk-e sjejelik mi meranuk (Hech. 20:29, 30; 2 Tes. 2:3). Ja kristyanoʼik jaw kʼe snakʼ-e ja sbʼiʼil ja Dyos smeranili. Jun sjejel, kʼe yawekan yajel makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Biblia sok jaxa yawe makunuk ja yaljel «Ajwalal» ma tuk yaljelik. Yuja jaw, ja maʼ wa skʼuman ja Biblia jelxa wokol xyabʼ bʼay ja stukil ja Jyoba soka tuk «ajwalalik» wa staʼa tiʼal ja Yabʼal ja Dyosi (1 Cor. 8:5). Jani yawe makunuk ja yaljel, «Ajwalal», bʼa stajel tiʼal ja Jyoba soka Jesús, bʼa wa xwokolani yabʼjel stojol ja Dyos soka Yunini mini junukexta sok ayni june mas niwan ja xcholi (Juan 17:3). Yuja it, kʼe ajyuk ja skʼuʼajel bʼa oxe Dyos staʼunej sbʼaj, juni skʼuʼajel bʼa mi sjeʼa ja Biblia. Ja jasa yiʼajan ja jaw, jani jitsan kristyano kʼe skʼuʼuke ja Dyos mi xbʼobʼ naxuk sbʼaj. ¡Juni niwan abʼal! (Hech. 17:27).

12. a) ¿Jasa spukunej ja relijyon mi meranuk? b) Jastalni wa xyala ja Romanos 1:28-31, ¿jastik yiʼonejan ja jaw?

¹² Ja Satanás wa xya makunuk ja jkʼankʼuneltik bʼa bʼakʼtelal. Ja bʼa najate, ja bʼa styempo ja Israel, ja Satanás ya makunuk ja relijyon mi meranuk bʼa spukjel ja koʼel mulal sok ixuk ma winik. Jachni wa skʼulan ja bʼa jtyempotik. Ja relijyon mi meranuk mi malo xyilawe ja koʼel mulal sok ixuk ma winik. Ja yuj, jitsan matik wa xyalawe wa xyaʼteltaye ja Dyos yaʼawetakan skʼulajel ja jastik toj kanel kulani. ¿Jastik yiʼonejan ja jaw? Ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja romanoʼik (kʼuman ja Romanos 1:28-31). Ja bʼa jastik mi lekuk «huas scʼulanei» tini chʼikan ja koʼel mulal sok ixuk ma winik, sok ja yijel smoj ixukil ma smoj winikil (Rom. 1:24-27, 32; Apoc. 2:20). Ja yuj, jel tʼilan la jkʼuʼuktik ja jastik wa sjeʼa ja Biblia.

13. ¿Jas pilan trampa wa xya makunuk ja Satanás?

¹³ Ja Satanás wa xya makunuk ja jkʼankʼuneltik bʼa stajel jastik. Mini ay smaloʼil ja wa xkʼanatik slejel ja jastik bʼa smakʼlajel jbʼajtik sok chomajkil ja bʼa jpamilyatiki. Sok ja yuj wa xkʼana chapan oj ajyukotik bʼa stajel (1 Tim. 5:8). ¿Jastal wa xchapa jbʼajtik? Jani wajel bʼa eskwela sok kʼotel jun lekil eskwelante. Pe tʼilan oj ka  jkwidadotik. Bʼa jitsan país, ja bʼa eskwela mini kechan wa sjeʼaweyi ja eskwelanteʼik ja jastik oj makunukyuj ja bʼa sakʼanile, cha wa xjejiyile pensarik bʼa ixuk winik. Wa xnikjiye bʼa oj skʼul-e dudar ta ayni jun Dyos sok bʼa mok skis-e ja Biblia. Wa x-aljiyabʼye ja skʼuʼajel bʼa evolución jatani wa xcholo ja jastal mero ajyitikjani (Rom. 1:21-23). Ja pensarik jaw kontrani ay soka «svivoʼil ja Diosi» (1 Cor. 1:19-21; 3:18-20).

14. ¿Jasa wa spuku ja pensar bʼa ixuk winiki?

¹⁴ Ja pensar bʼa ixuk winik mi skisa ma kontra ay sok ja jastik yaʼunej kulan ja Dyos. Mini spukuwe ja satinel ja yip ja Dyos, jani ‹ja jas wa skʼulan ja bʼakʼeti› (Gál. 5:19-23, TNM). Ja it wa skʼulan bʼa oj stoy sbʼaje sok skʼuʼajel mas tʼilan ja yeʼnle yuja tuk, ja yuj yeʼnxta wa xkʼot syajtay sbʼaje (2 Tim. 3:2-4). Ja modoʼalik it tukni lek yuja mansoʼil soka chʼin yajel jbʼajtik ja jastal wa skʼana oj jetik ja Jyoba (2 Sam. 22:28). ¿Jasa ekʼel sbʼaje jujuntik jmoj-aljeltik yuja wajele bʼa universidad? Jomubʼal ja spensare yuj pensarik bʼa ixuk winik sok mixa jaʼuk wa xyiʼaje ja jas wa xyala ja Dyos. La kiltik jun sjejel.

15, 16. ¿Jas wa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk?

¹⁵ Jun jmoj-aljeltik bʼa masxa ja 15 jabʼil wan aʼtel ja tyempo tsʼikan wa xcholo: «Ja keʼn kiʼonejxa jaʼ, jkʼumunej sok kabʼunej ja jas wa x-ekʼ ja wajel bʼa universidad. Pe mi jkisa. Pensaraʼan ja rasonik jaw mi jbʼajuk keʼna». ¿Jasa wokol ekʼ sbʼaj? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja kestudio jel xchʼakawon sok jel sjapaki tyempo. Mixa xkayi orasyon ja Jyoba ja jastalni wa xkʼulan ajyi; yuja jelxa  yajtik wala ajyiyoni, mixa xkabʼ stsamalil ja xcholjeli sok mixa xkʼanxikuj xchapjel jbʼaj ja bʼa tsomjelaliki. Kayi kwenta wan sjomjel ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba yuja teyon bʼa estudioʼik bʼa universidad. Lekxta yuja tixta kabʼ stojol bʼa oj kakani. Sok jachni jkʼulana».

¹⁶ ¿Jastal jomji ja spensar yuja estudioʼiki? Yeʼn wa xyala: «Jel la kʼixwiyon yaljel ja universidad sjeʼaki bʼa kechanta wajel jkʼujol ja jastik malo wa skʼulan ja tuk, pe mastoni soka jmoj-aljeltik; sok kechan wa xkila ja spayoʼe sok yajelkan smojtajele. Ekʼni jitsan tyempo ja tito kaʼakan ja tikʼe pensar jaw. Ja jas ekʼ jbʼaji sjeʼaki jelni xiwela sbʼaj yuja mi xkisxi ja rasonik wa xyaʼa ja jTatik Dyos, bʼa ja wa xya makunuk xchonabʼi. Masni wa snaʼa jbʼaj ja Jyoba yuja keʼn. ¡Mini oj ki wokol ja lek jkʼuʼukto ja rasonik!».

17. a) ¿Jasa tʼilan pwesto oj ajyukotik? b) ¿Jas oj sjekitik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Pwesto la ajyukotik bʼa mok sloʼlayotik ja «spensar ja maʼ tey ba mundo» bʼa jani yamanyuj ja Satanás. La jtalnay jbʼajtik ja bʼa strampaʼik (1 Cor. 3:18; 2 Cor. 2:11). Mok katikan aya chʼay jkʼujoltik machunkiluk ja Jyoba sok jastal wa skʼana oj kaʼteltaytik. La jkʼuʼuktik ja jastik toj yaʼunejkan kulani sok mok katikan ja Dyablo bʼa aya jkʼoktik ja srasonik ja Dyos. Ja yuj, ¿jasa oj jkʼuluktik ta kaʼa jbʼajtik kwenta jaxa wa xkiʼajtik ja spensar ja luʼumkʼinal it? Ja bʼa artikulo jakumi oj sjekitik jastal oj skoltayotik ja Yabʼal ja Dyos bʼa oj jkʼultik ganar ja spensar ja luʼumkʼinal it sok ja kostumbreʼik ‹bʼa tsats lek tsʼunan› (2 Cor. 10:4, 5, TNM).